1942

“ omumeliqg
-- suntyi-unsi teknilinen menettelyta-
ma Pd, oka.
 keiiiti -ominazen-karistetuottéen, -n,

$..°..8 Ditsin. -Geometrisia koristeita suo-
:. csivatr Terk ompelun ‘ja :vanhimman-
gS compelupitsin valillaei olut suurta
a cemtusta; anplempiasanottiin ravalli- °-
mo est] “reticeliaksi” eli verkkopitsiks}
a ---sen johdosta,. ettd aukot-koristettui-'_

Tea.

:Paz
———o

a Oe ee

LAUANTAINA, JOULUEKUUN 12 PRIVANK

Pitsin loistava historia

[TSI on vasta renesanssin muka-

J. naan ‘tuoma uutuus. Pitsin
deltaja, .reikaompelu, tunnettiin jo
quinaisessa ‘Eevptissa, Silk karis-
risteltuja vaatekappaleita on tavat-
i, soptilaisista haudeista. Myodhais-
antiikki tunsi-taidon, ja keskiaikai-

...sissarkuvissa ndkee siti messupaito-
| jen koristoksina.

-Vanha skandina-
agiainen - “terminus technicus” eli
‘sprangning .esintyy Islantilaisissa
Jahteissd . jo. varhaisemmaila keskia-
_ jalla. . Madstenan. tuostarin .. vanhois-

oss asiakirjoissa mainitaan reikiom- -
pélusta (“sprangade gerning’’).: Piis-

.pa, Olaus -Magnus kertoo pohjoismai-

_.den historiagssaan ovilta 1555, ettd

“spraangning riaidossa skandinavia-
deizet -naiset voittivat” kilpailijansa
aikissa ~muaissa umaissa..

Nyplatyn .pitsin alkuperd:on ha-
ettava selmivydteknnkasta, 1500
luvun alutla johti reikdompelu Ita-

-iassa ompelupitsm luomiseen. Ku

reat alkoivat-yhz suurentua (punto
taghato) ja naihin vihdotn alettiia
KoristeeHisia  tayteaosia.

pohjaa -Pnaa. tafvitsematta

na ristimaisilla tiyteosilla  teki¥it
verzon vaikutuksen,

“Aluzsa kiytettiin pitsii vain pai-
tihin, mutta sittemmin kKauluksiin,
-hihoihin, myssyihin, rinnuksiin, ne,

‘rdilinoihin; pévtiliincibin ja _yuode-

Viatteihin. Ja-Navarran kuningatar
fargareetan pesaluettelossa  v:lta
1543 mainitaan: “hienoja florertssi-
laisia pitseja kaulusten reunustamis-
ta varten’’, ~
Ensimmaiset: runsaamprkoristeiset
Pitsit ovat ‘nyplaten -suoritettuja al-
guaikoina useasti kaksi-. tai useam-

qa

<Divarisid, mutta taman kdsityitai-

an nopeast! leyitessa alkayat ¥kS1-
‘Vatiset saada yleisempia kannatusta.
Pitziteollisuus. oli pian saanut ta-

-Vatiloman.suuren levikin ja sitj har-

joltettiin kaikissa maissa, mutta -A-
“ankomaiden.kaassa et mikadin muu
vaaa kyennyt kilpailemaan. .Sen pel-
Javapitsit saivat pian maailmanmai-.
Teen, Siella valmistetun. pellavatan-
fan hienoutta ja-leistea ef mikadn
Yolttanut, ja .useat maat- tuottivat
sliavan Hollannista. Nypliys tuli
wosituks| ylhais6Gnkin kualuvien
saisten plirissd, siti harrastettiin
‘Wurella innostuksella, ja alempisai-
tyiset salvat siitd tuottavan ansiolah-
‘wen Jo sind marin, ettd Filip 1. v.
7390 luuli-tarpeen vaatimaksi Alan-
wmaissa kokonaan, kieitda nyplivk-
fen palvelusvien puutteen takia.

Onmellun pitsin kehitys kulkee
AMansuuntaisesti kuin nyplatynkin.
‘talia on johtayassa asemassa ja var-
‘Inkin Venetsiassa ilmestyneet malli-
‘itjat huolehtivat -mallien ja. teknii-
ian laadusta, ja .yuosien 1562 ja
'399 yiliselli ajaila ilmestyy useita
‘eoksia, joiden mallien suunnittelijoi-
44 tapaamme monta kuuloisaa ni-
Varsin huomattava on, etti
‘lKStarien nunnat ottivat osaa pitsien-:
“Umistamiseen. ja lucstaripitsit oli-
vatkin aint 19:nnelle vwuosisadalle
Naineensa kukkuloilla.

Pitsien koristeatheina vallitsi geo-
‘Hetrinen ornamentti, johon yhdistet-

-tuhost,

thn elain- ja ihmiskuvia, tyylitelty-

jen kasviaiheitten jaksottamana.
“aissd kasinluodwissa pitseissh tulee

esun voimakas yksiléllisyys ja thyte-

his, uhkuva muoto, joka ueinkin
etsil tiensa omien cikkujensa mukaan

valittimatia symmetrian sSinn@isti,

sé ikaankuin.ubmaten #Hriestia ku-
Vict “oman. paansa’ mukaan. Tama
juurt antaakin naille “ehta'’-pitseille

.elokkaan ja tunnelmallisen sivyn, jo-
‘. ka kokonaait. Puuttuu tehdasvaimis-
* teista: olivatpa ne kudottuja kuinka

hienosti- ‘ja sdanndllisesti tahansa.

‘Hammastus on yleisin kaularéyhe-

ldissi, -kauluksissa ja -kalvosimissa.
Kun pitsejaé useasti kdytettiin poi-
muteltuing, tuli matlin gila siron ke-

-¥yt ja tarkeitukseen soveltuva, Ai-
Thvastaan
askaampyylisid, kukka-, kéynnis-

~Hollannissa = vyalmistettiin
tal vaasikorisicisia tiheita .malleja,
jotka useasiL poikEesivat pitsin var-
sinaisesta lwonteesta,

Verrattain pian opittiin yhdista-
aan lama molemmat tekniikat,
nyplatty ja ommeltu. .Pitsi, jonka
paaviivat ovat nyplatyt, mutta joka

~on.yhdisietty ompelemalla, on-nimel-
aan “point Jace’.

| 5. Eulta- ja ho-
peapitsit ovat perdisin Genuasta ja

Milanosta,. rutta ovat tekotavaltaan |
semivydteknitkkaa.

. Pitsireatlisniden saavuttamat ta-

_vattoman suuret:mittasuhteet aiheut- -

ti vallitseva: moti. Ensinnikin kau-
larGvhelo kasvamistaan kasyoi, Pit-
sin kysynta kasvai niin suurekst, etta
sitd oli-miltei mahdoton tyydyttai.

Tiedetdiin, etta.kuningatar Elisaleth,
joka oli koreilevin nainen, mika mil-

loinkaan on valtaistuinta koristanut,
kaytti suuret nigarat kaikeniaisia pit-
sed, Hanen kaulardyheldns4 olivat
korkeammat, laajemmmat ja jaykenv-
mat Kuin kenenkaan muun Euroo-
massa. RKaikissa kuvissa Elisabet on
esitetty runsaitten pitsien, pitsikau-
lusten, -kalvosinten, -laahustimien
ja -naubojen koristamana, Han oli
niin snunnatiomasti ihastunut -pitsei-

‘hin, etta han v. 1562 ja toisen kerran
y. 1573. ankarasti kielsi valtakunnas-

saan pitsien kayion, silla han. tahtot
vain vksin kayvttaad tata ylellisyysta-

vataa.
Kultapitsia kiytettiin Vain damas-

ti- ja brokadikankaisten pukujen
koristuksena. Sditvjen paivilla

-Blois’ssa vy. 1577 oli kuningas Henrik
Ij la yliian puku, johon ob kaytetty
4000 kyynarad kultapitsia.

KROUuVa
d’Aulnoy keriao, etth espanjalarset

mnaiset yielii 17:nnella -vs:ila kaytti-

Vat paaldin toicta -tusinaa runsas-
kankaisia alushameita, joista kukin
oli vydtaisiin asti mita ihanimmin ko-
risteltuy kulta- ja hopeapitseillé,

{7- ja 18ywosisalaa veidaan hy-
villa. syylld nimittad-pitsin “kultas-
seksi ajaksi’, stil4 sekd- mies- ett
naispuoliset haaskasivat sta kilvan
niltei massiamalla vaatetukseensa.
Fuvun kuosten -muuttuessa sdilyl
pitsi, jonka vasta suur: vaHankumons
16- ja t7-yuosisadan . vaih-
teessa kaularéyhelé saavutti suurim-
man laajuuteensa. Englannin ku-
ningas Jaakko Lkaytti tahan 25 kyy-
narai, mutta hinen -korkea puoli-
sonsa vain-18 kyynaraa.,

Riyhelin tilalle, niin naisilie Kuin
miehillekin, tulee L7-vuosisadan a-
lussa leved -pitsikaulus. uningas
Kustaa IY Aadolf eraissa tanssiaisissa
Augsburgissa ritsui tillaisen pitsikau-
luksensa ja asetti sen Josefine Lau-

~ oad.

bergin harteille nain kruunaten hiinet
illan tanssiaiskuningattareksi_

Kaulassa kannettavien pitsien hin-
nat olivat useinkin huikean korkeat,
Eraskin ranskalainen ylimys kehaisi:
“Kannan kaulani ympirilla 32 mor-
feria parhainta viinitarhamaata’’.
Tayalliisempien kaulusten hinta vaih-
teli n.-4—5 puntaa, |

kun miésten pusussa kaikki mah-
dalliset kohdat olivat pitsien peitos-
sa, keksittiim vihdoin .avarasuiset saa-
pasvarret sopivaksi pitsin sijoituspat-

kaksi, mihin voitlin Kerroksittain Ja-

jitd tata kallisarvoista . ylellisyysta-
Walaa. Ndita nimitettiin Ranskassa

anon’ . Kun markiisi Cing-Mars

. 1642 ubrasi kauniin paansd Ric-

“bilienn jalkojen juureen, Jat chan

jalkeensd 300 paria taliaisia saapas-
varsizGyheloita. Kaytettdessa puoli-
kenkia oli tapana polvimutkien keh-
dalle sitoa pitkat, pitseilld. padtetyt
Jevedt nauhat, jotka .taidokkaasti
solmiektiin. Kenkien p3alle kiinni-
tettiin pitsirdyheléita, jotka useasti

nousivat melkoisiin summiin.

‘Naiset kayttivat samaniaisia level
ta pitsikauluksia- kuin miehetkin se-
ka lisiksi pitsi-esiliinoja, pitsihelmat-
sia padbineitéa ja pitsHlé: koristeltuja
diinavaatteita...Samoin _ -whrattiim
piytiliinoihin ja vuodevaatteihinkin

~rinsaasti: pitsejd. Lasten puvat oli-

Vat samantapaiset kuin aikuistenkin
ja samoin pitserila. koristellut.

Vaikkg -pitsiteallisuuden -alalla a--
maarat

hersikin. tavattoman suuret
tyontekijoita, -ei tuotanta, monessa-

kaan paikassa voinut tyydyttii: ky- -

syntiad, -Englaniti ja Ranska tuotti-
vat. magahan suuria madaria. pitseli.
Epakohta pakotti hallitukset puuttu~
maan asiaan, mutta tama tapahtu

-useinkin niin jyrkiissd muodessa, et-

ti se samalla antoi kuolimiskun o-
iankin maan pitsituotannolle, Tal-
laigen kiellon takia Auvergninkin
nyplaajat olisivat joutuneet - tur-
micon, ellei eras jesulttaisa Francis-
cus Regis olisi tarmoila ja menestyk-
sell ajanut heidan asiaansa. Kutcl-

‘lisuudesta ovatkin pitsityGntekiit

hanet valinneet suojeluspyhimyksek-
seen,
Ludvig XIV:n aikainen ranskalai-

nen valtiomies Jean. Baptiste Colbert

alkoi uudelleen jarjestiii Ranskan
pitsiteoilisuutta, ja pian alkoikin
Ranska kehittya pitsien vientimaak-
si. Psityipaikat clivat Alenconissa,
jonka pitsit paikannimisina -tulivat
¥arsin kuvluisiksi. Alussa jalyiteltiin
Venetsien malleja, mutta vahitelien
keksittiin omintakeisiakin. ©.Ham-
mastus ja plenet yksityiskohtaiset
osat hividvdt, ja uuret, tavallisesti
suljetut koynnosaiheiset mallit alka-
Vat vallita tekoiavan yha hienostues-
Ranskassa alettiin 1670:n tie-
nollla kaytth#a mustia pitseja kulta-
ja hopeabrokadikankaisten - pukujen
pall.

Kaupoissa kaytetyt pitsien nimet
ejvat aina ehdottomastt ilmaisseet ie-
opaikan nimea. “AMalines"-pitseik-
si nimitettiin katkkia Flanderin pit-
seja. 18-vuosisadalla alkoivat Bry:-
selin pitsit voittaa kaikEi muut. Poh-
ja .joko .nyplattiin.tai amumelitin ja
taman paille stuoriteitiin mallit om-
pelemalla. Tallin alkavat luonnon-
mukaiset aiheet vallita Ja symmetriaa
aletaan kartiaa.

“Kavaljeerin tuntee hanen pitseis-
tain”, on vanha sanontatapa, ‘Mer-
cier Kirjoittaa, ettd Pariisin herroilla
on likaiset paidat tai pauttuvat ne
heilti tykkandan, mutta sensijaan
pitavat he pitsikauluksia ja -Kalvosi-
mia miti hienointg laatua. Yksinpi

-teloittaja. astuessaan
‘on pukeutuneena pitseila koristel-

(tyiiksi. |
heuttr KRanskan vallankumous pitsi- .

Siva 11

+

De

if. 2. al:
SHUTL,

Noalia: Sehan on oikein hauska jut-
tli. 7

Oe:

Saapuihan se. Kilitos

Kylahan se muuten olisi

mukayakin, mutta nin kevin kulu- |
letiu aihe.

‘Horékorve; Toinen jo meni, toi-
nen jai odettamaan.

ee eee ee ee 7 a a a en
1 7

mestauslayalle

tuun pukaun,

Ve-h768 oli esas Hammond-nimi-
nen mies “Nottinghamista keksinyt
konéen, jclla yoitiin Kkutoa pitsipoh-
Jaa, 1S. fond de Bruxelles, siis ku-
dosta, jota avvithemmin -nimitettiin
Kuten jo mainittiinkin, a)-

teollisuuden kukistumisen ja yksin

Ranskassa suljettiin 30 suurempaa
_pitsiteollisuusiaitdsta.

AT yOoHemmin
se kylia Napoleonin toimesta uudel-

Jceen virkosi, mutta pian senjdlkeen,
¥, 1837, aletaan nit valmistaa teh- -

dasmiaisesti,- jolioin pits: menettia
taiteellisen viehittivyytensa,
| G, PAAER,
 Keinottelu silmalaseilla

' Yheysvaltain apulaisprokuraatto-
ti Arnold. patjasti joku aika takape-
Tin nium. sen, ett “Lhdysvalloissa on
arvion mukaan 34,000,000 ihmista
Filmialasien puutteessa vain siksi kun
nliiden jakokustannukset ovat 300 ja
400 prosenttia alkuperaisest# hin-
nasta. Vahittdismyyja yksin saa 100
pros, verrattuna auton mvyyiian, joka
saa vain 20 pros. ja on slita hyvastA
Ihdettava hyvin monimutkainen ko-
tleisto kunnossa kolme kuukautta.
Silmidlaseista, jotka maksavat $3.25

part tukkukauppiagile, on ostajan

maksettaya S15 ja:$26 parista,

Suomen herrat halon-
hakkuussa
Joku aika sitten kerrottiin, etta
Suomen valtiopaivamiehet ovat kes-

"kevitaneet istuntonsa, nousseet ajo-

peleihin ta painuneet halkometsaan.
Edelleen kehutaan, etti Suomessa éi
ale niin suurta herraa, ettei hanen
Waytyisi taistella herra talvea vastaan
hakkaamalta ainakin yksi “mott”
(35,3 kuutiojalkaa) halkoja. Halon-
hakkuuta toimittavat presidentista
lahtien kaikki hallituksen  saisenet,
kuvernoorit, kenraahit, amiraalit,
kaupninkien pormestarit ja raatimie-
het, sanalla sanoen Raikki virkamie-
het ylimmést# alimpaan asti. —~- Jo-
ku on taman-johdosta huomauttanut,
etta jos Suomen. nykyiset hallitusher-
rat olisivat menncet halkometsian jo
muutamia vuosig sitten ja pysyneet
slella naihin asti, plin Suomen kansan
asema Glisi paljon parempl kuin mi-
tii se nyt on, |
Te
Ojcnnae LIEKAIA osationsan tut-
favast tar ystdvdsi iuettavaRs ja Auo-
miaula sitter, etla sen vos tilala it-
selleen — NitN VAHALLAT

oak! ee
ed tl ee

=" 1 al tbe
amet FY 6

on =
r =
r
ro.

Pa erate ar baat pte Atel bee En

‘ .
are

rm
ball

Pn abraded

we
a
i
em
rites
d
rs

ee a ‘ .
ie Lal

baal ee .
ro iF hse = ae

. ep . wi PLL “ ot ris:
ge, ek oe — et :
mo eral . - = _ 1 1: & -"

eel delta allel A dee staal eg oe
ee woe, .

a! . eed

Seiten ae
Wag “4 : ial ae

Ta pa
| "I .

—
*
a
a
a

=,
=

[it | ae

a a ie
ee Pe

oo,
= *

ee mh = =

ar SRT BeAr Poy tea
; on

a ea

vv “. 7 . . “Eh
oe" a
soe

7
ee 7 ee ee

TA ah a ge ie rk Fa oes
” . =I

'—koa "Fr
=, 7
a ee

"=F
Led

F L
eis,
_ Deke * “eek”

, ir 4°. some

1
Te

E

i Ha Fo
- -_ 9
=o

] a 4 4 .
TOT «hal! fe pk ei
tae. eee a

re a: -

=
“ide oe
_

. ’ 1
. a oe “-
. - = ‘Shs ee bl. ra
- 7 o
. hb . =FS., 7 r.
fr .
1 =

cee Sa a oe
ee ee 7

ins
4

me me ee es

Gera s

seer
ar

amsetet

Aspe brent oe pa ee Eee 3

eS ial ice Ati erm
1 :. 1 . a 4 : .

‘ED egret 1
b* a eee ee tee I”

oe -_ * - ' -
eer eee ae ee ee ee |

i
: 7

. _ * vT =

Ls mol
a ee ee,
T a

'
pee me .
mw

." wt
se oo

_ ones

eas

oa . 7 . . .— . " By
i en er
wh has woe woo

4 It . It

ee

a ee ee
os '
= we
= ort pl

a
or

Sth:

dager:

.
=: . “1
. ae ote LE

te
“= =

ETS

ee el he
2 ee

A
A
ar

7"

i
tT

Sar
wots

rie
ae

oe
-—_ = =
het
pe

sip oe .
Lop a a ie
es ee eae

re