"e jouluostoksia cuoriftamaan teh-

ngatiiel ea aes . ae
B paha olla, ma. Meena on vieli nalkdinen ja viluinen, ho-
Ia isa. Plan tiles byttza yhrenado Sa Man kobtalon alaista
SDM. ppukkaansa, joka el ymmarra niinkuin

id, Gitta, Ay
iL,

aintinsa tekee, miksi ei viela paasty
puma ja ssa
_. Oikeinko tuo isanta lyG suitsen-
Merilia, Minkuin en olisi tassa Jo (ijle-
M., yiikolle osadani suonitanut ja nytkin
Sla pettellessiz : jia jay kkiii kotpiani eteenpain heit-
arvetta juurj nyt " alen minka suinkin jaksan. “aID Ol]si
elukseen © @e-armaan aakera, polle ajatuksensa tul-
sivuntettua, tone Pe innut jos olisl osannut. ; —
Jing ja hevoser \utta eipa tassa ata, taytyy ynitda
e. Slind samase, Beicenpain, kun kerran reenlitisteilla ole-
™ Fe.. luemakunnan herra ja luaduista vii-

van nurkkaa ni. 2a “ _
dessa. ain Tin Vaal - a

t ; Valli valin oli Maijalla viela niin pal-
sta tuntui kuin By _, Pare . a

sivat helistelte: Emon VOUnM: etta han teki pystytulen
rimmtilla ip _ AB otakkaan kuivista honkapuista ja
3 tuntuivat ne ee e111] kolmijalkaisen rautapadan tulen-
a Miencille vetta tayteen. Siind tulen pais-
P. essa hin pyGriitel! -itsedan lampimik-

Kelit suojeleya -
byva olla, song

Ti

RPh

2 ee
aa al

x}

1

u

otttelivat, mutta
3? Aimee Bepuistatteli hainen koko ruumistaan, val
; ta Ba jisikohan-tuo sita tavallista hermojen
kun tonto tse a grind, jota ennenkin oli olut saunan
ae thmneellisti e avunhajuisessa da@mmossdikin ja joka ei
a ent “ pqchrunut kylmyydesta, Ol, olisipa nyt
eu “ Peicku juka saunan lammittdis] ja sinne
lassa nyt tarvit. ‘<i anet talufiaisiz nitn hin itseksensz
Mhuokaili, epatoivolsena ajatellen, min-
en apu Auton Fajhanlainen keskonen siita tullenee, jos
Tia tarvittaisiin, Pasta eloon jaineend eriileen paastian
ven takana oli Fa. | .
¥ On silla Luojallakin vitsauksensa mo-
¥. enlaiseét ja ajatustenkin synneista
‘Qalkkansa pitdad saaman, minkS tissi-
iin ndin elivasti niytet#in. Hyva Ju-
@mala sentaan, etta tulinkin vastenmie-
ooo Bigisestt ajatelleeks; tamin tulokkaan to-
a Ensinnakia ‘Fdetessani olevan alulla ja suorastaan
| hin nakee val- PMtoivoin ett se atkuunsa kuivuisi. -—
isvot ja vilhow ‘GV asad, tissi se nyt ndhddéan, miten mei-
wgiin itsekunkin pitdisi tyytya kehta-

aan suorindut
olosuhteet, jai-
itul. Niin outea
iMGH, tion dina
is, ett hin oli

Py

"aN!

1 " — a iy

=

tervetulon tei-.

aa teeskennelé, |Moomme ja lapsetkin Jahjana vastaan-
JO sina pistes: Fatiaa vaikka heita syntyisi kahdesti
Ge mild Eipuja. smruodessa. Ej pitdisi ajatella omaa mu-
3 qekavuuttaan Vaan olis] tehtava heidin
Sinulle My OW eereensd tyota. vaikka yota patvaad. Niin
asl pitas. wield anyés nurkumatta teen jos Herra elon
immaiset sana, iepalvia suonee. Ndin vaimo parka tus-
Rissansa lupaili, pyyst ja rukoili apua
Papian, pian, Ansu peikakin levottomana
apeittelehti, Oli viimeisilld voimillaan
amanet vieli astialle nostettava ja vuo-
pderseen peitettava .. .
ow GA oun vihdoinkin vihlovan odotuksen
? jotta Banela @lkeen tiukujen helind ilmaisi jalleen
asec anaaaes ‘qgmalkalaisten saapuneen kotipihalle, ei
mika tasta io Fa...
ee ew aendan tuloaan ‘kukaan kuullut. Lapset
kadnlaista apua Fed -

ri

L

ae a |

—__

ra
ri. Wh
ae ty

ai sanotuksi, ile. [oR
— Oletko lou fg

t hellittivat ja
lisesti. Hin ker-
mn niist® pliki-

ae

a
aye en
|

ag ukkuivat viatonta rauhan untaan, hy-
cy, .., Pa¥a ella peitot olivat pysyneet patkoil-
min varvortasl ae a ~ owe BYSY P —
; ou Pen, nin he tietimatta kylmyydesta
tteli Erkki. Aue Fail. ; oT,
plist apua wa EE H paremmin kuin muistakaan taman
_ pu a Peeelamin vaikeuksista uinuvat huoleton-
lian myGhaisl, -a ; - _
. “. . Fa. AMatkalaisten. tyéntyessa shuonee-
Ta muusta avis — 2% wg lel _
- een Remisina ja vilusta varisten, kob-
Karoliina-muo- (g. . haiti . :
ee a, PREPS heita surullinen naky.
esti kuin vasy Fg Emant® | *  prtki i
t Muorilla 00 + z. _Makasj ; nae Pituullaen
sstossaan, Oita Ps sun an Pernt ca fail ta viii ta
= + =. ae Cella cILLE £ aan a
etti itsepa ym [a » PS SePposen sea }
vitdan apes padassa jaahtyneeni.
. _ a: Tuuli "7 ' Whil =49° KUIN
) ‘koryallistaan, Fg aah ulvo} Savupnpussa Bul
etsien katsel- akg Orflan fienki olisi valwuttanut elaman
ntavaa. Niki Seplun katkeamista ennen sen kunnollista
re me lkamistakaan. ,
Maijan vaarly py Herta heist: <iunatk itlins
ee : soan, tad
hova voihkaisl : ie yvas 1 Slunatkoon, ap
istamaan asia Poe dsta silvo on, ja ollaanko edes endin
hyvineen bi Ea engisszkain, no vot mun piiviani mi-
ee os Been pitt joutumaan.
rat reesta ell We ee . oe
syn pollen & [a ama olivat muorin ensimmialsct sa-
as weit astuttuaan kynnyksen yli tupaan
jonkin mathe yonyksen yi Tap

at gp Pape Pallastettuaan silminsi suuren saalin
syryttanytla 9 ME SGltG nahdikseen sisdlld olevan kur-
1apuriin, jon + den a
' ce
irsiaa See EAL ~~ Odeas jo ihme — oli miehen alku-
‘aa? wee i omautus. Murta pian oli han heit-
we + an Tit aec"st)) koirannahkakintaansa = penkin
tahakoin bates fapcahan ja riensi avaamaan wuorin vil-
stumaan _ é asaalin solmuia, joka olj selantakaa
sevansa ee Aa ristetty solmuun, Vaikka muori oli-
pen wupul fae" bieman hatkahtinyt ensi niikemas-_
ta tit well, ei hin siti ofut hatglasta ketoi-
| ahkerasi’ "". Wein. Rauhallisesti hin tarttuj asiaan,

sseh kaupe —
roksen 54! a 'HUStellen ensitdikseen valtimoa po-

en, silk tuontuestakin vilunhyrina |

RAILA BONKA:

Suudelma etelan yossa

LINA asui elamansd ensimmiisté
kertaa taysihoitelassa, Oli iha-
naa istuutua valmiiksi katettuyn
rudkapoytadn ja saada vaatteensa pest.
lasta puhtaina ja siloisina. Elina alkoi

JO tottua tahin kaikkesn, vaikka tunsi- |

kin olevansa hieman hamilladn siivoohan
laittaessa hinen vuoteensa kuntoon ja
slisttessa huoneen. “Kyliiihiin mina itse-
kin sentaan jotakin . . .° mutta heikot
vritykset eivat auttaneet, annettiin ym-
martaad, ettd Elina oli lomatla. joka tuli
kayttaad taysin virkistykszen ja lepoon.
Se
tilaan kadesta ja todetakseen, etta hen-
kikulta oli vield pihisemdssd, vaikka
yaaun ‘valmeana tissd maassa makaa-
ja33a.

No on se tuskat Kirsinyt kun vallan
pyOftyd pti, tuamaili mummo, olfen
polvilaan Alaijan vierell#. Siti nous-
tuaan han sanoi: | |

sankyvn anetdin on poijlas saatava
ja korjattava tuo siivo lattialta pois.
Tuli kiireest] takkaan etti huone lam-
plaa ja sytykkeita jalkapadan alle, etta
saadaan Jamminta vetta. Erkin yrit-
taessa ovea kohden hin dykdisi:

—— Hevonen ssisokoon vield aisapaai-
la, tama sairas on heli autettava, tasta
on letkki kaukana. —- Hapusti, hopusti,
ela yhtiiin emmi. Pienia puita padan
alle, vetta tassa tarvifaan. Miss olisi
maitotilkka, eltta koetan saada kanfert-
tia sairaan suuhun, koska naytt8i va-
lahtavan’ kovin verett6maksi, tuollapa
orkin pikku Ansun muki, Kumpahan
sit& titkkan lusikkaan otan. — Puhelles-
faan on mummy loyianyt sekd lusikan,
etta maidon pdéydaltaé ja omasta taskus-
taan laskepullon. Nyi han Komentaa
Erkkid kohottamaan potilaan padata,
elia paremmin voi tipottain valutella
kielenpaalle noita ‘kallisarvoisia elimin-
nesteita. Kanferi se oli muorin mieles-
ta kaikkivolttava laake, se ej saanut
loppua hinen varastostaan, Hyvapa
oH nainkin. —- Eiga naiila korveneli-
pila ollut' monelia sit&kdan, ja kun
kova tarvis tuli hyva oli lainata Man-
sikkamaen mummulta.

fdathun }

Kyid. jossa Elina suomalaisine tove-
reineen asui, oli romanttinen pienine
puutarhoineen valkkyvin Balaton-jar-
ven tannalla, Taysihoitala, jossa vie-
tettlin nuo unohtumattemat aurinkeiset
paivat, oli Unkarin Nuorisoliiton talo,
jossa unsarildiset tyalaistyt6t ja -pojat.
opiskelijanuoret vieltivit kesilomaansa
tyontayteisen talven jalheen,

Tana vuonna oli pieni lomakyli saa-
mui ayo0s Kansainvalisla vieraita, joista
tull hetkekai tuon hurmaavan seudun
asukkaita. Loma ja vierailu olivat was-
ta alussa, mutta kuitenkin oli auringon
ehiymalén paahde ruskettanut vaalean

suomalaisjoukon pitkilli purjehdusret-

killa terveen ruskeaksi. Vilpoisa tuult
Ol) anianut Flinan hiuksille elaviin sii-
vissd vuoristussa. Elina tunsi joka 3o-
hilaan viettivinsa eliimansi juhlaa
hauskojen tovereltiensa parissa, mutts
mike kinmima olikaan sagnut aikaan ha-
nen sydimensa kithkein sykkeen ja sa-
laperaistn loisteen haven silmitnsa? Eli-
na painei paans# alas peilikuvansa edes-
Sh. jotter olisi joutunut tunnustamaan
Siti itselleen. Hin kaintyi ympéri, mut-
fel nahtavasti voinut paeta tilinteon
hetkea, Siing ne olivat hanen sievan
huoneensa pienella piydalla, nue vie-
hattavat villlrousut. He alivat poimi-
neet nth yhdessd puutarhassa. Niiden
huumaava tuoksu toi Elinan mieleen
tummat, milfoin leiskuvat, milloin nau-
ravat silmat, valkkyvat hampaat .. .
nilden tuoksu toi hanen mieleensa. Fe-
rin. Miten merkillisen raikas ja valioit-
tava nuorukainen han ofikaan. Elina ei
saattanut olla thailematta hanen miel-
Ivttavad, avuliasta kdyt6stdiin ja jous-
tavaa esiintymistaan. Han ej nyydskain
saattanut ojla huomaamatia [erin voi-
makasia olemusta, joka muistutti kreik-
kalaista jumalveistosta, Elina _ tiesi
myos, ettei han ollut ainoa, joka olt
huomannui hanen michyttavy ytensa.,
Paiva paivaltta Elinan tunteet Feri
yoimistuivat. Hin tuskin vietti paivas-
ta yhta ainoata hetked aijattelematta
Feria, joka e1 kuitenkaan osoittanut
Elinaan samassa madrin Jisdintyvaa

Nama netja herrasmiesté fantelevat joka maanantat-iltane
CBC: radioverkeston valityksela momen tuntentta ja katk~
bien tykRadmia vatthoja canadalaisia basta je. Fsttumassa Alan
- Sawyer, tenori ja John Harcdurt, basso, setsomassa face Reid,

fenori ja Ernest Berry, baritout,

# 7 1

Lavaniaina, lokakuun 15. paivang.

fT :

1955

nvelenkiintos. Silloin paast; Elina pa-
har tuulensa valicitleen antaen naiselli-
een pikky kiirmeen nostaa padtdin,
Elina ajatteli pahantuulisena, aiten Fert
sauteli muiden tyttéjen kanssa yhti
mielelldin kuin hanenkin kanssaan, mi-
ten han jutteli valittomist; heidan kans-
saan, jakaen kaikille valloittavan hy-
myaan, Elina ajatteli, etth han icki sen
itserakkaudestaan, oli Kohtelias ja hy-
myilevi sailyttaakseen ihailun itseaan
kohtaan kaikkten tyttéjen sydamissa,
lina paatti taaskin olla ajattelematta
Feria sen ertkoisemmin ja olla eroitta-
maita hanté& sangen hauskoizla tovereis-
luan, fotka oafivat suomalaisten oppal-
na. tutkkeina ja lomatovereimna,

" Tindiin matkustaisi Elina yslinvineen
Budapestiin. Tuon maailmankuulun
kaupungin nikeminen ja sen Kinane
nen hydrind saisi varmast] hadmet unoh-
lamaan sydiinsurunsa, ajatteli Eltnit
toiverikkaana. Timiniltaiseen jublaan
ammattikoululaisten luana hin valutis-
tautuisi vatlla minkidniaisia unelmia,
jotka <sgattaisivat romahtaa ja pilata
hinen iltansa. Nyt oli aika iloita ja
sen tulisi Elina tekemain kaikkien lo-
mMiutovereittensa kanssa yhtesesti.

Elina seisoi koristellussa juhlasalissa
hohtavan puhtaassa puvussaan tuockse-
Va rutusu hiuksissasn urkarilaiseen ta-
paan. Huudettiin elakédta Suomen ja
Unkarin nuorison ystavyydelle, laulut
kajahtelivat, loistavat nuartsoyhtyeen
tanssiesitykset sevrasivat [oinen tots-
taan. Elina ei ollut elimassdan nibnyt
mitian niin suurenmoista, eliny1 ndin
korkeatunneimaisia hetkia. Juhla paat-
iyi hanen mielest#iin vain liian aikai-
sin, Hin olj vielakin kokemansa suuren
yalivyyden iunteen vallassa, kun hie
huomast ishivansa autossa systinrusta
Budapestin yo ymparilian.,

Elina herasi ajatuksistaan, kun aute
kiipesi raskaasti vuorta ylos. Han eb
aavistanut minne hin oli matkalla. §1-+
ta okysyttyaan hinelle naurahdettiin
vain salaperdisesti. Etinalle se oli tala
hetkelld samantekevad, hin ajatteli vain
tanssia, jonka ol: nahnyt . . . nuoruus,
eliminilo sulautuivat rytmiin, miksi ¢
suomalainen nuoriso voi tanssia tuolla
tavaila ..- Kuului huuio: “Olemme pe-
rilli!' ja taas seisoj Elina toveretneer
pehmedssi yéssi,- joka hyvaili hiner
polttavia poskiaan. Seurue selsai alte
unkarilaisen viinituvan pihamaalla. Tu-
pa oli vanha ja nahnyt myos ne ajat,
joloin pustan karjapaimenet kavivit
siella- etsimassa unohdusta arkeensa vil-
nin ja laulun parista. Tana yona, jolloin
riemuitsey2 nuorisojoukke taytit sen
ajan patinoimat suojat, se lauloi Jaulun-
sa nouta menneiita ajoilta, Jaulun, jos-
sa soi U'nkarin kansan suru ja ilo, rie-
mu ja tuska. Romanssi muuttui char-
daaksi, unkarilainen tulinen tanssi kan-
jautuj Elinan korviin hanen seisoessaan

yksin Ossi. Sysimustasta pimeydesta.

johtwen nayttivat tihdet tkaankuin Ja-
heisemmilta kuin kotona pohjolassa,
Oltiin korkealla vuorella, aihaalla pydor-
ryltivdssa syvyydersi vyoryi Tonava,
jonka veteen ympdrille levittyva kau-
punk) loj letkkivan valonsa. Elinan idyl-
ij rikokuiui lampimasta kaden keske-
tuksesia, joka sai hinet sapsahtumaat,
Hin kaantyi ympari ja huomasi auosiu-
vansa Ferin pyvioon ja lahtevansa tans-
ziin, Elina c} voinut tukahduttaa onneo

-tunneita, joka valtasj] hanet Fertn kie-

toessa hanen ympirilleen katensd ja ai~
kaessa vied’ hintd varmein askelin.
Tansst paattyi, Elina ja Fer! olivat tu-
kahtua kuumuuteen, joka tuvassa val
litsi... :
He kulkivat kukkien tucksun tdyt-
timia viinituvan pihamaata pitkin vuo-
ren. wiommaiselle rinteelle, tuututvat
penkille, josta levisi nakoala yli Gisen
Tonzvan ja Budapestin. Merkillinen
turvalbsuuden tuone tayiti Elinan mie-
len hiinen istucssaan Ferm voimakkaan
ja Lampimmin olemuksen vieressa. Fert.
rikkoi ensimmaisend h¥jaisuuden sano-

Sivn $

_