7 . ee ee r at
_ — ee So .
St alae a ul UUri
Staan wire . a . 7,
t. kotien ; .
jit

vise i PARI Eurooppaa kasvaa vasta- War a. ge niita liikemiehia, jotka kannattavaisuus-
nate tip itt kimyksia vastaar, jot- ’ isti lokuvatuotant

| hta NUH PYTRIMYESLA » jo tt C C Syista ovat ruvénneet cloKuvalnd oa.
Patasta type -vitteleyat jonkinlaista elokuvan 3 le Cl q eC O Uuvads e tukemaan eika niydskaan niita, jotka
1 {UPvautos tinliittea, Kuolemantuomiota kan- . gpsaitsevat rahansa ja ¢latuksensa elo-

esiintyy i i kirja suureks OSakS] kasittelee €-  gojtaan elokuva ei ole mull istava, Clair kan ja suurporvariston huvittelupaikois-
an muoto-ongelmia, se antaa oman 4, kiirehtinyt hitaasti ja vasta nyt, 50- sa. Clair, joka kaikessa dlyllisyydessain
wiiiaisen panoksensa vaittelyyn Ja aivulla. vakavasti kayttinyt aanta tai- kuitenkin aina on sdilyttanyt kansano-
faa kuinka varhain Clair, ranska- ieelisena tehakeinona. “Ydn kaunot- Maisuutensa, pili enemmin kansasta, jo-

filmikomedian ja satuirin SUUTID taret™ Kertoo realistisin keInoin moraa- ka ei ymmartanyt eikd halunnut ymmir-
y, Kasitts esim. kansaitisen elokuvan lisen, ehka opettavankin mutta samalla t4a huiluja muotokokeiluja ja barhaan-
dman. hauskan tarinan, jonka viisaus sisaltyy johtavia sukkeluuksia vaan “kaikessa
air eritielee hengeitaan kansainva-  siihen etti ei ole unchdettava nykyai- yksinkertaisuudessa ihaili sankarin voi-
elokuvaa amerikkalaisen Ja oman kaa. se muodostaa ymparistén jossa e- maa, tytén hymyd, juoksua, klipeilya. -
vksensi mukaan. Jo vuonna 1927 |Jiamme — Jo 1920-luvulla yritettiin eu- hyppyd, ja huulien kohtaamista lahiku-

vallankutnous lnnoltti naitten tuotieiden
luomiseen, tiesi joka hetki, etta elokuva
olt Fisensteinin tai Pudockinin ohjaa-
ma, Mutta nama ohjaajat olivat pais-
seet patemmaile, suuren taiteen objektii-
visuuteen, totuudellisuuteen. Toista
suuntaa edustaa Hollywoodin joukko-
tuotanto. ‘“Kuinka monessa niiden net-
jan tai vudensadan elokuvan joukossa,

TA end lie evrooppalaiselle ‘elokuvalle . Ja Elokuvan — ja taiteen — kansallinen en ja juuri ‘““Nainen Pariisista’ ’antcoi _kuvatuotannosta, mutta kul tenkin pita-
oo ukaa kuin maita suunnitelmia ©n luonne, siind sen totuudenmukaisuuden, de Sicalle oppia. vat teatterta Jonkinlaisena perempang
Ja Reksingg ettu 73. kansainvalisen yhteistuo- sen yhteiskunnallisen panoksen mitta. Kun elokuva syntyi, kasitti Euroo- korkeampana talteena. Elokuva
n todet g n niuodossa, ovat Ttakan, ja Kans- ‘Mita enemman rahaa virtasi elokuva- pan porvaristo sen halpana tyovdentuo- vaatll taite tijalta yhta paljon kuin kir-
Sta “Diottay | unnetuimimat ohjaa Jat ja niytteli- tuotantoon, sita vaikeammakst muodos- kan ja ‘‘alhaisten” ainesten huvitteluna. jallisuus tal teatterl, joskus enemmman-
| ESITA. beg hiyneet vastarintaan naita pyrki- elokuvataiteilijain tehtava. Clair Porvarillinen arvostelu oiti siiti oppia Kin, . Mutta se vaatil jotakin uutta, on
LiOTON nak ia Vartaan, _— tietaa puhuvansa kapttalistisen maail- ja tunnusti elokuvan itsendisena taiteena nahtiva tapahtumat, . ajateltava malta,
loydetly y skalainen ohjaaja ‘Rene Clair an man taiteilijoista, joitten ainaisena vai- vasta vuosikymmeni{ senjalkeen, kun °" PF uduttava sithen ajatteluun, joa |
tm alasil ing a asaltaan litttymyt nathin vastus: keutena on ollut tima taistelu: “Tassd elokuvya oli murtautunut kansakuntien unkartlainen Balazs nimittas visuaali- q
takin atkun ) kannanottoihin, ja er dana vasta- taistetevat raha ja taide, finanssi ja luo- tietoisuuteen. Clair kertoo Colisee-ni- seks kulttuunks! Elokuvaa “ tee pa- a
RESLA Daath n ilmaisuna voidaan myds pitda Sl- ya inhimillinen voima toisiansa vas- misesta elokuvateatterista Partisissa 20- remmaksl S@, ella se on valmistettu has,
50. Sellaity riaa. jonka hada par vuotta sitten taan”. Samoin hiin tietenkin kasitt#i, Juvyulfa, jossa os. hienoston oli tapana un tunnetun romaanin tar nayie mas m
takia. Kg isi Runskassa ja joka nyt on ilmes- yitei esim. monet sodanfilkeisisti ita- kayda joka viikko viheltamassa ja nau- kappaleen mukaan vee Set tsenalisy’ ** 7
vasta pary englanninkiellela nimela “Reflec- lialaisista elokuvista piattyivdt niin ramassa wusille elokuville. Ja kun elo- sen Ome any Elokuvan omenearyon _
on the Cinema” (Mietteita eloku-  ioistaviin lopputuloksiin, kansallisten kuvatuottajat ja rahoittajat viittaavat Poe stayans Clair on nerf er ps
343, Joisty , Witham Kimber, London 1953). aiheitten, yhteiskunnallisten ongelmien “kansan makuun’’, jonka mukaan on viccng tay alee ’ weutta koroetaa a fe
“ion katy antaa (ass kirjassa lapileikkauk- kasittely ali aikanut. Milla tavalla  tehtava elokuvia. huomauttaa Clair, et- i ot? lok va : ‘mmat tuott et a
t pidettiin pmsta kasityxsistaan, han Reskus- Clair taiteilijana kisittdha taman ongel- ta missdan ei elakuvia ole kohdeltu sa- neat oak . ete? sean en Nee Wen vs
| stlnvien ti menihetsy y tensa eli 20- ja 30-luvul- man, sen huomaa hanen uusimmasta malla jarjestelmallisella vihamielisy ydel- anit o hemin Ficonreinin atten. re
malaseja ie rjtitamuensa teesien” kanssa. Ja  elokuyastaan “Yin kaunottaret™, Muo- li ja dlyttémyydella kuin nidissd ylaluo- - nin alokuvista voi canon nits vaikkea ee
: .-

ee 5 wt ae ™ -
" on “hy oo - a. a ey ‘f: oe
ee =, _ . . : wee

- ltaastazy
“aititellen y
ad markkin

tuskin ai
vain komel

4
. Le 7

a.

sy] jokspegy

al ies
tk Ce

et atin me A pli retin ns ones

olvat asettz a hte as . _ Oop ot atts jotka joka vuosi tuotetaan Kaliforniassa ‘
viti oll pelkia Hollywoodin hyokkayksia yooppalaista elokhuvaa uudistaa tekemil- vassa’*. Tami ei merkinnyt mitiiin “kan- henkilikohtaisen tyylin wterkki> aie
JEL Olid I . . 104 aeue . _ ; . . + 7 o/ oe
watiuletta vastaan Ja kasittaa, et- 13 kansainvalisia sopimuksia, jotka, ku- san" Alykkyyden halyeksimista, vain si-  _-.. Cae cee a

shempi keh J ta. a 3 s p iJ FRRY! 3 Kuinka moni nayttad olevan itsendisen

wiadlaisen mykénfilmin alennustila ten Clair huomauttaa, olivat takowsmie- ti, ettf elokuva joka kertoi tapahtumis-
i silloin kun se omaksui amerikkalai- hen tekemid sopimuksia taloudellisista ta, jotka tyGtatekeville olivat tosia, myés
Risuykset feltuin rytmusta ja leik- gsioista. -MMutta “pyydammie teita ker- menestyi. ja sita ettd porvaristo oli sul-
svt, Han kirjoittaa lausunnon, tomaan meitle mita voittoja on saavu- Keutunat omaan kouojleeseen puriinsa t-
‘ind puivdnd on yhta ajankohtai- {ett kansainvaliseen yhteistyohOn pe- man ulospaasyn mahdollisuutta.

kuin aiilsin: “Amerikkalaiset itse  rnstuvilla sovinnaisilla, banaaleitla ja (lair ei koskettele sita seikkaa, milla
lavet parkivan luomaan ‘kansain-  alyteimilld ponnistuksilla?” (1927). tavalla Holliwood ja turonopjnalaisst
It oclontvia, s.0. elakuvia, jotka
iti aavat katkille thmisraduille.
7 ta kaikki tigedimme rihinka lapsel-
ole eduks. leer tillaiset maardtietoisesti kau-
la Osa set yritykset oval johtaneet men-
| hanen vat ‘vdessi. Ne elokuvat, jotka eniten
UCLA SE Sen arvotsia, mita odotamme elo-
ayCtaad ple alta — ruotsalaiset muitten joukos-

mec
‘o-. wot

fattellijan tai tyontekijin tyuta? Vain
jostakin taikauskolsuudesta  johtuen
tmanilaan cdelleen ohjaajain ja kasikir-
joltuksentekijain nimet alkuteksteissa,
Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta
heidih nimillidn ei ole enempai merki-
[vsla Kuin setelissa olevat. jossa nimi
vundadn yaihtaa tolseen ilman etti ra-
hai arva. malian mutta’,

Clairin epaluulo yhteistyota kohtaan
voi joskus tuntua taikauskoiselta. mut-
ta on huomattava, etta talloin on kysy-
mys kapitalismin yhteistyésta, sen tar-
joamista tyomuodoista, VWahemmalla-
kin voi tattelija tyossain muuftua in-

asethin, kes
lytykset.
In epatyy
alilasepa,
TMUutt asta
t tietenki +

Uren elk suurtuottajat sotien jalkeen maaratic-

Rene Clair oli alusta alkaen mukana ee ;
toisesti ovat madaltaneet makua ja v-

20-luvun ranssalaisissa  tatdeprireisea,
mutta kdsitti Sanan avant-garde hieman
toisclla, sananmmukaisemmalla = tavalla
kuin wseimmat muut. Se merkitsi, etta
avant-garde-taide ei ollut muuta taidet-
ta kum sita, joka ennen muita rynnistl
tulevaisuutta kobti, aukoi uusia ura ja

ikGalaa tar
Tittaneet tue@mita kalken muun paitsi
Jatteuden, kiiltckuvamatsuuden ja to-
tuuden vaaristelyn. Alutta han aayis-
taa milid tavalla se tapahtuu, rahan vyoi-
malla. doska han on kapitalistisessa
maailmassa eliva.-taiteilija, han kasitte-

aihda piter avat kaikki il noi i - a . ' . . lai a .
yin usel  kaneallie lont pomseuksia 5 avasi tieti uusille taide-elamyksille. Ta- \ demokratian ia sosialismin mai dividualistiksi ja etdantya maailmasta.
. Sansallisi : , . _— . nsandemokritia laly ~ ae : . seus 4
ss oina th vine ) sia wen vetaan, Tha. min selityksen perusteella eivat vain - - ik a ‘aa etti inter Tahin ei Clair ole padtynyt. Hau jat-
wt LUI - "a - . LT} Th Wal OMmaulitdd Ha fr- + * cor das
cat hie " masta ymmarretyixs alku-  ponckalaiset kuulumeet avant-gardeen. TA Oist AGemaneaa, © kaa ranskalaisen elokuvan itseniisid, ul-
a ova lamaansa ulkopualella’’. nationalismi ja yhteistyo siella ovat saa-

se ei koskaan saanut olla pukdasta tal-
detta (silld kasite on Clairin mukaan
Pret arte \uanin Kerrallaan. vaara) ja keko nakokanta, jonka mlu-
sokkeli j sein kuulee ihmisten sanovan, ettd kaan voitun puhua erityisista art-eloku-
vat alkaneet nahdaé huonosti ja ettd vista, useimmiten epacnmistunelsta mud-
an ivtvy sen takia hankkia wudet tokokeiluista elokuvan aljalla on ereh-
Hasit. Nuikokyvyn lnenontuminen dys. ‘“Meidin olisi alaitettava tekemal- Clairin kirjan punaisena lankana on
uilenkaan suinkaan aina johdu sil- 1a elokuvia. Taide seuraa kylia itses- rakkaus elokuvaan ja tletoisuus sen iL sok kuuluy R Clair, h }
Asien sommattomuudesta eiki asiag {t84n aikanaan mukana.’ Nain yrittl senaisyydesta faidemuotona. Falta jou con Kuuluy Nene ann nemaniss
A auttaa niiden uusimisella. Syyna Clair laajalla teoreettisella ja kaytin- kannabta hin ei voi hyvaksyad kaikkia tl, joka on huomannut, etta vain taiste-
sein jokin silma- tai muu sairaus, ja nollisella pohjalla luoda elokuvia. jatka
In an viisaampaa turvautua silma- veisivat eteenpdin seka elokuvan viela
arin eika vain hankkia uusia laseja, hapuilevaa muotoa etta laajentaisivat
Muikkojen patevyydesta sitmialasien 'untemustamme yhtetskunnasta. Toimi-
Ilim.ses32 on pation kiistelty, mut- ©5544" Films-lehden loimittajana vv.

jaita perinteita#, kirjoitustavaliaan han
Muistuttaa uniesta, jJomka nim: jo on
mainittu: Bela Balazsia. Tama antaa
ymmartaa, etta ainakin usko elokuvaan
on kansainvdlinen, etta Eureoppa edel-

lta kaylets neet aivan uuden merkityksen elokuvan
alalla. Neuvostoliitto auttaa Albanijaa
teknikoitla ja ohjaajilla, kansainvalisyys
, voi olla mydnteinen kun se julistaa vel-
teluista }8 jeytta, joka kay yli rajojen.
nnallista #
ttajan. pm
korkeami
Thaisen 1
i maine.
| pune
saan, milli
‘ilaseja. #
1 igi

leen elittad taiteilijoita, joiden syda-
missa eldd tulevaisuudentoivo. Niiden

Se ein tostisia ienee, ett# ainakin isoim- 1pne 8 Clair teki selkoa naista Kasi-
 palylta 4 HiRReissa joiden henkilékunta on tyssistaan, _ | 7 |

siden st Hoosanmitkaisen koulutuksen ja Han puciust: esim. Chaplinin objaa-
olla by ae LENiCtMvissaan tarvittavat ny- maa elokuvaa “Nainen Parilsista [Tae
n tunkeul Pel vilineet, se tapahtuu yleen-  Weman cul EMtrix}. Vikki e)uicitwa oct
l:psille Pes eet Otsu Tarkeinta an, etta teknilkaltaan SITES! erie ky nie
“ineek hw med on <¥¥ta epuilld ostajan  Menen Vuntta a.Kaise7min teh hve! 4
1. asetela ; *: vakin silmusairautta, hdn sug- tuotteista. pitt (lar sia wonder FP

oo - — ons) wea uae ce eaaeee ee Varia.
Ie, Fc Ss klidntymist# Gdkirin puo-  parhaana elokuvana. “Nainen Parn~
tt, OT .

an. 3H 'toady vain tekemadn kauppaa. at oli ebkA maivi. enka imela. enka hk

tei voi B
ria rave

ol oan “Vvtd Varoittaa ostamas- das. imulta s¢ eli ja kerted jOigaM +3 43 er

So aoe bl oes. kiertelevilt myy- miuistutar Clatnia (ja sen alist pltany: a a TF eae?
! cntamasta toisen henkilin la-  muistuttaa muita) sili, etta “meat 7 i tet: Wi sell Se ey,
“Whativaikseen. Ratkaisevaa ei ole kaikki. Se on oppi jota meidan tt matte eS - wie 44, ~*

viiiseD4. j
ijvat ae | .. ete tags he : :
tranadd § “oot oole ainoastaan lasien vahvuus, ale unohdettava’. Clair yliataa Chap ain é

vita i HH cies niiden optillisten keskipis-  lin-elokuvan psykologista totuutta Jd Ruth Harding, joka CBC :n vilityksella antaa newvdjr ruoka-
| re sanoo v. 1930. etta tami nakokanta e1 farperden ostapilie, tarRastelee yllaotevassa Ruvessa Ayyin ar-
2 ole ndin. on seurauksena vain ole muuttunut. de Sican ‘Polkupyora- vostelcvasti peustokimpaletia. Hdn jekaa nexwvopian joka arki-
aamuna viiden minuwulin a jan,

1 sarvee®
1a kan bores ae tan 4] kell
TSS FA muita ikdvyyksid. varas’ on Chaplin-elokuvien jal kelii-

-Lauanteina, heimikuun 27 pédivina, 1934