V. LYSTSOYV, fystkaalis-matemaattislen treteiden lisensiaatti Kollaas: Viktor KOSTIN * mekniikasta tiedamme, _ etta mitaé enemman koneessa on osia, sita epaluotettavammin se toimii. Monet ihmiselimiston osat ovat molekyyliluokkaa, nuta on mahdoton laskea. Silti pystymme luotettavasti torjumaan mitaé moninaisimpia elimiston lakkoilu- ja hairidtiloja. Mutta voitaisiinko ne jotenkin osoittaa? Nain voidaan tehda modernin todennakoéisyysteorian avulla. Yksityiskohtiin puuttumatta on syyta tasmentaa vain, etta vaesto- varsin tieteilijat laskevat yhden ihmisen ew kuoleman todennakdisvyden konkreettisen ajanjakson vaikka- pa yhden tunnin ajalta. Tama to- dennakoéisyys on keskimadrin 1/1 000 000. Se luetaan riskiyksi- koksi eli 1 ry/t. Seuraava tauluk- ko osolttaa, kKuinka tama iukema vaihtelee ihmisen elinaikana: 10 M yvuotla | vuotta | vuoltta Kuoleman riski sairauden vuoksi ry/tunti riskiaste Havaitsemme, etta vaihtelee jyrkasti eri ikavaiheissa. 55-65-vuotiailla riski on suunnil- leen 100-kertainen ja yh 85-vuo- tiailla perati 1 000-kertainen ver- rattuna 10-15-vuotiaislin. Taulukko osoittaa myos, etta taudin aiheuttama kuolemanriski on korkea alle 1-vuotiailla, jopa korkeamp! (2,6) kuin jo ikaanty- neiden ihmisten ryhmassa ennen 65 vuotta (2,3). Ilmeisesti tama johtuu imevadisten elimist6n hei- kommasta kyvysta sopeutua uu- te 35 teen, Taudin aiheuttaman kuoleman riski on alimmillaan 10—15-vuo- tiaiden ikaryhmassa. Jos ihmisen oe * keskimaardainen elinika laskettai- siin taman lukeman pohjalta, se olisi 5000 vuotta. Valitettavasti elimiston toimintavarmuus kul- tenkin laskee 14n mukana, van- hemmiten yha nopeammin. Siksi ihmisen nykyinen elinika on kes- ae Ne ® kimaarin 70 vuotta. Eika se sita paitsi mipu pelkastaan taudeista vaan myos monista muista teki- joista. VAUHTI PERIT VERONSA Vaikka ihmiskunta onkin entis- ta luotettavammin suojassa luon- nonmullistuksilta, ne silti perivat vuosittain oman veronsa. Tull- vuorten purkaukset, maanjaris- tykset, hirmumyrskyt, tulvat ja | Keskimaa- a5 | 55 5 | 75 | yi 85 | nin kai- vuotia | vuotia | vuotta | vuolta | vuotta | vuotta | kissa ika- | yaiheissa hydkyaallot koettelevat milloin mitakin maapallon aluetta. Kui- tenkin: vdaestdtieteilijdiden mu- kaan riski joutua luonnonmullis- tuksen uhriksi on nykyisin vain tuhannesosa tautien aiheuttamas- ta kuolemanriskista. Luonnonilmiditten lisdksi mei- ta ympardi myés ihmisten luoma esinemaailma. Sen ryteikdissa melita odottavat uudet vaarat. Ta- man viidakon raivoisin "tiikeri” on kiistatta auto. Nykyisin maail- man teilla menehtyy vuosittain perati 250 000 ihmista. cS Luku tuntuu kammottavalta. Mutta ilmeisesti auton tuottama hydty kaiken kaikkiaan korvaa nama menetykset, koska ihmiset ovat valmiit maksamaan néain hir- vedn hinnan. Kiintoisaa kuitenkin on, etta autoilun riskeja tutkiessaan tiede- miehet ovat voineet kartoittaa tiettyja lainmukaisuuksia. Suurin riskihyppdays on _ havaittavissa nuorilla, alle 24-vuotiailla autoili- joilla. 25. ikavuoteen menness4 huimapdisyys vahenee ja samalla laskee myés riskiaste. Luotetta- vimmiksi autoilijoiksi on todettu 45—55-vuotiaat. Sen jalkeen auto- onnettomuuteen Joutumisen vaa- ra alkaa taas kasvaa. Erityisen suuri se on 75-vuo- tiailla, He eivat toki suinkaan ole huimapaisia. Mutta ian my6ota eli- mist6 heikkenee ja kuolemaan saattavat johtaa sellaisetkin vam- mat, jotka alemmin eivat olleet niin vaarallisia. Sita paitsi ikaih- misen aistit ja reaktionopeus el- vat enaa ole entisellaan. Tama on otettu huomioon my6s laissa, idk- kdiden autoilijoiden on kaytava ladkarintarkastuksessa. sen sijaan alle 25-vuotiaiden riskialttiutta ei viela toistaiseksi ole otettu. milldan tavoin huo- mioon. VAARATILANTEITA Kuvitellaanpa etta vanhuus on- nistutaan voittamaan, etta kaikki taudit, Jopa syépa onnistutaan parantamaan. Tuleeko ihmisesta silloin kuolematon? Ki, ei tule. Han joutuu silti seka tyossa etta vapaa-aikoinaan toisi- naan hyvinkin vaarallisiin tilan- teislin. Maailman terveysjarjesto WHO soveltaa erittain yKsityiskohtaista onnettomuuksien luokitusjarjes- telmaa. Vaarallisimpina pidetaan laake- ja muita myrkytyksia, pu- toamista, tulipaloa, tuliaseiden ja kylmien aseiden aiheuttamia on- nettomuuksia, sahk6éiskuja ja eri- laisia rajahdyksia. Suurimman riskin aiheuttaa putoaminen. Seuraavina tulevat tulipalot ja rajahdykset. Muiden aiheuttaman riskin aste onkin jo huomattavasti vahaisempi. Mutta kuolla voi kylla vaikka aspiriinin liikakaytt6on. USA:ssa ja Englan- nissa vaestOn "aspirliniriski” on samaa luokkaa kuin hirmumyrs- kyjen aiheuttama. AMMATILLINEN JA URHEILUN TUOMA RISKI ee On ammattiryhmia, joiden edustajia vaanivat erilaiset vaarat. Kaivosmiehilla niita ovat sortu- mat ja tulipalot, merimiehilla haaksirikko ja alukselta putoam1- nen, tyést6konetta kayttavilla vaara hipaista koneen liikkuvia osia. Eraiden laskelmien mukaan ihmiset jakautuvat nykyisin lahes 2000 ammattiryhmdaan, joten eri- laisista vaaratekijdista kertyisi melkoinen luettelo. Valmisvaate-, jalkine-, tekstuill- vaarallisten soutu — 10 ry/tunti. Suurempaan riskiasteeseen yltavat alppikiipei- lijat (Pamirilla ja Himalajalla). Heilla se on 40 eli siis huomatta- td syita, jotka lyhentavat elamaa. ja elintarviketeollisuudessa, kau- pallisilla ja muilla palvelualoilla ammatin aiheuttama kuoleman- riski on alle 0,05 ry/t. Nama am- matit voidaankin lukea turvalli- siin. Suurempi on riskiaste ke- mian teollisuudessa (0,09), liiken- teessa (0,18), rakennusalalla (0,35) ja maataloudessa (0,30). Erdiden kansainvalisten jarjestdjen arvioi- den mukaan nama ammatit kuu- luvat sosiaalisesti hyvaksyttavaan riskiluokkaan. Kaivosteollisuudessa riski ylit- taa hyvaksytyn tason 2-kertaises- ti, kKorkeilla paikoilla toimivilla asentajilla 10-kertaisesti. Perintei- sesti vaarallisena pidetddn lenta- jan ammattia. Talldin riskitaso ruppuu kuitenkin paljolti tyon luonteesta. Niinpa esimerkiksi lii- kennelentajilla ~ 1 000 lentotuntia vuodessa riskiaste on vain 0,5 ry/t. Tama on varsin lahella ns. hyvaksyttavaa riskitasoa. Koelentajilla riskiaste sen sijaan on jo 12 ry:n luokkaa ja havittaja- lentajalla perati 20:n. Tosin tallai- sissa tehtavissd ei toimi kovin- kaan paljon ihmisia. Sen sijaan urheiluharrastukset ovat meidin aikanamme levia- massa yha vain laajemmalle. Ja kuntoharjoituksiin liittyy aina ris- ki. Saattaa tuntua merkilliselta, mutta seka nyrkkeily, alppihiihto etta pyordily luetaan turvallisiin lajeihin. Ja varsin yllattaen taas joukkoon = luetaan vasti enemman kuin jopa havitta- ga F ge jalentajalla. EnnatyKselliseen ris- kiasteeseen (tassa on kyse harrastajatasosta) ratsastajat (100) ja eritoten este- ratsastajat (500). Mukana ei viela ole sellaisia eksooftisia urheilu- harrastuksia kuin valtameren yli- tys ilmapalolla tai riippuliito yli Saharan. yltavat kuitenkin Seuraavassa tauliikossa on erai- > FS | Odotettavissa loleva elinajan| lyheneminen = paivina Poikamies 3500 Tupakointi: (miehilla) | 2250 Sydantaudit | 2100 Naimattomuus (naiset) | 1600 Likapainoa 30 % | 1300 Sydépasairaudet | 980 Liikapainoa 20 % 900 Tupakointi (naisilla) | 800 Likenneonnettomuudet | 200 Vilustumistaudit 140 Kotona sattuvat onnettomuudet | 95 Ladkkeiden vaarinkayttd 90 Putoaminen | 40 Tulipalot ja palovammat Kaasumyrkytys Monet naista syista on mahdol- lista poistaa. Yksinelajat voivat avioitua, tupakoivat luopua tupa- kasta ja liikapainoiset laihtua. Riskin voi toki aina ottaa. Mutta riskitt6myydessa ei ole mitaan menetettavaa, sen sijaan kiistatta paljonkin voitettavaa.