vitseval

4‘, ae 1a"
: aol, :

. 1 .

Hmestyy Hista'ns, torataina ja Jauantsina — Perustetiu vuonnea 1917

7° No.,70— Vol. XLV vuosikerta

ee

h

ikeuttamassa |

kon t

” SUDBURY, ONTARIO

“a . . . . . | |
7 7“. _ . . : 7 a a ot, . . . —C«or.
1 7. . i" a ~ | . . . “as . . oo
mr phe! . | : fi ;
' r . iar . . i
1 . . . rot FL . : .
In — i. : “ ay i? so ot : . Tote /

TIEDOT

see

“Hallitus, kieltinyt yhdysvaltalaisen yition myymasta

Canal Kiinaan kuljettaville faivoille ale

~ Tastien purkaamisessa farpeellista koneistoa

_itiawa:: — " Yhdypvaitain. "hallitus
agettul tiistaina ~ vaikenttamaan

” julkeastl Conadan viljan mayyntis |

Kiinatte,

” Kysymyksessi © on ‘viljalaatien
purkamisessa tarpeelliset koneet,
jpita Yhdysvaltain valtiorahaste-
ministerié on kieltanyt myymiasti
-ulkomaille, Kielto annettiin yhdys,
Vaitalaisen lain nojalla, jolla. kiel-
 letiin kaupankiynti King Kans

| " Washingtonista sapuneiden tie.
tojen mukaan Yhdysvaliat kielsh
: Rnlgetettavien | ‘viljgtastien purka
. piskoneiden myyonin silts syysti:
petty ybdysvaltataiset viranomaisel

, - . @piilivit, jotta naith. koneita sifai
< . Epttalgity nerjalaisille ja brittilal

- Sle lgivoille, joita Kiinan patlitus
98 vuokrannbt canadalaisen viljari
kuljettamiselsi Kiinaan.
*“Whdysvaltalaiset virapomaiset i

7 iS | moittavat, etth. he tulevat tarkem-
-°- thins titkimaan ' asiaa saadakseen

gelville, jasko: laivat, joita ‘yarten
: . gli tilattu, ovat: todelfa
mo, ‘yuokratut kuljettamaan . Kiinaan
a wll 200,000,006 bushelia canadalais

a a 2

ta viljaa seuraavan kotmen yuaden |
kuluessa.

Maatalousministeti ‘Alvin Hamii
tonin, foka kieltiiytyi tristaiiliana
kommentoimasta Yhdysvaltain tai
menpiteen johdosta, oli milirii tz:
vata kauppaministeri George Hees
io wkoministeridn “virkailijoita
geuraavalda paivand Canadan aSEn-
ngitumisen harkitsemiseksi. . Tiis-
ai-iltana odotettiin, etei pigminis
teri Diefenbaker’ antaa’ piakkoin
iausuninon haltituksen mielipitees
ti. -

Yhdysvaltain toimenpiteesti aua-
iin tietda kun mentrealijaisen rab-
tifirma Robert Redford Ltd-n pre
sidentti William -H. Moore ilmcit-
ti, eltd kipedsti kaivattuja $12,000
kappale maksavia laitteita, el ole
daatavissa kuin—yhdysvaltalsiselta
Dunbar-Kattle- yhtiolti Bataviasta,
Hlinoisista. . |

Naiti taitteita oli. jo foimitettu
Montrealin satamalaiturile sett.
nettavakst norjalaiseeo rahtilsiva
Belfastiin, mutta ne miirattlin ps
latttettavaksi ‘Yhdysvaltain Tajaiie.
rT Titoksena Uista laivan lastaami

Lae t *

fn irs us Alta

ie “re EE a 7

. . _
Tae
ea! .
i ee |
stor
a a er
. sae
1 , foe
|
. 1
I of
ss .
i
a subtautu mista
: 1

_ Ottawa. =. Coneda- on "palttanyt

Yhiysvalloille virallisen brotestin
pyytaen, ceita Washington: Subtav-
 enisi: auosjoliisen min *. “yiljalastien
- purkamisessa tankkilaiveista kay:
imupumppujen ' yFt-
‘tin kiytettivaksi . niiasi ‘ankkl-
| laivoissa, jolla kuljetetaan (Cana-
. dasta astettua viljaa Kiinan kan-

.. galptasavallaan. |
:Maikka- yleinert -snielipide. Cana-

dassa on ‘58, etla VYhdysvallat on
kayttiytynyt Korkean omakitisesti
psiassa, ‘piiministert | Diefenbaker
ja masialeusroinisteri Alvin Ha-

_ milton sanoivat eilen, étth asiaa
7. fH suurestl liioiteltu: ja ettd Yh-

dysvaltain hallituksen asennoitu-

ae minen ej mitenkaan vai estiA vil-

jan tuljettamists Kiinaan.
‘Lisiksi,. ilmeitetiiin eilen,. erds
woodstockilainen yhtio on vablmis
valmistamaan - kaks|- tihin § tarkei-
‘tykseen. sopivaa tyhjlépumppua
vitkossa piilie. laivgille, jotka ‘bar-
tillaisia Jaittelts. ‘THLE
~ kertga on kysymyksessii eras nor-
- Jglainen _tanieilaiva, joka on ‘jo

: Canadan tehtailijain vhdistyksen

ai ae |

Saapua - Montrealin - satamaan 2nsi
sunmuntaina.

 Aikaisenunin’ matkaille lahteneet
 yiljalaivat oval jo
~ kysymyksessialevilla

tavanomaiset.
varustelul -
Esitteilia.°

Canadalaiset ‘pumput? joita val
misiaa2 Penu Veyor Systems-yhtic
Woodsiockissa ovat tehollaan vaio
puolet siitd mitd $12,000 maksaval
yhidysvaltalaiset pumput ovat ja
kykenevat purkamaan a00- tonmnia
paivittdin.

Thala ilmoitettiin ellen, ett
Canadan hallitus on yalmis kuljet-
jamaan pumput ilmateitse Kiinaan

‘jetta ne olisivat siella - viljalaive-

jen Skapuess2,

Tankkilaivat, jotka nyt. tarvitse-
vat nditi jaitteita, ovat edtllisia
kayitsd -viljan kuljetukseen, sill
ne kykenecvit kuljettamaayn 22,000
tonoiu’ kerrailaan verrattuna ta-
yallisiin viljalaivoihin, jotka kyke-
nevit: kuljettamsaan vain = 10,000

Lonmin. |

yhdysvaltalainen presidentti

arvostelee Canadan

“Yancouver. ss . Canadian: Manufac-
turers’ ‘Assoclation {Canadan tehtal-
iljain yhdistyksen) | yhdyavaltalai-
Ten presidentti A. ¥. Yohe sano
EERE ETE viikolla, ett Canadan
- tariffisysteemi - on “vanhanaikai-
en" ja etid se tuliai alistaa tay-
dellisen tarkastuksen alaiseksi..

_ Puheessaan yhdistyksen ¥ULOSIR-
_kouksessa tri Yohe, joka on myos
B. F. Gooderich-kumivhtion presi:
deptti, sanoi, etti hin- on todellt-
suudessg yhdysvaltalainen, Joka on
viettinyt . Wahes kolme vuotta Cana.
. slassa. |
"Tri ¥ohen Jausunts ‘siesta ta
lain Bow Chemical of Canada-yh-
. fin presidentti L. D. Smithers seu-
.Taayin sanoin: “Amen, yhdyavaltu-
jainen Missaurista’’.

- Canadalaiset tehtailijat - ‘(olden
johdosss on yhdysvaltalaiset) sanoi-

Mat vuosikokowksessaan.,. etth he ei-

vit halug miinkdin: paljon korkean-
pia suojelutulleja | ulkomaulsisia
inotteita vastaan kuin tariffijirjes-
telmn ‘uudelieenjirjestelyi siten,

suojelutulleja

atta ““annettaisiin lisitsuojelusta
niigsi. ‘subtelssai, joissa se volsi ‘olla
tarpeellista— nykyisin kehittyvien
olosuhteiden valags2.”.

Tri Yohen lausunte annettiin ert-

lisend hiner vuosikokoukselle. piti-

miistiin puheesta, missi hin ke-
heitti © tehtailijoita mainostamaan

“eanadalaisia” - tuotteita.

Hin e@i pitiingst mitenkain yaaral-
litenz Canadar taloudelle sith, etik
yhdysvaltaaliset tuotteet kilpailevat
Canadan markkinoilla, Hao ‘Sandi:

“Vaikka nein 70 -. prasenettia
lnontitavareista tulee Yhdysvallpis-
la, nimi tuotteet eivat. valttamatte-
misti kilpaite suurimmalta, asaltaan
canadalaisten- | tehdastuotteiden
xanssa.” : ,

‘Han vilttasi puheessaan silben,
etta yhdysvaltalaiset tuottajat elyat.
kilpaile hinnassa.. catitdalaisten |
tuottajien kanssa sit eyysti, etti
suurimmalta asalta nilsté on ala-
yhtidta Canadassa eiki sp ale otlen-

kadn tarpeeliista kilpailla alayhtiol: |
dep kanssa.

nen tillanne”,

Quebecin satamassa ja eriis britti-
liinen tankkilsiva, -jonka pitiist
|
J

nen viljalla keskeytettiin,

. Viisi naita  laitteita oli tilatte
asennettavalal -brittidiseen rahti-
laivz Eskfieldiin, jonka on maara

Nim - baitieet: ovat vieli Yhdys
val loissa. ;

“Tima ah kerrassaan hapedilti
sanoi mr, Moore.
“Hemme ilmoittaneet asiasia Mt-
tawaan «ja laivansyhdistykselle,
mutta iuntun’ kuin olisi kysymyk-
Seisd VUOren Slirtaminen.,.."

Canadalaiselta- kanhalta’ katsottu-
aq .¥Yhdysvaliain asennoituminen
on kuin: sudlan syytamista vanhoi-
hin haavowhin. Holme vuotta sit-
ten-canadalaisten suuttumuds nousi
huippuunsa kim havaittiin, etia

Canadassa olevat yhdysvaltalaistep

yitididen alayhtiét eivit saaneet
yhdysvaltalaisen. tain..nojalla myy-
di tuoieitaan Kimzan, Lain ©
jalla . yoitaisiin . asettaa taloudelli-
sta pakoitteita emiyhtidtd vastaan
jos sen alayhtiot ulkomaill2 teke
vit kauppaa Kiinan” kanssa,
Yhdysvaltalaista lakia kiytettiin

ensimmiisen - kerran kun Ford-yb: |

tién canadalainen alayhtio. 21Kol
myydi Kiinalle- 1000 autoz. Lakis
‘| kiytettiin ‘samanldiseen tarkoituk: |‘
seen useamman kerran sen jilkeen.|.

¥Yhdysvallat on jatkuvasti kiel-|

| eytynyt peruutiamasta _pautastdin,
etl .Kiinan™. kaiser ‘katpankiynttd

koskevan Jain on ulotuttava myds
Canadassa toimiviin: alayhtiéihin.
Sen pitemmialle Canadan piiminis.
teri . Biefenhaker el plassyt- kes-
kusteluissaan tasth. 2siasta Yhdys-|_
Vallain. edellisen presidentti Ei.
senhowerin kanssa kuitt siiken, et-
ti presidentti lupast jotta Yhdys
valizin haliitus talee eriflisissi ta-
pauksissa . suhtautumaan. mydti-
mielisesti. Jos Canadan. ballituksen
taholta.. angtaan. Fieraanm maan
(US An). hallitukselta: lupaa myyi
Canadan tuotteita Kilnpan; — .

Kysymyksessaolevilla  yhdysval-
talaisilla laitteilla . tyhjennetaan
tyhyiovoimalls vilja talvojen basti-
ruumista joko loljiin tai rautatie
vaunuibin. Dman niiti laitteita on
Sa amatyoliisten Jaskeuduitava
lastiruumiin ja
sskkeihin, jotka - sittem voitaisiin
nostaa vinsseilla ylos.

Montrealista Kiinaan © viljalastis. jatkuvan rauhan- puolesta ja rat

sa @ikaisemmin lahteneessi vijdes
si laivassa on kugsakin neljasta
seitsemaan niitd laitteite..

Stalin luotti

likaa hott
Saksan lupauksiin

Lento,
sanottiin viikon alussa,’
vosiolijtta joutui ‘teiseen miaail-
mansotaan jossain médrin valnnis-

= Moskovan radiossa

| taulumattomana sila syysli atti
-Hitlerin

Stalin Juotti ‘lijalkisesti
lupaulksiin,

Radiotiedotuksessa sanottiin, et
ja Stalin oli hammébstynyt kesi:
wun ‘22 paiving 1941 kun saksa-
laiset tankit ja tykit alkoivat - jau-
hag neuvostoliittotaisia kylid. Han
olj tiedotuksen mukaan, sili -miel-
li, ett3 kysymyksessa alt vain joi-
denkin kurittomien ‘Mataikenrag-
lien toimenpide. . .

"Stalin luatti lijkaa hydkkiidmiit.
limyyssopimuksen, joka oli alle.
Kirjottettu . fasistisen. Saksan kans
sa", sanottiin Moskovan radiossa. —

ee ee St

USAn korkein oikeus
kannatti kommunistien
rekisteerauspakkoa |
Wa:hington, — Yhdysvaltain kor:
kein oikeus kannatti tila. viikolla

hallituksen ~ pitkiaikaisia’ yrityst#|

sasda Vidysvaltain kommunistinen
pugiue rekistercidyksi Neuvostolti-
ton apujicjestoni: -

‘Rekisterdinti madrdttlin jo ¥.
1950 hyvaksylyssa «6 subversiivisen
toiminnan kortrolilaissa, mutta seq
(aytanidonpana on viipyoyl siita
syyati, ett2 asia on ollut viimeisen
10 vueotta otkeuslaltoksen pohditta-
{vane :

lapioitaya = vilja |

etfs Ney-:

‘Canadan suomalaisten iteendinen tySvienlehtt

7 Torataina, kesik, 8 p. — Thursday, Time 8 A961

~VIIME

Torento. —~ Noin 800.Toronton maanalaisella rautatietys- .
maalla ‘tydssd olevaa tydlaista lupautui eilen ryhiyi kanna-

tuslakkoon asuinrakenaustyélaisten taistelun ‘tukemisokai.

Laon edotetaan laajentuvan myéhemmin myos llikeraken-

nustySmaille.

Washington. — THalla onnustéttlin ellen, etti i presidenttt
Kennedy ilmottiaa piakkoin jotta Yhdyavallat aloittaa ‘uu-—
delleen maanalaiset atomiasekekeilut jos kansalticet edut

“aula ¥aativat.”

‘Geneve. — - Yhdysvallat ja Britannia boikottivat ellen .
Laosin poliittista tulevaisuutta pohtivaa 14 vallan konferens-
Biz vaiitien, ella vasemmistolaiselta taholta oli loukatin tn-.
len‘ lopetiamissopimusta, Prinssi Souvanna Phouman johta-.
man hallituksen taholta ilmoitettii n kuitonkin, etti kysymyk-

Souda oli vain Padongin zlueelle. péesiytyneet. roavojoukot, jot-
ka ballitus halusi hajoitiaa. ‘Yhdysvaltain. taholta imoitettiin

| find aamuna, etta ge tulee edelleonkin boikottamaan ‘eo

oust.

Port Arthur.

lansi-Ontariossa: on kjelletty metsipalovaaran taicia.

Kaikki. ajanvietematkailu pohjois- a

Jackson. — Tadlla pidatetiiin eilen 9 lisaa vapausmat-

eustajaa heidin kiyttlessa valkoihoisille aincastaan maarat-_
tyia huoneita bussiasemilla: Pidatettyién luku nousi laten

kaikkiaan §l:een.

Bogota. — Holiviassa on julistettu yoimaan sotalaki hal-
lituksen vdittdensi, eft kommunistiset aineksat olivat suum:

‘nitellest vallankaappausta. -

AUTTOIVAT: RAU HAN
- HRUSHTSH EV

ASIAA. -

‘Moukova. — " Yhdysvaltan-  presi-
déntti Kennedyn kanssa kiymien-
sa “fuipputason keskustelujen jil-
keen Neuvostolilton paaministeri
Hrushishey antoi kotiin _ palat-

tuaan varoituksen Jdnsivaljoille,
etts pysyvdinen rawha voidaan $4:
vuttaa vain’ sen jalkeen kun on
ratkaistu’. kysymys aseistariisumi-
sesta ja lopetettu kylma soty.
Suavuttuaan tanne han: sanot s2-
nomaléehtlimiehille, etti Wienissa
nidetyt keskustelut olivat chdat-
tomasti hyddylliset ja ettih ne tv
levat edistimaan pysyvaisla ral
haa, | :
Neuvostoliiton ‘politiikka,
hin,-on ‘"tyaskennelia pitkan ja

Kaistu kaikki onugelmat neuvcite-

lutietd. Haluaisimme uskoa etd

presidentti Kennedyn kanssa -kiiy.
keskustelut. tulevat palvele-

Maatalousteknikkovaihtoa

Nenvostoliiton: ja

Kuuban valilla

_Havanpa. -- Tanne. sazpui_ tiis
taina  neuvostoliittolaisella Gruu-

‘Sialaivalla 300 neuyostoliittolaista

Suttamaan
kehittamt-

imaatalousteknikkaa
Kuban rnaatalouden
SeS5B.

Tuhannet kuuhalaiset olivat. yas-
tassa heiluttaen ‘ippuja ja terveh-
tien = neuvosioliittolaisia itomielin.
Neuvostaliittolaiset ovat nuoriso:
ltiton 3asenia.

Muutariia ‘tunteja myéhemmin
LO kKuubalaista nuorts AOUSH Sd-
maan = -laivaan- matkustaakseen
Neuvostaliittoon opiskelemaan sen
maa maatalousmenctelmia.

3 vuoden vehna-_

kauppasopimus
Puchen kanssa . -

Winnipes.— Puotan kanssa on al-
lekirjoitettuu kolmen vuoden soptl-

mus vehnin ostamisesta Canadasta.

Canadan - Puolalle antaman luoten
nerusteetta Puola tule ostamaan
Canadasta 3,674, 300. bushelia veh-

Taal iImoitettiin, ett ‘vehi
kuljetetaan Puolaan St. Lawrencen
meritien Kautta kesa.-, heina- ja elv-
kuun aikana,

Kolmimiehisen Puolan ~ kauppa-
valtuuskupnan = finanssinevvenania-
ja Jan Geisler ilmeoitti samalla, etta]
Puola oli sopinut mys $5.5 miljoo-
fon maksusts aikaisommin -perille
Puolaan toimilttasta viljasla,

VOpsiin -

* sani:

| WIENIN- KESKUSTELUT |

‘Mdm neha Lavoitteita Ia) VarmMis-.
tamaan rayban kansojen valillz."
Lihtiessiiin Wienista Hrushtshev
kiilli .itivaltalaisia viranomaisia
sili, ott he olivat sallineet huip
pulason © keskustelujen Jarjestami
sen = Wiemniin.
“On huomiocitu, ett puotneetto
man Itivaltan kansaitivilinen ar
Vonanle oan lis#intynyt vuesi vue
delta’, sanor Hrushtshey.
Hrushtshevin puhemies Michael
Kharmaloy sanoi, etti Hrushtshey
bli eriltain tyytyvdinen = kaksipal
keskusteluihin Ybdysval.
tain presidentin. kamssa vaikka ¥b-
teisessi = Kommnunikeassa “tunnus:
feiliinkin, .ettei keskustelwissa

‘tehty mitizin kiinteati paatosta.

Kuitenkin neuvostoliittolaiset job
luzat kalsaivat, .etea keskusteluista
uli vissia hyoeyd. —

Kommunikeassa
mulenmin puolin, etla itsenainen
ld pulokveetan Laos. aman kansan |

~ tunnustetitio

Valilseman hallituksen alaisena on

audsitlava. Siind ei annetto ‘mi-
iin lausuntoy sellaisista viela rii-
fanuuisista kyysmyksist’ kuitt

Mer Hitnt ja Saksa,

ey oD ¥LLISIA — KENNEDY

Washington: — Antaessaan ra-
porttinsa’ keskusteluistaan Wienis-
sii Nenvasioliiten paaministeri Ni-
kita Hroshishevin kanssa Yhdys
valtain presidentti Kennedy sanot
liistai-illana cadion ja television
valitykselld, ©: eta keskustelut olt-
yal hyédylliset ja maltilliset kum-
mtnkaan puolen. yrittimatti saada
(al antaa milaan etua tal myonny-
lystg..
_ Mr, Kennedy sanai att matkan-
ca Euroeppaan,” joka oli hanelle
unohtumaton eliimys, suoritettiin

kahta tavoitetta mielessa pilfen —

“vapgan maailman” yhtendisyyden
vomustultaminen ja. pysyvan rau
hin sogavuttaminenn.

Kennedy keskusteli 5.000 rani
malka'iaan Ranskan presidentti de
Gaullen kanssa Pariisissa, Newvos-
toliiten _piliministerin kanssa
Wienissi’ ja paluamatkallaan Bri-
tunnian paadministeri Maemillanin
kanssa Lontoossa.

Ye Gaullen ja Macmillanin kans-
‘a hin olf saomaq mielti siita, et-
18 |insimaiden edyt Jansi-Berlil-
nissi tulee sailyttis, Hrushtshevin
kanssa han eli samaa mielth siiti,
Wa Laasin tulee olla itsendinen |’
10 puolueeton.

| Hrushtshey, samo) Kennedy, ci
puhunut sotatermein. vaon ennus
tL #Hi sosialismi 1ulee voitlamaan
alikenittyheissi maissa,

“ICanadan - suurin unio: ryhtyy

_pimienkerdyskampanjaan,
ydinaseita vastaan

Ottawa. — Canadan suurimman
kansallisen union johtaja on kehoit-
tanut union jasenig antamaan tay-|
den kinnatuksensa anamukselle,
missa vastustelaan ydinaseiden vas-
laanotlamista Canadassa.

33,000-jasenisen Canadian Sro-
thersood of Railway, Transport and
General Workers-union presideniti
1 Wittiam J. Smith antoi tiistaina jul-
kisuufeen kirjeen, mika on Hihetet-
ty union kaikille. paikaltisosasteiile
yhdessa Canadan radioaktiivisuus-
kontrollia vaativan komitean iaati-
man anomuksen kanssi.

Mr Smith koresti, efta anomuksen
| kannattaminen “ej merkitse puolu-
eetonta kannanottos idan ja lannen
konfliktissa”, silla siina el- kehoite-
ta rikkomagn mitian -aikaisempia
Canadan ja nuiden valisia vallitte
via jarjestelyja. -

.“Anomus on canadataisille asol-
letiu paijon puhuva kehoitus, missa
pyydetiiin cunadalaigia huoamioi-
moan ftimiin .tai minki. tahansa
muun man ydinasgistamisen mer-
kivys”, Sanoi mr. Smith.

“Se on vetoomus,” missi kehoile-
tagn meiti tonmintaan nyt jotla vaa-
rat, -‘mitka uhkaavat terveyttanume

ja henkedmme, lapsiamme ja viela

syntymattimiil ‘ihmisia, voitaisiin
torjua. Meita pyydetain vastaa-
mian kielteisesti: ajatukseen, etta

|Hrushtshev ehdottaa

m-sodan liitolaisien

neuvofteluja

 Pariisi. — Tisendisessa Le Moade-
lelidess’ julkaistiin tiistaina wuti-
nen, missa sanotzan, ett Neuwveste-
litton padminister’ Hrushtshey oli

vastaan ‘ggallistuneiden liittalaisten’
Nauhanneuvottelut. Konferenssi pie
dettiisim ehdotuksen mukarsesti ta-
man vuoden lopussa.

 Lehden ulkomaa-asiain toimitta} ia

Andra Fontaine sanoi kirjoilukses-
guan, el1d ‘neuvestoliittolainen jon-
taja ei allut esittanyt minkdinlaisia
Uhkauksia, vaen oli yksinkertaizest)
esittinye suunnitelmansa ¥ hdysvil-
tain presidentille.

Kaoanferenssin tarkoiluksena olisi
saada allekirjoitetuksi rauhansopi-
mus kahden Saksan kanssa. —
“Liitlelaiset iimeisestikin kielliy-
tyvt",. jatkaa Fonlaine. “Tamin
huamiainnin jalkeen Neuv oslolulio
vaisi allekirjoittaa eriliisen rauhan
sopimuksen, josta-on pubrdtu niin
paljon vlimeisen kahden yuoden ai-
kana, liten paastaen vallalie — idi
ubaten paastia | a KrUSIN, mila pe

“4h

cad.

11 ihmist# menelityi
Torontessa lampimitta-
rin kohotessa 35:een_

‘Toronts, — Yksitoista “ihmistd
tarin koholessa 65 asteeseen (F}.
Ter veysvirahomaiset

“elta miltei Kkoikki ambuianssipalve-
muudesta, -

kin = tustai-iltana, etti

odoltaa helpatusts, silly Jam parmit-

vali TOeen,

Toronto. — Canaddan SuUrin-
vat Jeivin: hinndn korottamista 1
sentilli, ~ennustetilin taalka tala
- viikoila.
Leipcmoteollisunden
sen neuvoston presidentti Oliver
Ifancocks sanoi thaili neuvoston
voosikokauksessa, elta leipomo-
liikkeet kautta Canadan valittayat

toa, joten’ nailla liikkeilla «] ole
muula vaihtoehtoa kuin
hinnan korattaminen. _

Puheessaan sanomaehtimiehills
“mr Haneock, joka on. turontotgisen
- Coingolidated Bakers-yhijan, prest-

pomoyhtitiden korottavan leivin
hintaa 23 sentistd 24 senttiin.

Vy. 1959—60. leivan hinta, ka-
hasi. keskimaarin pooli senttié
paunaa kohden.

Sanialia- kerlag leipomoyhligiden

thdotianut Yheysvaltain presidenti-
Kennedylle jotta pidettaisiim kaik-
kien viime maailmansotaan, Saksaal-

deivan

| fustoria ¥¥. 1630—1649".

a |
lett? mr. Flemingin mietessa voi-

mat teipamoliikkeet -suunnittele- -

7  kansalli-.

ella ne eivat sag Kyllin suurta voit- .

meidan maastamme tehtdisiin ‘ydin-
asekerhot': jasen.
“Canada. ¥O)

OsaimSA Mad MAR asioissa VAalttaja-
ni, Vaatien .ascistariisumista, tarje-
ten -aineellista ja teknillista apu,

den kayttimisen ja varasteimisen
Canadan maan kamaralla.

“Emmé tunne ‘ainoatakaan asian-
tuntijaa, joka uskao, etta ydinaseta-

kiiin auttaisivat Pohjois-Amerikan
muntereen piolustamisia manner-
ten Vilisid ohjuksia sen enempid
kuin pitkain matkan pommittajaler-
lokonsitakaan vastaan. Emme tus-
ne yhtiin asiantentijaa, joka kiel-
tai, ett4 sellaiset puolustusohjukset
jos niit® kaytettaisiin, Jishisivat suu-
ressa wiaarassa radioaktiivisuutta
Canadas a, _ os

Kirja oli kauan
lainassa —
New Bedford, Mass. Taalls
palautettiin -lainakirjastoon tall
vbkolla eras Kirja, joka oli ollut
lainassa perdti 129 yuotta.

John Bollard: imoitti, ettS hin
oli léytinyt sen mrs. Bullardin

ta merkiitynd, etti se kuutun ylei-
selle lainakirjastoile. Crapo oli
slihen’ aikaan kaupungin kirjuri,
mutta siirtyl: mydhemmin Michiza-
niin, -missi hin toimi osavaltion

nen sarjasia “Uuden Englannin

Kirjastonhoitaja James Healey
laski,

kaa kirjan -litan pitkin ajan pi-

| timisesta, lasku nowsisi $750-1in.

“Se on kuitenkin erittéin kui-
Vaa‘ iukemista’, sanoi hin ilmoil-
laessuan, etta sakkoa ei perith tas-
SH B lapaubsessa:

. is nt

tauksilla varustetut puolustusohjuk-
set Canadan-. maankamaralla * mitex-

-KUVErnoOrio a. Kirja | on ensimmii--

|

parhaiden esiltaa |

kieltien kaikenlaisten atomiasei-|

“Mikall on ‘kysymys hydkkaystar-

——.—| litusvastaisia mielenosoituksia YVh-
dysvaltain lahettilis Adlai Stever- .
tsonin vieraillessa tiilli kolmante-

iscisoisan Henry Crapdén kirjastos-

etta jos lainasto’ perisi sak-| _

Liberaalit syyttavat

koitukstin kaytetliivistt ydinaseista
Canadan. maankamaralla, emme

tunne. ainoutakadn asiantuntijaa, Jo-

ka uskoo jotta ne lisdisivit. missaan
merkittiviss# mifrissh linsimai-
den Yoimaa sotien ehkiisemiseksl.”

Pyytaen, ctla kaikki umion paikal-
liset virkailijat ja komiteat ryhtyi-

sivat ‘kamapanjaan nimien keraaimi-:
seksi anomukseen, mc smith 5anoi,

etta ‘halhtus e) mitenkaan’ voisi
ylenkalsea aikuisla ja massiivisli
muelipiteen.- iImaisua,”

Caracasissa kuohui
USAn Steversonin

vieraillessa’

Caracas, Venemela, — “ Carseasin

kaduille jariestettiin tiistaina - hal-

ha paivand kolme viikkoa kestavaiva

Etela-Amerikan matkallaan.:-
YVhdysvaliain pidvaltuutetta YY:

K:ssa nmautti aamiaisen Venezuelan

hucmatuimpien liikemiesten Kabs-.

sa Yhdysvaltain lihetystétatollta en-

nenkuin han jatkoi matkaansa Ar.
niists
kymmenesti, joissa hin suunnitte-

Fentingan, toisten mtaahan

lee vierailla tall& matkallaan.’ | -

Oletettavasti Venezuelan Hitke-
mehet ja teallisuuden omistajien
eduatajat keskustelivat Stevensonin
kanssa- mahdollisésta yhdysvaltalai-
sesta avusta Venezuelan buonossa

| asemassa.olevan talouden. ponkitta- nO

miseksi.

sideniti Remulon Befanecourtin ar
keita Yapauttaa maan talous halli-

tuksen palveluxsessa clevien tyi-
laissten palkkoja polkemalla ja. tulo-.
. vero}a lisdamalls.—

7
=a -f=

finanssiministeria
vitkastelemisesta

Vihjaavat, etta huonon talousaseman takia finanssi-’
‘m:inisteri on haluton esittiimaan. budjettiaan |

Ottaya, — Liittoparlamentin Ji-
beraaliset jasenet ovat syyttaneet,
eltS .kanservatiivisen hallituksen
finanssimuimistert tahallaan jarrut-
‘taa budjettinsa esittimisti- sii
eyysti, ett hanen on ilmoitettars
miljardin dotarin budjettilappios
ta. :

Paul Mortin (Essex East) sanoi,

ne@# olla ‘samanlainen kepponen
kuin tapahlyi viime talyena “va
Vabudjetin’ esitlimisen - yiteydes-
i -_ __

Mainittu ylimaaraimen budjetti

menehtyi tailld Gislaina limpdmit- esitetliin joulukuuo 20 piivina eli

paivda epnen kuin parlamentin

moittavat, | jaululoma. alkei, joten pariamentin

jasendilé oli varsin vihan  aikaa

lupyynnel jahtuival tustuina kwu-|pohtia. siti...

Han = sandi,. etté syynd. voi olla

Sidennustajat Jmnoittivat kuiten- vield sekin, etta tyottémyysvakuu.
seuraavana | lusrahasto on kurjassa. tilassa, jos-
paivana kaupungin asukkaat veivat|ia syysti vubrostaan voi johntua se,

ettd budjetitappio. voi .kohota 41,-

tarin ennratettiin nousevan silloin. M000 600-iin eiki rajoittua aikai-

58rd TOV EEL ennuslettuun STO Der.

Vaikka tyévoimakustanmikset viheneviit

- neuvostolle selostettiin, elt leipo- -

moiden antomatisointe- om koimun-
leipomotuotantda -

: kertaistuttan ut
leipamatyilaista kohden Canadas-
sa ja ¥Yhdysvalloissa.

Bakers Weekly-julkaisun toimat-

‘taja Peter Pirie New Yorkista
selosti leipomoyhtididen edustayit-
le, etta leipomoissa, joila el. ole
. Jatnhkaan adtomatisoitu, tuotetaaa
-keskimaarin .
tyotuntia Kohden. |
moissa, joissa taikina sekoitetaan
vanhaan lapaan, mutta jojss.
muut-operatiot ovat sutomalisoi-
luja, tuatetaan 573 paunaa tyé-

-dunlia kohden ja tiysin automati-

dentti, sanoai, jotta han uskod lei-

soiduissa leipomojssa voidaan
tuottaa 743 paunaa tyutuntia koh-
den: .
Mr. Pirie: enntistl, ella vuclten
1985 Tennessh parhaimmun aty-
. Matisoiduissa Jelpomoaissa tullian

tuottamaan 1,000 paunaa leipha—

272 pounag leipaa-
Wisse léeipo -

- sten autometisointi

OD:3in,

hir, Fleming hieltaytyi kaikista
kehoituksista huolimatta ilmoitta-:
masta koska budjetti esitethin.
Han sandi yksinkertaisesti vain, et-
ty paiviim dirid Sent esittimiselle
el vield. ‘ole asetetiu. - -

J, W. Pickersgil! Gib. Bonavista-
Twillingate} vaati finanssiministe-
citi varmaa vastausta siith, josko
budjetiia esitetiin ollenkaan tana
kalenterivuonna.

Tahan mr. Fleming vastasi, etia

| hinen “toiveensa ja odotuksensa’.

on se, etti budjetit esitetdan ti-

man kuukauden kuluessa. Hiin va- -

kuutti, etté kysymyksessi ei ole

kahdesti vilmeisen 15 vudden Ku-
luessa (1946 ja 1958) budjetio esit-

timinen on jatetty niin- myohaisek-

st kuin kesakuuhun, — . .

Mr, Fleming ‘lisdsi, ettei kukaan
voinut olla varma jotta parlamen-
tin istuntekausi pidttyisi kesiikwua
4 pdivdod. Hain vihjasi taten, etth
se vaoisi jatkua pitempiaokin,

Leivalle lisda hintaa

jokaista _ tyotuntia kohder. .
| Han sanoi, ett daikinan sekolt-

‘taminen jatkuvalla prasessilia voi -

siistid niinkin paljon kuin 42
senitia jokaista Li} leipspaunaa’
kohden ja muiden leipomoproses-
vol saistaa
“tiinkin paljon ‘kuin $142: Jau-

hojen kasittely suuremmissa' ¢ -

tissi vol stidstdi 23 senttii’ jo-
kaigta 10D leipspaunaa kobden,

joiden. kaikkien lighksi on olemas--—

sa muhdollisuudet automatisoid4
luoiteiden jakelua ja konttoritos
th,

Mr. Pirie arvioi, elt suuren su
tomatisoidun lei pomimon rakenta-
hen votsi tulla maksamaan. '$500,-

0, mutta vuosittain .korko ¥e-

lasta ja omaisuuden arvon kuole-
tuksen varalta Mmaarhitaval reser-
vivarat volsival nousta vahempiiin
kuin neljiinteen psaan alkuperiile-
ta phaonias|joiuksesta. .

ee ee

Tuhannet opiskelijat osallistuivat
mielenosoituksiin protestoiden pre:

aber -

+

ssa
nt) a ee L, i aay in a wes *
ed ee a4. - .
h

—d

= stdin .
L

ee a
.— 2

Ps a ee
a pe oo
. . 1

— =

ie ey Pe | yas heel
Le Ee ee be ee
“=I
uae

Se a

. . "s mo oge . 1
stare, . oT: . . .

- a Se ele eT a Pees

Pelletier nae ic