ib Eooc a Sr escnbioioiotok PAKINAA.... ae ae a Nee he ic ae ae a aE AR ae ek TANAAN on ty6npaiva ja olen tanaan niinkuin pari paivaa aikaisemminkin yrittanyt syn- nyttéa pakinaa, mutta ei siita tule muuta kuin paperikorin taytetta. Jesta! Onkohan aivoni pikeentyneet kertakaikkiaan tai onko aivoilleni tapahtunut aivo kuolema? Siitahan nykydan kerrotaan, etta se ja se potilas on aivokuollut, mutta enhan mina ole ollut potilaana mis- saan ja aivoni toimivat koti- tarpeeksi ihan normaalisti, etta taitaakin olla vain pakinasuoni tukossa. Kovin.on vihainen ja kiroaa Canadaa Aurigaen kapteeni Wolfgang Bindel, joka salakul- jetti Lansi-Saksasta 155 tamil- sialaista Canadaan jattden hei- dat ajelehtimaan kahdessa pe- lastusveneessa Newfoundlan- din vesist6lle, ei passeja, el lupapapereita, hiukan leipaa evaiksi, mutta tonnikaupalla valheita. Nyt Bindeljahanen laivansa on ldydetty piilopai- kastaan Kanarian_ saarelta, Hondurasin hallitus on ilmoit- tanut, ettel se anna Wolfgang Bindelille enéa lupaa seilata Honduran registeerin ja lipun turvissa maailman merilla har- joittamassa likaista ja laitonta pisnesta kansainvalisilla vesil- la. Mutta kuulettaa, etta Bin- delin laivalle heppull saa uusia isantid, miksi siis kirota Cana- daa? Kerrotaan, etta han hydty viisisataa tuhatta (500,000) ke- puli evailla kuljettamasta lastis- taan. Tumppasi sen pimedan tur- vin Canadan rannikkojen tuntu- maan ja livisti tiehensa. Var- masti Bindel on tietoinen kuin- Urheilu- Kapinaa Miksikahan huippu-urheili- jat, uransa pdatytty a, usein pyr- kivat politikoiksi? Canadassa on useita pallopeluriparlamen- taarikkoja ja luin Suomen leh- desta, etta hirmut Lasse Viren ja Matti Vainio pyrkivat, ko- koomuksen lipun alla, Suomen eduskuntaan. [hmeteltavaa tas- sa urheilupolitiikassa on se, etta useimmat huippu-urheilija-po- liitikot edustavat oikeistoa, niin Canadassa kuin Suomessakin! Olisiko niin etta urheilumaine on etusyalla ja vasta toisella tilalla jarki? Puoli-poikkeuskin on olemassa: Entinen seivas- hyppy-suuruus Antti Kallio- maki edustaa sosdemia ja oli- han Urho Kekkonen myos ur- heilja ennen maalaisliiton po- litikoksi ryhtymistaan. a Pohjois-Amerikan ammat- tipainia, eli “‘teatteripainia”’ seuratessa ei oikein tieda nau- raako vaiko itked saalista. Kai- kista epainhimillisesta ja epa- urheilijamaisesta kayttaytymi- sesta huolimatta on ammatti- paini suosiossa - ehka juuri sik- si? Onko nain ollen kaytos va- paamainissa peilikuva keski- tason pohjoisamerikkalaisen sielun tilasta ja kasityskyvysta? Saalittavaa! 8 ka Canada otti lampimasti ja avosylin vastaan lastinsa, taas toteutui sanonta: “‘Kuittamatto- myys on maailman palkka”’. Maailma ja hallitukset ovat muuttuneet aarett6masti vii- meisen puolivuosisadan aikana. Ennen piti varmasti olla puh- taat paperit ja passit, maihin- nousu raha nyrkissa, ennenkuin Canadan paarynaportit aukesi- vat. Ei meilla ollut mitaan vas- taanotto komitaa, ei tuhlaaja- pojan ateriaa, oma mieli vain toivoi ty6ta, joka takaisi turval- lisen toimeentulon.... Menneella viikolla minun olisi pitanyt huomioida ja kii- tella ystavien onnitteluista ja kiitoksista Viikkosanomissa. sehan tuotti minulle suurem- man yllatyksen ja ilon, mita kokivat ne lammaspaimenet Betlehemissa laéhes 2000 tu- hatta vuotta taaksepdin. Mutta onhan tassa jaanyt kiitoksen velkaa muutenkin... Olohuo- neemme seinda koristaa Cana- dan kahden paaministerimme onnitteluplakaatti, mutta kiitos- korttimme on jdanyt lahetta- matta heille. Tuskinpa he sita kaipasivatkaan! Nyt talle paki- nalle tulee piste ja toivotaan etta ensiviikon pakinan aihe ja Sanat hersyvat ilmoille niinkuin tal- ven kahleista vapautunut kevat puro. Morjesta vaan! Alina. % OR Suurta humpuukia, yha e- nemman, esiintyy my6s am- mattinyrkkeilyssa, Useimmiten ovat ottelut tasoltaan hyvia ja parempi voittaa, mutta ‘‘huip- pujen” keskuudessa nayttaa vallitsevan humpuuki., Keskisarjan maailmanmes- tar! Marvin Haglerille on taattu $10 miljoonaa ottelusta entista maailmanmestari Sugar Ray Leonardia vastaan, Leonardin palkkion suu- ruutta e1 ole ilmoitettu, mutta sen uskotaan olevan $5-7 mil- joonaa. Leonard ei ole otellut kahteen vuoteen, joten mainos- tajat *ostavat hanet kuin “sian sdkissa’’. Ei ole lainkaan tar- keda tuleeko ottelu olemaan totta vaiko teatteria, mutta ajat- teleekohan juuri kukaan mista tulee taman noin $20 miljoonan tappelupalkkio? Mista se raha tulee ja minne se menee? 99- prosenttia ihmisista varmaan tietaa, etta se raha tulee kan- Salta pesupulverin, nuuskan tai jonkun muun tuotteen hinnassa, mutta vaikeampi on kasittaa, etta kansa maksaa, nyrkkeily- ottelun jalkeen, korkoa siita $20 miljoonasta “elamansa loppuun saakka'™” Jos joku lukijoistam- me on eri mielta asiassa, heit- tak66n lehteamme pakinalla aiheesta. * Sithen aikaan kun “musta pommittaja’ Joe Luis otteli, ei otteluissa (elokuvina nahtyna) erottanut ‘‘teatteria’’, mutta sita useammin heraa epdilys nykyi- sista tahtiotteluista. Yksi_ ih- meellisimmista maailmanmes- taruusotteluista oli Ali-Spinks tappelut, joissa molemmissa vaihtul mestaruus ja paljon ra- haa. Kysymys ammattiottelu- jen eparehellisyyden tunnusta- Puolet —_ Suomen kansa on sdailynyt vaikeiden kriisien yli pettulei- van eli petajaisen avulla. Sen kaytt6 tunnettiin jo ammoisina aikoina, mutta vasta metsdn vil- jan kadottua ja maanviljelyksen tultua valtaelinkeinoksi petun asema korostul. Pettua sy6tiin paitsi kato- vuosina, myds muulloinkin koska puhdasta viljaa haluttiin saastaa muithinkin tarkoituk- Siin, esimerkiksi myyntiin ja Vil- nankeittoon. Normaalisti tal- I6in leipaan kaytettiin puolet pettua ja puolet viljaa. Petun aineksena on mannyn jaltta. Sita ryhdyttiin keraa- maan alkukesasta, jolloin nila kosteana irtautul helposti. Mannyt kaadettiin kankaal- le ja puun kuori leikattiin veit- sella noin 30 senttimetrin kap- paleisiin, joista nila kiskottiin irti katajaisella nylkimella. Nain saadut nilalevyt kui- vattiin auringossa, jonka jal- keen ne uunin lammdossa paah- dettiin ruskeiksi. Uunissa levyt paisuivat ja joutuivat ikaan kuin kaymistilaan. jolloin myos pih- ka palot pois, Taman jalkeen petunkappaleet kulvattiin pe- rusteellisesti, hakattiin hienoksi ja Jauhettiin. Nain syntynyt pettujauho pantiin kaukaloon, paalle kaa- dettiin kuumaa vetta, joka ha- vitti pihkan maun. Taikina voitiin tehda pelkis- ta pettujauhoistakin, mutta ta- A eR atin tn ran 2 eta IP A AP Pa SI a RP AD RRA 2 RN el APE RE SPEER ATION gS RUNOTIELLA Runotiella silloin kuljen kun maailma tyly on. Menen sinne, missa kauneus odottaa. Silmani pahalta suljen, naen vain auringon. Sa uni olit mulle, nyt jo uskon sen — vaan kaunis uni niinkuin uni olla voi. Ne kauniit unet sielussani sol, Jos orpo olin ennen, nyt orvommaksi jain. misesta on kuin satu “Kunin- kaan vaatteista’’. Brother ie oe .Pettuleivan valmistaminen on , ( varsin tydlastaé puuhaa, mutta y; x RaSaHeIaME emmeh raion osaa- vallisinta oli, etta ruis- tar kau- rajouhoista tehtiin hapatettu alus, johon méarat pettujauhot sekotettiin. Tulos paistettiin sitten nor- maalin leivan tapaan. Mikdli oikeita jauhoja ei ollut lainkaan mukana, niin leipa piti paistaa tuohisessa, koska se ei muuten pysynyt koossa. Ravintoarvoltaan pettu el suinkaan ollut aivan mitatonta, silla 40 prosenttia sen ainek- sista kelpasi ihmisravinnoksi. Maultaan pettuleipa on kuiten- kin karvasta ja alheuttaa umme- tusta. Paitsi leipana, pettua voitiin kayttaa myds puuroissa. Petun ohella suomalaiset kayttivat leipaaineena my6s kaisloja seka ratteen ja vehkan juurla, joista syntyikin mon- mutkaisen kasittelyn jalkeen valkeita, maittaviakin jauhoja. Herncen varsista ja lehdista tehtiin herneleipaa, joka oll mustaa ja huonosti koossa- pysyvd4a mutta makeaa. Par- hainta leipaa saatiin suolahet- nasta, mutta valitettavasti se ¢1 kasvina ole tarpeeksi yleinen. Fiskarsille uusi yritys USA:sta Suomen Fiskars on ostanut amerikkalaisen — tehoelektro- niikkayrityksen Warren Com- municationsin. Yhtid siaitsee lahella Bostonia ja on erikois- tunut tietoliikenteen hairidtto- man sahkénsyOoton turvaavien jarjestelmien valmistamiseen Ja markkinointiin. Yhtid tydllistaa noin 120 henkilda. | Lahjoitan s Huonointa oli kuitenkin ns. ‘kertaleipa’, joka tehtiin oljista ja ruumenista. Se meni vaival- loisesti alas jarikkoi sy6jan suo- liston. Pettu oli kuitenkin helposti saatavinta, silla mantyja kasvoi kaikkialla eika puun arvoon ennen kiinnitetty huomiota. Kaikkia kunnia siis mannylle, joka ennen - kuten tanaankin - on kansamme sdilymisen elin- ehto. Risto Korhonen pohjoisnavalla Edmonton — Canadalaiset tiedemiehet ovat tehneet ham- mastyttavan loyd6n noin 1,100 km pohjoisnavalta, nimittain 45 miljoonaa vuotta vanhan met- san, tosin kivettyneena. Tiedemies James Basinger Saskatchewanin — yliopistosta sanol metsaa parhaiten saily- neeksi metsa-kivettymaksi maailmassa. Kannot ja rungot ovat niin hyvin sdilyneet, etta niita voi sahata tai polttaa. Axel Heiberg-saarelta loydetyista puista ovat uSeat tunnettuja, mutta monet ovat tiedemichille tuntemattomia lajeja. Léyt6 on peraisin 10, van- himmalta tertiary-aikakaudel- ta. —™ Euroopassa nahtiin ensim- mainen kirahvi silloin kun se la- hetettiin Epytista Roomaan Ju- lius Caesarin aikana. & Sanotaan, etta ompeluseu- roissa parsitaan paljon enem- man aviomiehia kuin heidan spiatioaiels etta lehtemme ilmestyminen olisi turvattu Lahettakaa lahioituksenne osoitteella: VAPAUS PUBLISHING CO. LTD., | 1088 Pape Ave. Toronto, Ontari M4K 3W5 tai antakaa paikkakuntanne asiamiehelle. N a 8.5 dista eli kuinka valmistat pettuleipaa