bl " fd ia ee Bee ER ESF 31S yim. “4t Fhe MeN ee . Dane 1a ¥oje Hatten - atlanta Tatsy= : Ofer. Ssunkn- aopale, de ole- 1. kujert. a ytetty hrpoicr lomalaj. i. Kae A wuety sroista, enzlan- Ha tape In Tate aan ja sta han Wa-o8a5 keetata ima on Anankot T, jollz elatellé. palvilla fa si Ik karate tctinrat Ameri-+ no ¥len- at kau- Inta if- © rivised dustalle sandaks aka D¥T- sulin +t- Thdts 1 palaa- in, Ne ime Tell S48 Ot- niideo Thaarag ind roi aisantta | Sitrty- lames, jassa ja _ meni ivf Evo: ‘en Siete iis] jaa a de Miksan iperi ét srempag olaisitls, vooden at hoi en mits jIle bate nme E ralle ‘4 Ole timer wotinat= - yisimtie maahaty paanime 4 eTEE ia, kos pat Tole kun tt aan Es- man wi wer ombta- il . oe & a: | Snomeen Kurssi : Smk. 38:- Dollarista Labetyskaidt: joe lébetyeaieta alle $30.00, coe. i lahetykaistd? = §30.00-~ 559.99 ast, The [shebyissta gg0,.00-—$59.99 je $1.00 kal- gilts $100.00 taikka aitg sO0- vammilta labetykeilté Sahki- anomalzbetyksille on kulot $1.50. Torontorsa ottaa ‘rahavall- fyksig vastaan 5. G. Neil, O57 Broadriew Ave. _Eaivapiletteja myyoaae. Ticdustakas pilettiasionta. Vapaus | | Sadbory, Ooh Bor 69, . ———— : WHETEFISH, ONT. | Avo kyeymye Fiiritoimikannalle. (oko Piiritoimikunnalta jaanyt chettamatta White Fishin Qzsaston buliepaikan katsojakomitean ra- portti Toimecnpanevaan komitesan? Koska taalla Osaston kokowkses. sg glok, [7 @ oli kirje Toimeen- panevalta komitealta paivatty elok. gp, Torontossa selostaen el saa- neptza ylli mainitun komitean ra- porttia nimittain healinpaikan Bun teen White Fishissa. White Fishin osaston auolesta, John Abo. | * | *Piiriteimikunta on léhettanyt ky- emyksesa olevan raportin. White Fichin gsastolle alak. 20 pina, Piiri- toimikunta saj taportin kasiinsé vas- ta elok, 15 pin iltsne, joten siti el fahallisest] ole piiritoimikunnan ta- bolts Viivytetty. K. O. Piiritsimikunnan puolesta, ‘H. Elimen, sthteer}. i BEAVER LAKE, ONT. Beaver Laken v--. j& Deere de-|- hu jarjesti jasentensa vdliaet. kil- pilot 17 p. tata kuuta. Osanotto Kipsilnikin al: koko tyydyttava, sil- Ii 24 urheilijaa ott? osaa kilpatlui- hin. Atkuisten tulokset kyllikfian elvat cle mitaiti kehuttavia sila kaikki lajit olf velittu sellaisia, joi- ti ej ole koko kesina. harjoiteltu, Mutta alle seitsemintoista . vuotiaat pojat kyla saavuttivat koko hyvii taloksia. Ja yoipa sanoda éttd parin itimen vucden kuluttua, jos innos- tus pysyy ennallaan, -tulokset . tulee ‘lemean paljon pareripia, ' Nnorille pojille oli: farjestetty hekonheitto, keihddnbeitts, aelvip- brnpy, pituushypp? ja 1500 rn. jooksu, Miehille 4-ottetu, pitunehyppy, seivashyppy, Wekka ja 110 m. aitajaoksu. vielj oli 1500 m, juoksu miehilte. Nuorten mestaruuden’ voitti A. lagmanen,. pistemBfrai 281,63, 2} 0. Tapperi. 244,78. 3). ¥.. Salminen 208,30. Er} lajeiasa -guavutettiin seurad- ral tulokset: pituushyppy - ¥; Piis- Fanen 4.46 m., seivishyppy: ‘EK. Laamanen 2.90 m., kiekonheitte V- Pispanen 26,33 m., keihanheitts ¥. Pispanen 31,60-m., 2500 m. jooksy 0), Tapperi 6.13.6. Nuorten ylelsmestarunden Kylli olisi saavuttanut ¥, FPiispanen, mot- fa han sj lainkaan ottanut esaa|i johon enului kolmi- jookeuyn, joka tavallaan oli laia- ‘Rugtta, : Miesten | mestarnuden voitti A. Beinikainen, - Fis BB, 14, 2) N, Riispanen 261. 84, 3} ¥. Ren ta 246.84. Yksityistulokeet : pr fiashyppy Ni, Piispanen 6.03 m., Sivashyppy N. ‘Piispanen 240 t., ciniloikkas. ¥. Ranta.10.69 t., . ai- Bjooks A. Keinikainen E5.2, 1500 ™ juoksu A, Ranta 4.45.2, “Malla off sitte Jehujen ‘tama, josta oi ohjelmas kaikenmoista, ku- ten Byrkkeilya, painia,. voimistelua, haytéskappale “Han on Sysmasta”|- _ 42 lapoksi tanssia, Ja iznlenps Vaan, ea kata Baavat ne, jotka nilhit erat vomeet saapua,- ——».___ Soe VERMILLION: RIVER, ONT. - Levi perdiayys, velttous ‘tai. ‘mike 8 nyt tikein Salcisin, vaikeut- ~ Osa5tomime toiminisaa, Kun’ hen- > Yaltaan johonkin~ tehtaivain, iin sité “ei oteta vastuan, Vaan -Tal- kentetazn osaston toinintaa kaikilla keingiy,. . Taty jond afmme tet biskaan 4 bekonlseen vaan, & - o8, neagati omistamattomille kunnon ja isanmaatlisuuden valtti- mattom py tte. hyveisti on jifleen viime vucsing nomssut sauri huute idassi ja lin- | 1esBg. ovat oileet. nakevinadn kansalaiskun- ray phutetta, ovat ne varsin kovin a vl. wi aye Tle a hel se mom . st ee er . — a | i Pet wae Rew oedt re = rpare he ae oo c wae Af: 1 en ee —_- eT . : yw Tay es ry seas arth. Ee qe aoe sihettiwat tletan tii “he eat tole Taytyi ws valita -entinen fisentkrr- juri tehtivainsi wudelleen, etti seatiin taysi johtekonta, — Tove- rit, eiko kommomismin edistimisek- ei, Meidan jokaisen Kommunistipoo- lueen jesenen, tole tehdi kaikkem- me, tehda sen koin think pyetyn- me tekemiin, eikS sooralta kade)tE kieltaytys katkista tehtivisti. Velt- tons pois, toverit, ja toimintaan, Qeaston warsinaisess hokouksesse timin koun 17 paivand pastettiin, etta healm- kocloverct mszksetagn jasenkobtaisella ylimiadrzinella ve- ratukeella, joka on maksettava lo- kakoon sikana. Samarsa kokauksessa’ byvaksyt- iin osaston koejaiseneks] Lesnter ¥ilitala ja Antton Haonkanen, Osaston tygkokoukeet tullaan pi- temaan iste alkain joke tofnen sonnentai kuvss kello kaksi jal- keen poolisen; — #aportteri. DUNBLANE, SASK. Tyisahteista ei taaltg ole jugri mitaan erikoista mainitsemista silla tuo G. N. KEK. rautatien- ja sillan- tyd nayttad vain tuconemmaksi .lyk- kidntyvin, sitipaitsi tasn, on Jahisendulla miest&i enem- min kun tarvitaan.ja tuskinpa ne- kéin ksikki tyati saavat. — Nisunleizkuu kehta aletazn, mut- ta on siibenkin tyéldisia tarpeeksi saatavana, eiki nifta nadin huono- na vuotena paljon tarvitakgan, GCenston telminta On Viime aikol- na ollot hiljaista, minkA osaltaan vaikuitaa hucno vacden tule fa joi- denkin jasenten oman voiton pyyn- t6 seki vélinpit€matt§myys aattei- tamme kohtaan. Farennusta vastai- suudessa niss& suhteisss toivotaan, taikka me vield ndémme. osastom- me nukahtavan, joten ei sais: . kay- da. Mydskin sisfiset Tiidat ovat pa- hasti viime aikoing juorujen joh-! jos se ate-!. Lauantaina, elokurm 23 p. — Sat., Aug. 23rd uodelleen ofastoomme Eittsmaan _— se kotonaan sieppasi tnoln o- i puheenioghisjamme katsonut pars haaks] heti poicttva. — O2 nijits meigankin keckindetsamme rield omitnista tyd]aisif tabain aikaan. Toveri Sakeri Vaara on Dunbla- hen “pon” (|ahelth vookranngut huonensten egikoen kontrilta mont- faa sinne. Lieneekajhin aikomus oftaa mamma iiselleen kaon niin sie Fan booneuston vuckrasi Onhan ‘jee hinkin jo siind ijissh ettei tuo Diin thme alisi | Partari on mydekin yuliut Dun- blaneen ja ottaa aleanss kuulavas tyota vastasn joka arkipadivs, Ghastomme eGlinen jicep toreri Albert Sarkileht, joka wime syk- eyna muutti Yhdysvaltain puolelle on palannut tione tsakaisin. Terve- tufoa = edelleen _-Hippumme kanta- jakei. " Vanbasta maasta On viime aikoi- nz tanne ftullut pation tshtereita ja ties miti, Kun niith on laajalla Alueella niin emme niitii endaé ole yrittineet tutkia vaan sen sijaan olemme sipivissa tilaisuvksissa 9- pettaneet helta, etti herdisivat ka- tomean tekejansa. Ponikin haamt. —— ROSE GROVE, ONT. Qusston kekonk@ogsn 19 , efo- | kunta Fhtyi jiseneksi David Kok- konen mutttokortills Hirkland La- ken osastosta. ({¥iime raportissa oli patmovirhe muuttanut uuden .ja- senen mimen nim. Janne Rautiai- nen pithd olla Poutiginen, } ‘thoomattava persoonallisuus pewite oe ape minks cuoksi hanes lienee herd] nyt erottamipoytakitjas, missa off kaik- eraunlainen into ryhtya slem-jkien valtioneuveston yasenten nimet, pain inokkein guoltajaksi. Tahin|muiden monsts Braskin. Matta tama kerrotzan hinen lissks] sagneen +vaj- kutteita slasaatyjceltg rakastajatta- reltasn, Ja historia kertookin, etti hin cavust: tehokkaesti purvareia ja talonporkia sucrin hertoja vastaan jt Welsi henkiorjuudens, miki myi- tamielisyys rahyasta kohtaan ei es. tanyt, etta hain Idi nojertumainsa aatelisten tilalle ucsia ritareja, to- Sia etuoikentettuje kentan sortajin. Kristian Ti:n huomattavimpana katyrina raotselaisten Jeirizsi ¢1 ol- lut sen enemman e¢ith vahemmin ktlyo Kuotean arkkiplispa, Trolle, joka tie. tysh ooli EKuotsin valtianhoitajan, Sten Sturen, ja hiner vahaisen kan-~ nattajsjoukkonsa vannoutunut vihal- linen. Hirkonmiesten ieirissa of] Kristianilia muitakin hyviad apureija, kuten pjispat Brosk, Svinhufvud is Mattias. Aatelisto taas varasi «par- hast, michensd maata ohkaavan val: loittajan kaytettavakei, cika tietystij porvaristo ollut kantamatta kort- teen Taaansa onnettomuuden ja hii- pean alttarile, Fimin jalon rhteistoiminnen tu- loksena olikin. sitten Tukhoalman an- taatiimines pitkallisen piirityksen jatkeen syysk, 7 vo, 1620, Ja mith sit- ten Ishinna seuTrasi, on jotakin, jolie el tiedi itkeikS vai nauraa, kun Ajattelee, etti tapsahtumat fuokkia, jotka gina ovat vaittineet pitineen- sa korkealta kansalaiskunnen ja isin- maalliguuden lippta. Kun Kristian Il oh joukkoineen marssinut kau- punkiin ja saanut ruotsalsisilta pa- siunauksen linnankirkasss, Ne suoret ayysjublat wietetaen 1 | kutsui kaupungin pormestari hanet paiva syyskuuta kella 10 aamupai-! pitothin, emissg kaikki oli ilog Ja rie- villa. Muistakaa silloin aanpug J5-|muas, kuten kronikka kertoo. helti ja kaukaa. | Karislao iUmalaivarahbastoon ovat lnhioittanest seursavat henkilot: Eilja Hiltunen vastaa A. Nyholmin hasstetteen ..1 dallamn ja haastaa, 1 ‘dallarista molemmat. L. Salo vastaa A, Srillannivn dosta vaikuttaneet osastomme toi-| heasteeseen 1 dollarin jn haastra mintaatt. tun eraan goittajattearen takia, jas- ta on jonkun verran viittelya osas- tossamme sen johdosta, efta hin on alkanut eeurustelemaan meiddn vas- tustajlemme kangse. Tama on kiih- dyttinyt mielet niim etti jotkut ji- senista sith sutttuneena kun mai- nittua naisté. et ole osastosta ero- tettu, ovat alkaneet toisista pahaa ‘| pubua. Jkiva tapaus oli ‘sekin, kun eraaés- 48 vaimnoassiasta hiljattsin™ oftiin’ ai- kendesaa, min tuli siing ilmi tois- kielisten tietoon seliaisia © asioits, jotka saisivat pysyi yksinomaan wieidin ‘tietonamme. - Vilttakaim- me toverit ja. toverittaret. vastai- sundenss Hiallisuuteen menemisti, pysyakaemme puhtaina luckkataiste- hijoina. Radian on toveri Kalle Vaara Jait- tenut.. YValitettavea on vain _ etta fe on siksi heikko, ettei silli vieli kuvle Nenvoste-Verajalta arti vaan olaan pakotettuja kuulustelemaan yksistaan porvariltisista maista lithe taviti tietoja. Kovin’ ahimystyi eras entinen o- sastoatarame: eronnut. jasen, jota pu-é tikdg lapputilitysts. heenjohtajamme oli kehoittamasss ‘Bitte |. _Syy alihen etupaassi joh-: J, Koivulan ja J. Aaltosen molem- mat 2 dollarista., Liisi Poutiainen vastaa Hilja 33 ‘tusen THisen sek P, Vatsisen ‘(nuorem- mans, kunkin 1 dollarista. J. Aaltonen vasisa L. Salen baaz- teeseen 1 dollarin,, ci haasta ke- Taan, Hilia. Asltonen vastaa Hilja Hil- tuzen haasteeseen 1 dollarin, ei hassta ketian. Helena Heino vas- tan A. Sillanpiin hassteeseen 1 dollarin, ei hassta ketian. FP. Viliieinen vastaa Liisi FPouti- sisen hageteeseen 1 doflarin ja haas- tan Vilha Mydhasen 1 dollarista. ' BD. Kokkonen vastaa Liisi Poutt- sisen haasteeseen 1 dollarin ja haas- tan KEK. Korhosen ja T. Leskisen taolemmat 1 dollariata.- -K, Karhonen vastaa D.. Kokkosen haasteeseen 1 dollarin ja haastaa VY. Kankarin 1. dollarists. Hassteita otetaan yastaan aind- gataan taman kaon Jeppuun ja mak- suja voi suorittaa 74 p. syysk. Ot- takaa thmai huomioonne Ja kilreh- Rapertteri. - Taka erly Omistavat iuokat ‘teroittavat ker- . kansalais- Exritoten Juuri naista Ja missa . omistavat lnokat istuttaneet .sita alkaison keskuuteen satizan alksan kun omistuksen 43- nitarvet ovat takoneet tintoibinaa | hallitsijan edessd, joka on tulella ja ja kehoittaneet alempaa kunsza kaj-|miekalla anastanut.maan, jublivat ken hyven' nimessd ottamaan esi- merkkia ylemmisti. ‘HAmmastyttavand historiallisena. tosjasiana kuitenkin pysyy, etta juu- ni aempi vas, bidlimatta poliitticen koulutuk- seh puutteesta, -huclimatta sila, etta isinmas on kautta. vuosisatojen kab- dellut sit kovin yli olkainea, ja vih- dain, haalimatta sitta,.ettei.sen kan- stlaiskunnon {aatua tetty terkata muolloin, paitsl milloin ylaizekat avat ofleet vaarasse, kai- kesta | tista buolimatt= on, rabvas |kautta aikojen eagnut olla ylluck- kain hyveellisyydén - esiknvana erito- tenkin mita jauri ‘kansalaiskuntoon | ¥ ja isdnmaantakkauteen talee, naet tarvitse ‘paljonkaan selailla his- toriakirjoia —. ja Filme vioesien ko kemuskin poker taéss suhteessa pal- jon —- nabdSkseen, ett§ juurt omis- tavat. jngkat elyat eri sikeina ja eri maissa dle. hidustelleat kayttaa tar- keituksiensa - perille ajamiseksi muz- kaluisia voimia, Wieralta valloittajia sellaisten “yihkeikes - Siiskylaisiksi ja kStyreikei joitakin. oman nipsh Inok- eivat sanpu- kia ja ryhmis vastaan.. kansa, varsinginen rah- “ur: ole vall- Ei .. Historian ralikobtaus,, joka tunne- =m - eo. ae ro. wo . " . wot nal eae of ee | aay; ome: ¢ ay .- Se ee 1" foe tap ey ee ee yet Be - ot i hr i oo. Ce er sat oo L . . . aon SI ES ee a taan Tuokholman veriléylyn nimella, }- ‘tem@sta Tukholman haasteeseen 1 dallorin ja | hilliton kiihko of haastaa D. Kokkosen ja A; Napa. , Paastl loitsemaan maanna vapauden Mut- ta tama oli vasta tlon ja riemun vas- timatenta alkon' Marrask, 4d p:na kruunattiin Kristian, Ructsin kunin- keaksi ja maar ylhdiset. off kotsuttu jublallisueksiin, minne he tietysti | Hilja- Aaltosen ja Liisi Poutinisen . ‘guapuivat hypin kengidsd vahaikiiin | WHIithamitta siitk, etta kysymyksessa oli vieras valloittaja. Niin, eipa edes ‘pakoretkella oleva Kustaa TBerikin- .ika, tuleva Ruotsin kuningas, yoi- nut estas Jankonan ja sisartaan lah- juhliins nin maan herrailla menetyksen johdostal! Itse kruunaukaen suoritti tietysti arkkipitspa Tralle, nateliset panivat pahakseen yain sen, etti tanskalgiset herrat ojensivat vastaleivotulle kuninkaalle kunin- kuutensa merkit, ruots-misetxin ja- loveret kun olisivat kernsasti ti- man suorittaneet, Juhlallisuudet ker- tivat kelme .vuorckautta, joiden a- kang Kristian seka syleili etta csuute- li ruotsinmeslsisia kutsuviersita, ja hima puolestaan ciloitsivat, tanssi- vat, leikkivat ja kuluitivat kujeillen sikense.s Jubklatilalsuuteen oli tie. tyeti kotenttu vain satelisia ja kfr- kon ylimyksia. Mutta Tukholman porvariste ef suinkaany pannut tata pahakseen: vaan piinvastoin oxoitti ylen kouraantuntuvalla tayalla’ kun- nigitustaan masnsa valloittajalle Jah- joittamalla talie 345 l[uotia paina- van hopeamaljan, joka lisiksi sisalsi 40 wnkarilaista kultarghaa, lahja, johon Kristian oli erittéin tyytyvii- Ten! Mutta tahan paiittyikin kemujen iloinen puoli. Silla semaan aikaan kun hapeamattomat yiereat miasasi- vit moansa valloittajan pitapoydas- si, hautoi timad uskottujenag Kanssp suoneniskua; isinti ja vierast olivat yhti maata! Periasttersss olivat Kristian ja hinen ruotajnmaalaiset nekettunse vnta twlelta siti, etta on [ukemattomain muiden vastaavain|koko maan ylhdisaatell oli tuhettava. tapehtumain joukossa oivallisena esi- Kansplaistensa kuoliniuettelon lnati- merkkina tisti, Vieraan valloittajan [ja oli edellimainittu’ piiapa Svinhut- hinessa «© «Okynsidiin- = valloittaakseen Ruoctsin, ei taman ylailugkasta ole minhekain: magn mahtajat ponovat ailmukkaa oman kansaeantans2 kau- Jaan, myyvat yalta-asemain toivossd eistltd perityn» isinmaanssa, ebatta- vit Isahaamaan kEentillasn vieraan tamin kansea ¢«omatts ™maansa peri- ketoa, antavat talle ilmi kotimaisis vastustajiaan ja tanssivat heppa- polskea mestattujen Kkansalaistense ruumiskasojen ymparia. Ja vain yksinkertainen kansa tekee vailoitta- jalie vastarintaa niin kauan kuin 3il- ii on jotakinksan johtoa. Ainoan johtajan, Sten Sture nuoremmat, kaadutiug, om maan flaluckke nim koyhs sotapaallikdists, etta taman lJesken on miesten puutteesss johdet- tava Tukholman paolustusta, Euones hinen on kotimaisten myyrain kon- Nankoukkujen pettamana antaudut- tava... VielAkg enemmin kansallista hdpeda yhder sinoatt tapabtuman eydessat Mutta kertokaamme lShemmin tis th vecisest? hapeStapabtumasta, mis- ti on kylla kalunut jo hiukan yli 400 vuoctta, mutta joke siith huolt- matha on varsin tutunomaista luon- netta: ‘historiahan: on tassakin sab- teessa toistanouk manta kertag, “Wieras valleittaja oli Tanskan kn- ningas Eristian IL Hanén serrotaan sasneen Mmerkijlisen kasvatokseo. Ho- vin ‘sijatta kasvatettiin hanet porva- risperheess’, missi Lineen istutettim jo -varhzin kauna aatelistoa, mutta varsinkin Ructein aatelisioa vastaan, yud! Vain muotokysymysa tootti jon- kon verran paanvaivas. Kuningas oli Juvannat kaikille . anteeksignnyn ja unchduksen, Palkahista paustiin sila, etta arkkipitspa Trolle syyttiisi valtioneuvoestoa ja valtiopaivii sta, ett n&maé alivat aikaisemmin erctta- neet hanet virastaan, Kuningas oli luvannut anteeksiannon, mutta oli myo luyanout harjoittaa lakia ja ol- keutta. Harjoittamalla coikeuttas seisi hain taten mieleisensi coiket- den» kautta maan ylhaiset. ¢laillis- ta tietiy tellanspolkylle, Marrask,. 7 pind kutsuttiin sitter kaikki kaupungisse . clevat aatel*zet ja muut merkkihenkflat uudelleon linnaan, minki pertit wuljettiin hei- din jalkeensi. Nyt oli suutelevalts ja syleilevallis Hristianilla toinen Sani kellossa: Nyt aikei juhlaomal- jan sakan tyhjentaminen. <«Oikeuss oli muodsatettu papeista ja sayytta- jing toimi arkkipiispa,. kaikki Ruot- sinmaan michia, joiden olisi pitanyt ekoulla enemman jumaloa Xuin Th- mistis Pian olikin oikeusilveily tay- dessa kaynnissi poikkeamatta mil- lf3n tavein monista ‘satoja. yuosia jakkeenpain ‘tsimeenpannwista vas taavigta ilveilyista. Melkein kaikki ennekolts luetteloitin merkityt yl- haiset herrat tuomittin teilattavak El, maiden joukosta mum. piizpa Mat- tias ja erditz satelisig, vaikka ol- vatkin alleet Kristianin vilpittomia katyreita. Armon sai vain piispa Syinhufsud esturien ansicidensas yuoksi, samein kuin: piizpa Brask. cOikecdessa> kKSytettiin. «yytosargy. menttinga arkkipiispa Troflen viratta- ja ruotsalaiset yielq tinakin paivand suurten ty#ta- Iaatimaan Muitakin imanmaita,. kyntaa samallsiset kansdiset kourat kuin © heidankin, kaikki yhdersS muodortavat rauhaa- rakastavan tyin maailman. ei ollat suotts jarkeillyt itselin = pak], Pappismichen ovelnodelisa o]} nan kaiken varalta katkenyt main. tun. poytakirjan sinettilippeaaseen pa- Perilippusen, jossa seisoj: «Takin Gien atlut pakotettus, ja tim’ pape- mlippunen se nyt pelest] hinet Mut- ta kaikli obrit civit olleet pitspoia taikka piispolna riittivan luiboja, jonka vooksi clivat mennytta kalus Kahden paivan ecikeudenkiynoin jaj- keen oli ehditty ¢tutkiaa ja tuomita kaikki Trollen y.m. ilmiantamat kan- Salaiset, minks jailkeen pilispat Svin- hefvud ja Brask osoittivat kiitalli- Ssuuttaan vapantumisensa johdosta silia, etta selittivat tuomitut paavin viholliset kerettilaisiksi, sta, kuo- leman ansaintmeiksi. Herrassasn hui. maarean Inistavia mayitelta kirkon- miehista, jaomalan edustajista mzan paslla, ylaluokkafaisista ja kansa- Taiepstat ‘Ja sitten alkoivat ksulankatkaise- Tnistt, joita katsomaan kutsuttijn kaupunpin porvariste. Kaikkiaan teilattiin yli kahdeksankymmenen merkkihenkilon, Mestattujen jJoukos sa oli mm. kalme pormestaria, mut- ta pormestari, joka olj valmistonut Pidet Kristianille, kun tami saapul Tukhelmaan, pelasti tietysti nahken- tn, misté han ilahtui niin, ett&i tei- lausien jalkeen jarjesti iaas kunin- Kaalle argatihboneelia lomtayan Ean- salnisjuhlan.+ § Feilajaisten aikana enlkol kiihkeasti sataa ja verense- kainen vesi virtasi torilta alas ay- rijis jkaankuin tapahtuman kama- lana todistuksena, § Teloitettujen raat rTipustettiin salkojen piiihin: ja vain piispa Mattias sadistyi «