an Tiistainay maalisk. 3 p. — Tuesday, March 3, 1964 | COIL: INDEPENDENT, LABOR ORGAN “OF FINNISH CANADIANS LIBERTY) Established Nov. 61917 Editor: W. ‘Rkjund. Manager:. B. " Buksl _ Telephone: Office 674- 4964 Edltorial 674-4785 ) Published thrice weekly: Tuesdays,” Thuradays . ond), Saturdays by Vapuus Publishing Co. Lid, 10-Mi Bim. St. West; Sudbury, Ontario; Canada. . | Mailing address: Box G2. po . Advertising rahes upon applicatlon, translations free at charge. Authorized aa. setond class mak ay the, .Post Office mepiriment. Ottawa, /VARAUS . ios 7 Camda: ot vk. 910.006 wie: $5. 05 | 1k. 10.50 6 kK. 5B. USATesa ‘638 Syamessa i ie. 0.00, é kk: $4.75 ° a Ey ary "Riippua asianhaaroista. Tofsntolsinen: a@amulehti antoi viitie viikolla’ liittohallituksen rahin-asiainministerille Walter Gordonille “mith kutuu ja Kuka kas- ket” slitg kun viimeksimainitta on viimeaikaisissa puheissuan laden: nut, ett® “tyoltimii on vieli titan paljon Canadassa”. | Vaikka mainitty, lent ei sitS suoraan sanonutkaan;: ‘niin sen tol- mituspalstalta huokui kuitenkin ‘sellainen kasitys, etth tyottomyys- tilanteen tiimoilta .on ‘Canadassa kaikki parhaalla mahdoijlisetla to- ‘lalla .kunhan vain. huolehditaan siité, etlei kukaan, puhu mitaan tyot- tomyydesta ja tyottémyyden aiheutiamista ongelmista:. | _ Lehti menee sit#kin pitemmille ja ¥rittaa fodisteLla tiittohalli- “tuksen toisten ministerien suulla, eta rahaministert Gordan: astuw’- lyottamyyspubessaan ert tahtia ja on Siig quttamattomasti. vaarassa. | Nubdediuaan isdillisen arvokkaasti nic. Gérdania “lian patjon tyotta misa lausunndista mainittu lebii palauttaa mieleen paamuinistert Les- ter Pearsonin lansunnon, ett, tydttimyytta on nyt vihemmin sitten hLluovun ‘puchvalin ja tyiministeri Ailan MacEachenin Jausunnon, ett “tyrdttamyy tts on odetettavissa tana vuonna vahemman miti on ‘tissad magaassa Ollut vugdesta 1957 lukien”, Nain siis “néeuyotaan” “milyt mahassaan” tyittimyystilanteesta ja pitkmidn lolmyavia pu- - heita -stitd, etti tyétlémid on nyt hieman-vihemmiin mita on ellut muutamana edellisend vionna. Sivumenen sanoen edellamainittujen mittisterien lausunnoista - léytyy_ perin vahan ristititaisuuksia, silla niissa katkissa myonnetaan asialisesti puhuen, etta tyattémyystilanne | ao edelleenkin vaikea kangallinen ongelma — kaikille muille paitsi ‘roronton aamulehdeile, joka puhuu tietenkin sydimensa ja vatsansa . kyMyydest eli rahamiesamistajiensa dinenkannattajana. - Suoren Rahean’ kontrolloimien. lehtien mietesté ei tyéttamyysti- lanné ole lainkaan huglestuttava, sila kun on 350,000 kokonaan lve tanta ja sen lisdksi-lukematon. mara vain osa-ajaila tyéssa olevia, | niin siten koostuu ‘tyivoiman “reservi" mila voldaan kayttaa hyvaksi palkkojen polkemisyrityksissa, tyaldisten ammattiyhdistysten heiken- tamisyrityksissa ja yleensi’ tydvaenvastaisissa kannanotoissa. Mutta se mika auttaa suurrikkaila on vaurioksi tydtatekeville, Jos: Osa torontolaisen aamulehden - ‘omistajista joutuisi vuosi toisen perdan ‘olemaan esimerkiksi rakennustv@laisten Jailla useita Kuukau- sia (yottémana, niin lehden toimittajat Saisivat varmesn monenlaisia | ohjeita Hydtssmiy ygttiantedsedt | puntdutuinisesta, . mtg 7 Ae ar 7 Tyatténiyysti anieeseenkin ottautuknies - Lafpoae nimnitigin astanhaaroista, eH. snta, kenen lehma On G]255:. Tyorsisten — nila tyossa ‘olevien Kut tyottomienkin. — kannaits katsoen “myonnetaan . rietihyvin, etta tyéttémyystilanteeseen | on: tullut pieni parannas edel- lisiin vuesiin yerraten, mutta samajla korostelaan, effi tyottomyys on ecelleenkin kirouksena, joka atheuttaa suuria menetyksi i -Kansa- -kunnalle ja kokonaan aihestonta karsimysta ‘itn henkisest] kuin fyy- - sisestikin nite tyotaisille perheineen, jotka joutuvat vastoin omaa. tahtoaan ‘tyottdmiksi. “Walitettava tosiasia on, ella meitla on Canadassa yielakin kroo- ‘nidiinen tyoltomyystilanne. _ Puheet tyotiomyyvden . “vahenty misesta ~ eivit tyéttimyytts, tyivdenluokan suurinta kirousta lopeta. Raha-— | asisinninistert Walter Gordon of endatiomasti aikeassa, todetessaan, ett Canadassa. 0n “tyattimyytti jijan paijon” . Tyttumyystilanne On tosiasiassa edetleenkin hy vin tohduton. Raha-agizinminister! Gordenin kunmtaksi on sanottaya se etta han timan ‘tosiasian myintad. Valitettavasti hankin menee hatlituksessa “yvirran mukana” ja seuraa kaytinndss# sellaista onjelmaa joka tyat- ~ tomyyla yitapttaa, Kuolleita. kutsuvieraiksi? “Byolteitten e: pitaisi Iuurata™, ‘Oapettaa satakuntalaisten keskuu- dessa ‘hyvin tunnetty sanamparsi. | |. Mutta témi viisas neuve on jlmeisesti jaiinyt huormioonottamatta “fiiden keskuudessa, jetka suunnittelevat Canadan th- vuotisiuhiien yhteydessa Montrealissa jarjesiettavad maailmannayttelya ._Montrealista viikon lgpulla saapuneissa ‘wutistiedoissa Kkéerralttiin, e@ttz anne O21 Kutsuttu myos polijttisten muumioitten edustajia._ Lauatitaisten’ wutistietojen mukaan. Montrealista on Linetetty osanotiokutsu Chiang Kaishekin, “Kiinalle", mutta e} Tagamiioonal selle Kiinar kansantasavallalle!: Se(lainen “kutsupelitikka’’ ¥er- -rattavissa siihen, jos Newvostolitton edustajaksi, canokaamame YK. n, kutsuttaislin Venajan tsaarittaren Nuonomainéinen-hellupoika HKas- putiini! Poluttisesti kuclleitten edustajain kutsua ei voida yrmmartad ti hyyiksy 4 edes silla perusteella, etti Canada ej ole viela tunnus-: ‘f{anué Kiinan kansantasavaltaa, Tosiasia nimittdin on — ja enemmisti - eanadalaisista loivoo sitd:-— ettd Canada voi’ tunnustaa Kiinan kan- - gantasavatlan jo kauan ennen Montrealin maailmanniyttelyn avaugta ~ Kuinka harmiltinen lami Formosan Kutsu on Canadan viralli-. sitle edustajille Stila Saatlin jonkinlainen kuva Hongkongin uutistie- dessa missii kerrottiin, ett ko maailmannayhelys valmistavan komi- tean edustajilta (Ke L. Marsha! ja O.4. Lantier) meni. siel|i sormi __ suubun kun reportterit kysyivat “kumpi Kiina” on Montreslissa pi- dettaviiin maailmanniyttelyyn kutsuttu. - Oo | Aikanéa a3iaa pohditiuagn mr, Marshallin ker otaan vastanneen, ettS hin-ei tied4. kumpi Kiina on kytsuttu, Jokatapauksessa hinen kérrelaan yittaneen reporttereille, joko tarkoituksellisesti tai ftar- kolttamatta, seliaisen kasityksen, etth Canada seuraa. “‘varovaista oh- yeJmaa™ sind, Butsutaanka maailinannayttelyyn Kiinan tai Farmosan edustafat. — ‘Mutta samalla kertaa saatiin kuitenkin ‘Montrealista yulistieto, atta Formosan saaren pauittiset yainajat ovat sittenkin saaneet ett kirjeen? —— : : ) Meiddn lehtemme yhiyy niihin hyvai tarkoitlaviin eanadalaisiin jotka taivovat,. etti Canadan ulkoministeria tarttuisi lahan nsiaan- kiinni ennen kuin maailmannaytielya. suunnittelevat nurkkapoltitikot vievit maamme lissé asiassa kestimattimiin tilanteeseen, Wikomi- 7. risteriGn pitaist sanca niaalimanndyttelys valinistavatle komitéaile, : etl4 sen tulee. peruuttaa Formosalle lahettiminsd kutsu ja odotiaa . tilanteen selvenemista nimenomaan siksi kun ‘Canada vol Ollawasta aaatujen. vibjeiden perustéelfa hyvinkin pian tunnustaa Kiman Kamt- santasavallan — ja-muuta."Kiinaa" ef olekaan muvalia kuin merit ayyien iumoissa allivien. muumloiden hourniglsea pulsad. 2 . I teli _ Anatoli Dobryninin kanssa_ asei- .| Saasti karsivallisyylta ja ett * | [On pysyttava. mukana”, raha-asiain ministeri Gordonia pitamaan . ‘} ayvieen Butler esilfi d fr. = ‘SYNTYMA . PAIVIA.”” Kk Washingt, ~ —, " Bresidgittl: John: \ji son’ on. allekirelttanut lain; joke ilmeitettuna. tarkdibeksena on verq qksen. vibe taminenaiing, miniessi:, alti siten elvytertiisiih: Vhd ¥sval ain talawtta, - - ¥leisesti Le ere ee noe nee yyy my Mill LE aS BN. Koski, Kenogami. Lake; Ont, tiiyttiii torstaina taaallskuun 5 pnd d0:vuotta, | - Vikki Huhta, Kapuskasing, Ont., tH¥ltda = keskiviikkona, maaliskuun, 4 pn 78. yuotta, sO ¥haymme. sukulaisten ja tutta- vain’ ‘bnmenitoivotuksiin. (unnustetsan; .ett8 Le neiLan tulojensa kahotessa. Niinp3 akia thaditweesa oteltlin tani huo- migon ja madrattiin suurempitulel ‘det nquksamaan enemmin vera | kuin. pientuloiset — vaikka suurem. inista tujpista nayttivilie, hankijije jaikin jaelle. enammiin. kutn. pieni: tuloisitie. vergien, maksamsen. jail. cBEI. = Mutta' takig, laadittaessa, al. olettu Genever umpikuj jaa pohditaan. USAssa Washington.- "-Yhdysvaliain ulkominister} Dean—Rusk neuvot- tarstaina_ Washingtonissa - Neuvostaliiton sum lihetijliin huomioon , sili, etfs. spupityloisten. ayy ja mahdolisuudet. Valiiya, ve. “on makeam|seltu ovat paljon, stu: cammat kuin pienitulojsten. ‘Bidan canadalaisen: lenden kir. jeenvaihtaja (th8Jl2 haamioi tissé. yhieydessi, ett eras Philip M, Stern oli kirjolttanut kirjan. “The. 3reat Treasury Raid” (Suuri valtio- ‘ahaston, ratsia), miss. selgstetnan. mitten Gima on mahdollista. Hén In- . Ce ST denriisuntanepvottelujen © viime vatheista, Ulkoministeri sanol torstaina TH- tamassilin Jehdistékonferenssissa kutsuneensa Debryninin tukoseen, kaske he jo sikuisemminkin olivat | keskustelleet muutamisli aseiden risuntaongelmian lilly vista kysy- myksista, Ruitk sana, elteival Genevesii tulleel tiset ol [ nan JB. Intis Uueel wutisel cle olleet ilihdutta- Wid, mutta korosti sith, etti asel- rajaliista sovitaan denctisuntakonterenssi vaatli run: vihjasi. Fshau . ‘Sind ta naultivia henkilolti puotiavia, 18: Kijoita: . Colombo. — Kiinan siitiminister: Yhdysvaltain Tshou En-lai sanoi Colombossa per- valteuskuonan johtajan William | jantaina uskovansa, -etta Kiinan ta Fosterin paluuta Genevesti Wash- | fntian rajaktista saadasn. selvitetyk- si rauhanomaisin- Keinoin ja malt. ingtoniin on suunniteltu jo jonkin | aikaa, joten hinen matkallaan ej | fen valinen perlnieellinen yslivyys ' palautetuksi Taf. ole kayinkaan suurta merkitystd, Rusk tunnusti, etteivit Neuves-|. Tshou En-lai, joke on virallisetla toliiton ja. Yhdysvaltainedustajat ; vieraihulla Colombassa, antal lau- jotka tolpuval kKonferenssin puheen: ; suntonsa puhvessaun suuressa 1yé- johtajina, ole padsseet yksimieti : ‘iisten kokouksessa perjantai ilana. konferenssin scuriavistyi Tain sanei, elti Colombon kone. shjeimakohdisls, mutta Srna. ebtii ! ‘enssiin osallistupeizen maiden uldi- ie el omerkitse, ettei’ koifferenssi |'e Miinen ja [ntian vilisen rajakiis. edistyisi. Han sanoi vhteydenpidon ! an selvittimiseksi oli helpallanut: ‘hdysvaltain. ja Neuvosteliiton vd. | ‘ilanmetla ja etth Kiina arvostaa ere Nid jutkuvan. jotta loydedigisiin ne | 'yisesti Ceylonin osbutta usiassa.: . ¥dinkakeet laydedisest| kielta- ¥a sopimus, 6. ¥dinaseiden tai ‘ydinttetonden levi’ tamisen ehkdisemista - koskeva " Sopimus. 7 ¥dinenergian rauhanomaisen kaylin lasjentaminen. Oo & Slralegisten . ydinaseiden -kut- jetusrakeltien jaadytlaminen. pitamassiiin | etta niin | On | kaikenlatsten | hyvin yodinaseiden | levitta- | nakkolaskelmien Mukaan satovuon- F L 1 J lot. sitpistuyal kuluvana satokaute- q- Tietlyjen aseiden = mahdoili-! MmMmMan nopra tuheaminen. Kasitellessdan as¢iden haviltamis- l@ Butler jimaisi laimpimdsti kan- keinona val OSan poMmMikoneistaan. Aseiden tuhodmisen loiseen yai- heeseen saattaisi kaulua muita asei- ta, kuten panssurivaunuja, Osa° UU denzikaisista ydinuseiden kuljetta. misvalimeista, ohjuksia ja pommi- konejla, hin sanoj- | . Kansainvalizesty tarkastusk#sy- | myksesta Butler sanai, ettd tarkkai- Ita koskeviag kysymyksia tubisi ki- sitelld = yksityidkohtaisesd— nyt Ge- heven konferenssissa. Hin chdottii = "“Sunktiongalista” ‘eika niinkizn alucelfista meneltcty. lapada. Butler paatti- tuonin Kestineén nuheensa sandihin: Aseidenriisunta In-niin mManimutkainen asia ja yeu- votetiijat njin taitavia ja kursivilli- sii, ell2-jaskus {untuu silta kuin kysmys alisi loputtemasta shalkki- pelisli. Se ¢i kuitenkaan ole shak- Kin, Siu siind on kysy mys eliimasli ja kuolemastla." Jos me jotakin pelaamme, me pelaamme ydinsodalla, Nyt kun -nii- if ‘ascita on olemassa, saaltaa jo kaisesla sodasta mucdostug ydinso- ‘a, Teidin tehtiviingsne, kuikkien meidin tchtivandmme dn tahda so- iy mah.ollomaks: tasipainoiletun ascidenriisunnan avulla,” | lavastl osipjaan sielta. Tahin men. vissien yveronmaksajien eduksi. ‘Parhaiden tunnetlu MGM-elokuvayhtién entisen presi- -|dentti Louis 5. - Mayerin., Wan ett vasiaan asuutensa tulevista voitoista préreanad summana kun han siiriyi ‘pois yhtidn tehtavisth. Erikoisella muntoksella verotuslakiin sdislel liin hanelle noin $2,(HKG,000. Vehnan tuotanto aleni koko ‘Maailmassa v. 1963 Manilman vehnan tuotanto on @n- nan. 227 miljapnaa lonnia eli 17,7 miljioanaa tonnia vihemmin kuin Satokautena 1862—63. Sen ‘sijaan myynnit madilmanmarkkinailla nouseval enndlysmaaraan eli 30 THiljoonaan tonnit., Keskimaarainen vientt on normaalidloissa allut ag | 2Umman. mil joongs tonnig. Kasvaneet myy¥N- Yerolait, huomioi Slern, Lekeval Hit johtuyval paaasiassa “Nenvesio- | auton Kurasojan kerjaamisen larke. liiton, Linsi-Eureopan ja Japanin animaksi lehtavaksi kuin poikki ale- kirsimisti’ huomattavisia Katome.| ¥40 Kasivarren paikXkaamisen, sif- netyksisti. Maailman vehnivaras-|!2 kurasugjan korjaamiseen kayte- ivt ranal voidaan vahentaa yerolet- na 8 miljoonalla tonnilla jadden | lavisla iulotsta, jata ee vaidy tehds yhteensa 44 miljoonan tonnin Suu: ‘kasivarren paikkaamisen kohdalta. ruisiksi, Lain kautta tehddin koneista tir: keimpia lekijoild kuin ihmisisti, sil- 1a sijaitukset keneisteon voidaan polsiaa tuloista- mutta thmisarvojen. lisdimisest# — esim. lasten koulut- tamisesta kerkeammissa oppilaitok- sigs — @l voida soaide verohtajen: nusiz. lapauksena Stern matnits! okluho- malaisen urakottsijan; joka oli lahes $1.000,000 verovelkua hallituksel le. Taannehtivan = lakimuutoksen an. siasta han sai pilaa milter, | kako MAAILMAN VEHNATUOTANTO’ {miljoonissa toneissa) 1963-64 1982-63 Mutulos 70,7 —15,7 Lt cee 54 + 41 12,0 1,0 - 14,0 45 130 O1 . 95 -2 15 50 “15 46 0,2 Neuvestoliitte 55,0. USA . $10 Canada HA intia:- ., 11,0 Ranska 5 | Australia 6.4 Italia’ BO Argenwina. 65 Lansi-Saksi 46 Engelanti - 3,0 a,7 - 0,7 Yhtleensa. £17,0 234.7 177 Linsi Euroopan maiden sato oli yhicensi ¢1 miijoonag tonnia, mi- ki on 6 miljognaa tonnia vahem- man kuln edellisend satokauteng, Japanin- salomenetykeet dlivat edel- Hiseen satokauteen verrattuna Sao. Maailman ylijiimavehnivarastot | m laskivut 8 miljoonaa tonnia eli. 44 miljognaan ionniin. -Awstralia on yapantunaut Kkokonaan = yiljiamiva- rastoistaan. Canada on padssyt [B- helle “HoOrmaaleja™ varasloja, silla Neuvostoliiton lishksi Kina, Japa- ni ja useat Lansi-Euroopan maat ovat jisinnect) astojaan sielts, USAn ylijiiimavarastet sen sijaan oval pysynect Hihella4 30 miljoonaa fonnia,. vaikkay Japaoi ja Lans]-Ey- raopan mant ovat sanneet huomai- “Poisin uit esimerkiksi klinalais- johlajat, jolka antoivat rajakiislan tntian kanssa johtaa -aseelliseen selkkaukseen —_-tosin toisten pro- vokalion ansiosta —-Kuuban paa- ministeci Fidel Castre selittha aval: vikevimmin citkeudella hallussoan Kuuballe kuuwluvaa Guantanamon laivastotukiasemas, niin’ Kuuba ¢i pidd slid seikkaa piivinpolilavana kysymyksend, joka’ olish ratkaistava ennen muta. Toisin sancen, piliministert Cus- ocikeuden puolella", ja etti ajan ku- luessa kypsyy filanne, missa vieraat tungettelijal eivat voi end -pitia hallussaan tite. kuubafaisaluetta. | Dutistolnisto Reulers haastattell viiko silten sunnuniaina yli Kuusi luntia padrninisteri Castroa fa sal — mainitun uutistoimiston julkaise- man selonteon pérusleella — csil- limiinsd kysymyksiin hyvin selyo- pilrteisia . ‘ju inielenkiinteisin vas- truksia, ° nessd = Neuvostoliitto on ostanut USAsta 14 miljoonaa tonnia ja‘l miljoonalle lonnille on myénnelly lisenssit. + Neuvosteliitan - ostot USAsta arvioidaan nousevan 4 mil- joonaan tonniln. Canadasia Neu- voslolijtia. an ostimut 8,0 ‘ja -Alset- fdiasto Jo mittjoonao-tommas~-- - f L Lapaus: on) PA IVAN PAKINA | famasta.. iro omasulb kannan, etti. ‘‘sika on] Lisdksi: Verelait. ovat vrikkaite puoltavia — Vergvapaus. {udtantalaitoksen | Stern. ehgottda,. ett aloitzttsistin | jalusta veroluin laalimiseasa. ilrivilvoitti -hyvig. yksinkertaisen ee ae a} Aint fitojsta verottamistavan: Fos ¢i sal- '|- jittaisl ‘nthtaan’ iuloverovapauksig ‘| paitsi henkilékehtainen veroyapaus (Canadassa $1000 henkilod -kehden) niin verotustaksat voilaisiin, vahen- tHd puulella valtlog menettimdtts luioja, Canadian yérotusts hijKivalle Kn: sinkaalliselle komissialle esitetliin likaisémmin samansuuntaisia eldo- tuksia, jatka herattivat huomaita vaa mielenkiintoa ja pilkallistli’ kes- 7 Kustelua komissiossa, 33 ole Weld Wut sen valmiimpau. Suémalaisten - nostolaitterden valmistus Inttassa Intiatainen| suuryhtymai J. -iK. Stee] Ltd. on -hankkinut Kone Osa- keyntiolta Kasi- ja sahkonostimien valmistushisenssin, Mainitiuja tuot- teita tullaan yvalmistamaan -Kalku- | tassa,.minne on jarkoitusts varten rakenneitu tehdas. On mahdollis- la, etl J. K. Steel Ltd. aloittaa mychemmassa vaiheessa myis Kene Osakeyhlion muiden nostolaiiteien valmisiuksen. Kysymykseen tuisi- vat G5in Jahinn nosturit. Kone Osakerhtio on lJaatinut In-' Hialniseile - lisenssivalmistajalle uu- den tehlaan rakennussuunnjtelman ja laydellisen tuotaniosuunnitelman seka” toimiltanut valmistuksessa tarvidtayat erikasvalineet. . ‘Uuden Aalkullalaisen nasislaite- lehtaan loimiotsa alkaa Jahtiviikkoi- nz.- Toiminta lapabiuu aluksi Kone Csukevhlign oman usiuntunlijan valyvonpassa. Tahdn tehtavain on valmennetty dipt.ins. Matti Kaakt- nen, joka lahii liistaina malkalie kohti Kalkuttua. DiplLins. KRaakinen tulee vitpymaan Kalkutassa vuoden “ujuin. ee ee ee “McNamara. cikallastclegian mestari” “Moskova. — Neuvostoliilon puo- dusiusmintsiert marsalkka Rodion Malinovski. sanoi sunnuntaina jul- kaistussa artikkelissa, ett Vhdys-. vaktaln pudlusiusminisicri Robert ; Mchamz on seikkailustralegian | “mestart., ct ‘Han fanoi, ella ‘ten kommunistiviha hanen kosityskykyos2 4a “amerikzalals- . Simeniza estad muutetaan | hinta nakemasta voimatasapainea niaailm 9553", Neuvostoliiton kommunistipos- lueen danenkannaltajassa. Pravdas- Ba neuvestearmeijan 46. vuoSsipal- vin johdosta julkaistussa artikke- 1igsa - marsalkka Malinovski sandi “Neuvestokansa ei ole kos kaan hyGkannyt kenenkidn kimp-' puun eciki ato tehds silen nyt: Taisena tokseenkin sarnanlaisena | i kein. Neuvostolilan maavoimien -ke- mentaja marsalkka Vasili Tshuikoy | sanoi Sovjetskaja Roassijassa jul- kaislussa kirjoituksessa, eita “viime vuesien aikuna on ryhdytty poik- keuksellisen tirkeisiin 1oimenpitei- siin koko Neuvastoliiten puolustus- jarjestelmin. parantamiseksi”. : Neuvostoliiton «© vutistoimisten Tassin esittelemiissi artikkelissa marsalkka Tshutkov sanoi, eita “henkilokultin aikana maan ja ar- meijan mahdoilisuuksia ei kiylet- ty tiysin hyvaksi’’. CO “Neuvoestoliitan kommunistipuc lue hylkisi paaitavaisesli Stlalinin harhaaniohtavan ja vahingoliisen kasilyksen jonka mukaan apgres- siiviset Kansakunnat ovat luultavas- li paremmin valmistautuneita -so- dan varatle kuin rauhaa rakastaval _kKansat”. * - Castron va ltiomiesmainen asenne . Vaikka Kuuba hatuan saada Guan. tunamon laivastetukikahdan takai- sin jonakin paivind, “se ei-ole kui tenkaun kirecilinén sctikka, 10nka vuoksi Olisi syyta ‘Rarsimattomtyy- teen”, selttti piam. Casiro. _ Knuban ja USA:n suhtetden pa- raneminen .riippuu ¢eneémmankin Stith, atts Yhdysvailal “lopettas sub. versiivisen toiminnan Kuubaa yas: jaan, Jopetlaa aSsiamiesten ja asel- den Hinetyksen seka lakkaa harjoit- vastavallankumoukseltisia yOimia hydkkaystarkoituksessa.” Kysyttdessa, etth vaatiike Kuuba Vhdysvallain hallussa olevan. lai- vastotukikohdan a5enian meatasts ennenkuin se (Kuuba) sucsiuu kes: ‘i kustelemaan Yhoysvaliain kanssa Suhteiden § paraniamisesta, paamt nisteri Caslro sand: “Yhdysvallain halkituksen an tth- lavd padlis sellaisisia keskusteltis- ta: En-uske olevan kiytinndlisti se, etthi esitetian ennakkoehtaja, esim. Guantanamon iahdestu. Mel} -Tdiin: kisityskaniomme mukaan ¥h- | | mutta josta|~ ' 4! " . sat rit ar : . dix L : thie rl ve . 1 - fonts eek vim, om. Tet ALN r= 6] ae ee prerae oe . eS pda ! "Tee of wate “, 2" m8 . i —s “TEES TTT F aa r ky tps ' ‘ ere Jalankulkija autoilijaa vabvempi. - — Tieateens, miten raskeasta’ ” anlotla- -ajamiinen on verrattioa muthlo toimittoihin, Takin kysy-— mykseen aval Passmore ja Durnla nimiset tiedemiehet anianect. vastauksen suorittaamalla laskelmia kalorien kiylisté erilsisten lointintojen yhteydessa, m mm, attoa ajettaessa, Energiamaari, j miki larvitaan autolla ajamiseen, vaslaa suurin piirtcin hidasta i4- vely3 ja portaitteri NOUsUR: - Vortatsiin siis valttaa, etth kiveliji on mélkeinpa tasolesa autoiliian kanssa, jotlei tata jJopa vahvem- pikin. Piirroksestanime fi toisaailta kuitenkaan ilmene se paljon fFet 1 SHUrenipi -yastuu, mikS ‘auton ajajalla on sivelijain yerrattana. Siind subteessa on auioelia ajlaminen lionnollisesti paljon rasitta-- vampaa. a LANSESAKSA ETURIVIIN - Rerliini. — 420,600 miehen vah- viinen Linsi-Saksan armeija on voimakkain kaosalavalisissz . soti- lasliittootumissa olevista Linél- - Rurocpan otaista. Armeliiakuntia ja ilmataisteluveimia my$ten se on -varustettu ydinaseilla Qu- kuanottamatta = ydinkirkia) ja kasyarsan taloudelliseen ja Sati- laalliseen voimaanga vedolen 5¢ tunkeuluu yha nakyvammille pai- kalle NATO:n jdbdossa, kirjoit- iga GORn armeijan eversti Hans Gossens asiaa koskevascsa tutki- muksessaan. Bundeswehriin kuu- luvien, NATO:n eri esikunoissa ja vhdyselimissa lolmivien bén- kiléiten Iuku on noussul 1,147 _miebesta v. 1959 (heidin’ joukos: saan 18. %énraaliad 145230 mitheens yuonna 1962, Vilme vuenna oli WATO:n eri elimissa jo 30 Fansi- saksalaista kenraallz. Searaukse- na tisid kehityksestd on: etteivit liittdtasavallan - Edlilasaglantynti- jat komenna endi vain . butides- ' weleia, Vaan raPas WATO-kothp- . paneltaan. Enrecpan heskustan maataistelaveimien komentajana on esim. kenvaall von Kielmann- —seggilla hallussaan 11 bunder- webrin divisioonan ohella 5 ame-— rikkalaisen, 3 englantilaisten, 20 ranskalaisen, 2 belgjalaisen, 2 hollantilaisen divisiooman ja yh-- den canadalaisen prikaatiryhman | paanikkyys.. | Kennedylle mmuisto- | merkki Dallasiin | Dallas, Texas.. Marmorinen — | muistomerkki pystytetaan- lahelle siti Paikkaa Dallasissa, jossa presi dentti: Kénnedy sai surmansa viime marraskuussa 22.. palvdnd salamur- haajan .luadeista, ilmoitettiin Dal- lasissa. | Muistomerkin paikka on noin 50 metrin pidssd cikeusrakenmuksesta, jossa parhaillaan on meneill#n oj- keudenkaynti presidentin murhasta epailyn Lee Harvey Oswaldin sur- myaja Jack Rubya vastaan. ‘Muistomeckin kirjoitus on edes- menneen presidentin Raamalista lainaamia mielilauseita: “Kaikella on maaraaika, ja aikan- sa on joka asiaila taivaan alla. Aika on syntya ja aika kuella, Aika on istuttza ja repia istuius. Aika on surmata ja aika parantaa ... Aika an rakastaa jo aika vihata. Aika on . S0daila ja aika ravhalle”. dysvallat piiai hailussaan sita twki- asemaa voimakeinoin saneliun sopi- muksen perusteelia. Lakivoimaises- li ¥hdyvaliain asenne on siind erit- tain heikka. . “Siti tiukiasemaa voidaan kayttia vasiavallankamoukselliseen .- tarkoi- ‘Lukseen ja se on oinga paikka, 15- lf uhkaa meta vastaan vaara. . “Johdonmukaisesti me siis balu- amme, elfi sé maaaia paloutetaan jonakin paivini takaisin Kuubalie! Toisaalla se ei--aie kwitenkaan kii- ‘reellinen seikka, joka saisi meidal millian tavoin . kirsimattomaksi. "Niin Kavan kuin siti lsivasto- tukasemaa ei kayteta hyikkdykKseen Kuubaa vastaan, ei ole vallanku- monksen kannalta perustavaa mer- kitysti silk, vaatiko sen takaisin Saaminen vuoden tat kauemman Bi kaa. “Kuuban hallituksen julkisesti esiftimand ohjelmana on, ell4 Kuv- ba et tule koskaan kayttimaiin ase- volmia Guantanamon takaisin saa. miseksi. Me tulemme aina. kayiti magn diplomaattisia keinoja ja kan- sainvalisia jirjestaja.” . ; Nain puhuu vakaumuksen mlés, jokz todellakin uskae seki oikeuden yoltioon, e114 rauhanasian ens|sijai suuleen. Mutty samalla kerian On: rauhun- puoluslajills yloeensi sckii ennen- {nant —— NATOn Samanaikaisesti i pyckivit Bonnin kenraatit tekemiin oikeana’ pila- mastdan siraiegiasta | NATO-apin. Lansr-Saksan -gyrkiessz NATOon suostui se vaatimattomas- ti hyvaksymdin sotilashittoutuman johdossa vallassa oalleet strutegia- kasitykset, mutha nykyaan se pyr- kii 1assi- subteessa mallioppilaan asemesia johtajan tehtévain. Lan-. si-Saksa perustelee - maarysvaltaan- sq sila, etta monien vuosien pon-— nistelujen ‘luloksena. ‘syniynyt ms. eteenpain-strategia on itse as1a5sa_ Straussin ja Speidelin ansiata. .Miti Bundeswehrin aseistautumiseen tu- lee, on se tuottanut viime yuadesta lihtien raskasta sotakalustoa, pans- saveila, suQjapanssareita ja tykis- tia omien piirustustensa mukaan ja toimittanut sil myis armeijal- — Ie. ¥Viime ‘vuonna’ luopui lansiew- rooppalainen unigni myds Lansi- Saksaz koskevisla tannistorajoituk: - siga_ ja }insisaksaiaisella’ sotalai- vastoleollisuudeila on siind sulitees- sa nyt kaytinndilisesti katsoen va- =~ paat kddet. Atomiaselailleiden sub- teen puultuu: Bonnilta enga vain vdinkdrjet, joiden omistukseen. se pyrkii askel ‘askeleelta. : | ‘Piistikseen piiimddrilinsi kiyt- la Linsi-Saksa .Hitlerin omaksu- maa ns. salamt-taktlikkaa. Fasisiit vaativat abkaksi “vain” tasa-arvol- suuttd ja- semadiraamisolkeutty ensimmaisen maailmansodan voile tajavallioiden rinnalla, sitten ase- velvaltisuuspakkoa 3a varustelira- joitusten poistamista. Demilitarisni- | dulle Reinin alueelle sucritetun marssis jalkeen oli turvallisuustar- peet tyydytetty. Sttten piti saattaa -wain” Itivalla takaisin’ yaltakun- nan piiriin, mutta, siti seurasi Su- deetiialue ja koko Tshekkoslova- ‘Kian miehitys. Bonnin hallituksen vaatimukset NATOn reultilateraalisasta ydin- yoimasta ovat tala taktiikkaa, hue mauttaa -kirjoitlaja ja. toteaa, ettei kukaan voi - vakavasti uskoa NATO:n ydinvoiman muodostavan | | esteila Lansi-Saksan atomivaruste-— luile. Painvastoin Bonnin hallituk- | sen tarmokas .esiintyminen: multiia- puoléests © teraalisen. ydinyorman osdittaa kenen tackoituksia s¢ pal- yelee samoin kuin’ se, ettd Bonnin haltitus on valmis maksamaan 40 - pros. peruskustannuksista ja sen jalkeen 2 mid D-markkaa ViIOsL1- {alm kaikkea meilii canadalaisilta syyti | korastaa, etts Washingion ef pidi - vetaa .Kuuban rauhanrakkaudesta sellaisia kisitysta, jotta Yhdysyal- Igin “imperialismi “saa fehda miata 58 tahtoa”, | Ne ajat ovat olfeet ja menncet, jalloin Guantanamon ja tmyds Pa- naman kysymykset yoitiin ratkaisti muutamien yhdysvaltalaisten 1yk- kiveneidcn “puheitten” perusteella.- Yhdysvaltain lisesti aérettimiin heikko. Mutta vield heikampi on sen asenne vas- tavallankumoukseliisten harjoitta- migessa ‘Kuuban hallituksen kukis-. ~Kuuban ilmatilan rikko-. - tamiseksi; misessa’ ‘Teritokoneiltensa avulla ‘Ja Kuubaa vastaad kohdistetussa ta- lousbaiketissa -— mitkii yhteenlas- kien muosdostavat maailman yleisen mielipiteen ‘silmiss# suuryallan jul- Keaksi hydkkays}oiminnaksi pienta - Kuubaa ‘vastian, Foivag kuitenkin sapii, atts Yh- dysvaitain hailitus Kasitt#i idmin lilanteen ja veld siil4 ennen. pil kaan asianmukaiset jchlopadléksen- 8a seki - lopettaa nama e-aseclliset hyikkayksensi pienti -Kiubua yvus- Kansakante. virallisen - a a ae ee Deep ante ERS CG ET Ct eR Ye aia asenne Guatlana- . miéssa on lakivoimatsesti ja -moraa | . . 1 ra SB ee a hr me de Tey en A Saran = of Si a PY Fee on ol Mal yet det: Fae ee L yy i Gall rl Fat ahaa + Sard ao pers Sed eee a sera = | a ir i ae Ht onl nee oe a | age ‘i =