peep ey ee ing oe 7
pie 1S ee ne RT Cp = eters ~

x at
+

= Coe

= om
boop “aod

r ats ™

wr . -

7 ats . :
a ye
ie
Pia
a _ .
ay ee :

wip Te
Fi Pr a

Cy

dd re

T _
el a,
“ae
a
“4

ea 2 Ae ae

tara
~T =
aT

‘* ih

a
ot ae
99g) ae ark

1
wi: ar Te ait 7
pr

. arr “4s oe

ores
a Atri
=
Beets

7 ORT x ghee ia ares
a ee ee an
7 - i:

- t
a CEL! PAE». ee
eh, a Dd
es

Saute re

. oe
cat re rp .
all

met

1
a

.o- ode _ el eee 7
. - r . - : . .
. nT . . -— r . F. oo oa
. . =. ——_ : Tat os . fon
Ta : Ts r ua : - cf iH yt : sai hes r ual
7 a i = . . - . " " "
el a -t 7 : es et : r
wy ee Boe." = m en Or ee = oo
ae To te
a . = .

ro er .
Fae Oe

+o

ii ST oe
Liat 7
ee

na Fly Fert
Le

cca ay

we le see
Pet a ee

eee,

aoe ae

ihn
“i FA

sk
es 7 -
all a

pee . im apr tet
3

2 .c :
a er
a ree oem

.
“ae wT
‘7 le

7 _ to ee a . 7 = 8 “s oo Se Cee a . . ee ne ice Se oe ne "pats “as eC, Le Lr Pi ln ae . Le Le “Apes on oe * oer el
ee ae ot. 4 is * a] Vay al a rf. Fy - wring sate ao Lu rT ‘ach ee Caer ar oe riimna r ut: wee 7." ou. See pos He - ey 7 20s, Se a = 3 Hp = 7 "oe ' .
ran ' Se: “ = T 1 i ae = “ = - * A ?r I al " %1 #L? Ty r La . = ' = Pe de en ee ag ._o
a H, ‘ : =. Pe | eee Ti = “|. es —yl 5 i= pace W 77 aa " ar af # aa . wn auth . aa “7: r r cr . ie ‘i Lh " sr sn Leth r -. EF " a iis ah ar .
a or Lae ae gee lke ar, a, mel ys imi oo al aid ea Sl aoe a : a -h sae at a a a ee ee,
: ; le eT a ee ee Ce a ee eee ge Ta OF ag ge le Qe ae Oe a Ma iy eee
ye . eta fe Ek yD far Ee gee EE ty it le a 2 ee er "7 ie : Pore ‘yates ter
: T : . . fa. . ae a Pee ee Te . . ir oo a -, a ™ ! . : ! n ee .
Pe A, ee : rs . “ar meth i att wie dats . ee tel: - ee a ee wre ret mle, ad Fe ee x erie aa tt , te Yr: 2 Ln a = .. :, ey a =f
. - 1 ' 7 . . . . : . oo . - . . . ae . wf. oe : . . moon oe ee i . Toa
. - : . .* . " a wt . so: "ae 7 . . . . . wt . . ae, oF og .

4
a4
To
q4

. a te = : 5 yeh
*s ac ie 7 . a - = : : =
r woe os ao a
t

—
Ti
+
wR:
a
san
™
un
*
vil
eT
FE
we
a5

see ee wee
ae a6. 7 me
veer OF . .

Par + a r

r

ieot
FS
pi

1
7”
™+
a4 1
I

woo

eet

oe
Bop!
ur,
ih.
7
*
Pr

J .

Ps |

en a tet

z Ve

! . :
=
" a aa
t in| t

ao iat

‘ a
8 det ea a
a . |
aos . .
. at roe, -
Oe ed

ey 7 Laer k : ster -34" :
" _ =“ os L= ar br - ar = . . Pas. fea r. Lees 7 .
Ble fering ta a a tee eg ee Ep ee Cee pee gp or er! gh ees
ae a A ea oe he i i Ce re : ; . -
~ aa a eae ee oe a 1 - ay k - eo Hoag aD . 1 1—_4 woe _ oo. . . “ .
= . oe . 1 : . - soe 1 = bet . . . goose 8 . . eC qd . . Lt
. . . Tr 1 a a ee | = a ee . moh oat r:!lCUF . “a 1s rom CE 7 oT =~

ae

2

facet
-T :

a

ene be

a Frys
ee Pll de
': ih = i

Sivy 2

(Canadan snomalaisten vikkoletts)
Registeroi at the Fost Office Dept.
Ottawa, a5 second class matter.

---Figushinnatt oo — --:
1 vk. ee 2
G KE. | 1.10
ne 40
Vhdysraltoihin:
1 vk, ...... uu uuucegaee $2.50
G EK. pc cace cece eect eae 1.45
Suameen ja muualle ultomaiie:
L vik... oy cegenveneceas £2.60

Irtonumerot 5 senttle
Liekk) limestyy jokaisen vilken lau-
antainga i2-sivulsena, sisiltden parasite
kaunokirjalista luettavaa kalkilta aloil-
ta.

Aslamlenitle mytnnetdin 20 prosen-
tin paikicic.
Prytakid astamiesvilineité jo té-

Kustantaja: Vapaus Publishing Co.

fa.
Toimittaja A. Palvis,

Toimitusneuveste: J. Jarvis, Rauha
Maki, Hiija Aho, E. Suksi, Ester
Eaustinen, Alii Malm, Margit Laakso
Ja Yrii Salva,

Liekklin alfotut xirjoHukset osol-

ee LTERRI

P.O. Bor &9 _- ) &cdbory, Ont

~ Joimituksen kulmasta

eee

Kesdhin tuft, sopmee ayt sence,

vaiktha se on jo wtratiiseste ylt prois-
valin. Kolcea ja sadeisia om offué nai-

Kin astt nailg manila, vain jokunen

kesdiscmpi pdivd valissad. Std on
nuristu yateisesti, Formarit ctudt ofe
tohtonce? saada Ayivojddu tchd yk st ja
doupunkiaiset ered? ole pdasseect ke-
ronetkiddn cvtetldmddn jarvien ran-
noilia, Kas, tédlld Ontariossa on jar-
vid, tissd nikdclialnectiakin niin, ettd
aoofe kuin Arvendkeitia toiselta tor-
scile, fa niiden rannoiiia kamppré,
kelid vorsinaisena asuntona, keltd vain
suvisnununiaita ja fomaAeikid varten,
Sid Aannalta iddifd offsthin vian-
icciliset ofof, nimittdin alaksuen efles
std feipddual:  kokonaen wasn,
Mutha tadid an vasi vitsaus, joke
tadad vader pinistulfad mecid claman
resfivifaisnuksista, Seon tie sufat-
fon tndiéfousaca, Juda Aatheaniadto-
phiie Obvdd Hooda seista jatliats

forneista ja satliistiu maata katiden .

joliakin dmansunnnatia. Ja milloin se
mineiehin daskeutun, siffott stclld ci ale
Aved off, ef Momisien, cr cldinten cha
dastien, Vitete supnuntainagkin, din
ateckirpntianat off Rdverdssd Adnt pal-

die, suatiin sitd stelld pdin nantita-

harten paivad ja ifasella ndAtimn, ctta
Adpristvnect: ofvat andin &ukiasrt,
Rustul, Acindalatvat ja purtten teb-
deta, Nie etfa ing sinnatina satin,
jo&éa merkitsce duéansiic sendum asuk-
kaille leipad, on toisauita duikkien Bi-
rows. Jotakiahun sillc tehdd veitei-
sun, puifta se nieréidsetsi Ainkan pice

néemipd aikielrooiia-esnko pr Ja sen-

tifden — ofkeonpa iehemdtid, Nik-
elt on fdrkednrpid kuin clad,
Aftitéa Ruafkissa dopauktsissa jttdan-

aus oon tiefetfy, on iAliita ja fte-

nicpa jessahin &otoisifa minfstoilfa
kakéuadin poltetin, fa &esasia nan-
friaar, aan nimim ja vatersest?, nitn~

RE voidaan edelleenhin, JuAtitaankin
wield, On damshea, eld vatcisistd
pehstummce muodostin vddtribRuita |
virkisivs. ja valistustifaisuneésra, foi

fin hokvoniuval Rarkks hiedtdmaitre pre
fevad thman vankeja whoa ja ve-
rekhecifa. On arka ja selaisten bath
fuga. Takin suuntaen fofroisimue
kesdricutojentine kavedi,

 Mfer&itg tised viele sapr, cttd. par-

grkoy on Torontassa Adynentssd sito-

ftefassien vilteiset faniu- na soitte-
_ pebtat, jothin Sudburvstatin taht fel-

guiscniviumenta -denkea &dsittara

a

TAUANTAINA, HEINAKUUN 1 PAIVANA

Oe

‘Sen paiken ltd, Liverpoolin edustaila, missd joku atka taka-
perin brittildinen vedenalainen. “Thetis” uppost, pidetizn askettain
hautajeisseremoniat niiden 99 michen muistonst, jotka makeaval

laivan nukana merenpohjassa,

Kir}. Aleko B.Lilius *

AAPALLON kehityshistoria on

jannittiva. Siina an tapahtunut
suuria ja mullistavia muutoksia el
ainoasiaan siind suhieessa milta se
niiyttidé ja sen pinnan rakenteessa,

yaan mryoskin niiden eivien olento-

ven jaksoituksessa, mitha alla pallol-
lamme ovat elaneet. Elaima, vaitta-
Wit tiedemiehet, sai alkunsa vedesta.

Lapi naiden pitkien ajanjaksojen ¢i-

vit elimanedeliytykeet vle missin
pysyneet niin samanlaisina kuin valta-
merien svvissa ja vhi vielikin tutki-
miattomissa vesissa.

ress ja kehittyi korkeampim muo-
toihinsa kwivalla maalla. tiytyy Kat-
soa merentanniken olevan seka kas-
vien e@tla elainten kehityksellinen
kynnys. Rajaton mielenkiinto koh-
distuukin sentahden tuon kynnyksen
toisella puolella oleviin syvvyyksiin,
meren lehftihin ja kukkatarhoihin.
Silla siella clenien kasvien arvellaan
olevan timin taivaankappaleen en-
simmaisten élivien arganismien ny-
kyisii edustajia. Sen listiksi monet
niisti ovat sanoin kuvaamattoman
kauniita,

Meren kasvillisuus rajoittua mel-
kein yksinomaan kasveliman alhai-
simpiin, muotoihin, mutta maapallon

fullessa vanbemunaksl, monien kar-

keampien elollisten muotojen. ilmes-
tyessi fa alleen &adotessa, nama
yksinkertaizet kasvimucdlot — elivit

yhd edelleen,

OO OO EE

knoro, Seliaiset tilaisuude? ovat he
fakin, mea pala on, cttel niifin
motkoien piluudee vuaksi coida attaa
esta men fazajolia atotita Auta atisi
snofava ja varmaan Aalnttaissnkin.
Angst &esdnd vomevat samoista hé-

dista mendtia (dmdn sendun aswibaat

SHurcmimasc: niddrin, sila tetddh-
Semate me sifoin pidchiin Sudburvs-
sou AP.

-Meren kasvit ovat perusrakenteel-
taan yksinkertaiset, vaikka. ne muo-
tojensa puolesta vaihtelevatkin ta-
vattomasti. Ottakaamme esimerktk-
sl levi. Ulkomuctoaan lukuunotta-
matta sila ei ole mitaan yhieista
maalla olevien korkeampien  kas-
yimuotajen Kanssa, Sunda e: ole mi-
tian kukkia, nitaan juuria etka edes
oikeaa tunkeakaan. Silla ei ole mi-
ain leitiakadn.— taman sanan ra-
Kenteellisessa = a
mielessi —— ja sen muudostaa ainoas-
iaan vhta aincaa laatua olevat solut,
jotka = litttwvat) = naapurisoluihinsa,
elien kukin omaa elSmaansa, aivan
nippumatta muista, samaan kasviin
kuuluvista soluista. Eris seikka ndis-
sa levissa mys herattaa hammastys-
ta: suurnudezsaan ne voittavat kaik-
kt maalla elayat kasvit. Loéytyypi
Etelaisessi = Jaameressd eras faji,
joka nousee vinottain pohjasta, ja sen
lehvistéHa on pituutta labes tuhan-
nen jalkaa.

Valtameren eliman tutkiminen on

monimutkaista, mutta lumoagan miel-

_ Ana

Sen pehian ja perustan, johon kai-
ken merellisen elaman . tutkimisen
taytyy nojautua, on H. G. Wells eloi-

sti kuvannut teoksessaan “Tiede.

elamasti

“Flama meressi’', Mr. Wells kir- -

jolitaa, “on vhta iniensiivist? kuin
kaunistskin. Mutta sielli ei ole mi-
oi taMatts erast’ wwohyketif: matalissa
Tantavestssa. Merenpohia ei kasvata
“lehdoista”, pensasteista” ja ‘“‘met-
sista” ovat luonnossa elaimid, jotka
eivat pysty Hikkumaan eika hankki-
Maan ravintoansa.  Vaikka ovatkin
juurtuneita, varrellisia, haarautuneita
Tt pintanuoalisesti katsoen Kasvimatsia,
sé, WKS merenpohjassa kasvaaz. on
vailla Jehtia fa kukkia. N&iden run-

got Ja haarautumat ovat onttoia: niin:

nohlmmaisessa ”

1939

Hiukan  sarvi-

Aave iMart faitaa jo liulta, citi

7 - | * # rr .
Aducu xirjeensé on joutunit hub.

Baan? Ei ollenkaan, kvll@ se tanne
saapur ajaillaan ja oltkin tervetullut
vatkka ovin vehitd seeda tukkupollyn
sila Rirjettdsi iuktessa. Katsos, kun
minutia on paka tapa veriustaa aing
saqpuville uutia lukemusia kun isinn
poydén déreen kekvia juomean. Niin.
pd sillomkin, kun kirjeesi saapui, oli
minuila Raivikuppi toisessa Radessd
ja kirjeest ftotsessa Radessd ja sina
kakvia rvvppiessd sitd Inin, Kaikhj
kdvi Ayvin sithen asti, kun se pukki
He sarvense Sotke sen enkan kameisiin,
mutta kun se et padssvikdin trti
nist kamejsta, vaan pakdtti ja lipoi
kieliddn exkon pitaessd sarvista kit
ni, niin silloin mind pyrdhdin naura-
magn ja kahvi lensi sunstani piy-
dalle ja vielipa yli poydin&in neaa-
purcitten kasvotlie. Silloin. sain sel-
laisen ojenniuksen, ettd en enemps
ole uskeltanut otiaa lukemista kahve
poytddn. Mutta se pukeijutiy ott nia
hassu, cltd vieldRin naurukermoja
butkuttaa kun sit@ muistan. Olin
se voermaankin ollut mukavaa fal-

’ sella, vielé mukavampoa kuin se kun

se entinen ystdvdni siell@ passin sar
vien felmuutettavana, Niin fodetta,
hylldhdn se mukavea ketseltavaa ob-
si, mutta tuskinpa se niinkdin mu-
havallc tuntuist jos stikhen rytdkkein
iise joutuisi. Et se mahtatse olla mu-
havaa jos pukki repist hamecmme, 30
se vapaa kyyii, mitd passin sarviile
saa, om varmaankin yield ikdvdm pad,
En uskalianut silloin kysyd siltd ys
iivaltani, miten hdnten takasnuksicnsa
hanssa kavi, kun han oli ngin vitals
nen, mutta pelkddn, ettd ‘niitlen oF
kévayt oikein deyoin, Mutta et suin-
haan se vstdvdni paremmin kuin sé
exkkokaan sitd myt endd, ndin moncn
wMOdEn perast]. Auonoa ty@kid, ws
muistammekin heidan onnettomunt-
leon ja tauramme sen Rustannukselia.
Se on atin Ievodntuntoista sitten jal-
keen pain, Bun on seanut naurdé
cikein makeasti, vaikkapa vain jatte-
kin vankelle fassulie muistoile je
valfhapa se nauru tulise sitet kai
vipovddssd. Mindkin olin nin byvtye
vdinen kun sain nauraa, cikd ne wile
tect, mild sttfd naurusiani sain, Ryci-
nect masentamaan sitd iloista tunnel-
mad mninkd Rirjeest minulle tot. vy
ei sitten mtuuta. kun kerra varjelkoon
Aave Maria ja minua joutumasia $a
sin taht pukin uiettuville. Kites va 3
Rirjcestd ja Rirjoita toistekin.

| SIRPA-SERKAKU.
4 + — ee " a

monta vatsaa; niita ylldpitda: niiden

‘ahneet suut, ja se, mika niissi Tele

futtaa Kasveia, on hirveita tuntosat
via, jotka bankkivat saalista ava?
kuin ansoilla; tabi sitten mikrossooPh
sesti heikkojen pyorreliikkeiden avul-
lan De

Mutta kaikesta huolimatta mere
si on myGskin vihretta kasve}a-
iiman niiti meressa ei mikaar elams

‘olisi mahdollista. Mikéli-vibreiti ka5-

veja meressa on olemassa, niiden ty"
tyy elad valossa, mutta valo halpyY
astecttain tunkentuessaan = vetee?
Melkein koko valtameren pohja °
valoton, ja vihreille kasveille asin.

-_paikaksi. kelpaamaton, mutta mate

lissakin .vesissii, joissa. valo tunked-
tuu pohjaan asti,. on pintavedes3
enemmiin valoa. Meren suuret Ka
villisuustarhat ovat veden pintakel-
roksissa noin viidenkymmenco yar
din syvyyteen saakka. Kaikkialla

veden peitossa olevaila. maapalon