POLTTOPIS CAMP GOLJAT Presidentti Ronald Reagani- nuuden Lahi-ita -aloitieen vas- .taanotto on tahan mennessa ol- lut kiriava. Padministeri Menac- ‘them Beginin hallitus hylkasi ‘alueita rauhaa vastaan’ -tar- iouksen suoralta kadelta, kuten saattoi odottaakin. Shimon Pe- resin johtama Israelin oppositio sensijaan pitaa sita hyvana poh- jana neuvotteluille. Palestiinan vapautusjarjesto ei ole virallisesti ottanut esityk- seen kantaa, mutta eraat sen edustajat ovat loytaneet siita myosteisiakin plirteita. Syyriaon tuominnut aloitteen Camp Da- vidin laajennettuna mallina ja Neuvostoliiton uutistoimisto TASS on todennut sen yrityksek- si jaadyttaa Israelin hyokkayk- sen jalkeinen tilanne. ne Reagan aikoo jatkaa aloit- feensa ajamista siita huolimat- ta, etta ainakin yksi sen keskel- ‘sista osapuolista ef halua olla missdan tekemisissa paketin kanssa. Esityksen ajoitukseen lienee vaikuttanut lahiaikoina pidettava Arabiliiton huippu- kokous,jossa Reagan wuskoo saavansa ainakin konservatii- visten arabimaiden tuen taak- seen. Reaganin pakettia on tus- kin koottu Saudi-Arabian tieta- matta. Reaganin aloitteen keskel- nen idea, Lansirannan ja Gazan palauttaminen Jordanialle me- nee todellakin pidemmaile kuin Camp Davidin sopimukset, jois- sa osapuolina olivat Israel ja Egypti. Hinnan maksaisivat kul- tenkin tassakin tapauksessa pa- Jestiinalaiset, joiden olisi luo- vuttava perustavimmasta tavoit- teestaan, Palestiinan valtiosta. Maksumiehina toimisivat Ii- saksi Syyria ja Libanon, joiden alueilla olevista Israelin joukois- ta Reagan ef puhu mitaan. Han nayttdd implisiittisesti hyvaksy- neen Golanin liittamisen Israe- lin, mita Yhdysvallat aikoinaan protestoi vain muodollisesti. Se, etta Begin nyt hylkasi Reaganin tarjouksen kategorisesti kertoo, etta Golanin malli aiotaan to- feuttaa myos Lansirannalla ja Gazassa. Palestiinalaisongelman — Ii- saksi Reagan on nyt saanut kasiinsa juutalaisonge/man. Katsottaessa kumman_ kantti kestéa on Reagan epailematta pitkalla tahtdimella vahvemmil- la kuin Begin, toimiihan seka israelin sotakoneisto etta maan talous Yhdysvaltain napanuo- ran varassa. USA:ssa on alettu nyt puhua siita, etta Libanonin oe Pd -. AN WE Ot A EF eM eta ty pte? eG RRO egy ’ ‘get: Set Op ea ate Care Be Lee eM es e . ots * Oe an ss ee ots " ¥ cee ae See gn y yea alae A Pe ee fins Agee tare ae S Aan e's > nin havittamisen jalkeen. RENKIEN TAISTELU Ajan merkki ajallaan on Sse, ettad nelja Euroopan yhteison maata pitavat koordinaatio- kokousta yhteisista ftoimista Yhdysvaltoja vastaan. Tahan mennessd tallaisten toimien kohteet ovat loytaneet koko- naan toiselta iImansuunnalta. Lansi-Eurooppa voitti ensim- maisen eran taistelussa Sipe- rian kaasuputkesta, kun Rea- gan joutui peraantymaan eu- rooppalaisiin yritykstin kohdis- tamistaan rankaisutoimista. Nii- ta tosin vain lievennetaan eika poisteta, mutta sekin kertoo paljon pakotepolitiikan johdon- mukaisuudesta. Laillista pohjaahan naille USA:n Lansi-Euroopassa otta- mille, sirtomaavailasta muistut- taville eksterritoriaalioikeuksille on vaikea loytaa. Mielenkiintoi- simman selityksen on antanut USA:n varapresidentti George Bush, joka tokaisi: ‘Yhdysvallat on vapaan maailman johtaja ja sita tulee sellaisena myos koh- della’ Lansi-Euroopassa_ ihmetel- laan nyt kuka tallaiset valtuudet Yhdysvalloille on antanut ja mi- hin se ‘vapaata maai/maa’ joh- faa. 30-LUVUN STAILI Lansiliiton sisainen kauppa- sota on kuitenkin pikkurahaa niihin nakoéalothin verrattuna, joita maailman kauppa- ja tulli- jarjestO GATT valayttelee. Sen mukaan maailmantalous on ha- lyyttavasti lahestymassa_ tilan- netta, joka edelsi 30-luvun Suur- fa porssiromahdusta ja maail- manlamaa. GATTin mukaan tahan on viemassa lisaantynyt protektio- nismi, joka vahentaa maailman kauppaa ja sen mukana raha- virtoja, mika taas on lisannyt konkursseja. Kapitalistisen maailman — konkurssiaallosta voidaan kylla syyttaa myos Re- aganin ja Margaret Thatcherin tiukan rahan talouspolitiikkaa, mutta GATTin varoitus on ajan- ra Velkojat ja Kansainvéilinen va- luuttarahasto vetivat lisalainoil- la maan kuiville, koska toinen vaihtoehto olisi ollut lantisen pankkijariestelman romahtami- nen. Tama selittaa sen varsin merkillisen tilanteen etta kun Meksiko kansallisti pankkinsa ja siirtyi valuuttasdaannostelyyn, taputtivat kansainvadliset kapita- listit hyvaksyvasti kasiin. Nyt on latinalaisen Amerikan koyhiin kuuluva Bolivia menos- Sa lujaa vauhtia Meksikon tietd. Sen talouden sekasortoon saat- tanut juntta selitti valuttamarkki- nat sulkiessaan, etta maa oli menossa taydelliseen konkurs- siin. Bolivian ulkomaanvelka on ‘vain’ 2,8 miljardia dollaria, mut- fa jos sama taut tarttuu sen SuUureen naapuriin ovat seura- ukset kokonaan toista luokkaa. Myos Brasilialla on 80 miljardin dollarin velat, joiden hoitovai- keuksien kattamiseen — eivat IMFn rahatkaan enda riita. Markku Vainio Mafia e1 raivaa vastustaji- aan vain Italiassa, jossa jarjes- toa uhmannut kenraali Dalla Chiesa ammuttiin vaimoineen autoonsa Palermossa Sisilias- Sa, My6és Yhdysvaltoja kuohut- taa korkean tason skandaaili, jo- hon on sekaantunut mafia ja Reaganin hallituksen tyOvoima- ministeri Raymond Donovan. Tunnetun amerikkalaisen mafiapomon William Masselin potka on murhattu hanen uhat- tua paljastaa ty6voimaministeri Donovanin laheiset suhteet ala- maailmaan. Amerikkalainen viikkolehti Time uskoo’murhan tarkoituk- sena olleen pelotella surmatun Nathan Masselin isa pitamaan suunsa kiinni, Jo kaksi Donovanin jutun padtodistajaa on murhattu. E- ras kuorma-autonkuljettajien ja varastotydlaisten ay-liiton toimihenkil6 oli valmis todista- maan Donovanin kayttaneen rakennusyhtién johtajaa olles- Saan mafiaa apunaan lakkojen murtamisessa. Kyseinen ‘lorp- po’ F. Furino vaiennettiin iki- ajoiksi. ee ¥e Iran keskittaa joukkojaan Manama, Lontoo — Irak on lahettanyt YK:lle viestin, jossa se sanoo Iranin keskittévan jo- ukkojaan maiden valiselle rajal- le. Viestistaé kertoi Irakin uu- tistoimisto Ina. Johtavat Iraki- laiset virkamiehet olivat aiem- min kertoneet ranskalaiselle uutistoimistolle AFP:lle, etta Irak odottaa Iranin hyékkaysta muutaman pdivan kuluessa Basran kaupunkiin. Leipzig — Vetta hanhen Selassd nayttéa olevan presi- dentti Ronald Reaganin hallin- non kaupallinen sota sosialis- tisia maita vastaan. Kauppasota ei ole onnistu- nut hdiritsemaan ainakaan 4s- ken avattuja Leipzigin syys- messuja, joka on perinteisesti maailman huomattavin§ I[ta- Lansi-kaupan kohtauspaikka. USA: laiset firmat boikotoi- vat Reaganin ohjeiden mukai- sesti Leipzigin messuja. Sen sijaan Lansi-Euroopan ja Japa- nin suurimmat firmat ovat li- sdnneet entisestaankin panos- taan messualueella, Reaganin boikottiin nihkeasti suhtautu- vasta Saksan liittotasavallasta ovat. Leipzigissa edustettuina kaikki suurimmat yhti6t mm. Bayer, Hochst, Basf ja Sie- mens. Epdonnistunut kauppasota korostaa voimakkaasti Leipzi- gin syysmessujen tunnusta: ARERR ERROR i Wight yA 9A ANAS RRA rnin SA hs in anv naman ini win ce heh RAIA BRAK wee ee ae PRM Osa “4 5 ate LENS *, igs wy ex eT age”, ee ee yee AS ye. ‘Avoimen maailmankaupan ja teknisen edistyksen puolesta’, Tata tunnusta noudattaa noin 6,000 naytteillepanijaa. Kemian alan tuotteet hallit- sevat tamansyksyista nayttelya varsin vahvasti, Noin 800 nayt- teillepanijaa 25 maasta esitte- lee Leipzigissa kemian teolli- suuden uusimpia saavutuksia. Perinteiseen tapaan syys- messut keskittyvat vahvasti ras- kaaseen teollisuuteen ja kone- rakennusteollisuuteen. Leipzi- gissa ovat esilla mm. paino-, puuntydsto- ja tekstiilikoneiden uusimmat sovelletukset. Suurin naytteillepanija Neuvostolitto on tuonut Leip- zigiin noin 8,000 tuotetta, Suomesta Leipzigin syys- messuille osallistuvat tana vuonna mm. Hackmann, Inst- rumentarium, Str6mberg, No- kia ja Valmet. Heikki Korhonen ye ete Oe Gr 3 ral a b, oe) oe Leghornin satamassa Luoteis-ltaliassa lastattiin hiljattain tur- biinilaitteita neuvostoliittolaisalukseen Dubrovnikiin maakaasu- johtotyomaalle kuljetettavaksi. Washington — Yhdysval- tain kauppaministerié on julis- tanut vientikieltoon italialaisen yhtion, joka toimitti amerikka- laisvalmisteisista osista koottu- ja turbiineita Neuvostoliitosta Lansi-Eurooppaan rakennetta- vaan kaasujohtoon, Yhdysvallat ei toimita mi- taan Oljy- ja kaasualan laitteita italialaiselle Nuovo Pignore Engineering-yhtidlle, kauppa- ministeri6n edustaja Jay Coo- per ilmoitti edellisviikon- vaihteessa. Yhdysvallat on aiemmin ju- listanut kaksi ranskalaisyhtidta vientikieltoon naiden toimitet- Toronto - General Motors ja autotydldisten union neuvot- tua oOsia kaasujohtoon. Myés englantilainen yhtid joutuu vientikieltoon, mikali sen myy- mia turbiineita hakemaan tullut neuvostoliittolainen alus lahtee Glasgowin satamasta., Vientikielto on Yhdysval- tain keino rangaista eurooppa- laisia liittolaismaita siita, etta nama Yhdysvaltain vastustuk- sesta huolimatta aikovat osal- listua kaasuputkihankkeeseen. Yhdysvallat haluaisi hanketta boikotoitavan Puolan tapahtu- mien vuoksi. Italialaisyhtidta) koskeva vientikielto ei ole yhta laaja kuin kahteen ranskalaisyhtid6n kohdistetut pakotteet. sa, mika tarkoittaa kaytanndéssa sita, etta General Motors voi aa & Irakin joukkojen komentaja_ . telijat paasivat alustavaan ty6- erottaa noin 1,500 tydlaista jalleenrakentaminen maksettai- siin vahentdmalla — tarvittava summa Israelin saamasta Ame- rikan avusta. Toisaalta Yhdysvaltojen la- hestyvat parlamenttivaalit nos- tavat taas amerikanjuutalaisten painostusryhmat ratkaisevaan asemaan niin republikaanien kuin demokraattienkin aanesta- jakunnassa. Eri asia on se, mita mielta ne ovat Beginista Libano- kohtainen. Noin parisen vitkkoa sitten OPECn hummeripoika Meksiko roikkui konkurssin partaalla, kun se ef enad pystynyt vastaamaan 80 miljardin dollarin veloistaan. Taha Jassin Ramadan sanoi AFP: lle, etta Iran on siirtanyt 50,000 miesta rajalle valmis- tautumaan hyokkaykseen. Iran ilmoittaa 6ljynvientin- sa jatkuvan huolimatta Irakin uhkauksista pommittaa Iranin Oljysatamaa Khargin saarta. Teheranin radio kertoi 14 aluk- sen kayneen lastaamassa Oljya Khargin saarella askettain. ehtosopimukseen my6haan tiis- tai-iltana 14.9. Sopimuksessa ei ole ty6lai- sille mitéan hurraamista, GM:n kaytettya kiristysmenetelmia uhkaamalla siirtéd tuotantonsa Canadasta USA:han jollei eh- toihin suostuta. Tydldiset menettivat 10 palkallista lomapdivaa vuodes- ilman etté se vahentdisi tuo- tantoa. Elinkustannusten nou- sun korvausta ei sisdll yteta peruspalkkaan ja ne perustellaan Yhdysvaltain elinkustannusten nousun mukaan, siirtyen cana- dalaiseen _ elinkustannukseen vasta vuonna 1984. Tarkkoja yksityiskohtia ei julkaista ennen kuin jasenist6 on 4anestanyt sopimuksesta.