erm na ee ee Ey . ay 5 rr, |

a eo Se

Siva 2

. ‘Sator: W. EKLUND. .

# .

INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF. FINNISH CANAGIANS |

Wiry, 6, 1917

4 Lae ARTY):

“rahe ts ee .

hes a NS ae oe oa

te nev,

“mracuinnnat |

fo ‘Canada! 1 vi 10.00, ¢kk.'$525° USA: (2
on | ive Sk $2.00 Siloam:

Finanssiministeri E. I. Benson tiedoitti sunnuntal-iltana mélkoa -

io yhlitt®en, etté ¥. 1982 kansninvilisella sopimukeella USA:n dolla-

riin sidotun (92.5 senttia Yhdysvaltain dollariata) Canadan dolia-
rin “arvo oo liian-alkainen”, otis ‘ddlarimme. of

Samassa yhteydessh tiedoltettiin, etta dollarin arvon korotta-
misella, miti sen sopimuksista “vapauttaminen” nykytilanteessa

tarkoittaz, tulee olemaan ova naa mybn hallituksen inflaatiovastai- :
. BES5a “‘ghjelmasaa.

Pollarin “vapauttamigen” yhteydessd ilmoitettlin, ett Cana-
dan pankki on alentanut lainojensa koron 732 sentista seliseméan

 ‘senttiin, Séuraavana pdivinil, ell maanaritaina, . finanssiministeri

Benson sanoi elehioneet istunnoasa, etté dollarin vapauttamisen ;

. johdosta hin periuttaa masliakuun bitdfetin yhteydeenl maistun
suunnitelman kuluttajain tuaton rajoittamisehui, :

Keakustelun aiheena on nyt se, etta mita kiytdnndlieta wer:

kitysti dollarimme “yapauttamisella” on?. Toronto Star tervehtii

tht toimenpidetta tekona, joka loyhdyttii napanuorasiteita Yh-

dysvaltain epivakaaseen talouteen ja Voi cualtaan eatih yhdys-
valtalaisen inflaation tyéntymisté Canadan talouselamidn, Lehti

“egittad kuitenkin: “varauksen” ja toivonuksesi, etta dollarin “va- |

pauttamisesta” on odotettaviasa hydtys vaste. ja vain ailtoin, jos
se tulee pysyvikai ‘ilmidkel. Toiasalts . finanssiministeri Bengon.

sano! kuitenkin, etta hanen tarkoitukeensa on “aopive tilnisuuden
 tullen’ aitoa Canadan dotlart undelleen. 3
| Torypuclueen johtaja. Robert Stanfield arvostelee hallituksen

tolmenpidetté vaittamalla, etti mr Benson “rikkoi kansainvélisié

 sopimukaia”, joiden taukaan Canadan:dollari on pidettiva sidot-

tuna Yhdysvaltain doilariin. Mr. Benson ei yilithzdin, etta han

‘otal BaEnyt kanseinvalisen rahaston (TME"} hyvikeyriiper toimen-
. piteelleen, mutta han.sanoo tiedottaneensa, etta doilarin vapaut-.
-- taminen on valiaikainen toimenpide, jonka ja@Jkeen Canadan dollari
sidotaan uudelleen kansajavalisten sopimuaten kirjaimen mukaan. |
: Talcusmiehet ovat esittaneet aBian johdosta nika paljon toi--

sistann polkkeavia kasitykeil sith, miten tama dollarin “vapaut-

taminen™ yailrutiva Canadan talouselamBan.

| Melko ykeimiclinend. kisityksend , on ge, etta dollarin arvon -

kohoaminen nostaa Canadases valmiatettevien tavaraln hintoja.

_Toisin’ sanoen Canadan maataloustuotteiden, puutavarateollisuu-
_ den, paperipuus Ja. paperiteollisunden, Kalastunalart jme. tuotteilie .
_tulee lisivaikeuksia kansainvilieillé markkinoilla, Mikali udin- ta-

pahtuy, se tulee vaikuttamaan tuotantoa. ehkiisevaati ja siis listii-

main tyéttémyytté. Juuri tahin viittasi mr Benson sanocasaan,

- etta “dollarin” vapauttaminen liittyy inflatiovastaineen objelmaan.
’ Tillaisia ‘tavoitteita — ulkomaamarikinnin vaikeuttamiste, tuo: |

tannon vahenemistaé ja ‘tydttimyyden lisdintymista — tarvitaan

' ja halutaan Canadassa osapuilleen yhta paljon kuin vaslkka “tar-

vitsee”’ viidetta jalkaa.

Rinnan ylliesitetyn - kaness on todettava, ett Yhdysvaltain
tavaroille, cuimerkiks! viszeille maataloustuotteille, tulee. entiati
“helpommaksi kilpaitla canadalaintuotteiden kangsa tialld Cana-

. dassakin. Sama pitéd poikkanaa teolliguustuottelden kohdalta. Ca-~ |
‘nadalaistuotannon asemesta dollarin “vapauttaminen” auttas. yh

_ dysvaitalaistuotantoa canadalaiamarkkinoille
__ Teoreettisesti on. ‘tietenkin mahdollista, eta conadalaiskulut-
tajat. sanvat -alennuksia’ Yhdyevalloista ja muualta ulkomailta

. tuotetiavien tavarain hintothin. Mahdollista onkio, etti siitd tulee
_ Joitakin muruja myce kulettajayleinélie, Aikatzemmat kokemutset
. Viittaavat kuitenkin sijhen,. etti rahan arvon muutiumizests koi-

tuvat hintavaihtelut auttavat piiiesiapss tuontialan sUUrIA Mmono-
poleja, jotka kahmivat ne hyidykeeen. —

Selva on, ¢tta ‘dollarin-“vyapauttaminen"™ ja sen korkeammas-
sa. tagossa’ ebki uudelleen kansainvalisiin eopimukesiin kilnnitta-

minen, aiheuttaa ainakin yhta paljon lai pulmia, mitd ne mahdol- .

linesti auttaa vanhojen ongelmien leventamista. —

- Likkah erkkyyttaks?

‘Kertoen. askettiin- pidetysta NATO:n ulkoministerien konfe-
-renasista, Torontossa ilmestyvd Vapaa Sana juliati tijstalsen -ou-

meronda etusivun oteikosse, etti “NATO hyvakayi Suomen esityk-

sen”, Teksti el die Miultenkaan aivah min varaukseton fvin -otsi-
kosta “patter - luuligi, Péinvagtoin ating jatetiidn  melkoinen v¥a-
raus ssnomalla: “Naton ulkoministerien. sokoug byvilays SU inni-
telman sill# ehdolla ,. .*

‘Juuri ‘ndihin “ehtoihin” onkin idles ranto Haudattune. Pi-
‘tien inlelesed, etth Suomen ehdotan ‘Eurogpan turvallisuushetfe-

'Tenssin pitimisestS, misth thaak on kysymye,.on pidplirteissdin .

faman tapalnen mika on alkaigemmin eslletty Eurdopan eéeialis-
‘tisten maiden toimesta, me voimme asian pelvittamisckst lainata

. -torontoleisen aamulehden, Glebe and Mailin vilme inaanantaisesta

toimituekirjoituksents Tan, BEUraa VAR |

. Venijd on ehdottanut koko Furoopan turvallisnuskon- :

- ferenssia “belnons, EKuroopan jannityatilanteen huojentanilseksi.
‘Sen -(NL:n) tyétstalla clisi taattu Euroopan turvaliisnus, yoirma-
keinojen kiytin kielto seki kaupaliisten, taloudellisten, tieteellis-
ten ja teknisten suhtelden kehittiminen askeleena poliltticen yh-
- teistolmingan kehittamiseksl Euroopan valtojen keakon .

“NATO n miniaterit joutuivat Varsoven Hiton maiden ehdo-

_ tusten johdasta pulmatilaan (dilemma). Ne elvit tyknnest slit ©

(Euroopan turvallisuuskonferenseln jirjeatimlscsti joe.}, mutta
ne (NATO-malden ulkoministerit) eivitt yoineet sucralta. kidel ti
hyljatikién sith antamatta vaikutelmaa, ett he vagtuatayat: rau-

 hanomaisia ‘aloltteentekoje. Yidysvaltaly skemne, sini kti NATO |

lopelta ‘ontakeul,. edellytt! ehtojon ittilmtats dutén sotavolmien

__ , vihent&minen, Borllinin kilstan. gopiminen jne..
| Kolmexsa ulkoministerlen kokoukacoss Iaadittn strategin tuot-

if kommunikean miss’ kutsutaad Varasdvan Hiton jisenif “Ye rulte
‘mefaan ‘Aditityneité malta” tutkimaan ‘Aactayolmién. vahentimists
ase ja lihtied | ja ida ‘yatlateni aubtolden eliltystd.

if

Torstal, hese 4 p — ~ Mavisdey, Fone & 1970

WT mcodtchiceey

of “folatalaeksi”
vapautettu fil; atta se yoi ateia untta atvopalkkan, ja etta tark+ |
‘kailtuaan tilantees kehitystd, littchallitus tulee “aitomaan'’ dolla-
rin arvon uudelleen, yaikka kohtalin nykyisti korkeampaan. tapoon

Kepu vaikean

: * somo ‘oF i ee ee er | eh 0 i ee '
epg) a PUBS Sa ate
' i eC re er ee Ir re ee a os , ‘.
! df oy s" ' eee pla eo Pr | H '

ee et em eer ae etna
1K sy a

ke

valinnan

edessa Mikkelissa 6-7. ‘pri

“ Hlelstold,. KU: ‘Keskustelu
Keimman co ralinta, fa Tikdajan
¥ an
tavblteohtalinan hyve ovat
tirkelrhmat -viralliset' pilva jirjestys-
‘eciat - tulevassa uekokouksessa
O—?; hoalitiuta Rccmroge
‘Niiden’ asioiden kisittelyss pyr!
tin: myds bartoittamaan puolueer
Aatepoliittista . likkuma-alba. ja. vas
taamden vemnamiolaistan ja. toisella
sivyustalla. kokoomuksen. vasta fhy-
yikesytym uuden perisateghjolnan
haaatesiin: Epdillen on kultenkin
ttaksutiu, etth - ‘Piolueen vanhoilli-

nen siipl yittka valinngiea ja ideo
logitessa

keskuttelusta leikath siivet
heiverdisilt#kin _ wasisheapyriimys:
silté: . :

‘Mielialojen: katsotasn vaalitappion :

jilkeon jonkin verran raubei

minké otaksutaan. vahvistayan pu-
heenjahtajan Johannes Virolaisen
ja vt. puoluesinteerin Jouko Loikka-

| sen mahdollisuuksia tulla uudelleen

valituiksi, Silti on odotetiavissa vah-

| vojakin vaathmuksia siitk, etth puo-

lueen .korkeinta johtea. on ainakin
oélitain vaihdettava.
Keskustapuolueen jarjestivikd pi-

[G38 tA -kertaa kokouksensa .suu-

ressa teltassa -herinnalslikkeiden
tapaan, koska.. Mikkelista el kun-
lemma jiydy sopivas salla. Edusta-
jien Mhettimiseen on mahdollisuus
2,800" perustajajirjestoiti, kunnal-
lis-, ja‘ plirljarjestoili, Edustafien
makshivku vost olla 3,500, mutta to-
dellisex luvun arvellaan pysthtyviin
1, 30—1,600 henkitiin,”
Yieispoliittisen Keskustelun sivyt
Viritetiiin  piiiiselostuksella,  -fimka
esittdd irl Johannes Virolainen, Kui-

tenkin epdilliiin, ett? puclueen pu-

heenjohtajan Linjaveto el tule ole
méan kovinkasn rohkaiseva, :
KESKUSTAPUOLUEEN
KUYVA. HIMMENTYNYT

- Nykyjehtoa onlin arvosteltu siti,
etti se on pa&istiinyt keskuatapuoll-

eeh roolin hinumentymain ja eltei |.

se Qe pyrkinytkiin voimakkaalla
edistysniielisyydelA § vastaamaan
Vennamen vanhoillisen pikkupor-
varillisuuden ja kokoomuksen oikeis-j
tolasiin taisteluhaasteisiin, Puolw-
eesta on todethy tapahtuneen usein
myds samasiumista otkeiston arkki-

vanhoillisen - ~ suuntiaukgen: Ranssa:
Erityisesti tami on ilmenyt ¥yhitei-
seo hydkkayksenk Yleisradion hle-
man. Yapautuneita yhteiskunnallisia
ohjelmia’ vastdan. Samastumista
cike!s tr orepagardaan on. sanottu ta-
pah'uncen. mydg silen, elta puolue-
jehden kaananotalssa kohdistettiin
syyiok-2t iydttimyydesth ja muista
valkeiksista vain yasemmistoon.
Ohjelmisty huolimatla - keskusta-
Puolueen Kuva asutuskeskuksissa on
jiaiaryt selkiytymiltté, valkka ¥Van-
hoillinen | agraaristipi syyttl vaalitap-

pion jalkeen puoluejohtoa - nimen-

OAs allisesta “asfalttitiheisyy-
desta”,

i 7 me 4 as a “ r fa wij _t
sea piBley " ih ir "apr :

ane fap od er oe a . .
vr Lainie mo Me i au hail

. I
. 1
t
c oe ie a
1

_ Hetsink?, — Suomen oikeusmi-.
nisteri, Keija Liinamag, pai vii-
ine. thistaing odotetusti myds palk
haministerin’ salkun:. tasavallan
presidentti, miirisi hgnet mys
toigen valtiovarainministerin teh-
tiviin, joihin kuuluu lihinn# pulk
lta-asioiden haito.

Plidminiateri Teuva Aura Bangi,

ettd timaé on. hinen hallituksen- | “Maemme kadut ovat sekasorrossa:

kepinoitsevia’ ja Mellakoitsevia ‘opiskelijoita: Kommiunistit pritta-

Ba ministerilistan osalta lopuili-
nen ‘jiirfestely. Hallltukaen jaaeh-
miarid ei aiten ole tarkoitua li-
sith nykyiserti t3:ata. Aikalaem-
min -kasvaiitiin hallituksen tiy-

_|dentémista lahinnai SAK in eds

RYHMA 7 MUSTA. LAMMAS
- Puolueen ‘yapsamielisemmiin wr:
ittymin “Ryhmé 70:n"
vaientamista vaalitaam yha volimak-

kansti ja sen -nakyvirnmat hemi | .

clivat pubeenjohiajansa vall.maist.
Kalerve Siikalan johdolla: kuultavi-
fa vilme -viikolla puclieen edus-
kuntaryhmissa,.. Lapullinen.. suhtau-
tuminen this ryhmddn- siirretiiin
kuitenkin pucluehallituksen ratkais-
lavaksi. Siti on syytetly vaalitappi-
osta, madglaisuudesta june. Ryhma
10 vaati iskett#in keskustapucluet:
la sanoutumaan “irti pelkastain lii-
ketaloudellisia pyrkimykald patvele-
vasty maatalpuspolitiikasta © samoin
kuin“ pudlueessa imenevesta oikels-
tosuuintaiksesta. Ose pulolucen opis-
kelijanuorista on tukenut kansanrin--
tamayhteistyét, mutta heidat ern-
tettiin: #skettdin KOL:n johdosta ja
uust jontokunta lahert mm, S¥Lissi
aikeisioa.

PAINE KOHDISTUU _
M¥US NYKYIGHTOON

__ Vaalitappiota seurannech kiredin

| krittikin kerrotaan laantuven mel-|
| koisest] - puoluekokoukseen “mennes-.

si,. Taloudellisen rcakennusturro:-
kriisin. katsotaan silt varjostavan
Mikkelin pucluekekousniky mia,

Tampereen. .
1988 otettu tunnus “7Olukd vinreiin
aallon vuosikymunen”. on menettinyt
voimansa ja suurelle yleisille on
11s.. _kesitusta- aate erityisesti asutus-

sl tal samaistunut cikeistor vahvoi-
hin propagandatavoitteisiin. Arvos-

, tel on herkisti kohdistunut puolue-

~—KIRIETA

‘PURNAUSPALSTAN:

UUDELLEEN AVAUS 3
. Sudburyssa viikonvalhteessa ko-

.| kouksessa oltaessa aivan selvasti ha-
| vaittiin Tukijain halusyan lehtles-

fain Jukea jonkiniaista purnauspals-
tad. Sellaista, jossa jostakin aslasta
joko-.moititaan tai - kiitetaan. Tus
-daan lyhyess’ muodossa esiin mieli-
pide yleisén osastossa. Joku voi sa-
hoa jotakin sattuvasti, toinen vastas
Joko samalla mitaila siitd tai toises-
ta eslasta fa mliin timid yetav3llises-
a Mielessa bikkanuottasitia ole jat-

Sh.

‘Kun sitten sateisena paivand k2-
velin. pitkin Elm katua metiossa jo-
honkin asialle ja tarknitukseni oli
vilpyd. vain’ viitisen -minuyttla, niln
ainakin sen viisi minuuttia pitkig
juman ohimenoa odotellessanj akkia
kuin. szlaman leimauksena tuli mie-
leeni: — Kappas poita stdburylai-
sia! Vuodesta vunteen ne vain odot-

‘| televat paakatunsa yli.vilkkaan ju-

naliikentéen katkaisemaa litkenne-
seisautusta eiki siitikdan ole - kos-

‘| kaan edkynyt: mitiiin purnausta
lehden palstolia. On kai liiaksi

tutta? .

Stns junan ohimenoa Odotellessa- |
fi sain huhan, joten siitikin yihas-
titteena oli helppo Saada alku t2-
hin ensimmiiseen pumMasjubtoun,
Jatkakaapa toiset. Jostakin mMuusta.
Myils astoita leytyy. 7

| * Vkkénen, -

‘Yildoleva: ondittaa — eika Globe
eid Mallia voida ainnkaan “pu-
nalsuudeata™ pyyttéii — ett kun
NATOQ-maiden ultominiaterit ei-
Yat. voineet Furcopan. ‘turvalli-
suuskonferenssia ja aiihen liitty-
vid seikkoja auoralta kideltd. hyl-

-jaté joutumatta hucnoon valoon

masiiman yleizen  mielipiteen
edeasi, he kehittivit “ehto-stra-

fepian”, mika tarkoittaa kaikkea |
muuta vaan- ei “Suomen esityk-|._pithiin

sen hyviheymiatii",

Toisin
esithi USA sn. sanelupolitiixan mu-
kaiseati earjan verukkeita, joiden
tarksituksena on hamurtéi sel-
va asiaa ja hukuttae yleisti
Kannatusta saava ehdotua Joput-

tomiin — menetielytapaseikkoibin.

Juurt tise mielessi kaivettiin

/. ailig NATOin jo vuonna’ 1968 |.

Reyikjavikin kokouksessa tehty
ehdotua Euroepasse olevien ase-
volinien tis. taadpainotetuata su-
piatamiscata. Miclenkiintoiata on

|. tha myde mieleesi, ett Ranska

kielttyty! nyt pidetyn NATO:n
ulkoministerien kokouksen jul-

kafseman  kommunikean allekr-

Joittamigesta. .

 Vahintikn Wikoherkk yytené

USA:ta kohtaan on pldettiivi ju-
Hatusta, ett? NATO+5 ulkominie-

terit zavka hyvitlaylvit Svomen

a colton. °

AAnGen NATO-kokous |

johtoon, Onpa myés mainitla; etti
puolurelta: puuttuvat 1950-luvun vk
taaliset jobtajat”..

Mutta muidenkin tekijéiden Sa-
hottiin  listivdA’ ristikk#ispainetta
keskustapuotueen johdon valinnassa.
Puheenjohtaja Virolaiselle on yllit-
Uivin vahvaksi . yastaehdokkaaksi
noussut pttolueen eduskuntaryhmin
puheenjchtaja Nestor] Kaasalainen,
vaikka timin kannatuksen vditetaan
kin seuraavan lahinnd maakunnalli-
sia rajoja. Hdnen katsotean saavan
tukea Ishinnai Etela- ja Lansi-Suc-
men varakkaalta maalaisporvaris-
tolta, joka haluaa sailyttaa vanhail-
lisen agraalilinjan puolueen poli-
tiikassa. Kaasalaisen on todetiu vas
tustavan jyrkastl ns. kansanrintanta-
hallituksen pystyltamist jatkossa.

VIROLAISEN | UHKANA
VAIN ¥LLATYSEHDOERAS |
Myds on viitattu 1964 syrjaytetyn
prof. ¥, J. Sukselaisen audelleenpa-
Museen -puglueen johtoon, Sukselaj-
sen kerrotaan lorjuneen om yiit-

feel kevia]Ji, rnutta ettel kielteinen

kanta olisi enaa yhtd ehdeton, Mytz
Olaksutaan, etti Sukselainen yleis-
valtakunnalisena henkilind saisi
myos Kaasalaisen Sanet, Kaasalai-
Sen ja Sukselaisen rinnalla Virolai-
sei ascmaa pidelaan vahvana._
‘Vennamon * voimakkaan: mennes-

PAIV AN. PAKINA-

puoluekokouksessa ;

tajifla, mutta timaé kaatui lopul-

lidgat! heakuajarjeston valtuuston |

lavattaina omakaumaan kieltel-
Been ‘kantaan,

Niistaina: vahvistettiin. myés en
sitnmiisen .valtiovarainministerin
Paiivid Hetemfen seta Liinamaan
vilinen tyinjako.. Limnamaan tyo-
sarka yaltiovarainminliterl6ada
on timin mukaan jonkin verran
kapeampi kuin. edeliigen. hallituk-
gen, palkkaministerin.

Liinnameaa  kasittelee - - yaltion
suorittamia korvaukeia seka val-
tioHle tulevien maksujen ja kor-
vausten vapautusta tai helpotus--
ta xoskevat asiat sekd patkia- ya
jarjestelyasontoille  kwuluvat
muut kuin henkWdkunta-asiat.
Ministeri - Hetemiki ‘kasittelee
miutit ministerien toimialaan kuu-
luvat asiat. —

Samoin jouduttiin muuttamann

valtiovarainministereiden aijaisia, °

Hetemiki, ja Litpamag ovat tow-
tensa ensimmidisend sijaiséna. Si-
giminister] Teemu Hilfunen kum
mankin toisena Bijaisena.
Valtioneuveston raha-asianva-
liokuntas taydennettiin . samassa
yhteydessa ministeri Liinamaal-
la sekaé- yleigtaloudellista . minis-
terivaliokuntaa kauppa- ja teol-
lisuusministeri Glavi J. Mattilal-
la. Bdeilisen ministerivaliokunnan
puheenjohtajana toll paaminis-
teri Aura ja jalkimmiaisen valtio-
varainminister!, Fetem | Hetemakt. oS

Montreal nankin
voitot noussect |

vli $10 vriljoomalla |

| Terante. — The Bank of Mont
real tiedoitti tiistaina, ett& Ben
vcitat olivat- huhtlkuun 30 pai-
Vani paadttyneeh kuuden kuukau-
den -aikana $52,920,00) eli. $1.55
jokaista osaketia kohti, Vastag-
Vana aikana viime Yuonnh Ppan-
kin: voitot olivat $41,475,000 elj
$1.29 oseaketta kohti.

Lykstia katsotaan kuitenkin vaativan:

keskustapuolueelta myis: johden va-
linneissa ~=mydtimielisempéd  asen-
netta pienviljelijoihin, Tassa -mie-
lessd Jaskemakiomana puleenjohta-
jaehdokkaana on mainittu tilaste-

thieteen prof, Eine Haikala Tampe-

reen yliopistosia, |
LOIKKANEN EHDOLLA .

-] PUOLUESIETEERIKSI

Nykyisen. vt. puoluesihteerin Jau-

ko Loikkases mateiollisuuksia puo-
luesihteerin tuolille pidetian rmelko
vahvoina “‘vanhermman” -K-linjan
edustajana. Toisaalta  kehitysaluei-
den puoluevien odotétaan vaativan,
etti SMP:lle tapahtuneides mene.
tysten jalkeen vaihdoksia ou tehtiivi
myos korkeimmassa johdasse. Yh-
tend ehdokkaana on mainittu kan-
sanedustaja Paavo Vilyrynen, ind,
Lapista.

HYVINHAN SE ‘MENT

Mitii ‘tahansa muuta asipata
sanoctaankin, ykai atikka on kui-
tenkino | ‘melko- Yarmad: Kenelle-
--kdfin ei tullut kotl-ikiva eiki ai-
ka pitkiksi téslld Sudburysea

viikon valhteesse pidetylesi ko- -

‘koukeissa — CSJ‘n laajennetun
toimeenpanevan komitean ja ¥Ve-
paud kugtannushikkeen vuosikor
kouksiaga.

Selin ja~ pakeroiden puutu-
minen taisi. yaivata joitakin nii-
td, jotka eivait ale tottunect niin
_ “jatujaigiin”

kértan, mutta kukaan ei piitil

vatkeroinui, — .

Piinvastoin — - kokousviiki
kan halusi piisti myis Wonu-
pin Visan 40-yuotiajuhlille sun-

nuntaina -iltapdivalld — istun-
toja  jetkeltiin
 pateti,

Lauantaina
suunnitelmien mukaan kello yh-

deksiin samulla, mutta iltapai---

Vall pilitettiin, cttd istunton
jatketaan “niln kKaugn kuin jek-
setgan” vielii iHatlg. Ja itn ilta-
“Iatunto liheni loppuaan, niin
aitten pabtettiin, etté sunnun-
‘tafaamena kokoonnitann tuntia
aikalgemmin kuin oll auunnitel-

tu, eli kello kahdeXxealta. Pi- -
‘Taathiat |

téelnucelmaluoninogten |
phtlivit puolcetaan kokcontua
*hdti kukon. kickumigen” kuul-
THA.

- ¥hdella. -

malemmista

kokoonnuttiin |

| Tarkoltuy oll ‘ealteifotinen ;

— kasitelli: asiat hyviissii jare-
jestykacssa ja. mahdoliisiniman |

¥kaityiskohtalsesti ja siith huo-
limatta paasta Visan 40-yuotis-
jublille,
Nain sitten tapaktuikin,
Mahdotliata on, etti kokouk-
. seen osallistunect olivat sunnun-
taj-iltana viisyneitH ~—- mutta

.. elvat varmaankaan ‘pettyneita.

Painveatoin eria ensimmiisti

 kertaa tillaigiin kokoukaiin ogal ”

listunut henkilé — olkoon ha-
“yen nimensé nyt mainitsematta
"= ganoi allekirjoittanecile jia-
hyViisia jitthessiiin, etti hin. ei
olisi mitenkaiin uskomtet,

minen yoi -cila niin’ mielenkijn-

toiats, mité hin thaba ‘gai kokea, -

Hanen mielipiteensaa mukaan

pidetdén -nivan Jiian harvoin —
ja etta niihin pitiisi tulla vieli-
kin cnemmén osanottajia, Til-
laisiasa, tilaisuukslese asiat to-
della paranevat puhumalla.
 H&n huomici miclihyvikaeen,
etii.osanottajat tuntuivat poik-
 kheuksetha vilhtyviin ‘olkein hy-
vin niies§ kokouksiaaa, .

Puheet ja puheenyuorot olivat .

hanen mieleatiifin kauttasliaan
hyvin mielenklintolsls, selletset-
kin puheet, joltn tosln oi. ollut

monta, joiasa: ollal . aslanomiai--
nén Voliut jittdi jotakin Bane

matte, tal daitoa hieman parcm-

=a eT aes

ettii.
kokouksissa istuminen ja toimi-.

tillsisia kansallisia - kokouksia.

ole Pe ft es ter ea ce rit on) "i ‘a’ te “> Fu _ Be a da i oe tty a in aI

' . wz

arr

| New ‘York. — Pobjeiz-Korean “oh kaki. ‘yuotta” ‘ditten nt keap- E - ma
paamah USS Pueblon komentaja Lloyd. M Bucher Katsoo ‘News- :

week. jotkatsun ‘kertoman mukaan, eta, “koko kirottu own ‘ali : a

virhe™,

Encher, Joke oli yhdessi smishisténsa : keriseg pidétettynd ahes. :
yuoden, sanot ‘pohjois-koreaizisten junileen . Vhdysvattain vakoila-
faivag Eteli-Korean alukseksi Siks!t’ kun Jaivassa ef offut mitage

fippuja, ja siksi kun. Se ‘oli munperditu. ja maalativ wo : oe
sotalaivojen favoin. — “UPI: n uutistieto kesik, 1 Pra 1970. °

LAKI JA. JARJESTYS VHDYSVALLOISSA _
Yiiopistot ovat téynnd :

vit tubota maattiine. Venuji uhkaa meita mahdillaan ja -tasavalta.

on yvaatassa,. Alvan: oikeih, vaata ubkaa’ sisilta ja yikoa, Meg tar-

vitsemme fakia. FR jarjestysta maagmme Memassaolon turvaamiseksi.
Valitkes meidit jotta voimme palauitaa Jain ja jarjestyksen ee
\ ° Ndin. pub Hitler Hampurissa v. 1932. | :

Ming toiven, etta apkyzjan Amerikan tragedia ei ‘kulkisi Sa
Mansuuntaizesti Saksan fistoriaffisen teagedian kanssa,

M. shepherd, Toronto (Star lehden yleisin kirjeiti onastonsa).

T sleia lsat a ie'nhablaladisiedidlaindaniaiiidcleeallietae oles uu! PIM ace i i ntis ty | 1

Henry Ford Ni ia Kama-

joen. kuorma-autotehdas

Amerilkalaisen Ford. -Moter
Co:n johtaja ja omistaja Henry.
Ford 0 ilmoitti aiskettiin yhtidn-
aii kokouksessa lyhyesti, etta hain
ei katso clevan mahdollista Ford-
yhtiin osallistumicelle Neuvosto-
Hiton suunnoitteleman raskaita
kuorma-autoja tuottavan tehtaan
rakentamiseen. Kysymyksessd ole
van Biuntitelman mukaan Neu-
vostollitte rakentaa 150,000 kuor-
ma-auton Vuosituotantoa edusta-

van. tehdaskKompleksin Kama-joen.
warrelle, Ben sijaan hin ilmoitti

oievangsa halukus tutkimaan mah-
dollisuuksia kulituatavarsin kau-
pasta, - ei-atrategisten teknisten
tietojen vajitamisesta “ym. yh-
teistyésta Neuvostolitoen kanssa.

Fordin imoitusta, pidettiin hie-
man yllittivind, kun ‘otetaan

huomioon hiinen Neuveatoliittoon:

Vine maaliskuussa tekemansa
10-pRivainen vierallu ja een. paat-
teeke: hénen Moskovassa pité-

maésedin lehdistitilaisuudtesa pan-

tamansa myinteizet lausunnot.
Fordin lyhyesss, ilmoituksessa. l-
meni kuitenkin episuorasti selva
nyreys ellei sitorestaan vastalau-
ge jollekin, joka oli pakottanut
hiinet “mielenmuutokseen”. —
Elka titi. “inieleninuutosta”
tarvinnut kaukaa hakegkaan, US-

A:n sotaministeri Laird oli. ni-.

mittain hyGkannyt Fordin aikeita
vastaan. parla pani asaliemonotin:
Asiantuntijat tiesivat lisdksi: ei-
ti sotaministert oli vedonnout yk-

_ laityiseati Fordin "yhteishenkeen

ja: issnmaallisuuteen” yhtiin ai-
Keiden torpedoimiseksi. Lisiksi
han oli ‘moittinut Henry Fardia
slitd, etta hin yiipdansk oli mat-
hustanut Neuvosteliittoon maini-

-TWiBS8a aR] Cisse.

Muainitsematta sotaministerin
nimei, vastelauseita ja mioitteita
Henry Ford puoluateli lehtimie-
hille matkasosa Neuvostoliittoon
‘silid, etti: USA:e hailitus on vi-
tallisesti kehottanut kehittamiiin
USA:n kauppaa | [té-Euroopar
maiden kanssa. “USA‘n Rallitus
oli etukdteen tietoinen yierajlus-
tamime eiki ge ollut yrittinyt
saada meité luapumaan siiti”’,
Ford mainitsi. “Emme ole ajatel-
leethaan Kaéydai kauppaa Neuyos-
toliiten kansaa vastoin USA:n
lakeja ja hallituksen tabtea”, mr
Ford korosti, ““Futkimme kuiten-

kin’ edelleen -njité monia muita

‘in allatityeak muodonaa. _
Myée ‘kahvi- ja tupakkatauon

fikana kiytiin mielenkiintoista

rupattelua, han sani...

‘“Mutta ‘suurimmin tats yatii- .

vaamme. loingosti kuitenkin se

avomielisyys mith kaikkien ssi- -

olden kisittelysed ilmeni.

Kokoukeelle ‘esitetyt tili-- ja

miu selitykset olivat hyvin ¥k-
aityiakohtalsia. .Mith. tahansa
lintietaja haluttiin koskien jar-

jeatin, lehtiliikkeen tai niiden:

toimitsijain edesottamisia, ne

.  Bninettiin. brutaaligen. avomieli-—

‘seati. yrittimdéttikdlin kaunis-
tella tai ailitellA nlita. Puheen-
vuoroja kaytettiin arkailematta
ja taysin avomielisesti. —

Timintapsisia. katsomukeia
esitti.k.o. ystivaimme.

. Omalta kohdaltamme ganom-

me: siihen “Amen'.

_ Lehtiliikkeen wuosikokoukeen
tirkelmpaina kysymykaend oli .

Vapauden ja Liekin talousvai-
Keuksien Haadintymisen alheutia-
mat pulmat, mitkd johtuyat pos-
tlh hintojen auuresta noususta
ja -muiden kulujen dJatkuvasta
kasgvubta.

Aivan ykaimiettei2t oltiin’ ko-
kouksessa siité, ett Jehtion it-
mestymiamahdolliauudet on taat
tava talouwsyaikeukelata  huoli-
nmuitta. Tulkoon mit tulee, mut-
ta lehtiemme ilmeatyminen taa-
taan, tutu! olevan punailaena

‘johtolankana katkkien osanot- —

—tajein puheetyruoroisaa.
 Alukal oli Hdetenkin erifviikin
mielipiteitd aiati ketnalain in
menetelmistl, miton thimit yhtel-

yhteistydehdotiksia, joita neu- :

yostoliittolaiset isiintimme vie-

mainitsi.

Henry Ford mainitsi mnaslie- |

Wun vierailunsa piitteckai, . Races)
valtavan Kama-suunnitelman tut-
kiminen ja valmistelu§ vaatisi

Ford-yhtiilt® sinakin vuoden er- .
nen kuino varainaisiin . neuvotte-

luihin piastaisiin kisiksi,- Talla

Kertaa asiaile on tullut§ viralli-: |

seati ja julkisesti piste. Miksan
ej kuitenkaan cesta Ford- “yhtista
jatkamasta “yksityisesti" suunni-
telmien tutkimista omisaa kont-

toreissaan. Mutta jos Kama-suun-
nitelmalle tulisikin Fordin oaalta _—

piste, niin Neuvostchitte ei ole
suinkaao luopunut hankkeen to-

teuttamisasta, ja. yhteiatyGhaluk-

kaita loytyy kylla lannesta,
“Tiettavasti. ainakin § ranskalai-
nen Renault, englantilainen Ley-

Jand Motor Co., keksi linsisaksea-—

laista: firmaa; nimittain Daimler-

Benz ja Volkswagen seka ruotes-
lainen Volvo ovat naiden yhteta-.
tyGhalukkaiden jouikossa.’Pirhail- —

laan on Japanissa Neuvostoliiton

antotecllisuusministeri Farasovin ~~
johdolla &-henkinen valtuuskunta

tehtaan Honi Motors. Lid: vie-

raana: Japanin autoteollisuus on -

“sangen kiinnostunut”’ osallistu-
maan Kama-joen kucrma-autoteh
tain Takentamiseen ja suunnitel-
maa on jo tutkittu usean kuu-

kauden ajan..Honi Motorsin edug-

taja Jausui lehtimichille. |
On syyii palauttaa mieleen
foppusilausvaiheessaan oleva .To-

Fliattin jattimdinen henkildauto- —
tehdas, joka on rakennettu ita-_

lialaisen Fiatin avulla. Suunnit-

telu- ja neuvotteluvaiheessa lan- —

nessa sanottin, ette: site mi-
tin tule. Kun Fiat sai lopuita
Glauksen, niin lAnnest&? —-' aing

(reneral Motorsia. mydéten — fe .

Mestyi puolisen: tasinaa -autoteh-

‘yailun  aikana tekivit”, mr Ford §.. &

leet, SIME rit ee

dasta, jotka olisivat ottaneet tie ~~ q

lauksen mielinyvin vastaan. Ka-.

me-joen kyorma-sutotehdassuun
nitelmestaan  Neuvostollitta- él

luannollisestikaan Juovn: Aitka-
ketka ©
ovat) =«yhteistyGkumppanit. - |
maailman —

naan néidiin. kuka tai
_ jain
heata. Kysyimys . on
suurimmesta kuormea-autoteh-
taasta ja sind on paljon pelissii.

‘,

nen tavoite veidaan helpommin 7

toteuttda. Mutts icuno oli vapsas-

ti kisitelty asiaa pugleen ja toi-
seen, niic lopulta péastiin yksi--

-miclisyyteen siitakin, ett& nor-
maalisten liiketoimien ja kerays-
ten. lisiksi on jarjestdvcimalla
varattava lebdillemme  riitta-
vasti uusia tuloja.-Tassi. mie-
lessd iehtiin auunnitelmia jir-
jestétoimionan keskittimiseksi
entisti voimaperiiisempiiin: ty6-

hon. sanavapauden sitilyttimt- :

sen hyviksi.

EV ole epsily&kain éiita et:

‘teiki -kokousten paatésten ty-

tintddnpancminen varmista si-_
ta, ett molemmat lJehtemme

volvat sclvith nyt ja vieli vuc-
sien kuluttunkin nousevista ta-
Jouspulmista, Tyotii se tosin

yaatii palion, mutts. emmehain ©

me dle ennenkiiiin toimintaa ja
uhrauksia pelinneet.

Erikoisen luyun anssiteisi se

agiakas .ja monipudlinen kea-
kustelu mitt kaytiin lehtlamme.

| ja ertkoesti VYapaudern sisatlos-
ti. Sielli esitetty arvoatelukin
oli ylipiiings rakentavaa ja erit-
tiin innoittavaa.

Uskomme tiimin’ keskustelun
Buttavan sckh Len eRe tolmi-

tuste etta niité kansalaisiamme,
jotka kirjoituksillaon ja, kirjeil-

liin haluavat ritaatuttan, el.

vyttd ja piriatai lehteiinme.
Sanalla sancen, thilla” pide-

_ tylat# kokouksigta on’ kerretla-—

van pelkkAi hyyviili,

7h

a Kianstkoura,

— _ Libra. 7