menna Kirj. H. . ‘a oli Haissi, kuin’ Mari- ja: -Vilbo - ~ seurusteluaan Vithon - kaissa vain - -ohtasivat toisensa- ens! kerran,’ Jle ja riemu oli‘ tanssitn kiiruhta-- Mari ja :-Vitho-olfvat-sii- - ai suhteessa kuitenkin. vahan erilai- gia ylinna. set kuin toiset nuoret. He- istuivat oieluummin penkila ja juttelivat: \ain pari kertaa he tanssivat: koko . frana. Mutta silti held kuitenkin oi vhtd hauskaa kuin toisillakin. nyllgpa “pahat muijat” sen nakyi- vat huomaavankin, koska supine al. koi kuulua Alarin ja VWilhonkin kor- vin, | “Saatiepa vain nahda, etta se lah- tec Marin mathaankin vield tina ilta- nal | | Yilho oli kiertanyt maailmaa jo laajemmaltikin, oli. kerinnyt: kaydi Atlannin teisellakin puolen. Nain ol- me en ei hintd enda -wjous vaivannut, - encmpaa kuin vanhat kotimaiset ta- yatkaan. Itse, ilman puhemiesta han saattol kysya tytdlta, jos saa’ lihted hanta saattamaan. Akoilla ofi vahtimista, kumpi en- so Jahtee ulos, Mariko vai Vilho. Matta miten ollakaan! Akat olivat hinmastykselli lyétyja ndahdessiiin etta Mari ja-. Vilho. eivat.:lahteneet- kain salaa, vaan reilusti yhdessii; yh- la aikaa, He sanoivat: morsiamelle ja suihaselle hyvasti, niinkuin tapa oli ja jattivat akat suu auki ihmettelemdan. “Mutta sitten se vasta supatus al- koi “TietédkGhin Marin: ‘Bith... sel linen nuori tytté kuin Mari ja Vil- bo, sellainen maailman -kulkija ja aa Vol, vol, ihan surko f tulee Mari rukkaa. _Jutut kulkivat ympairi kyla# Ma- tn ja Vilhon seurustelusta. Akat su- Nvat, etta selldinen mies kuin Vilho, at “saanut, “nuoren tytén pauloithin- >. Vaikka todellisnudessa he eivat - "hon elimda tunteneét ollenkaan, sil Vilho ei ollut kotoisin silt paik- kakunnalta, - ‘Vaan oli nyt sieili tila- piisest? tyGssi, Matin didillekin oli jo Vilhosta juo- mith, mutta hin ei oljutkaan: yhti = mielté kylan akkain kanssa. “Sivolta 4 kunnon miehelta tuo nayttaa”, Sa- No hain Marille. Samaa ajatteli Marikin Vithosta. —_—_ —_ Heidin seurustelunsa. jatkui koko: kesin, Mauskasti- kului heidiin- iltan- - “ Vilbolla riitti-aina puhetta jaMa-~- Coli innostunut. kuuntelemaan: Pal- | hn-Kertai Vilho. kokemuksiaan Cana-. dista, tvalaisten. {aisteluista; Takoista,; - joissa Of itsekin ollut. mukana: >. Han-: kertoj myOskin : ‘nuorista: tytéista;, Jot - ha. tuossa ° tikkaasse: mmaiassiz. alivat: ol: = beet: Monastj- pakotettuja.1 myyindaas. its: B San. elaikseen.- ‘kun. eivat: sganeet Gta, -Viimekisimainitta : “kysymys: saikin ~ si sen Marin vaipumaaw. ajatuksiinsa- visi. ollessaan.. Hanenkin: tarkoi-.- | ie olf matkustaa: syksylla..Ca-. . Kuinka ‘ants sielldoanis- tie Saisiko. han tybtar: ‘Olihaa- Sii- Ma viela Muutakin, ‘vaikka. Mari. ei-- | te ta. balunnut: “tunnustaa,’ nimittain «. ~ inen Vithosta — kukaties ijaksi. : - aina-tyota. . Nyt. oli. kesa -ja- hanelle.’ Sikst olikin “Mati “koettanut ‘pits oli: i. palveluspatkastaan, Jossa - han jo - . . a, “a 7 td ie eee wel im: we eT rary ae Athens igs io i pled i ey ne ar ae rere. art wat im tthe J ae She 1 _ al i. bet b Pr Poeets 4 eae = -l am oe, ' si, koska -matkansa tapahtuu. _ ajankuluna. ett heidan seurustelunsa ei ollut. ai- noastaan ajankulua, sistaan, rin laht6épuuhia, Siksi Mari ei kos- kaan ollutkaan halukas uhumaan matkastaan mitdiin, vaikka hyvin tie- Vilho el sitd varmuudella tietanyt. ‘Mutta vaikka hin itsekin pelkdsi- eron het- kea, niin: han kuitenkin :ajatteli; etté kukaan, ei edes Vilhokaan ‘saa olla esteend hianen matkalleen, josta han oli aina tneksinut. . mattul sitten tapaus, etta Vilho lih- ti naapuripitajaan eraan sukulaisen- sa luo. Nyt ajatteli Mari olevan so- pivan tilaisuuden jouduttaa matkaan- kun aikaa Vierattullaan. Hin ei teh- nyt tata sikst, etteikd hin olisi halum- nut Vilhoa viela ndhdi, vaan siksi, et- ti: hdnesta tuntui ero tala tavoin hel-. -pommalta, koska ero kuitenkin tapah- tut. Mart’ oli asemalla lahtien kohta kohti tuntematonta. Hyvasti yattaes- sadn sanot diti haénelle: “Hyvasti lapsent! Yoit kylla men- na onnesi ohi, mutta ndin kai taytyy kayda!”. _ Nama sanat. saivat. Marin. sitet kastumaan. Tulivat mieleen didin kertomukset omasta nuoruudestaan, kuinka hankin oli. kerrar ‘mennyt on- nensdohi :.. —— Matkalta ‘ahetti Mari Vilholle. kortm. Mita pydri Vilhon mielessa kortin saatuaan, sen ttesi vain han. yksin. - SS Mari.oli Canadassa, Vilho kierteli Suomessa. Mari-oli ehtinyt nahda jo monenlaisia palveluspaikkoia - ja monia samanlaista tapausta,. Vilho oli. hanelle kertonut. Han oll nabnyt mielenosoituksia, pohisien ka- puloidessa. tydlaisig: verim. Nama kaikki olisivat olleet aivan uutta Ma- rile; jos-et Vilho.olisi nist aikaisem-. min. kertonut. Han naki nuoria tyt- 674 «saalittavassi’ asemassa. Tasta- kin olf Vilho puhunut. “Kun minun. ef vain ikinad tarvitsisi turvautua sel- . -taiseen’”’, ajatteli. Mari ja kylmat.va-— reet-kiviviat yli hinen ruumiinsa. Ma- ‘ti olisi-niin mieleilaan auttanut pa- heisiin painuneita siskojaan, mutta. eihiin hianen-palkkansa ja vormansa -olisi sithen riittineet. ..Marille selvisi, ett heitd ei voi yksilén’ auttaa, vaan- siihen tarvitaan yhteista tyota, . jouk-. ‘kotoimintaa. ; ' \Kaikkia.. nite. tapauksia- fides: = * saan. tuli Vilho.aina Marin mieleén. . Olisi-tainnit olla parempi, etta han el olisi ahienytkaan tanne, vaan oli-- . kuka’ tiet#a Kuinka ‘pitka Helgan- ja. , ajattelee 1: ottanut onmensa,.kun se oli. tar- soll. - ‘Missahin nyt on-Vilho? Marin. ‘Hiti- oli. kirjoittanut,. etta Marin iah- dén. jalkeen, hin. ol: kaynyt.paikka- . “ kunnalla; mirtta” hihteniyt het, elke: kukgan: tietanyt minne... L | ——_—— * Marilla . ali. kuitenkin. onygii “sada a a af vy. sia! ule has ate tee i rah, an iF: . ia Be coal at ke vs eye Ney al a erase ee ane Han kuitenkin ties, - vaan ett he kumpikin pitivit todellisuudessa tol~ Vilho oli aina vastaan ‘Ma-. joita ... “ti -airtoa.” | | «Mutta.. x Mari on vahall p pyér- .tya. Nakiké. Ahan vaarin,- uneksiko... han, tai coliko han. todelia. valveilla?.. | ‘itysta on hyvin vaikea midritell’, _ Syysta, etta sila on monta eri imerki- tysta.. Sananalkuperdinen: Jatinalai- nen -muoto merkitsee:“viljelya”, mut- ta. -yleensiikan “kulttuucilla”’ ymmiit- retain: jotakin: vallan toista,. ihmis-- ‘Kunnankebitysta-alkuperdisesti; mel kein. eldimen asteella’-olteesta -tilasta . nykyiseen yhteiskuntaan ja sen-moni- vivahterseen ‘elimiaiin, jonka jokainen ‘yksityiskohta one pitkdaikaisen: Reni. tyksen tulos,- Ottakaammie: esimerkki jokapiivilie sesta arkielamasté. Istumme. huonees-- samme: ja- silmadilemme: ympirillem- me. Kalkki, mité stind.on, on -pitka-. aikaisen kehityksen, s.o. kKulttuerin tulosta. Huone on osa--rakennuksests. ja se taas on tehty tiilistd, mutta kai- ken taman takana on vuosituhansien kehitys. Muinaisina aikoina asuivat Thmiset iuchssa, teltoissa j.n.e. On vaatinut oman aikansa padst# selville Suita, miten tiilet oli poltettava ja.ta- lot rakennettava. : _ Eraiden indiaantheimojen keskun- dessa on tapana, etta nuoren miehen a ae a a ee i ee ee —————= ee ee . Lo oli: vuosia, luvattu kuukauden loma palkalla. Tim#.oli ensimdinen kerta monen vuoden tydsszolon aikana. Mihin’ nyt: menisi? liikku Marin miciessa. Mutta nythan olisi sopi- va tilaisuus yllittad Helga ja Vainé! Hehan ovat niin monasti kehoittaneet tulermaan heiddin luokseen, mutta ajan vahyyden takia ei Marin ollut kos- kaan kannattanut niin pitk#a matkaa tehda, Helga ja Vaino olivat viela nuoria, vasta. joku. vucsi -sitten menivdt. nai- raisin. He olivat..kKumpikin . Marin. hyvid ystavii.. He lahtivat.pois tis- ta kaupungista, kun Vaind sai .tyon erdassi kaivoskaupungissa. din..luokseen oli. Mari nyt.matkalia. Maria than. hymyilyiti. istuessaan. junassa, kun: hin ajatteli, kuinka. Helga.ja.Vainod hammastyvat. hanet nahdessaan. Siella han sitten lepii- si perusteellisesti, wisi Ja-ottaisi.au-- ringonkylpyja;- sili. Helga. -oli kir- jeissdan maininnut kuinka kaunis jar- ‘vi on alvan kKaupungin vieressi. Mutta. yhtakkia. muistua. Marin mieleen taas Vilho. Han-tunsi itsen- si hyvin. yksinaiseksi- no olivat aineat, joie. hin oli. Vil-: hosta.puhunut. Missahan.Vilho on nyt? Vielako han. muistaa..Maria? Har kay-ajatuksissaan ne. monet ilat | ja.monet onneHliset .hetket, -jotka he: viettivat. yhdessa. sillom, monta, mon- ta vuotta sitten. Mita enemmian.hin- yajoaa .mruistofhinsa, sitd enemmaén.. han. tuntee. kalpaavansa . Vilhoz.. Mik- si han sittenkin antoz onnensa.menni.. ohi, kun.se. kerran. olt- I kiden. ulottu-. - villa? . . 3 Muistothinsa. vaipuneena hin. tus-. kin huemaa, etta juna.on.tullut. sille.. - _asemaile;. jossa- hdinen -piti jada. pais - ja joka oli hanen matkansa p#amaara: .-. Havahduttuaan, rientaa hin asemalle.... - Ei -yhtiiin tutiua nay, vaikka ihmisia . : ~ om.suurl, joukko :asemalla... : “On: kai parasta .ottaa auto; sila Viinon. asunnolle .onkaan”’ Mari mielessian. Tuollaban . nakyy- kia vormupukuinen. autonajuri. ..Ma- - ori viittaa’ batielle jaalkaa astella koh- a (Gata) ~ BARIV I KeLTrver Ri on sana, jonka mer-_ ja hei- - Helga ja Vai- . . . . plugs I= 1 i wes we ne ca i i-" ! r wal wt *, - IF ” ft eo F i rc ud ae + we a ‘ a 3 a F Papin, ste = ia i EG ee ys OFA: hin kelpaa, hankittava itselléen vaat- teita, aseita ja yleensa Katkkeéa, mita hin tarvitsee, ja vasta sitten, kun ban ~ on kaiken taman tehnyt, hinet: kat- sotaan. miehekse Ihmiskinnan on kiynyt samaila tavoin. Ketran seisoi ihminenkin tuon villi: tavoin metsissii_ja kaikén, min- . ki ban nyt omistaa, on hin itse luo- nut, mutia se on vaatinut aikaa vuo- . situhansia, Kuktuuri kasittiai mys meidin jokapdivaiset toimintamme niin suu- ressa kuin pienessd. Me istuudumme poydin dareen, mutta vanhoina ai- koina syétiin kyykkysilliin tai lepo- sohvalla maaten. Medla on liina péy- dallamme, mutta niin ei aina ole ol- lut. Kaytimme veista —— se on van- ha juttu —- ja haarukkaa, joka on verraten myohiiselté ajalta. Vielii “aurinkokuningas’ Ludvig ATY soi sormineen, Otamme hatun pdistim- me sisadn.tultuamme, mutta ennen se pidettitn suortuvilla. paamme kulttuurikehityksen tuloksia, Ersité historiallisia tapahtumia on tatuttu. pitamadin eri kehitysvathei- den rajapyykkeing. Kun Kolumbus loysi uudén maanosan ja noust mai- hin Guanahamissa, alkoit uusi aika. Ja min se on, eta Jos haluamme Jo- uuden ajan rajana, niin se lahinni- tiytyykin oHa.tama Amerikan loyto. Sama on Igita Ranskan vallanku- mouksen, ldhinnd valtiosaatyjen ko- koontumisen Versaillesiin v. 1789; sti- tii alkaa nusi aika. Niin, siten sanom- me me, mutta kenties Marxin ja En- gelsin Kommunistinen Manifest( vy, 1848, Sarajevon murha v.: 1914 tai Kansainliiton ensimmiinen yleisko- kous merkitseviit tulevaisuudessa uut- ta ajanjaksoa ihmiskunnan historias- sa. | : asiallisesti vain sotien ja kuningas- sukiujen luettelemista. . Sitten tehtiin tayskdannds ja luotiin yksinomaan kulttuurihistoriaa. Meilla4 on myos . materialistinen histeriankasitys. Mut- ta niin hyvin poliittinen, kultturelli- nen kuin taloudellinenkin historia ‘hi- povat lihelt#. toisiaan. Puhumme “ajasta” ja “ajanjaksos- ta”, ja me voimme hyvin jakaa ja mitata aikaa, olipa kyseessa mennect tuhannet vuodet ja tai nykyhetket _piivineen, tuntineen, minuutteineen. ja sekuntteineen. Keinoja merlla on osin aikayksikciss#, osin tuossa ib- meellisessa flaitteessa, Jota sanotaan kelloksi. Ennen ej ollut ndin; oli ai- | ka, jolloin ihmisten taytyi turvautua luontoon, jolloin he aurinkoa, kuuta’ ja tahtia sek2 yuodenaikojen vaihte-— luja.. tarkkaamalla saivat kasityksen -kulivasta ajasta. | Lopuksi tamakin: kavi lian alkeel- on. tyhjin kasin. ment. metsdan, sielia hanen taytyy niyttad, mihin: Kaikkialla ta-— Oli .aika, jolloin historia oli paa- omy 2 se Uae =o a am cde aa, a moe Pe ee eee alae a” = “sa: =. ace 7 wie . . “eye eee a seed peer oR wore Ay laces Sb ea ey ke orale dee ee tn. s mn” Ae le le, a ee 4 net se ret i . 7 a en oe a . oo . oe ot oo", wat say the ot soe re ie 7 or i - on ey iu iu a ia cal A oe : rey iT Wer ad " . oie 14 ia ' i . a ee n “I . we ae vie eee a i eee la: . ie ad, a Pe pre reer oe vt : “ =a p | r . . u me ae a wre poor ee am LP ere . r yee 1 7 i ae Are, Ks ay : 1 Se a ci ania aun (ron Me ian oat vee ee :