Ld on oe . aot . . . - . . . . ™ cr . . . . a rs re a a ee ee ee ge i - qh Rm ye moves y moat so . . . wees ee oe. . a = -—"—-= i ws . ou . “ar wh ‘pa. Loe ae tT tsa safes a ee . . i : at o. aor a Ike rh . om "4 on eet) oy . . . "os . ee qin ae tL a ee 1 : so a —_ a somnone h os ! 7 . Tent qr at eee il Bee “at rs ES erro ee er ae 7 7 7 . . . oa. ee ae . - ' . 8 . . . . “Lio _ oa ae ieee . “, . “47 uu oon om un ‘7 . a wt - - . . . ot . . . . . . J . I al waar wo: Sat oe Te an nar an Tite Pere a ; eu “ _ = : aot a a Le ces . =." = _ 17a . . "a . ney . " "8 - . 1 1 . 1 . . . . » * . a7 mo . . a5 ig eg ST at artes Tere: ls = power! Cw i Ae ee E ie eect ee ee ey Sar vie pe arty Oa ME rath 7 alate -5 cos aS - he, as FA ET: a rie 1 I — —A iF al par 1 a gery ek ee 5 Poet eS Tie ee Ge ey oe re ee en . moe Des te a Ia. aT. ated eg Tt 'F.=9rl whe es | ode ror re Ey LS ee al aor.ah 4 Sie a ae ar Toon ok Seed Wane ch eT | Fg fe gl ou 7 or Oe oe . ot wore - Fol 7 . L = toe t —. . . . . -_ 2 a. i I . - . walt te 7 Lee WE ae eS me es ima ee er rr EP ee ee ee errr omy fa pisb entra detail ane a re " ee er tale al . Pa a or . “ ty . a 7 . od a at -fae -" al al ae — aor aa Ga a. “hee ble: ae . = ST] . oo. sme eum ope Te . ala al 7 oo ™ . . . | alitutseen,... Sivu 4 Kirj. GEORGE HAROLD ‘(Kilpakirjoitus} JVPLJOONAKAUPUNGIN vilkas- liikkeinen elama on tullut viime paivinid monin verroin vilkkaammak- si. Kaikkialla nakee tavalltsuudesta poikkeavaa. Valtava ihmismassa on kuin tulisia hithlla. kantautuu kadulle suuriaaninen me- iu, scitto, nauru ja laulut. Raitiotie- vaunut ovat tungokseen asti yleiséa tiynnad. Automobiilien torvet soivat Kokonaisuudessaan muistuttaa mely tuhansien kalalok- kien, jotka tappelevat ruuastaan, kor- via viblovaa aanta. On tapahtunut jotain erikoisem- paa, mutta mita? Elakd6n kuningas!!! Voitto. ja kunnia maallemme! -— Turma ja kuolema viholliselle! -—— huutaa kuin yhdesta.suusta vasta sotilaiksi vihit- ty valtava nuoriscarmetia... massat, heimokunnat toinen toisiaan - yastaan. Imperialismin sotaleijonat —ulvovat kostoa toisilleen. Ihmisjar- . kea kithoittavat sotapuheet, viekkaan katalasti punoituine juonineen, saat- tavat ihmisjoukon karjuvaksi’ peto- Jaumaksi, : : Vasta neidoiksi kehittyneet tytot humaltuvat rakkaudesta mnuorukai- siin. Sieluineen ja ruumineen vih- kiytyen sotamorsioikst. Nuoret vai- mot ovat ylpeita miestensa sotilas- kuntoisuudesta. Ei léydy maailmas- ta mitdan, joka olisi liian kallista so- tilaalle. Koko miljoonakaupungin hurmioitunut joukko on sulautunut tolsiinsa, himoejen ja nautintojen massaksi ... Rintamalle Ja4ndin paiva on koit- tanut ihmeen kirkkaana ja keveand. Hyvastiatéissé ihanteiden ja kaitho- jen kyyneleet valuvat vuolaana vir- tana silmista. Oi! Miten suloista on eléa sota- romaancissa Kkuvattujen sankarien ja heidan lemmikkiensa taycin. Elak6in isanmaa! Heivetiflinen raétina ja raiske tiyt- tuneina tankaikkisunden “unelmoi- tuun onneen”, Myrkkykaasut tap- pavat elollisen elamin ja tuhoavat ihmusta, Kalman inhoittava l6yhka uuvuitaa ja tukahduttaa. Turtunet aivasto toimil: sisdinen tunne maa- réa: Murhaa, tai tule itse murha- tuksi. — Kuolema niittéa ilkamoiden elon viljaa. Kauhun viestit kiirivit rintamalta kotiin jadneille: “Olemme joutuneet katalan petoksen uhriksi. Tunnem- me maanpdallisen helvetin kauhut ja tuskat. Meita on murhattu, myrky- tetty ja raajarikoiksi silvottu... Gi, Eumpa loppuisi tama kauhistuttava teurastus.. Kumpa jo palaisi rauha, | Mutta ei, — ei viela, se ei saa tapah- tua. Vrhollinen on ensin voitettava, tuhottava. 3 —— Sota on paditynyt.,. Rampoten karnevaali lahenee kotiseutuja, Hhe- nee harmaana kuin halla, Tuossa kulkee kuihtunut, raajarik- Eo nuorukainen, kainalosauvothin no- Jaten. Tuossa paareilla kannetaan elivia ruumista, miestd, jolta on k3- det ja jalat poiKki ammuttu. Tuossa astelee sodan symbooli, rintakeha si- sian painuneena, kasvot tylsdpiirtei- Soa rola 7, en Kapakoisia — i er) v cont . - 0 7 oo. _ * hare | L ey "me oot io PT yeup ' k oe Sp ee or a | - a Lise Papaya: mak gary Ma ge ar a ad q * : : 7 _ send, itsekseen kaheasti puhuen, huu- Jet sinervan turvonneina,.silmat ou- dosti tahyillen ja suu taman tasta kaameaan naurvun vadntyneend... Miljoonakaupunki ela filleen, mutta ei ‘iloissa eikd nautinnoissa, vaan mustan surun, Inhon ja vwihan . yailassa. : SC Tuossa neito ottaa vastaan myrk- _kykaasun ndivettaman sulhonsa sa- noin kuvaamattomin tuntetn, sulbon- sa, joka ennen oli kukkea nuorukai- nen ja nyt — mielipuoli.’ Hysteeri- nen itku herpaannutiaa, voimat lop- puvat. Tytén hento ruumis nytkih- telee suonenvedontapaisesti: hetken tuskat ja sotamorsian on paas- syt raubaan. Vieli . . 1 as en er) . ee ge pi rr so: ‘eL” J =. 8 oa erin Ee CT LEC LE MPR Le ak GT eG ee aia a Rerrac a PE 2 ed CT ee BO Pi Le yee OL ee no Deis eer osy : . | a Tuossa kuihtunut vaimo syleilee kideténta miestaiin, kuumien kyy- nelien vieriessd poskipaihin. Kum- ma tunne .kouristaa rinnassa, omd- tunto kuiskaa: “Sodan palkka.” | ‘Tuntuu kuin elama olisi tykkandin tyrehtynyt. Jokainen kivi kadulla, jokaisen pun Iehdet puistoissa, jo- kainen rakennus, kaikki, — kaikki nayttavat elaman irvikuvilta. Perkeleitten mustakaapuiset kdty- rit apulaisineen saarnaavat Jumalan rauhasta, raajarikkoisten ja karsivien suunnattomasta onnesta, Moka on vastaus? Jyriseva uhma ja kirous ka- jahtaa takaisin. Luisevat nyrkit ko- houtuivat ilmoille. Kostoa huutaa kansan rinta. Kirottu olkoon impe- rialistinen scta! Kuolema ihmiskun- nan tuhoofille! Alas sortava luokka! ‘Kaikkien kansojen voimakas ja tiivis yhteisrintama on ainoa tie ih- miskunnan ijkviseen onneen ja va- | | | 3 o.. - (Qn syttynyt maailmansota. Veri- - j - CV q ab) | _ Jeikkiin on sydsty miljoonaiset thmis- | . HOLAN torppa sijaitsi etelapuo- fella Sarkijarved, ulosprstavassa niemekkeessd. Paikka ja seutu olivat paikkakunnan kauniimpia alueita ke- sdiseen aikaan, FPihlajat ja koiyut ympardivat pient’ mékkia ja tekivat sen buvilza muistuttavaksi. Mdékki oli vanhan ja kuluneen ndkéinen :paaltd kisin... Hyvin matala ja sei- nat olivat harmaiden sammailten peit- tamat... Sisaita oli se pleni, vaan . hyvin sustitty. Puhtaus valiitsi kaik- kialla sen huomeasi heti wkoasustaan yieraskin... Aholan ¢torpassa oli vain kolme henked? Talon isénta Jussi ja hanen valmonsa Kaisa, seka heidin yksi lapsensa, jota kutsuttiin Lempiksi... Tytto oli muor, vasta seitsentoista- vuotias, bento, mutta iloinen. Lap- sundestaan asti oli Lempi oppinut te- kemain tydta. Han oli aina valmis auttamaan ditiain, missé han mil- lotnkin apua tarvitsi kotitGitten suo- rittamisessa. | Kesalla kiireitten aikana Jussi, Lempin isa, oli talollisilla paivatdiss# Ja vaimonsa Kaisa oli viljaa leikkaa- massa. Nain he ansaitsivat kovalla tyOnteolla leipansi. — Lempi oli naapuritalossa palvelustytténd ja kar- jJapnkana. : Kylan pojat kavivat usein kosis- _ kelemassa Lempia, vaan Lempi ei va- httdnyt heisté mitiin. Lempi oli tullut palvelusaikanaan nakemiiin, miten talollisten pojat halveksivat kéyhia ibhmisid ja pilkkasivat kodit-_ tomia kulkureita. Han oli usein kuun- nellut salaa, mitd kylan pojat puhe- Jivat hanesta ja hanen vanhemmis-. taan, ja heidan kéyhyydestiin .. , Oli kaunis elokuun jilta... Lempi riensi kotimokileen tapansa mukaan,. Ratsomaan rakasta ditiidn ja hellai isdansd, -— kotimikilleen tultuaan Lempi kohtasi tuntemattomaa mat- Eamiehen. Ensisiimadyksella Lempi tunsi jota- kin kummaa, — ei tiennyt miti se mahtoi olla, — tunsi punastuvansa ja hinen koko olemuksensa rupesi vapi- semaan, — Sydin alkoi pomppaile- maan niin vimmatusti, ett sellaista ei Lempi ollut koskaan ennen tunte- nut. Se oli niin erilaista, niin, niin... - Ennenkuin Lempi ehti mitan pu- humaan, nun tuntematon matkamies eikki Kir}. Aw Rantala esitti itsens#, sanoi olevansa Heikki Jokela, eteli-Suomesta ... Heikilla oli buonot vaatteet: ja kuluneet ken- eit, Tarkkaavin silmin katseli Lem- pi nuorta matkamiesta... Heikki Jokela oli koditon kulkuri. Revat uittojen aikana EKulkeutunut _tanne, Han oli parhaassa nuoruuden idssi, 19-vuotias, turamatukkainen, pitka, solakka poika, jolla oli kau- niin siniset silmat. Luonteeltaan. oli Heikki hiljainen ja rehellinen. Hei-. km vanhemmat olivat kuolleita ja Heikki oli joutunut ottopojaksi erdal- le manttaaliposdlle... Hin palveli ylpeaa kartanon herraa, tehden tyiéta ruckansa edestd ja saaden pahaiset vaatteet paalleen. Heikki kasvoi ja varttui mieheksi, jatti ylpean karta- non herran, maailmaa. Kuitenkaan ei Heikki ty- kannyt xulkea paikasta toiseen, hin rakasti maaseutuelima .. . | Ilaila Eempi tutustui lahemmin Heikkiin, Yhdessa he menivit. ulos nauttimaan ihanasta elokuun kuuta- mosta. Kauan aikaa he istuivat ja puhelivat ulkona, heillé oli niin: pal- jon puhumista... Lempin pieni koti tuntur Heikisté hyvin ihanalta ja — raitoisalta... Tuntui niin hyvalti, kun paasi suojaan maailman myrs- kyilta.: He kulkivat kasikddessa pit- kin jarvenrantaa, puhelivat ja nauroi- vat -iloisesti... -Kaunis elokuun kuutamo, tahtitaivas ja koko ava- ruus katselivat heiti, Lempi kavi kotimékillain tapansa mukaan jokainen ilta.. SiellA han ta- pasi Hetkinkin ja heilla oli aina paljon asiaa toisilleen. Lempi joka oli vil- kasluontoinen, halusi kuulla maait- man asicita, joita Heikilla oli paljon kerrottayana ... Erdind iltana sitten —- Lempi ja Heikki vaipuivat sylei- lyyn... he vannoivat rakkautta toi- sifeen, Heikki kuiskasi Lempifle: “Sina olet liian hyva ja viaton minul- le... minadban olen vain maailman kulkuri — koyhii ja... : | Seurustelu jatkui, he kaipasivat Sy~ vasti toisiaan. Pitkien talvikuukau- sten aikana lujittui heidin rakkauten- sa, Se kdvi voimakkaammaksi — yaa- tivammaksi . ., Kului yvuodet, Lempista tuli giti ft # ‘Heille Syntyi potka, Heikki piti. pal- jon. pikkupallerostaan, jota kutsut- Ty? v ek Wie, as" We we ye Tate! aie he ea, Sat ' te ee ee sD .=eois 1 eats pe u 1 de ee a he, jJahtien kiertelem#an _ Niinpa kierteli: mielessd kysymykst: . . . | : a . : re Oe i id ee ee re Jeet ae “a The rT; ae es rit = Kirjoittanut “XERXES” | ee { Kilpakirjoitus } » RIREKOHERRA Jopetteli jigs ee vdissaarnaansa: “Rakkaat co, ‘ene kuntalaiseni! Sydiameni yuotig ye, ee ta, ollessani pakoitettu teidgt vite. Wee maan. Minun tulee Kuitenkin tn Ue tella herran kaskyd, jonka hin pi deee nulle eraand yond Jihetti, Unessy 8 ee nain enkelin, joka minulle sannie ee kuuntele, sill herra sipupn jumzhg Ag tahtoo pubua sinulle. Ja mind kun Hees Kaukaisen aanen, joka sanoi migyie ES palvelijani, joka olet minulle otal | Be nen, ofa ja mene C:n kaupunkiin 4 3 missd janoavat sielut pelastusta ia. Bee paavat... Amen. Rukoilkaamme, lt | s _ Lihavana ja hyvinvoipana gist feos | kirkkoherra kirkon ovella, autyzs by. . ge my huuliflaan (tala kertaa, kuten g eee laisuuteen sopi, hieman surumiel. fee! nen). Han nyékkiili kirkosta poise #2: ville seurakuntalaisilleen, vielipa ki. Bees telikin ystavidan. ne Hyvastellessian erasta seurakun ae tansa vanhimmusta, tunsi kirkkoher. x ra itsensd jossakin miéddrin levotin Bees maksi. Hin ei pitinyt tuosta michy ti, joka oli noita aina ja kaikkiniy Ho selevid, jotka joskus saattoivat kik : Koherran pulaan vastauksesta, — | ES Vaikka paasihin sitd aina vastaams Re ta, kun sanoi: “Tutkimattomat owt BBS: herran tiet”’, tai jotain muuta senkd- Be: taista. . ne: Tallakin kertaa tama kirkon vo 4% hin poistuessaan tokaisi, ett “a i vanko enkelinsd lahetti?” | Kavellessiiin kotiaan kohti, tazt & kirkon vanhin tiella eraan tuttavar °| sa, joka sanoi kéyneensd C:o kar pungissa ja etta han oli siella kul lut, ett sinne saapuu uusi kirkke & herra, jota kuulutaan entisess3 pa- kassa ndlkipalkalla kiusatun. Co kaupunkilaiset olivat luvanneet mi: saa vuosittain ainakin 300 dollara enemmdn kuin mit& kirkkoberra a Saanut entisessa paikassaan. Kirkon vanhin jatkot matkais edelleen vakavana ja miettessun §& Han halusi olla byva seurakuntais ‘& nen ja kristitty, mutta katkealist & epdilykset tunkeutuivat aina mickes. FE rh art wea "a mt 7 a mms a et a te i a ae a a ee ao ene eas me at ri ——_ SEE Set ante rc! EE ge Piet AES TDR ero he gee oe ih Pare ie Mery eg aD ie orl rang POE core PEE Dy Laha ‘ eee atrariT Sa Pe cee eee MEE SP egies es ga MR poe Ben ST On AE te ne En eee hes AEA Mi: Fp {aE * Ate ., a : F 7 1 Si r -” ne =! A ees se is feet “Tein Pa 1 . " i: ln] Pysdyttiké Josua todeltakin aunr 7 gon? -Muuttuiko Lootin vaimo sul f patsaaksi ja oltko kirkkoberra ts & aankin ndhnyt enkelin, vai oliko + & tuo 300 dollaria, joka paimenen Wt masta vei, - _ Kirkon varhin ajatieli sita a4 - viel Kotonaankin, istuskelles# pdivallistd odottaen. Han olf by uninen, torkahtelikin. Ajatukset ‘* rasivat piiissd vasyneen porate tayalla... Mammonan ani, bet? dani — mammonan Hani, herran ni... Misti tuo ajatus tuohon OF tuikahti? — Sitten tuli viela v4 neesti viimeinen dlyn vilabdus: se on sama dani... Kirkon vain nukabtanut. a ET at ots & oA ca a 7 ct | me al ire! ee dmeete, tac, Ts re we ee a le eee ot he rE eae fh bs ae aon Lor Rea a 4 = Poe vy, sein [eae genera hee ee Di Ear aa ae iar . ties de _— i a na he fhe ioe. mi ai pga sca har Aes . -= el i. 7 arte . fee ly ams! a: tiin pikku Heiskaksi. Pikku Heiss’ By oli kadin ilo, aidin ja isin ilo. . Syttyi sitten maailmansola “Be tui mydhemmin kan kaikkialla ruvetttin perle aseellisia -kaarteja. . it Hulmusivat punaiset liput, # Ee tiin vallankumouksellisia laulul*.*" (eae cua. Shraphe™ ee TI T Munute Tapiolas: Jabdett yi rikkaana nipun ke Braani tbarhu”’ Tuo “ka — Jautamiel Han olik Hin selit hapulaan OMmansa . kaan, O€¢ hinelta k me sitten yanne.” “Fr ve vor het - kunn ja slla saatz faan etta joittaa ja Arvaa_ joutuivat kd rittan hin sal \ Pitaiko h kotinsa -— tuvan viel vo! tuon ; sila — ]j reiliaan ol han aikag on se ysta 4h he elve uhmaileva Kuloval tuosta Jar ta’. Talos sl, Toister faaniul. — huja”, tui asialle — Eihan ka: Tahaa ollyt Ewatka pi tid saatay: da: nim, et Es omaisun taan. — Kk Melkein Ir es —_———— tuivat. KE; Kasorto ,., Myrsk yi joukko th 034510 on Kaikki jou synkka tleta, ettd, o1 tullut Sddstetty } Mansa Hei Eun Ler el endin m: hanen syd: kAasta ja . endan tunt Misen arvyo pItkat, =m Viimeisia sa ta kauniita Olivat viet; Ql ollut end: Lempi pi pikky He ‘alstelijan. aistelemag Salretun ji