eta - —2 neo

alan tie I ;

7
<2 alkyl
Wise st
ja biehia

on se
y npa- Dr fy
StOn-bape!
; herkes
Voth. vel
aytise
FAN: zeny!

“Kanak 3

CoH te tee

Pil kolan,
pattamis,

WISE soit

ta tosis |
en ‘aks oo!

1 einen ey
ridetitie Fo

Lope et

la, ja sat eo
stem. ro

n ktie be h
ses #
tavat hi:
ta tavalti
| |

shinen en

hesista sit

dE mon s

Tbr ysee. Hh
Yen,

laét i493 st
& (soluni.
1iimenee ¥
FIN EVP
air Kowwaak

: al.
SUR Ms

Gin | sisi

ni. ig. .naat
ita, eh
att. Sanz,
i aoe
ipolvesss 5
Mist ks
sisiin Live
ences br

tttarmien
jstatiut, et

bata Vols,

wer Be eds Rey

mainittui, - ;

arsimndlst

in. -joillz

Aa SH,
ie Reh

L !
ro" » Fue :
aoe

. ' in a . .
— oar. . .

“SENTO |
taja jap
polit.

Korkesi

x ih

=

absten MR ce f-

‘Tl traged te

|
!

ta olla bY

uvos stolit

aed tie wy
40 | - *

:
eed | i ae )

scene Sutil (
tebsea f

.
oer)
res

ta
A

t

Fr i.
nou

a lk

=

F.

"

-aivan inaksi rahvaan. hielta..

he

noe Radi ae zoe J i

ote . re
ae ae 4 1
Eng ee eee as ay .  paqu
13 - C . ‘. ee | Iu a ue } aap. aol
\ ee ed = r TT

it
: a

Vers Ko Hintikka: :

MOTTO:
atts kantelon jifette,

soiton Suomedle serean . . 7

ALLISTA kalevalaista perintoam-
me, kansallisscittimeksemmte sa-
nottua kannelta ajatellessamme tulee
micleen vanhojen roomataisten sanon-
ta: “Niin katoaa «maaiiman kunnia’’:

Vaikka meilld Suomessa, kanteleen Ko-
timaassa onkin erditd Kanteleyhtyeité-
Ein — Hekin — maaseuduila — ja
radivssa joskus harvoin estintyy joku
harvoisia kanteleensoittajistamme, tiy-

Stvy yhtva kansallisoittimemme puoles- —
ta puhujien toteamukseen, ett@ kannel

on heitetty romukeppaan Ya italtalais-
saksalaista * ‘syntyperda” oleva haitan -

on tutlut titalle.

AUT Kalevatass si kerrotaan Vaini-

moisen poislahtiessdain “jittineen kan-

telon jilee, soiten Suomelle. sorean”,
tuntun siltd, etta kansamme ei ole tuota,
perintédin aingkaan ‘kanteleen kohdal-
ta vaalinut. |
meiseksi on kannelta. helkytellyt, Rar-

jalaisia kansanmiehi olivat vimeiset
runoniaulajat ja ‘kanteleensoittajat, jot-

ka kannelperintogmme yaalivat.

Lieneekd ollut erin syyna kanteleen
hylkimiseen nk. sivistyneiston piirissa

juun. se, ett& yksinkertaiset rahvaan- -
-miehet, kéyhit saleseutujen asukkaat

tuota vanhaa soitinta ramsistyneitien s2-
vutupiensa bimarassa nappailivat..Kan-~
nel ei ollut salonkikelpoinen, sen soitta-

iat paikatuissa vaatteissaan olivat tosin .
_“intressaniteja” ndihtyin# joissakim jub-

lissa, mutta heidan vaatimaton soltti-
mensa, viisikielinen kannel, se “haisi”

sett: kuunnella kanteleen herkkaa he-
lingd, katseltiin vain savupirttiensa ba-

_ jmysta .herrasvaelle, esiintymaan etsit-
-tyjd partasuita paikkatakkeja.

Kalevalaa juhlittaessa on noita kar-.

_ Jalaisia kanteleensoitiajia tuotu esiinty-.
- Idan, omten sanojensa likuttamat juh- .
Japuhujat ovat puhuneet : kauniita sa-—

noja kanteleen.puclesta ja ‘korostaneet

ndiden .kanteleperintéamme -vaalivien. .
“¢-. yRsinkertaisten. ‘kansanmiesten - arvoa.

“saiton sorean” talicttajina. .

_ Noita Jennokkaita juhlapuhe'ta. nuuis- : |

‘teli--taman Kirjoittaja kaydessdan Ka-.

. Jevalan paving. 1949" Kiuruveden. Nie-
tMiskylissd?, tapzamassa sielld sokeana
elimiinsd iltaa viettvad viimeistd kar-
Jalaista runonlaulajaa ja kanteleen soit-.

tajaa Timo Lipitsaad. Kun juuri sama-

“ha panana juhlittiin Helsingissd Uuden.

Kalevalan 100-vuotismuistoa, jonka

Juilan yhteydessi tietysti Iausuttiin |

kauniita sanoja manalle menneist’ ru-
nonlaulajista ja kanteleensoittajista, oli
Mela jarkyttivimpad nahdi timid ka-
levalaisia henpenaarteita talleteliut so-
kea vanhus makazamassa k6yhiissii, kur-
j83sa vuoteessaan unohdettuna. Nii-

den unohtamana, joifla olisi ollut mo-

radlinen velyollisuus muistaa viimeisti
elossaolevaa runontaulajaa ja kanteleen-
SOittailaa, — Mutts juhiapuhtet eivat
| Us¢inkaan sovi arjen kanssa yhteen.
Suistamolta evakkotielle joutunut Ti-
mye Linitsa asuz potkansa perheen yuok-
Manassa mokkirahjassh, kuten jo e-
della tuli mainittua, Kturuveden Nie-
sky issh. Rum Thonilapsisen perheen
mtentulo oli miukkaa. ‘kuvastui se
TUS3iN “Tirno Lipitsan sairasvuotees-
a. Pokkien paayla lautalaveri, joHa
onut patja ja tyyny lakanattoman quo

oe

+ .

kekse. °
pikuultavan hauras Kasi, iota. hin vies |

hyvan piaivin.”

kKanteleen Olivat jo Suistamola Niiputin

Karjalainen Tahvashan vii- ©

Ei jak-. |

wistyksen pintasilauksen

Wat reli srg af: vals
a cee

' . au - . ce. 1 cake. a ea 1 “I ct Hl. . :
i a anh lant Laat . a Seg ae SRE Fe ria.

4 .
oat re
arts oie A Oa ose a a . nau

teen. pelinikkeend. slivan vuoteen vie-
ressa oleva 2kkuna o sisiltakin van-

Yo Ld

* sairaan vanhuksen vilua pal jou lievittd. :
nyt,

Fi jaksanut engi vanha runonlaulaia
nirtta viertaa. Naytti silta, etti henki
oi jo aineen jattanyt, kun Timo Lipit-
sin poika auttoi isansd -istumaan het-
Kuin aineetan oli vanhuksen t--

raalle djensi ja sanoi “Jumala. antagoh
Ajatus ei end pysy-"
nyt keossa, kun yritimme kysyd hanen
kantzéltaan. “Rhuotshin suningaal”
han. sen arveli olevan. — Timo Lipitsin

‘Wanin poliisit ostaneet ja lahjoittaneet.
- maaherralleen ja tunnetulle musiikgi- Ja
kuoromiehelle Arvo Mannerille, —

Lihtiessani Time Lipitsa viela naytti
virkistyvin, koska jaksoi-kauniin kar-
jalaisen toivotuksen esittad: ‘“Terveen
mengah, Jumala matgamiest auttagoh”.
Kakvalaista kulttuuria ja oikeata kris-

Kansalli issOitt imemme kante C kunniaan

teri-instrumenttina.

“vt on kuitenkin nuo vaikendet kan-
teleesta saatu poistetuksi ja mika mer .
killisinta, tima kanteleeseen tehdyistli -
Pparannuksisia parhain on suunniteltu _
ja toteutettu valtameren takana. Ori-
vedelf% syntyisin oleva Mr. Hannes
‘Wailen, joka puoli wwvosizataa sitten

lahti valtameren tagkse ja asuu ayRyl-

annetaan suuri

iit ayyst2 seivaa, elts tydviien mu=
siikkkivien keskuudessa otettalsiin kan-
nel pois “romukopasta", kohotettaisiin
kannel sille kuuluvaan arvoon. Olisi mie-
lenkuntebta kuna. noulle patkkakun-
nalle perustetaan ensimmainen Tyivien
Musikkilitten alainen kannelyhtye. Tai
Thissd (yovden orfesterisca ensiiminainen
kannelsolisti esiintyy,

*‘KRoska Neuvostoliitossakin kanteleelle
arve 32 mm. Nevvosto-
KRarjalassa on useita. kanteleyhtyeita,
Pitaisi meilla Kanteleen kotimaassa an-

‘sin Californiassa, on jo kolmen wuesi-
kymmenen ajan puuhaijlut kanteleen -
parissa.

Hin on suunniteliue ja toteut-
tanut, tehnyt kanteleeseen uttdiatuksia,.
rotta se voisi, ei ainoastaan skied Sua- -
men Kansan kansallissoittimena, mutta
tulla =myvos vaativamman imusiikin ja

_ Vokaalilaiteen esittamisessd Varteenoted- ,~

Hannes. Wallenin
duurien

tavaksi: soittimeksi.
Eanteleescen  suunnittelema

| vahtaja on asiantuntijoiden mielesta

parempi kuin meilli. SUOMERSA tehdyt..
parannukset, Sjita dn kaikki. tarpeeton -

jJatetty pois, Tulkoon mainituksi. vield
sekin, ett Hannes Wallen on suunni-
tellut qduurien vaibtajansa tietamiatti

Liekm tilaajien ja asiamiesten hnomioon
Yha listdntyneiden painokustannusten, -sanomalehtipaperin,

painomusteen ja muiden tarvikkeiden hintojen kohoamisen joh-
dosta clemme pakotetut korottamaan Liekin tilaushintoja, saa-

daksemme ne edes osapuilleen vastaamaan alan tarvikkeiden hin-
Joudamme korottamaan tilaushintoja ‘sitdkin
suuremimalila syylla, koska Liekin asu palautetaan nyt ennalleen

siita, mthin se jokin aika sitten muutettlin tarkoituksella saastai
lehden kustannushinncissa. Nykyaain joudumme-maksamaan sa-

nomalehtipaperista 3121 tonnilta, seka Korkeat rahtimaksut pape-° -

rin perilie toimittamisesta. Vertauksen yuoksi mainittakoon, etta

vuosi sitten maksoi sanomalehtipaperi $104 ja vajaat kaksi vuotta_

Kun tahan viela otetaan paino- ja latoma-
.koneiden kunnossapitckustannusten ja niikin aina silloin taliéin’
tarvittavien osien hintojen kohoaminen, niin nainollen ei ole
mitaan muuta keinoa kuin lehden tilaushintojen korottaminen;
Tilaushinnat, jotka astuvat voimaan huhtikuun |. pind 1951 ©

tojen kohomista.

| sitten $96 tonnilta.

ovat seuraavat:

9 Tewulcautiia occccccccccee

SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE:

4 vuocikeria ....... veseonnteceeeen $5.00

 VAPAUS PUBLISHING CO.-LTD.

LEEHKIN KUSTANTASJA

YHDYSVALTOIHIN: -
Il vuosikerta .....0...000....
6 kuulkautta

6 Iruulkautta ccs o2.78

“tillisyyttd henkivat mielestini vanhuk-

Juuri siti, miti usein si-
saanciita tar-
‘heiltd kansalaisilta puuttuu.

Viime kevaind Timo Lipitsdn ela-
man kKaari katkesi ja 93-vuotiaana ta-
‘tnd viimeinen runonlaulaja ja kante-
leen soittala paasi lepoon. Hautaus-
tilaisuutta muistivat upein seppelein
monet sellaisetkin, jotka eivat banta
muistaneet siiloin, kun han eli puut-

‘sen sanat.

feessa ja avun tarpeessa. Mutta tuosta -

kaynnistini on jainyt mieleen Timo
‘Lipitsiin velkea pai kurjan vuoleen la-
kanattomaiia tyynylld, joka silloin Lu-
den Kalevalan 100-vuotisriemujuhlapai-
wind assosiei mieleeni Helsingissa Ka-
levalaa juhblivien frakkipaitojen valkeat

rinnat.
Alutta palatkaamme kKanteleesgen ja
sythin, mitka ovat vaikuttaneet sen svr-

qian Ha “romukoppaan” joutumiseen.
Kannelhan on 4dneltaan n. k. italian

harppua hucmattavast\ Rauniimpi, Wt |

{a savellajien vaihtamisen vaikeus on
ollut sen heikko puoli. Kanneita ei ole
juuri siita syysta voitu Kavitaa orke3s-

ar a . i: L 7 wae ee ad
Pee ae apart Ee mY att
BoM. Dat nding: oye

ati!

tL, yg gel
‘l . ; a.

Suomessa. tehdyistii parannuksista, Voi-
nemme toisessa. yhteydessi kertoa e-.

nemman Hannes Wallenista ja hinen
kanteleestaan Tyivien “Mustikkilehden
lukijoille. Mr, Wallen on aikcinaan
muuten kuulunut-Tampereen Tyodvaen
sekakuoroonkin ja Jaulajaperinteitaé jat-
kanut siella valtameren takanakin.

Kun taitlainen parannus on kantelee-

seen tehty —- ja sttakin buclimatta,
iiman savellajien vaihtajmakin -— pitdisi -

tulla musiikinharrastajien
Huomigon-

kanteleen
keskuudessa yleisemmaksi.

ottamatta kanteleen’ perinteita ja sen
merkitysta _kansallissoittimenamme, luu--

jist sen herkan hélinan.miellyttavan ¢-
remman kuin jonkin ramisevan haita-

rin. Onhan Kannel niin patjon lahei-

sempaa methaliiselle mentaliteetilekin..

Seanotaanhan suomalarsen Kansan stehin
uumenista syntyneesta kansanmusiikis-
ta sattuvimmyn virkkeessa: ‘“Saitto on
suruista tehiv. murehista.-muovaeltu”. .
Kannel an suomalaisen hansan soitin,
suomalaiset rahvaan michet. ja naiset

kannelta ovat murheitiensa ja ilojensa-

tulkkina helkytelleet. -Fiko ofisi -juurt

ot - Lavaniaina»madlis!an.1 agsivind 1351

‘taan.

(sia Sanda,

' . . . .
. ee ee a
1 . . . -

taa kansallissoittimellemme  suurempi
arvo ja sith vaalia suuremmassa mii.
rin. Toivekaamme, etti jaari Tyovien

“Musitkkiliiton ptirissd ruvettaisiin ti-

menomaan nuorison keskuudessa heriit-
Himgin henkiin rakkautta kannelta hoh-
— S)M-:lehtt.

‘Vierashielisesté
Samanviljelyissesta

Eras Liekin ystava Jahetti mele kir-

jeen, inmetellen, kuinka suonmten kieleex

on Viime sitosina “syntynyt” niin ami-
tuisia sanoja, etti ne vaikuttavat pal-—
jon jiykenunilta ja kompelémmilté kum
omaperdistt suomalaiset sanat ja naiti
sanoja wiljeliiiin paljon lehtienkin pals-
toilla. Samalla bin kibetti joukon sa-
noja, joihin haluaa suomalaista vasti-
netta. |

Tosiasia on, ett nykyisessii suomen
kielessa ‘Kaytetaan palion vieraskieli-
ns. sivistyssanoja, mutta
selvaad om, etia ninden kaytto edellyt-
{Hi myds sen, etta tavallinen, lukifa ne
tuntee ja tietid mita ne merkitsevat.
Dseimkaan et niin, ole, vaan lukija saa
sanakirjan avulla hrkea omaa lehiteain.
Ja kenellii aima sanakirjat ovat saata-

Vissa.

> Toisaalta taas 1.5, - sivistyssanojen
Kaytt@ on tirkeda siksi, etta monetkio

-ganat ovat juurtuneet ‘kicleemme niin,

ett# ymmdarrimme ne ‘kaikki ja monasti
on vaikeaa yhdella suomen kielitella sa-
nalla sanoa sith, mika vorlaah. sanoa
yleiseen kayitdén tulleella vieraskiell-
sella sanalla, Nainollen tiytyy yhti

..panaa —- joka saattaa olla kuinka tuttu
-.fahansa jokaiselle, waikka onkin vie-
_ paskielinen sana — vastaamassa olla che

‘ka: kymmensanainen lause. Etunsa ja
haittansa ovat: siis vieraskiclisten [2
muhtazsti - suomalaisten sanojen kaytél-
i,

lwettelemme seurasvassa yilamaini-

-:tun Liekin ystivan lihettimit: vieras-

kieliset sanat selityKsineen:
Abtturientts — ylioppilaskokelas.
| Aforism: — ajatelma, mietelmi.
Amputatio -—- Jetkata poikkir koko
_ ruunuinosa, kisi tai jaika.
Aroma — hyvé tuoksu tai haju,
Asessor?. — mukanaistuja, viraston,
etenkin ocikeus- tai hallintovirasten va-
inainen jasen (hovioikeuden; tuomio-
‘Kapitulin, tullihallituksen asessori).
Assistentig —- apulainen,
Anskuftani?? — kuuntelija, virkamies,
joka kuuluu virastoon tai harjoitukseen,
on muxana'‘asiain kdsittcelyssd, mutta ei
saa ottaa osaa pidtoksiin, eikh pmauti
varsinaista palkkaa. 3
Detalji —- yksitvis- pikkuserkka.
Fajaissi — pudiiposiiini. |
fiitesro —- aistihatrahdus, haavekuva.
Aapiilantti — tavallisesti varsinai-
cen astveivolisuutensa paatyitya ali-
upsetrina sotapalvelukscen. erikoisella
' sitoumuksella jaanyt mies.
Kontrapunktt — savelma, joka saes«

+ re jSivv a

aso:

rr ee ey "4 F
. : I sy le ee ee ey iy “se sine - = . _
. _ ot ee . . =F sl ros tl . ae . - = a =. "*
. - hoy . . ee et so stay . rz r .
norms . . . . . ou ' . . se fl Te _ ~. 7c i . . F
. . . =. . se ag . . I : . —_ oe "T" .
* . : 1 . wis . . . .
mo . = oe . . vf . I “ * ee ea” . oe oa lf .
oon an a rn . en eto, ae ' - 1 6 ee
_ 7 ‘rot . voy  * . . “ " "oO . “Fh rr

—_—

— om.

Serre a ee

a ee Ee pls ps ag
. 2 - . . . " . it
. . . - zs . . ot Steg .

hs gs ly ed ee ee
.. : woes :*
. . . 1 . .

ope eee
.
.

ii el ee ee
. .
. .

de ee a
. _
baal oe | .
ot . . "4 .

Po ee
. -
. .

™ Te! =e rT . ok . .
* : ' a ee ee: = TT Te rete Te Pees ee Seer ae -
=! peo : we wae . . . . . . .
. L . . . oa 2 . . emo . .
. . - . 0 . . .

. Tr a eos ing s
. =
7 "

oe Dea Lt.
oe oe |
: we oo

ru. wea . a 1, “eit
eee . -
ao

_
ke ee
Sou aan

. “ :
a ee ee . a . ee . eh ‘ou. "a ee be ee )
SSDS ARES it | irene Py Cinna deb Sct eg sa Sealed abr
. =a -
t

Le mem oe
- . Pe a er
. . : i
‘poe ee

—

1 yt . . ee ..

. ‘yes say . ".

Bt ete ve Se ee ee ee ee
re . ne Tat
oops ” . ete

mt
t

a

. 1 . . .

i: tut
er Pe.
1 ws I avd

ited Anite eth = af one magi

oc ener
wa

tot

ee ee
, — oh:

ee Tee er
. ens

a
nih.

reo hee oe
ee ee op

ala. . 8 wate
woe f - oh * a Ct]
a - eer oe A” Pn = :
. . ho
: . rao . . .
“ ee ee ee ee ee ee '. ie - atts = io co.
a . : : aa:
: . = “ ul

tr a 4 id r . i =

=

1

ve Piety Wa

wor de
Ur

+
a. We. rk bel eh

4, ws

. "a . : eT

s . : .

. . an | ". 7

aa ee ae | . eae we or wok

on, corre aT oe Sp

a Te eo Ce .
ey
shirt ral Nita inl

hi i Coe oe ET
NS pl sm

Ses
Tee pray, 2 TSR Z
ees pg high
ange.

ol be

re “y
PEER EM
tarsal
ot) Sree
_ fhe ; ;
pee wpb ie”
a] Pn ‘—s"
Lida “hs?
ae heel
Bie ae
er
3 r 1 s
rides oh
“BIh er GES
. a
i lig

ee er =
. Tose as Soot -_—
es ody. PPP = ee |
7 =
—_ Ht:

: —
pe ed, er” . “OO.
TSR ey SST ne
a ee mg oe . "4 ". 4
fl . . .
. ae or .
a . aly . . . .
7 ll | ae oe

7 Le es eae oe Se ee? SE
Tro Ty

rr aie ere tr
Se ee eT eT
_"

SET Dg
AETERA!
a ee:
abe
ft: .
ste

4

wri. Hie
. yn: J -
hort 14 3:
we a wt
Rrritgele 4
torpta ene sy
“1 els ya
Joo teg ea sy
wy iyitte S
ota
aspfuip sic st: :
- MEE E SEI

. : a a 4 -t
Pr be a moa
mr a rr

" ot art. =

rr oe 7+

. ‘ |. . ore x oF
a ay .
. er penoFy

areas

- Ln aWeboow wt 1
- ory : ete .

. odes i ae '
‘, ; oO cor oy
ee PTE EE
en re i
coe reothis |
a Le i
ae ae es . oe .
wo. . i ac rea 1
ae cate
ee eee, ae " I
Pay ' Cpa al 1
CARTER

oc Thbbe sk: mo ‘

Vie pe iv
Oe
ae

oe) -

“oo we “Ld 'y -_

a os racg eke

Doar pete RE
: ‘" ¥ us. re _

- tedte wd
ites 1 F v .
he od pee es, :

pe an : : rr a
Ta oli: . ne . co .
1. a vad . “1:

_ ra ‘ir eee
ete) ide fits de er
OE cag Cg en cig i
Rta? ee seer
SR AR. fea
ay ahead F 1 rr in =" a

“Te Tee 1: ? rée |
ee, Ct. Le Pee
yagi lad ie 1 : a hae
Diver ! th ‘ . oe ay
Ee Tt a :: a ee
wey = re ee
SMe Ta Reco 4 Ue Dee

or ae r A acm eh

laa at ck eT
| ee oo oad | I Vina:

Veeel: | ¥f mj e
wo" Le i ij hs

iy ze a I

\ re Lis 4 oH

ee
— a a —
Ls pian take .

=a

=

7 m= 3 =
: lint ©

aE,
Se
‘ote dee a
ee ee 4
ey ee ee cr