Bivu 2 VAPAUS fre =r ores Baik: PA Ate A te he . ee Sa ell “8 Lhe 4 Z- " omg 7 Ho pa alt ther Te “4 . 9 ee A a . pee ek Tiistaina, syyskuan 19 p. — Tuesday, Sep. 19. {unnustaneet ammaltijacjestojd ja Hmoittivat haluaran- lla ¥ain verstas verstaaita, riehus meuten muuallakin, ja tietolsina nib den vakavuudesta on hallitus ja porvaristo alkanut Binta Sakean vahingonkor- a tietimattamyyden veiletan naapurivaltion — niskoilie, | The only organ of Finnish Workers In Canods. Poh sgins sila manooverillain eival Ranskan yallassaoli: jat pysty hdmaamiin elinehdoistaan taistelevia tyo- Shaljapin B. idestam-Almquist, ruotsalaisia parvarillisia mut- ta vendldisten deattertolojen tuntija, kirjotiaa Shalja- teenomaizen kuyvauksen: Muistan kun ensi kerran nin Shaljapinin. Tama fapahiui Pielarisea erdiissi venalaisessa oopperassa. Navildmé kuvast maalaisravintolaa, Se of) iupaten tiynnd ryyppaavid, meluavia talonpoikia. Oli Jaski- Hattialla eraazed purkassa virui merkillinen: olento. Maankiertaja, elava ryyaykasa. Maankierta}a tuijotti | talonpoikain tylsin, humelaisin silmin ja poimt syopa: vaaiteistaan. Vlista hin nikottt. Se ol: Shaljapin. Yieiad tiesi etukateen mista sen oli etsittéva suosikkiaan, ja kaikki katseet olivat her- toimitus on Liberty Building, |keamatt# suunnatut maankiertajaan, joka istul siina liikkumattomana ja noukki 1aitd kainalokuopistaan, tutki auta lapi kotasin ja pisti sitten ne — suuhunaa. ee “t a anedan suomaleisen tydvdestan ddinenkennattaja, Imes |£4 newvate TN gots ry Sudburyzea, Ont, joko tiistai, torstaj ja iavantat| Bakko Ca Be H. PURO, _ ag: Pay Vastaavg toimittaja, 7 tE Eat ‘at agit ae VAPAUS hl : ; rae (Liberty) fie, Bee : F fo pee shed in Sadbary, Ont, every Tuesday, Thoradsy and|* a. Beat f bt adurday. : eee ‘| aici. ot IPO . + a ha: Se rates 4c per col. inch. Minimum tharg a eee deg tingle insertion 5c. Discount on standing advertise 7 ee seént. The Vapaus is the best advertising medium among ats he Finnish People in Canada. n Bre a mh ; ’ . ‘altar LO . [raetushinta kerran julaistuleta ilmotoksista dte. eon: 7 gistetupmalta. Suurista ilmotukeista seki ilmotuksista, soe Voiden tekstia ej joko kerta mupteta anmeétogn tuntuvs one 7 slennus. Euoloilmetukset #200 kerta ja Sie. lisaé ati at rr oknizelta mulatovareylia: nimentinptosiimotukset dlc. Sashes gic a $1.00 kolmekertaa; aviceroilmotukset $2.00 kerts, fo Ti. 83.00 daksikertaa: ayntymillmotukeet $1.00 kerta; he- Cae at Iutaantiete- jo osoteilmotukeet 50c, kerta, $1.00 kolme- Mee ae i kertas. -— Tilapaisilmotnksisia pitdad raha seurata md- Pp a bana, pat , TILAUSHINNAT: aE Conadsan pial yk. §4.00, puoli vk. $2.26, kolme kt. aciuhla Bey 1.50 ja kel kk, 25c. _ juhla. matic a ba Ykdyavaltoihin ja Suomeen, pks! yk. $5.80, puoll rk. eae $8.00 ja kolme kk. $1.76. hi ele Pe Tilauksis, joita el seurga rahe, el tolla linettintian, ie itn astampjesten joillz on takaukset. Be ae dJos-ette mifoin tahanaa saa vantausta ensimiiseer? !aisla a Girjeencenne, kirjottaken uudelleen liikkeehoitajan per- saa ed aoonollizella nimel'é. | : er jul J. V. KANNASTO, Liikkenhoitala, pe nat Vopauden: konttori jn isc. tgs Pg Lorne St, Puhelin 1038, -= Pontioscta: ! } By cyad rim _ Sudbury, Ont. pede pei a se fa -Raglatared at the Post Office Departmant, Ottawa, ae ond ¢lass malier, ~~” forisen lauantains, torstain Teliteen tiistaina ja lauantain lehteen torstaitia kello $0 _— es ee Itavallan kaupittelu ‘ — fonkun, joka ottaisi valvontaansa [tavallen. hyétya Niivallan kovkurasipesasti. Ja varsinkin jtalia- A Jainen ja tshekkoglovakialainen imperialiami kiistele- vit kuka saisi Ttavallan talousalueen haltuunsa. Wd- vallan porvaristolia -paolestaan ei olisi mitilan atta vaalgon, ella machan suaicisiin viercita pistimid pal- — fonkumeusragran torjumiseksi, . Italian impertatismi ~ Yofvoo saavanaa een Ilitetyksi maahansa pannakeeen si- 7 len alun valtioblokin Jugoslavian Ja Tshokkosiovakiag Peisai - yaetaan. Tehekkoslovakia tans puolestaan toivad -sen| ; “““smiatd gmaan maakanga, osan ftivallan porvaria- : kennattaeesa lita suunnitelmas, Ttgvalta kun af yoittaisi takaisin vanhat taaka-ainelahleensa, “- i. dan aikuan kun maa olist tshekkilaisten teoiliguuy- | atteiden menekkimarkkinoina, — scantatgebes GR . I “ taisi olla sellainen mahti yleisdon. [hmiset lisga kuin hypnolisoituina, Shaljapinin tanssiessajsin yhden tekevii, nostavatko ka-|kaivostyéldisista, vdantelehtivit he tuoleillaas <= hanen vybminad tart- iui. Ja valivertion laskiessa syntyi salisaa todellinen hirmumyrsky. Parkettiyleisd nousi paikeiltann, La- valle kittimaan astunutta Shaljapinia kohti satoi kuk- kia, puubkia ja kisilaukkoja, Han yiskasi takaisin }- _ : rns ({yulaa ja talloin tahtoi hankin olla mukana. [oisen Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitdd olla kont-|riehakkana horjui hin sinne tanne, jot, huitot kasillaan, jivehti talonpoikain kanssa ja suuteli heiti, Sitten alkor han lJavlaa saestden itse itseadn hg. Jalatkalla. Han antoi ihanan, valoisan bassonsa pai- Itavailan porvarillisten ja sosialidemokratisen puo-/54 pith, hyvaileviksi aaniksi, Joka tgytt joka [ueen valtiolaito on, kulen- lunnettua, johtanut siihen, kuutiometrin valteisessa saliasa. Sen jalkeen siiztyi hin etta magn lijttakensleri kiertelee Evrepaa loytaakseen leikkisdin tansazsiiveleeseen. Rytind oli kiihoittava. Maankiertajan ruumis alkoi Manilmanporvaristo ajattelee vain miten enilen nytkahdella — han ei voinut vastusiaa tahtis, Ja hin pisti tansgiksi. Pienet siansilmat hikisessé, Jiksisessa naamassa paloivat innostuksesta. Shaliapin tanssasi, talonpojat tanssasivat, Kaikki olivat tynna voikaa ja elémaniloa. Naytténigtli keh-‘ole sanoin kuvaamton, ‘vaan jonka keytyi varsinaiset balkanaalit, Ja Shaljapin johti koka'poliittinenkin - arvovalta on painu- halya balalaikka ylinnié. -- -—— -— En odiut koskaan aneksiout, ettd ndyttelijallz saat istuivat sa: oon ‘ *” Tidvatlan aéeriaa kuvaava oa Vanderlipin lausunto,|sitaukut ja puuhket, ja tailoin saavutti ibastus huip- minen jonkun asmerikalaisen pankin hothoukseen., Mutta Ttévalfan kommunistipuoiue vaatii maan fyovientuokaa pelastariseksi - proletariaatin yhteisen “tintaman muodostamista jo isinmastaan kaupittelevien rosvoporvarien huijausvlineiden, tuotantolaitosten ja ‘arvaien agettamista tyolitekevain kentrofliin, jos tyd- sderlckls mielii valttda joutumesta afrikkalaisten tomaskansain kohtaldn jekajaksi, ' em enrmas s"". Havren lakko bk = itd 12,000 tyolaista?. Mutta niiden Fuluessa, jonka se on kestinyt, on se vahitellen “fat yleislakoksi, johon olieg.osaa JOM tya A. 4] SEE ow 7 asaherran Havreen, Timi Eujitti poliistvormas useilta Pot ‘listen, yvakennustyolaisien ja kaikkien sataniatyo- “Tid 3 vastaan rybtya lakkoon. Ja poliisitanmat pro- hrasival verisid yhteentormayksia. Tilanteen “1allai- ldchitys teki hallituksen rauhattomaksi, Maaherra tuiin takaisin: oltdin sil mielta, ett hin off pay bien uhittelevasti, Mutta tyénostajat eivat ‘Aineet taipua. He hylkasivat pilkalliseatt jopa vall- tyseptukeen, jonka Havren porvarilliset edustajaka- ~ sharkn tisenet tekivat. Tami juuri aiheutti jopa niinkin vanhoilizen Jehden kein «Tempsin? fauvsumaan verat- tuksen santj@. Tyoldisten taistelua johtas vallanku- mouksellinel. ammatillinen keskusjarjesto, cikd vanha reformistinen. “rasta ovat porvarilehdet saaneet ai: heen noslaa. hajnan, eli «Moskavad olisi Lakkojen jakana. Mutta giden raivo an vain lisdnnyt tyolais- ilaesten, jotka kumouksellisessa ugdostaneet kaikkiin suuntiin kuulo- yhteisrintaman, Viimeinen sotiles- ja pofiisiyoims salakavala hhyakkays paattyi useiltin Maleisiit ja haavoitluneihin, eivatka tyénanlajain hur: da Bat kesta iaistelun onnelliseen loppuun asi. Tassé om hel. lg iakana jacjestyneet tyoldise! kawlta maan, jotke pitkin Ranskaa ovat jarjestiinect myétituntoisauelak- koja havrelaisten puolesta. - Kuten sanottu, alkoi Havzen lakko tavatlisena palk- kataisteluna, vaikka se viranomaisten provoseeraukées- .. ta op pakosla saanut niin valfankomouksellisen le- gn, elta ranskalaisissa sensuurin shiviliimissa wuti- SH pufiutaan jopa juoksuhendoista. Tyolaiset vaah- -—_" OF | ‘oe Se = = = Oe el bt Tt =" all ee —o “I ; . | il aoe — . fo OE TF ony ~qe lee tater . 4 my 7 2 -: on ht o4 Baa : at minimipalkkaa eivatkd suostuneet tyGnostajain eb- job ‘ottamaan 10 pros, palkanalennnkseen, mutta olivat acre almiit jattémaan asian vilitysoikeuden rathaistavaksi. Sper ‘Tahan eivit tydnantayal kuitenkaan syosluneet; eival ai ta : a : : nt fa ar tla —r oa aye 2 roe ee \ Pri om “tat itsekaan valulaneet himoamagnsa verikastelta. Mut- |, eila paras keing maan pelastamiseksi olisi sen agelta- pukehtanga, Tuhannet dinet huusivat yhiend kuorona: shaljapin! Shaljapin! — eel th Se Cte dectey rl + nFan venalaiset talenpoikaispajat viett? Shaljapinkin varhai- semman nuoruutensa samoilemalla masta kulkurina.|so, ja yhti kaikki on koko maa Kaukaosiaasa tapasi ban Maksim Gorkin, joka sithen|va8eran alla, miki ei merkitee mi- gikaan itsekin oli ¢luffaris eli avojalka, kuten sittemmin kutsui tyyppejain. He sopivat hyvin yb- desad, He paiittivat siirty musiikin alalle ja pyrkivat johonkin kuoreon. Gorki solahtikin yaalisaa Japi, mut- a ta Shaljapinia pidettiin vahalahjaisenc! Shaljapia. et|puhuvat adlerilaiset unkarilaisesta Havressa alkoi tavellisena palkketaisteluna, | bitenkean lnopunut ajatuksesta hankkia leipadnsd lau-| tsurullisesta asiaintilostas, yhdentoista |), nalla. 27-vuotieana onnistul han takertumaa’ nerag-| TUK Neuvostojirjestelné on alhe- seen, kiertdyaan oopperaseurueeseen, missi hin atukei ol tauvléi kuorossa. Silla oli hinen onnensa tehty. 20-yuctiaana paasi bedoilla miehillé, kielsi kokoukse!, mielenosoitukeet (han erdaseen yksityisyritykseen Moskevasga, 23-vue- Sire ‘Ine. Tima synnytti darimmiteen kotkeran mielialon, |tiaana tapasmme hanet Keisarillizessa Oopperassa Pie- ae =. «mika tutokeana kehitty! myatatumtoisuuslakot kutomo- | euriasa, OE etal mado Ja entisestd kulkurista tuli kansallissankeri, ykei ‘en taholta. Satamatydldiset esim. pdattivat 3,900] Vendjin kultuurielaman keskipisteisté, rajottamatte: malla vallalla miljoonia thmissieluja hullitseva valtias. Ja -hiinessa olikin miesta. siahen «= han oli wiita persconallisuuksia, jotka kykenevet kantamaan suurta miaineite. Kun hin astui nayitimoile teaari Boris Go- dunovina. valkkyen kultakirjailuises, arvekkagn majes- teetillisena, niin tunsivat kaikki, etti tissi saapui to. dellinen ‘tseari, Hineen. verrattona vaikutti Nikolai Il keisarillisessa aitiossa piskuiselta operettiruhtinaalta. — Kapitalistisella valtiofle on tavallista etmeijaa tukuunottamatta vielé valikeitujen lucjusten armeija ja erikoisesti kouluutetut sotajoukot, jotka ovet -tar- koituksellisesti sovitetut taistelemaan tyoliisia vastean. Tosin ndilla laitoksilia (esim. paliiseilla} on tarkei- tuksenaan mycskin taistelu verkauksia vastagn ja niin sandttu kansalaisten persoonallisen turvallisunden ja omaisuudens suojelus; mutta samaan aikaan ka- pitalistinen valtio yJlapitza naitg tyytymiitomien tyo- laisten: kitnniottamista ja rankaisemista varten. Ve- najalfa olivat tilanherrsjen ja tsaarin kaikkein [uo- tettavimpia puclustajia, Exikoisen petomaisestt tot mii kaikissa kapitalistisisas valticissa salainen poliisi (valiioilinen, poliisi} seki ‘santarmikunta. Niiden kanasa toimii kasikddess# kokonainen liuta orkkifoita, provokaattoreita, salanuuskijoita, lekonrikkureita je. —- Kommunistinen Agpinen. — Siveyskisilteet samoin kuin muutkin inhimilli- sen loiminnan iimist, ovat sen talondellisen materia- lismin lain alaiset, jonka maarittelyn. Marx muodosti: Aineellisen elaman tuctantomucto magrad yleensd yh- teiskunnallisen, valtiollisen ja henkisen elaman kehi- tyksen. — Paul Lafargue. Koreata ’ todisteln'a | Kergseszgen valkeitten verlparva- ‘rien yusista ypaakalaistecista Unke-|polttavat faseistit valticissaan. Ei hin | tian muuta kuin ylkoisten yvoutien oka tapauksessa vain menehdyiti- Tnistanga, Taikka onke peyyottoraliga ollst lialigssa, Rantkassa, Amenkastat Tigliasta murbaavat, ryastavat ja rin tydlzisig vastagn, jotka nalan-|mikian Jaki eiki hallitus ofe esta- bidin whan edessd ovat noussect | masti heita. Sosiallatiset kuntain ja polkkataisteluibin, mutta joita hei-| kaupunkien ‘valtuustot pakotetaan jaslaiset taman takia metsdstelevat)erocamaan, fascistit jopa miaraavat kuin ajoriistaa kontanaan, lausuo|ykeityisten tyonantajain ja tyordis- adlerilaisten pii-diinenkannattajajten valiset palkkasuhteet, kountro-- muka suurenkin viisauden huomaul-|loeisivat jopa koko maan yhteiz- tamalla, ette) tallaista koakaan oli- ai Unkarisea tapahtunut, ellei siellajtekist heille tené4 ja silloin tallom joskus maailmassa olisi ollut neu-; piistaisi maagilmasta jonkun moni- vostovalta, Sen gijaan, ett tamiimurhaajan ja murhapelttajan, Ja maltitgoreetikkajen lehti ottais; val-|koke faseistirichunts on mobdollis- yaiseen Yahemmin analyseerata, mi- ta vain siksi, etta Italian serrati- ki johtaa nykyaikaisen tyonriists- laiset — gamaa mata olevat ten- jan tutvapturagan keakiaikaisin kil reetikot koin Adler & kumppanitkin dutus- ja wainotolmiin tydliisifian|— eivit tahdo, etti tyaldtset jarjes yastaan, jolloin Jaihemmillakin teo-)taisivdt itsepuolustukeensa, eivit rigilla varsin helposti sactaisiin sel-) tahtoneet, etta tyolaiset olisivat pi- ville, etth kysymys on tyOnriistajien|tanect vallan silicin kuin se toai- monivuotisella havityssodallaan ha-laaiassa oli heilla, eivatka vasiakean jalle lydmiin talousjarjestelman epa-|tahdd, etti tyovdenluokka kokonal- toivoinen pystyssapitamisyritys hin-|suudessaan yhteieliy rintamallaan nalla milli hyvdinsd, sts. tyaldiaten|tekisi tyhjakai porvariilisten murha- elaman, karsimyksen ja kucleman|koplain kamalat pyrkimykset. hinnalig, sen aijaan hyppadavat ad-|nalla aancen on mana niin vihiia lezilgiset. niinkuin kaikki muutkip sodialidemokyatiset vilsaat yh siiti misai anita on matalin ja hokdsevit kuit' papukaijat yhdesti suuate: eyy on tyéldisten, Jotka newveste- jarjestelmin puitteissa ovat nowe- geet yryezilmensodan luhistustilan- teen Ivojia vaataan. erots muu kyin mucto: Ja kuttenkin pithisi juuri adle- rilziaten tailq haavas olla nit, bie cupain Kui suinkin, jotta eivit ve- tigi -eslin ormaa hapedingi: ja kur- juutiaan, joka kirkuu lahjomatto- malla #anellain y!t maailman hei- din oman ma@ansa hapedsti ja kur- juudesta, maon jossa #1 koskaan ofe ollat mithin neuvostovaltaa, maan joka péinvastein on ollut heidin ylen vilsaiden teorloJensa kokeilu- kentting migaa he ovat- hallinnest ja vallinneet, mutta joke maa hei- din muutamia vuosta Eestaneiden kokelujensa jitkean on 7Hn syvdess Alennuksessa, ette; koskaan mikdin TWWL: missd @: aingastaan Eurjuue ma yo! nalalli ja mutila «sireelli- bilé keinoilley murtaa lekkolaisten vaetarintea, Jotka prssiivisesti tais- televat iaikkeln alkeellisigimista elinchdaistaan. Ja Ranskankin ylim- mila istuimella stun ellei nykyi- nen, Min’ entinen «sosialistis, ‘joka nyt -onneilistuttas tomaa Jnokkaen- aaa yhtetalavkauksilla, kuten hanen eatetoveringa Jtaliagsa, Ja Amerikasta nyt puhumatta- haan, Siellikaan ei mikhadn neuvgs- nut niin ayvain lokaan, etti jokai-(tokummitus ‘ole ollut hiiritsemissd nen én nagpurimaa ja jope gen doilatikuninkaiden ‘yirauhas, mutta Budjelija, ententekin, nestes xzille yotdkaikki lahettivit nimi hurttan- koipensa kuin koira, Meille on to-|S3 tekemaan celvig iskkojlevista murhsamaan ja citalistiset koipevaltiot toiselleen|twhoamaan, joskin sielli on nalké han tins vaike koipenga, meidan opettanut kalvostycliicet parenimin mfeltimme Kinnittéa vain tydvden.|'rJumaan kimpustoan porvarilliset luokan aséma tHsad koirain leikissé murhaajot kuin koskaan’, mitkilin if Itivallassa oy 36 nin kaamea Adlerit, Serratit folkka mtkeei Gom- kuin vain yoiolla sen lapikotaigin| perstt. _ pettineiden