hday

isha

Ul Bor
TEMINIgh 3
‘Mie Ga Syn
tt FYI ps
ja FAAP 256,
‘Ste Prey,
“tt foe ite
Tasig whe.
tre iisn aly.

MlaaR ony
RGGn; iy
td gusabir
ltd seek
Halves
RRIpS nang
aut Sotme
Robs ttopy
Rie ffee
Puvume
— fates
Z pt ism
@, tks
rPSee avaye.
Wd fetes
OC.) buten
Vanes jo

Nes? ion
Gun dan
O fivtfat
Sa Hy.
BP ten,
HD GOTH
Feline,
{iisted,
t de cRye
rain
aR aTH,
np 50
ports
DETR
Chit
Lietdea
. erat

fer dt.

oe

 Sapeltaitcen Suurth nero, Ludvig
wan Beethoven, syntyt jouluk. i?
png i770 Bonnin daupungissa Sak-
wussa, fiance sukNrsa oli Roforsin
Relgraite, jase sé SeriyE = oUNGHNG
732 Sutsnun. Ludvrgiz tsa oli lan-
iziarre, iutuniekkana sekd ninusiieki-
ypetigjaud SaNgen duunetti Rotikan-
pemgissaan, Hanestd uli luonnoili-
ceshi pear cuspmmdinen opettaa,
Han off Avud, mutta samalia dart:
maiten ankara opettaja. Haren jok-
dollonse poika sat alkuopetukseisa
HanOn- schd wi uluasoite Cy

Jas nuori musiikéoe satkia erittain
hyveda omusikaalisen  Rasvaluksen,
nin sitd perusteellisemnmin  hanen
isgusd fatuinté: Adnen munun kasva-
tusensa stuistyksen flalic, Beetho-
én sqikin parannediq tdtd sivistyk-
sensa puntctia pitkin ikddnsd, joka
ikke ci saattanut hiintd erikoisem~
matic kutollisundelia ministelemaan
lepsundianse ‘ja Rotidvsa. Lisdksi he-
nen ifansd faipumus alkoholiin ja y-
lensad perheen Rehno yhteiselamd ei
noinn’ olla vateuttamatia sdvetueron
herbhddn taiteitjasteluun. Senlisaest
Adnen isdusad pyrkt Aydtymdan fap-
jensa oAnstaanuksella ntafdattrstni-
mie pred JE.
Ej siis ollut ihme,; etiG Beethaven
kiinty: aivan erikoiseiiqg tavalla per-
hepirinsd wRopuotella eleytin Aanid
vamaridviin ja svddmellisesti vas-
feauottaviin ifmisiin. Han Ratpasi
widtuviid, rauhkad ja indinriliista
mAtentumisia voidakseen rauitassa
tiaskeuntelld taiteensa Ayvdksi. Ha-
ten fuontaista jurouiiansa sekd hit-
jetsuuttansa inlhitiiimn arvan vaarin,
fiansd opetuksen pddtvtiyd soitio-
nehka soi nanitia kuuluisien opeita-
jen jokdolla pianon-, viulun- sekd
urkujensoittea, Han saavuttikin ndi-
den Aalitunassa eriftdin varkain taiv-
ddlisen kypsyyden. Jo 13-vuotiaana
Adnet kutsuttiin fiaiiitsevan rtuhti-
Magn forseks? hoviurkuriksi! Se ols
suurtn kunnia mika saettoi tuila po-
fan osatle. |
V. 1787 kan lakti Wieniin ruvetak-
teen kuuluisan Mazartin oppilaakst.
Han oli jo talidin ky psd taiteilija ja
AMosort huudahtibin pojan soitetiua
hdnelle, cttd pitékad hiintd silmalla,
hdnestd tullaan vield maailmassa pu-
Aumagn! Néin lupaavin entein alka-
nut hedelmdllinen opetus loppui hy-
vin Gkkid@. Seatuaan. huulla ditinsd
‘ueraidisesia sairaudesia Beethoven
pelasi kottkaupunkiinsa Bonniin, Ai-
fimsd kuoltua nuoresta taiteilijaste
‘ul: perheensd pad, Hinen piti huo-
lehtia  seké veljiensd Rasvatuksesta
éité koko perheen taloudellisesta a-
‘masta tajag i-ouotiaanal Ndind
raskding aikoing hanen aineana ioh-
duttksenansa olivat suuret taiteelli-
Sti votttomsa esittdvdnd ftaitcilijana
Sekd  nimityRsensa- dovpsotltajaest.
dine 24 ikévuoteensa asti Becthover
Qsatsikin foimeentulonsa sekd suu-
fer mainecensa esitidvand taitellijand.
Jonkin ajan kuluttua Beethovenis-
{a til? wientldinen, Nyt alkdi fdnen
“sneinen appieikartsa sdveltdjind.
fina aike oti rikesta taiteen aikaa
‘2 nitnellen Beethavenilla oli tivsi
i of) tctojensa ja feitoejensa tdydellis-
fOmicessd ja wviimeistelyssa. Taalla
te ian Adu oli aikansa Ruulutsinte-
Firn sdveltdjien oppilaana, sttriven
“Petajalta toiselle noapeasti, Talavd-

ORO RGUSE.

Kuurona suurimmat savelet

fia Beethoventsta ofr tudin? Wienix
Vidisdpiirien  Solfonapettaja  seke
farteiliia, Han kousertal mves wiuy-
alla ja sdvelsi unsia taiturimarsnuric
Rvsvuid teoksia. Mainittetoon fancy
Sankart-sinfoniansa, wnka han saccl-
si Napolconilie, Siind ihatltiin suurta
Sdtasanakuria oo sidvelin ounoltumetto-
win mestariflisin vedoin, Sé ali sdvci-
fetix Beethovenin suuretle thantectic,
Aurdapan vapandeu iuojalic, Mfys-
hemmin Napolconin nimittdessd tt-
sensa Acsari€s:, avautiutval Bectira-
vein siimial, Han muuttad sankeri-
StufouTausa aime wihastenceng ie
lopen Aathcraitunce na.

Fafutcten aff . Beethovrniu vad
Rasvavan Runuion vakenemtisen fok-
dosta inovutiava Fatkhista Fousertezs-
faan, csiitxersiitddy s¢ka opettaa-
na ofemisesta. Hdnestd Rehittvi tdv-
dellinen crekko, ihmisiin katkerasti
suhtatiiueva siefu. On vaiktala anen-
nad sanonaoa, olifo ftdnen alkevea
Anvroufense vastaisted sducdveteusa
sasavesen attaja, uziden ftenki fa sie
im. FDandin varkutis on aivan lvici-
SOM MMEAEN.

Novi efkal Becthournin sdvediuecran
Aanen = fretawunassaen
Senrasival prane- ja viadwfonserttin-
sa, sinfantansa, Egmont-aléurotttan
SE Vat. metenfaiig
We offvat mrsikaiay jodiisnuden icv
dediiszmudt ja ittonimeat. Ne elivat
hdnen clamdnusd Rdrsinvstew ja mtnr-
heiden sekd toiselia puaten sen dojen
iiniaisijoina wuld omonrorvaktersinti-
min ja nerekka@iniatin = savelsanotn.
Haven mushkRinsa on Rlassillisia sa-
wan tdvdessd wterkityPsessd. Ne alr
vai suuren meron tengentinolteita.

Kathista saveliyasistdan saavutte-
Manse tulat crodt Auitcnkaan ruttd-
neef inrvagpiggn wduciic auoleionia
ventunuden depoa. Haucka Aun et ot-

fut kykya sijoittac niiia. Loppucta-

mdnusd, Adnet sdvetiugianionsa v4a
kasvacssa ja ntonipuoalisiuessa jola-
hin véliaihoja inkuunottamatia, Aan
efi tdydellisessa vesindisyydesid, ROV-
Avydessd ja Aurjuudessa. Atnoastaan
birjeilisesti hdn saattai olla yhteydes-

Dane

LAUANTAINA, LOKAKUUN 24 PAIVANA

MIL ARICM IC,

me

== TAIDE JA KULTTUURI

Filosofia

Pai OSOFISES SUUNTIA,

I, Enypirismin {epin, jonka aru-
kaan kaikki tietiminen syntyy ais-
tien oo vahittémasta kokemuksesta)

pohjalia el voi kehittya minkdidnlaijs-

tq. metatysikkaa.  Siveysopillisissa
Katsomuksissa ilmenee empirismi ns,
onnellisuus- ja hyétymoraalina tai
(3€n eraand muotona) yksildiden
keskeisen etutaistehun oppina.

Filosofian historiassa tunnetuim-
Mat empiriztiset filosofiat ovat
vanhalla ajalla: Demokritos (ja Epi-

kuros} ja sofistit, joihin sukulai-

suutta esiintyy runsaasti eraissa
nvKya@ikaitizsa filosefisigsa suun-
nissa (totuuden suhteellisuuden, s.
Oo. totuuden olemattomuuden o-
Dettajat. kuten eradt “elamintilo-
liat , erdat ameérikkalaiset virtauk-
Se Wit

keskiajalia: nominalisnu, jota nyky-
ajan  ‘“‘snatemaattinen = filosofia”
muistutiaa “symbolistisine” merk-
Keimeen:

uudella ajalla: 13500—1700-luvulla
engiantilaisct émpiristit (Bacon,
Hobbes. Locke, Berkelye, Hume,
ia Alettrie. Condjllac, Bentham) ;
eraat 12800-luvun  biologisen ja
msykologisen ajattelun muodot
(petitivisnn ja J. St. Alillin psyko-
loginen logiikka ja Saksassa Buch-
ner, Avenarius, filosatiaksi kehj-
tettymad “darwinismi” ja eraat ju-
maluuzopilliset muodostumat, ku-
ten Feuerbach);

uusimmalla ajalla: maailmankatso-
muksena Haeckelin ja OGstwaldin
aine-, eHim4- ja voimaopit, Russe-
lin ja Whiteheadin ‘‘matemaatti-
nen filosofia’, yvhteiskuntaoppina
marxilaisuus ja kommunismi, 2-

age -
ee — *»ah.-

rq omunun mociman kanssa. TAameiden
time fienee ge, ef?@ #tdn tamen Buu-
rouden gikana lot suurimmat, tha-
nimmat ja tdydellisimmat teoksensa!

Mestart Anolis uv, 1826. Hadnen ni-
mensg mainitagn saveltaiteen sute-
rmnipana ja merokkaimpana e¢dusta-
jong. Hanen aengentuoticensa ovet
mustPkrkirjallisuuden porkatmmal.

telnun samealic kun peieilea selitairca, Han cn nyt 78 vuroden skassiren,

Sivu 3

Ce
ieee

méenkkalaiset “kaytanndn” opit
pragmatism: ja behaviorismi, R,
‘Carmapin  “uuspositivismi’” (kah-
den vitmeksimaimitun paitteakset
1925 ja 1928),

II. Metafvsiikan aluecile ulottuvia
ja vleensai henkisté maailmankatzo-
musta edustavia filasofioaita.

1. Seuraavassa kaytetyt oppisanat.

idealism ja rationalism: sekii mo-
nisi, dualismi, pluralismi yand: vo-~
luntarisni merkitsevit:

Idealism on melafystikkaa, joka

kisittdia “maailman (syvimman) oles ~

wiuksen hengeksi tai sieluksi tai jos-
sukin henkisessi tai sielunamaisessa
perusolemassaolossa olevaksi™ (CTau-
bere-—Dubisiav). Ertkoisia idealis-
lisen metafysitkan muatoja ovat He-
celin “pantogismi”, Schellingin “i
dentiteettifilosodia’’ ja Fichten oppi
olevaisen “miniista”’, Mestari Ecke.
hartin ihmisen mysiikka.

Ralionalismi on filesofiaa, joka
“pelkkiin jarkeen mojautuen, otta-
matia tieteiden saavutuksia huomt-
oon, rakentaa maailmankasityksnsa”,
Tilla nimitykselld mainitaan usein
vBdrin monia syvallisia filosofiojta,
jotka pyrkivat puhtaaseen tietdmi-
seen (vastakohtana uskonnolhsille ja
tunnepohjaisille mietiskelyille}.

Monistinen on metafysiikka, joka
kasittia “kaiken yhdeksi” (Spinoza,
Fechner ym.) hengen todellisuudeksi
tai johiaa kaiken yhdesta olevaisen
periaatteesta, = - -

Dualistinen on metafysiikka, joka
tajuaa maatiman kahtena perusole-
massaolona tai kKahiena kaikkeuden
neriaatteena.

Piuralistisen metafysiikan mukaan
olevainen on moninaisuuita, jota él
saata tajuta yhtend. Talldin on ky-
aymys joko perusolemassaolon henki-
cesta moeninaisuudesta ({Leibnizin
“monaadit’} tail olevaisen periaat-
teiden moninaisuudesta,

Voluntarismi on metafysiikka, jo-
ka vaittaa tahdon maailman peruso-
lemukseksi.

2, Merkittavimpia ryhmaan II.

Marie Tempest, tauleisa englanttlaren na wielijdtdr, tasteitce ndvtéksen valiajaiia haastet-
offut ndyileliydtiarena 56 vuotia.

a tee Pd ae ey =r. -
=. Wht. "ag coms = «

ala
weet Jan Ci a

1°
a
Ca a oP oI" -
. 8 .

aoebae
Se ot ee

*
_
= .

ps 7
qa tho
a ' mr.

|
-_ a4

a
rs |
=". 0P oedp™ o"

ha,
: re
Ce a Le

al
—,

a!
a ee
Smee

1 ee
4 a . .

ae

eis | PO el ie
r

a

— ro

A : sa a eee ere = 2 * "1
Ae! i i ep el eh ee re vara
-* ree Boa . =. a "bk "as .

ee
Pd i
oe ee
al
a aa
--_ 4
a ee | —
ee
+.
r

' a semen
- . 20 © . . one 7 :
=" re ee a ti. Le le Pee | Le, ro
' et) _ re . a" “oo rh a ae : er) Pere
1

=i" “ay

rio.

ae" ope oe

2
Se ee eee
at re Pr .
E
F
LF

nn cy ek Pt ie
Pr el

wre

7 la ‘.

i all

Pe a
be ee

tll - [i p r" . ; a . ™ oe
ah pail oa bar ro sb iaE bah tat. ee Oe ee

7

a pall coef

Te .
a

L
‘a

mae

‘toll
ta ed ea
OAL ae
ie ae
aah et,
ars

1, Lie. a =

Tt mh’.
r= ch=
tj ml,

co Ted re ‘Sey
eT ait. beth 2 ow OE Paes ca i

id
oat

Ta |

har ene A, 1 7 ba" = Le;

ea
nt oe "ry! 1 *

im mae. "

-
yee
a

war :

paede b,

tyre
ye ee be,

Mapa

sep ribs

rae A ak — Hu _ Aa T a al, Fa, = - fF, cr: ei

2. . .

. QP Be ee ee gl
rer . uF: moe
i

rf

tea rahi as
sae oe vm, oT,
rite eee or ry |
“o ale 1 ‘.
™ ee ee ee
- . ya ey : i :