>it = Fe ee ee ae ibis lye "Telephones: Bus. Office OF. 44384; * [ara Se os. 44285, Manager address: Box 68, Sudbury, Cmtario. * rsd Qaturd ve by Vapaus ‘nod Aaturdays by Vapavs Publishing Gonipany Ltd: at 100-102 Ein: 6t. W. Sudbury, Ont,, Canada. | Suomessa: _ Vasemmisto vO itti Ttaliassa "Sitten toisen: Tnaai/mansodan Italiassa ja- Ranskassa toi- siitetut valtiovaalit ovat aina herdttaneet paljon mielen- Thayavalloiisa: 1 yk EO - | FE, 6.00 _ idintoa. kaikkialla maailmassa, silla niiden tulokset ikwankuin _Wiittzavat mihin stumtaan Euroopan.kehitys on menossa. . Timid: johtau etupadsed siiti kun kummassakaan maassa ei ‘gle yhtd aimoatakaan Poliittista puoluetta, joka kykenee saa- man ehdottorman enemmistin vaaleissa ja toisaalta vasem- mistopudlueet esiintyvat ‘yoimakkaina kummassakin masa. __ - Jtaliassa teimitettiin kuluvan viikon alussa yleisvaalitja yailcka niiden tuloksista ei ole vield saatu aivan lopullisia tuldksa, niin melkein lopulliset tulaxset osoittavat, etta va- semmistopuolueet — kommunistinen puolue ja Pietro Nennin johtamat vasemmistososialistit saavuttivat huemattavan vaa- liveiton. Tolssalte aarimmaiset oixejstolaiset, monarkistit ja fagistit menettivat noin puolerm,kannatuksestaan ja hallitus- tehtavissi ollut kristillis-demokraattinen puolue suunnilleen sallystl entisen asemansa., “MerkiNlepantavaa on-se, etti vasemmistopuclucet vaali- ‘ohjelmansa yhteydessa korostivat: erikoisesti rauhan asian -. yalvomista. Heidan paétunnuksenaan oli vastustaa NATOin sotilastukikohtien perustamista Tialiaan. Sodassa karsinyt ‘Halian kansan suuri osa ilmeisesti kasittia sen, etta rauhaan on -pyrittiva rauhallisin keinoim eik& voimakeinoin kuten NATO:n kautta yritet#an, ja siita syysth yhd suurempi maari italislaisia nyt ssettui kannattamaan vasemmistopuolueiden esittimaa rauhan ohjelmaa. | “Toisadita Italian kansa on laheisesti seurannut Ranskassa vallitsevaa heallituskriisié, jonka yhteydess4 fasistimieliset yrittavat suoritiaa vallankaappausta. Italian fasistikomento aiheutti paljon. karsimyksia toisten maiden kansoille, mutta samallad- se myds atheuiti karsimyksii Italian Kansalle, joten Halian fasistit saivat talla kertaa tyytyd suaranaiseen vaali- tapipioon. : > 2 Vasemmiston dinten Hsdintymisesti huolimiatte kristil- lit-tlemokraattinen puolue on edelleen voimakkain puolue sen saadessaan noin 42.5 prosenttia adnista, joten todennakéisesti nojautumalla pieniin oikeistolaistin puolueisiin se onnistuy - -muododtamean uuden kokoomushallituksen. Tama merkit- See, ettei Italian sisd- ¢i/k§ ulkopolitiikassa tule tapahtumaan mal taan suurempia muutoksia alnakaan toistaiseksi. Kommunistit ja vasemmistososialistit saivat myt yhtei- gexti noin: 39.6 prosentia aghisti, joten heilla tulee olemaan ragikein siina maara edustajia kansankamarissa ja senaatissa _ | Kaiin ‘kristillis-demokraateilla. Nama vaalitulékset ennenkaikkea osoittavat sitd, etta Buroopassa. ‘on viestdn keskuudessa voimisturassa ajatus rauhasta ja rauhallisesta rinnakkaiselosta. Sodasaa kirsineet kansat eiyit ole unchtanecet sita, etta toinen maailmansota paattyi noin 13 vuotta sitfen ja se aiheutti tavatonta kirsi- _ mysti kautte Euroopan. Euroopan viesté ei halua sen tai vielikin kauheamman sodan toistumista ja heidin danensa tulee kuulumaan yha voimakkaammin, -_-Kaupan lisiiimin lisidmin faminen yksi keino Viime lnuantaina ilmestyneessi The Canadian Tribunessd cums Windsorista saapunut Nora Roddin kirje, jossa iin kertoo kuinka monta vuotta Fordin tehtaassa tydsken- nellyt tydmies oli tehnyt itsemurhan hukuttautumaHa. Jal- keen jattiméassian kirjeessian han selostaa, ettei hanella ollut tyitaé, rahaa eika han saanut edes tyottomyysvakuu- tusta, joten hanella ej out mitsdn muuta valittavana kuin itsemurha.~- . | Mydskin Nora Roddin kirjeessa kerrotaan erdasta tol- seata tapauksesta kuinka viisi vuotta sitten Jugoslaviasta saapunut ‘nainen oli mydskin tehnyt itsemurhan hukuttautu- malta. Hanen miehensé oli tydskennellyt Fordin tehtaalta, josta hin joutui pois kelme vuotta sitten. Mies oli viimeksi tehnyt iydta tupgkkapellolla Tillsonburgissa ja ansainnut “mnutams, sata dollaria. Rahat loppuivat etvatks he saaneet tyastémyysvakuutusta ja nainen Sairasti ja oli vitiin sairaa- ‘ Yassa. -Heilli ei ollut rahaa ruokaan eiki vuckraan, joka johti epitoivoiseen tekoon. Nami kaksi tapausta osuittavat tyattomyystilanteen va- kavuuden Canadassa ja erikoisesti Windsorissaz. Paministeri Diefenbekerin huomio kiinitettiin siihen kun hin viime huhbtikuussa oli vaalikalastusmatkallaan Windsorissa. Tilanteen vakavuuden totesi mydéskin Ontarion huoltomi- nisteri Cecile, joka vilme tiisiaina sanoi kuvaten sita kaans- maista tilannetta miki on havaittavana autoteollisuudessa, etti. jos toiset teallisuudet seuraavat autoteotlisuuden esi- merkkia, niin “tilanne voi pian muuttua kaaosmaiseksi". nisteri kannatti nelipaivgisen tyoviikon ottamista kaytantddn -autoteollisuudessa. Har joutui kuitenkin myontamaan, etta seliainet ei-olisi iopultinen ratkaisu. “Luonnollisesti en usko’ ettd nelipaivdinen tyéviikko obs) lopullinen tai ainoa ratkaisu”, sanai huoltoministeri. “Ilmei- sestikin kysymys ei ole niin yksinkertainen. Siits huclimatta .ganoism, etta-automminnin tullessa taydellisemmin. kaytin- ‘titnm yhdessi epajohdonmukaisen autojen kauppaamisen kanasa, ettd yhteiseksi edyksi olisi kysyttava josko neltpai- viinen viikko voitaisiin kehittaad perustaksi teollisuudelle,” Mutta tyottémyys ei ilmene aincastaan Windsorissa eiki . futoteollisuudessa. Viime atkoina on kaivostydlaisia myis- _ kin iskenyt talouspula. Joku aika sitten joutui BC:ssa Bri- tannia-keiyos lopettamaan tuctantonsa kuparin hinnan alhai- suuden takia. Niinikiiin Sudburyn alueella-ja Port Colbor- . . , nessa on Inco vahentinyt tyévoimaansa yli tuhannella mie. . hella. Ensi sunnuntaina lopettaa tuotantonsa Nickel Rim- kaives, joka sijaitsee vahin pohjoiseen Garsonista. Sama koakee muitakin teollisuusalaja. Kaikki tama osoittaa tuotannon lamaantumista. Samalla tir oscittaa kuinka oikeassa ovat olleet ne ihmiset, jotka ovat vaatineet, etta Canadan tulisi ruveta myymiidn tavaroita ja Taakamateriaalejaan Neuvostoliittoon ja muihin sosialisti- sii” maihin. Tamé olisi ainoa talla hetkella oleva kaytan- ‘‘pbilinen: ratkaisu taloudellisen elamimme elvyttamiselle. ‘Nimi maat ovat osoittaneet olevansa ostokykyisii ja myos- kin vaimiita lisiimain materiaalien ja koneiden ostea Cane- desta. pilta syysta meidan tuleekin jatkuvasti vaatia halli- . iptameime laajentamaan kauppapolitiikkaanss. xn SNe hee phy mee “i | Editor W. Fkiund, Mailing Mi- | lupasi ‘vaalia idan: kauppaa . Helsinki. _- Haltifus on tiysin tieteinen | seki Neuvostoliiton et- 1 kansandemokraattisten malden kaossa kiyinimme fauppavaihdon oleeliisesta merkityksest#i. ulko- maankaupassamme ja pitkk érittain tiirkelind néitten suhteitten jatku- yaa ja kaikinpuolista vaalimista. Niln sanotaan yasiauksessa, jonka wikomunisteri FP. J, Hynninen tou- kok. 20 pnii aatoi kansanedustajien "| Mauri Rydmiin, Iema Rosnellin ja Pertti Rapion kyselyyn, jossa tie- dusteltiin, onke hallitus tieteinen slith, ettii Porissa sijaitsevan Outo- kumpu Oy:n metalitehtaan Tshek- kosiovakiaan’ tarkoitettu tilaustyd on pysaytetty valtiavajlan toimenpi- teiden johdosta ja aikooko heatli- tus huolehtia siité, eith maam- me wikemeankauppeaa Neuvostolii- ton ja kansandemokraattisten pial den kansss kehitetain kansantalouw. temme ja kansamme étujen yaati- mala tavaila,. Hallituksen vastavksesSa todetaan edelieen, etta Neuvostoliitto on Suomen métallitedlisuuden suurin uikomainen ostaja ja myds poun- jalosteitten vientimaana sili on huemattava asema. Neuvostoliitesta tuotayilla tavardilla on: Isajeneva merkitys talouselimaillemme. Mo- nien #lintirkeitten raaka-aineitten ja perushyidykkeitten osalta Neu- yostoliitoila on tuonnmissamme suo- rastaan = pdidasiallisen toimittajx maan asema. | — Lohen laheinen sukulainen steelhead trout on ‘Fyynessimeres- ca ollessaan sininen, mutta kun sé tulee kKutemaan strolattomaan ve- teen muuttuy sen Vviri wilertayvak- SL. Ranskan kansa antoi vastaiskun Oheellisen kirjoituksen on lihet- tinyt Pariisista-Lontoossa ilmesty- van Baily Workerin kirjeenvaihta- ja: Viime viikon maanantaina ken- raali De Gaulle “karjoutui" aofta- maaan kastinsa | vallan “Ranskassa “noikkeuxseljisilla, mutta laillisiila keingilla", kuten kin sanoi. Tama oli selvi osoitus, ett hin ja hansen taantumuksel liset kannatlajansa hatusivat saada president Colyn pyytimain hinen oftamaan kistin- 3H Vallan “latllisesti’, kuten Hin- denburg kerran pyysi Hitleria. Mutts Ranskan Eansa huusi: “Fa- sisiti ¢i saa votttaa’’ ja Kansalliske kous ddnesti paaministeri Pflimli- nille pyydetyt erikelsvaltuudet. Adpestyksen, paivin kestineen kriisi-istunnon jaikeen poliisin suo- jelemassa Kansalliskokouksen salis- . tulos ol] 461 4hnta 114 vastaan — kommunistiedustalain dinestas- sa ehdotuksen puolesta. Kommunistisen ryhmian johtaja Jacques Ducles sano) kansallisko- kouksessa: “Kommunistinen ryhma pidattli virkeanaslumisianestykses- 58 poistagkseen voimatyhjion, jahon saialiittolaiset laskelmaivat. “Yaara on suuri ja tosavallan tal. Jituksen taakse taytyy siada yhte- nainen cintama. Kommantstinen Buoclue osallistim katkelly -voimat- Jaan tesavallalaisen = jarjestelmin puotustukseen, Ottamalla huemi- oon titanteen kommunistinen ryh- a ee ma dinestai erikoisvaltuuksien pua. | lesta”. Vastaten kominunistien keheituk- slin sosialistippolue, kolme ammut- tiliittoa ~{kommunistineh, sosialis- tinen ja Katolinen} seka lukematto- mat muut demokraattiset jarjestil jarjestivat sutoja tehdaskokouksid. mnivat miejenosomtuslakkoihin, hHhy- vaksyivat paddtéslauselmia, joissa tuomittiin sohilaalliset salaliitot ja jirjestivat fasistivastaisia valvonta- kemiteoita, Kompaunisiinen . pugiue kebaitti tehustamean toiminiaa jaz yhtenii- syytth julistamalia: “Kaikkien tyi- liisten, kaikkien demokrauttien yh- distiminen on valttamiitinth taiste lussa fagslamia vaslaan ja ce vaatus- tag kaikkia yrityksid totstaa saman- lainen. _vallankaappaus kuin Alze rassa.” Kommpnistien johtama Ranskan Yieinen Tydévdenliitto, johon Bans- kan tydlaisten enemmistis kuviuu, kehoitt; méenémaan @ri puotilla maa ta protestilakkoihin ja varoitti: _“Tasavallan ulkopuclella olevien yolmien yritys saada yalta kisiinsi kohtaa tyivienluckam nepean vas- tauksen ja. siloin julistetuan yteis- lakka.” Katolisten uniajen keskus ja Force Ouvretre (sosiatistien unio) myGskin julistivat vastustavanea kaikkia taimenpiteita demoraaltis- ta jarjestelmss vastaan. ! Kaikkien néiden kolmen union johtajat ovat kokoontuneet harkit- semaan tulevista toimenpiteisti. Paisaministeri Pflimilin sanoi kan salliskakouksessa: “Etliseen suakk2 naytti silta, etta sotilasjohtajat kaappasivat siviilihallinnon Algeri- ag:g palanttaakseen ratthan ja ila pibaakseen Jarjycslysta. Mutta ta- naan Mmeidsan edesstmme avat ko- konaan toiset tos‘asiat. “Erikaisesti kenraali Salan on paattanyt vapauttua eraifa siviil virkailijcita ja panna toiset heidin tilaNeen. Nama paadtokset tehtiin ; neywvottelematta ja ilman tarpeellis- ta sopimusta hallituksen kans:a. “Ergat miisis iamisisti kwuluvat armeijaan — erait heist’ ovat pia. kaupoungista — ja r¥htyivat het valmrstamaan, vallankaappausta Ai- serlassa,” sosiaiislipuolue, joka atti sellai- otti sellai- (PITKAN TAHTAIMEN LINJA PUUTTUU SUOMI- NEUVOSTOLIITTO KAUPASTA Helsinki. — (KU) — Suomen ja | Neuvyostoliiton kauppavaihdassa ku- luvan vuoden alkupuolelia esiinty- neen hairian johdosta ovat siuoma- lsisneuvestoliitiolaiset “kauppasuh- teet Suomen osalta joutuneet laa- jemman periaatekeskustelun kah- teeksi, Kauppaviranomaisten Puce testa on kiyttanyt puheenvuoron heenvuore, erdin yhdistyksen ko. kouksessa pidetty esitelmi, ob mo- nessa suhteessa erittiin mielenkiin- toinen, Ensiksi sé -osaittaa, etta keuppaviranomarset ovat tapahtu neen hidirién johdosta suorittaneet uudelleen arvioinnin Suomen ja Neuvastaliitan: kaupasta sekii pad tynect tuiakseen, ett tima kauppa- vaibtao on Suomelle thrkes, jopa niin, etti katsotaan va4litimatte maksi kehoittaa Iuopumaan sella. sista “pilvilinnoista”, ett Neuvasto- liitto eliisi Suomen kaupan. varas sa, toteaa Stomi—Neuvastoliitte seurin padsihieeri Toivo Karvonen. Uudelleep arvidinnissa, jatkaa | Karvonen, on myés havaittu, etta “Nenvostoliitte et varmaankaan tule muuttamaay Suomen markkingi- den takia ulkomaankauppajarjes- telmiiinsa”, aiinkuin aikaisemmin ilmeisesti inultiin vyapautetiaessa Suomen wlkomaankaappa Jisemsst- oinnista. Nyt- sen sijdan todetaan, ett “ulkomaankaupan iberalisoints seisoo tai kaatwu pla@asiassa sen mukaan pystyyko Suomi jatkamaan kauppaansa Neuvoesteliiton Eanssa nykyisessa laajuudessaan”, Kaikki {imi osoittag, etta “Sus men kauppaviranomaisten keskwu desse on alkanut paista vallalle ter- yeempia kadityksid suomalais-neu- yostollittolaisten Kauppasuhteiden merkityxsestd?. Talt# puolelta on asiaa tervehdittivl tyydytyksella, yarsinkin kun Suomen porvarillinen lehdisté suyrelta osalta nékyy’ yh- tyneen Korhosen kisityksiin. LYHYSNAKGISYYS VALLALLA Mutta kdyty keskustelu iimaisee myos, ettd snomalaisiila kauppavi- ranomaisilla ei ole ollut minkdin- Jaista johdonmukaista linjaa suo- jalais-neurostolilttolalsten kauppa- subteiden hehitthmisesti. Kun Suc men suhteita Neuvastoliittoon ‘pytt- than hoitamaan pitkillé téhtéimel- li, kort Suomen ja Neuvostobiiion vilisii ystivyyssyhteita pldetiiin Taemune ulkopolitiikan ikuisena pe- rustinjana, oalisi johdonmukaisesti pyrittivag = viilttimilin -kaikkia toi. menpitents, jotka hiiritsevit ysté- villisii suhteita fa edistimilin kaikkia, jotkea voimistavat nilta: Kauppavaihte on eras kaikkein tir- ketmmistd kansojen vHisisti yhteic- toiminnan muddioista ja keskiniisen ystivyyden perusteista. ' Mutts juurt kauppavalbdon kehit- timisessi Neuvostelijton kanesa puuttuu kauppaviranomaisilta katk- ki pitkin tkhidimen suunnittelu. Sensijaan siink ilmenee harvinai- cen karkéesta’ ivhytndkiisyytii ja eplijohdonmukeizuulta. KONJUNETUURILINIA KAUPFPASUBTEISSA Kun viranomsiset nyt pubuvat “"kokonalstilanteen wudelleenarvi- Ginnista” -suotialais-neivostoliltto- laisizaa Kouppacsubfelusa sis¥tili se tunmustuksen sta, ett sikaisem- min on kauppasubteita, viisivuotis. suunnitelmista Auolimatta, maan- me tahelta hoidetty konjunktuuci- kysymyksena ja kuliginkin vallitse yien Miehalozen mukaisesti. Tama nakyy selvasti mm. siité, etta viral- uséllu taholl2 on jatkuvasti pidetty lla ja ruokittu sanomalehdiziag ka- sityksellg,; ettei Neuvestaliitosta Gydy meille sopivia tuontilavaroi- ta, minks vueksi kyuppauvaihtoa et voitaisi lazjentaa. Tata kasityata ilmaisee myos se. tettiin devalvaatio ja linsikaupan fapauttaminen lisenssicinnista kun Uultiin, etta Eurcapen yhteismark. cind- ja Wapoakauppa-aluesuunni- elmat toteutuisivat Jaskelmien mu- xaisesti, Merkittivaa on myds, etta dnsikaupan vapauttamasta puojus- ‘alti keuppaviranomaisten taholta ls, ett se ei] suinkagn vVaikeut, taisi, mutta kyila teivehdyitaisi kauppavaihtea Newyostoliiton kans- Ga. m, Konjunktuurctlinja naytt#a olevin paallinmaisena viela nytkin, oudel- een arvicimisen’ jalkeen, sill en- simmaising toimenpiems tuontiva- jauksen peittimiseksi lisittiin kivi- hiilea ja koeksin tuontia vyaltion- laliiten kanssa, Ei ole kunniaksi nailfe yviranomaisille, etta kaupan laajentamismahdotlisuuksista taval- Jinén kaosaiainen tietaa jo enem: man kuin viranomaiset, Bi itmaize keskingisen kaupan ja sen pohjalta muun keskindisen yh- télstyan ja ystavyyden myotnteisen kehittamisen pyrkiniysl2 suomalai- selta taholta, ettd kauppavaindon lasjentamisen konkreettisista mah- dollisuuksista saamme jatkuyasti ehdatuksia ja alotteiia vain toselts | osapuolelta. ITUONTITAVAROISTA EI OLE" PUUTETTA . Neuvostoliiton taholta an Cia mor- ta kertaa alieviivattu Neuvostolii- ton mahdollisuutta myyda meille Tam. koneita ja laitteita. Neuyosto- liitton tahoiis oltiin valmiita Lenin- fradim: aluétn kauppaan Suomen tuonnin helpoittamiseksi mm. tie- teellisten kojeiden ja laitteiden se- ka erdidéo kulutustavaroiden asal. ta. Neuvotoliiton taholta ollaan va!- Miita ostamaan meilla kaikkia biot-. leitamme, jopa tyovoimaakio ja sen laajentumista vastaavassa miarin. Tuantitavaroista ©] ole puutetta, on puuttunut vain johdonmukaista, pudmen kansantalauden etuja vas- rautateille seks muuta valtiojoh-'taavaa kauppavaihdon kehittamisen toisten oimenpiteiden puitteissa ta- pahtuvaa raaka-dineiden tuontia. Mutta minkdinlaista -pyrkimysta ei ole ilmennyt esimerkiksi Lansi. jazsasta tapahtuyan tuonnin “yvI- wenuntauksen” tyrehdyttamiseksi niin, ettel seflaisia koneita ja Lait- teita ostettaisi valuutoilka, joita vol- 4aan Neuvaestoliitesta saada ilman wité. Leningradin kauppa ei myis. ain nayti ofgsevan alkuun, vaik. ta stelta on liydetty toistasataa ni- pikett® kisittiivi migra meille var- sin sopivia tuontitavarcita. MAKSUTASEEN HOITAMINEN SUOMEN PANEIN TERTAVA Kun nyt kwiterkin §$suvoritetun uudelleen arvicinniz tuloksena on piidytty siihen, etta fisenssivapan- den jatkaminen riippuu Neuvostalii- ton kaupan siilyttimisesté ja kun on todettu, atti meille on tirkeati gen lanjentaminenkin, olisi ensim. mainen tehtiva stil tuennin suun- tsutuminen Janteen suwuremmassa migrin kuin vienti sinne edellyttaa, jotta vorlaisiin sdilytl#i maan etu- jen mukainen maksutase. Tassa suh- teessa Suamen Pankin valuuttapas- tiksel voival muciostia pitavin salyah. ~~ On turhaa widttaa, efti maahan- tuojat, joilla on omia erikoisetujzan valvoltavang tuomnissa lansimaista, pelkSstain kauppéviranomaisten toi- vomuksesta iuopuisivat aiisti ja Siirthisivdt ostonsa Neuvostaliittoon. KAUPAN KESITYSMAHIAOLLE- SUUDET SELVITETTAVA Suoritetun uudelleenarvicinain pohjaltia luuliai jo helpost: paasts- ven myos siiheh, eltf kauppavail- tea-ja laloudellista yhtelstyiti Nep- yostoliiten kanssa zlettatsiin hoitea ja kehittih 9 suunnitelmallisest] ja jokdonmukaisesti. Suomen Kaupps- viranomaisilta voidaan yaatia, etti heidin thytyy pystyi selviltiimibin sekii iteelieen ctth snomalsziselie yleisolje = keupan = laajentemmen mytinteiset: mahdollisuudet Neuvas- halua Neuvostoiliton kanssa. Valtiovallaita ja maamme kaup- paviranomaisilta voidaan vaeatia, etta nyt vihdeinkin paastsan kan- sallemme kalliikst kayvisti ja vaa- rallisista Jinsikaupan kehittamisen Kokelluisia ja nojaudutagin maam- me ulkoemaankaupassa tukevasti naapurimeahan Neuvastoljittosn, seka kehiteltaan tdman selkanojan varassa kauppavaibtosamme kaik- kien maiden kapssa, jotka sita ha- Juavat ja jaiden kanssa siti Fatku- yasti voidaan Jaajentaa. PAIVAN Kesanvietopaikat kutsuvat haravoida, nukssa mealata ja kaikin tuvoin valmistautua. Vasiganottamaan het- Eellista lepoa ja virkistyst® etsivia tydliisii, jotka sen kyl] varmaan ansaitsevatkin, Jokohan se kesii sitten vihdoinkin on saapunut, vaikka kayeri. tissd askettain teki sen jarkevin huo mion, eiti tahan mennessa tadlia Sudburyz alueelia el tedella obe — vain lauhkesnlaisia telvea. Kyla Mmulstua mieleéen Vancolverit seu- dun javhkeat ilmat. Ja katkeks) har- miksent sain tissi taannoitiain tie tia, etth siel[i on oliut thys) kesa jo aikaja sitten, etta todlellista tal- vea siella ei ole ollutkasn, Mutla Yyueromme “on varmaan meilikin timan itsisen Canadan asukkailla, Varmaan tisti saamme viel nauttia kesan thanuyksista ja rientha olind viikonloppuina 36 ai- koing, jolloln ei kelaslamaan léhde- ta, vaikkapa Canadan Suomalaisen Jirjestén paikallisen osaston kesd- toimintapaikalle, Tyan Puistoon. Nyt taitaakin.olia se aika, joilain Jarjestimme ihmiset ovat ‘kovasti touhussa palislojenka ja kesinvietto- paikkojensa kunnostamisessa. Siel- Jikan on aina talven jalelta vaik- ka minkaélaista reskia, maila plaza ag ee ee Ee ee iy aa + $6 Kannan jollaista se on harvoin attanut viimeisen 24 vuoden aikana, vilme viikolla levitti eripuolilla Pa. Tiisia’ Le Pepulairen evikeisnume- roite, joissa.. julkaiatiin - puclucen SEUTARVE varoHus: | ~ Fagavalta on. Voarasaa;' ~.'. ‘, “Tasavaitaa ei yoida paghestas ai- noastaan parlamentissa ja hallituk- secch Kaikhien demokraattien : ¥b- teistoiminnasta loydetain paattayvai- sy¥5 puoclustaa kaikkis yapseksis. ' “Gosialistipnolue ottaa heti Ph- feyden vapaigiih ammeattijirjestii- hin ja kaikkiin poliittisiin jairjec- ttihin, jatka vibaavat kaikentajsta Diktatuuria.” “Julistakaa Massy henkipatoksi!” ja “Hauha Algertassat” ovat iun- nuslauseita, joila nakyy maalatun =r. asin Pariisiss2. Protestiliike de Gaullea ja honen sotilaaliista diktatwuriyritystd” vas- taan kilruhtaa vahemmistin yhte- naisyyden rakertamista. . Erikoises- ti merkille pantavag on se kun ka- tolinen K.rjailija Francots Mauriac “Expressissa’ om protestoinut sit vastaan kun komimunistit pyritéén eroittaa kansallisests yhteisiatd. Samaan alkaan han oscittaa, eltei maa halua de Gaullea, joka seuraa Massun vetoomusta. L’Humaniten erikoisnumerca, jossa juikaistiin kommunislipuolu een vetoomus hetikohtaisesta toi- minnasta vastauksena de anllen veloomukseen, myytiin diuhansia kappaleita, Myohaan ydlld myyjat, luotimatta raskaasta sateesta, jat- kotvat lehden siyyaoiii kahviloissa ja baarejssa, joissa lehted tavalli- 50st] luetaan, Tyypblisia sille miten Ranskan khansa ilmaisee vastustayonsa tasa- vallaa vastaan jarjestetyn salaliiten satiui Pariisin t-ollisuusesikaupun- Birsa Pulogné Biltaneourtissa, jossa sijaitseval Renaultin tehtaat. Re- haultin tehtaissa, j01ssa tyéskentelce 30,000 - tyolaistd, pidettiin tyimaa- kokouksia monissa deparimenteissa ja piatoslauseita hyvaksyttiin pdi- vallisarkana, Kun tyolgiset tulivat pois t°htaita pitivat he kokowksia Renaultin tehtaan seki kymmenkun- han muun tehtaan edessi., Taman jalkeen tehdasravintalots Sa pulival eri mielipiteista mugdas- lunémta kokoonpannut valvontzko- Miteat kokouksensa jg puolesta tun- nista tuntiin kestavi§ miclenospitus- lakkoja jarjestetliin ta niihin osal liztui tuhansia ty6lkisid monista lehtarsta, , Kun aamuvuoron tyotuiset spapui- vat tyahon olivat he vaimiila mie- Jenosoitykseen kaduoille. Tunnus- lauseel alivat valmiing. "Ei fasis miat” “Massu henkipatoksi!" “Rau- ha Algeriassat™ olivaf nm. tunnys- lauseina. . ‘Mutta_sisdministeri ol: kieltanyt katumitlenestoitukset ja tuhansia poliisia oH trokeissa valmiina |ghel- la Renaultin tehtaita. Seinaan Kitnnitetty juliste, 5ismi el saa yoittaal’ tervehti sataja Renaultin ja toisten tehtaiden tyo- idisid kun he kakoontuivat paikalli 520 unio-o5saston paamajaan. Ranskan , ¥Yleisen Tyovactoliiten “Fg. Renaultin .lehlaalla alevan asastan sintecri Roger Linet sanei union paamajao edu:talle Eokoontuneell: 2.000 knulijalle “Kaka tyévaenluok- ka nakee kuinka $*n on jarjestyt. tava jo yhdistyttava voidaxsemme poistaa fasismin ubka.” Wissit ihmiset haluaisivat kayttea Kaikkeg 9 vakivaltaa yoidaks¢en kaaniaa juun hyvaksytyt erikoisval- fuudet fas'smia vastaan kiytaviissa taitelussa tyovaenluokkaa vastzan, sanoi har. Mutts tyovienluokka an riithayan kypsynyt osoittaakseensa piittava.- syyfensa eslatksensa fasistis't sa lasuurnnitélmat, antamatta seblaista lapahiug mitS he tolyovait", sano} han suosionesoilusten seuratessa. Hanen pukeensa wsein keskeytet- PAKINA fuohoa kyivad, raken- Miinps mekin riensimme sinne vihan erilaisempaan hommaao kuin timin koneen naputtaminen on. Ja mukavalta se tuntuu se fyysilli- | matkistamaan ayyati | yirallisest silks nen tvd — kunhan sit ¢) tarvitsisi | gcikein mahdottomasti tehds. Katso- kans, timdn koneen haputtaminen ei obkein kay fyysiliisestW tyosti yaikka thssi istuessamme napttal- Simme niin, ett® pad hiyryaa. Ky]- hin liikwntaakin ja Lihaksien Ter- ryttelemistii. SielHi siti sitten olivat Esikki Maijat ja Jussit yhteisen pwohanse kimpussa. Ja vaikka alm’ ohpinah- kaiset kimmenemmée vihin k&rsi- vitkin siit® lapion varresta, niin el siti aivan tapparas jaatua tio homme ollut Nain oli amakin Sudburyssa. la sith joskus kaipaa ibmineén va- 4 if Canadajaiset piiliseviit Ranskaan Ottewz — Canadan tab pyriti estimian canadalaisten What. kustamista Ranskaan ‘huolimatta sen sishlsestd tilanteests. — Hellituksen taholta . ef. pideth. Ranakan tilannetta vakavana,.. josta ei: “varoite. sia Ranskaan matkustavia: Meamnansh Berirand Russell ydinase vastaisen foiminnan johtoon Mrynochen. — Vdinasevarustelua vastugbavat, englantilaiset, ranaka- laicet,'" sveitsiliiset ja Mingl-saksa- laiset jarjestot aikovat muodostaa’. yhteisen Euroapan komitean, Komitea muodostetaan Zyrichissp ensi viikolla, mainitsi saksalainén Hans Werner Richter. Hin kertoo liséksi engkantilaigen filosofin Bert rand itusselin suostuneen wuden jarjesidn puheenjohtajaks|. ‘Komitea, jirestinee suuren konz- reséin Baselissa heindkuun alussz. Komitzaan kuwlau ihinnd Euroo- pan alymystoon kuuluvia. ee ee ee - o 5 =a. ts" “TE ae iu TT |STAN | ASN TATA” SOPT Tytinjoblaja:: "oletteko ‘te sépiva - kavaae tyéhtn. " Fytnkakija: “Useamimnat. duomarit ovat olleet: alta muclts.” PAIRALLAAN | atin vsknn”, ‘sanol avlomies Hvastuessaan, “ett joku jarjetin mies teki chdotuksen ennenkuin imenit naimisiin kanssani?” “WNiin teki”, sapoi valme rauhal- lisesti. “Onnettomuus oli siini, et- ten -mennyt nalmisiin hinen kans- saan.” —— ‘SKOTLANTILAINEN | Skotlantilainén Angus MacMillan aloitti kaikki kirjeensé morsiam- melleen sancilla “Rakkahin Mary", kunnes postimerkkien hinta kohkosi, Siitd lihtien bin kirjoittaa “Rakas Mary", _ — EnsimmA&isen kerran Jensl At- Jantio potkki kumpagnkin suuntpan 34 tunin alkana brittiliinen Canber- Ta-jetpommittaja v, 1545. Bul garian kulttuurin suuri juhlapa4iva ‘_ Aikana, jolloin Saksan kei- sarilla Kaatle V:lia oli tapana sa noa, e143 hin pobui saksaa- af neastaag hevyosillecn, ja jolloin Saksau: sivistymeisié Airfoliti ai- noastaan latinaksi, lolvat aposie-. lit Kyrillos ja Methodius jo mui- naisbulgarialaisen kirjaituksen {2 Jevittival sit ‘barbaarisessa' Bot fariassa”, lausai Georpij Dimitrov kuuluisassa poalastospubeessaan Leipiginvikeudenkaynniss 8625 vuotta sitter. Kititloksen ja Methodiuksen. ti- met littyvat Jahlemadtlimasii Bul- garian kulttuuriin, ja vuosisatoja on loukokuun 24. paivai vietetty Bul- garien kansallisen kulttuurin jubla- paivankd. Molempien veljesten eli- mantyo laski perustan skaavilaiselie kulttuurille, slaavin kielelte ja kir- jailisundelle, silla oli ratkaiseva merkityg -iajistelussa slaavilaisten kensojen fasa-arvoisuudeq puolesta —- ajatuksen, joka maiden edelli- kavijéiden | dikana 800-tuvulla keh- tasi ankaraa vastarintaa. Veljekset syntyivat Saloniizissa. Koyrilios, joka oli apetellut arabian, hebrean ym. kielid ja opiskellat Konstantinapelisss, loi slaavilaiset (glagolset} aakkoset tammuntaansa varten slaavilaisten keskuudessa. Prinssi Rostislayin valogamana hin matkusti veljensa kanssa Moraviaan, jossa han. tyoskenteli ortodoksisen kirkan puoalesia ja saksalaisen yai- kutuksen levidmisld vastaan, kins! kreikkalaisia teoksia slaavin kielel- le, opetti ja levitti Kirjoitusjarjes- telmiansa. Nuorempi, Kyrilles, kwo- lt jo 42 vuoden ikiisend vuenns G68 Reomassa, jonne veljekset olivat matkustaneet puolustautuakseen saksalaista papisloa vVestaan, muita Methodius jatXoi taistelua slaavin kielen tasa-arvoisuuden puolésta 16 vuotta myohemmin tapahtuneeseen kyotemaansa saakka, kokien alin- omalista vainoa saksalaisten tahelta, jotka pelkisivat sita vaimaa, minka yhteinen kirjakieli yorsi antaa slaa- yelle, “__ Bik aurinko paista kaikille, emmeko me kaikki hengila sama lilt huudailla: tant Puhuessaan vag" mnyslososialis- tien puglestg Jean Cadel sanoi: “Tyavientuakan yhtendisyys voi- daan vain rakentaa yhdessi kam- munistien kansea.” “Fasismi ei saa voit- Myés Tarmolasta saapuu viesteja, etti torentelaiset ovat suurella low- hulla kuntostaneet ikarian kesin- | viettopaikkaansa, joassa olemmeé ol- ]ut tilaisuudessa s@uraamaah miud- Lamia mahtevia lauluyehlia. Talla kertaa niits yhteisia liitto-, laulu- ja scittojublia ei tosin vieteti kum- massakaan mainitsemassamme . pei- kassa, mutta tarvilseehan paikalli- oéenkin, kesdleiriioimintaan tottunut Canndan sucmalainen vaest6 kesbn- viettopaikkansa. Ei sita nyt aing vaan non .tarvitse yksist#in kau- kaisia yiergita varten koristedla. Varmaan-en sameain kiynyt Tim- minsissi, possa royiskin olemme ol- tut tilaisuudessa kiymiim tsa jai- takin yuasia sitten, myds-leulujub- Lilla. Muita naista SCAULn ja CSJn yhteisists litte,’ laulu- ja soitte juhlista puhuessamme tulee mie- Jeen Iskun todelia kaunis puisto hella Port Arthurta. Sieii ne pe detaan varmaan entisel ennktyitset lyivit juhlat tink yuonns elokuun 2 ja 4 paving. Ja vapmaan portarthurilaiset ¢i- vit tule viersitaan peltimilin, stilé gielthkin on kunlunut tietoja, etth hyvai tulee ja paljon. Portarthuri- laiset ‘dlgittivat jo vilme vuonna kunnastamistyot juhlier vastaanot- tomielessé. Port Arthurista saapu- neessa wutisessa kerrotagn jublien Ilmaa? Jean tulisi have tunnus- taa vain kolme kielti ihebrea, kreikka ja latina} ja kaske§ ‘kaik- kien muiden kansojen ja kielien Dlemaan kuuroja ja sokeita”, sano taan Kyrillaksen aikanaan huudah- Laneen vastustajilieen. _ Mydhemmin tili toisia vaslusta- jia, jotka eivat “havenneect™. Tuskin mikdan maa on kirsinvt julméem- masta havityksesta kuin Bulgaria — S00 vuolia vallitsi turkEjlainen vakivalta, jonka aikana kaikki kult- luuri pakotettiin “maaan alle”, kan- sallisen vapaulumisen jilkeen vuan- Ha BTS tol tilatle feodalismin ies, ja sith seurast sitten natsismi.. Keskiajalta lahtien kcinsantasa- vallan perustamiseen saakka ‘elivat bulgariziaiset vallankumouksen ja vapaustaistelun aikakautta. Mutts — kovimpinakin aikoina he vaalivat kansallista kulituuriaan. Heidin kir- jalhsuutensa on taistelevaa, heidién runoilijoistaan tuli aktiivisia vallan- xuMouksellisia, joista monet saivat ennencikaisen, vikivaltaisen kuele- man — alkaen Christe Botjevista, taistelevan viiln,. jonka natsit ampwivat heini- kiussa 142 7" 7 * Vasta kansantasavallan aikana on Yeltu koanta talteen Kyrilloksen ja . Methodiuksen kulttuurilyin hedel- mat — ja laajuudessa, joka on teh, nyt niisth nauttimisen mahdoiiisek- si imaan kaikille asukkaille. Maasta on havitetty lukutaidettamuis ko konzan, sila @l ole ende ees pu limiljeonaisen turkkilaisen vahem- mistikansallisuuden keskuudessa, jonka jasenisti aikaiemmin 85 % oli luku- ja Eirjoitustaidotonta. Bika myoskgan mistalaisien keskuudes- — sa. Minkdin kansalisuuden kielen el tarvitse ena olla “kuuren” cikd “eokean” kuten Kyrillokseo aikana. Kaikki kiyvat omia Koulujaan, lu- kevat ja oprmskelevat, joka kuudes bulgaridlainen on koulunpenkillé. Numerotiedot ovat ehka “kuivia™, Mutta entisyyden ja nykyisyyden valisends mittana, Milden vaikeuk- sien taustaa vastaan asetettuna, J0i- ta vastaan bulgarialaisen kulttuurin an ollut taisteltava, oval ne lolsta- va Vortonasoitus. Niiden &3ni sol trimmfina Kanmsalle, jeka rakeéentaa tulevaisuuttaan tietoisena mahdelb- SUURSIst2an. _ EW nh. ohjelman soviltetusta ja jirjestelys- ta, juhlien mainostuksesta niin etti “kaikki Het johtavat:- Port Arthu riin elokuun 2—3", majowtuskome- lean valinnasta ja ravintola- ja mul- den toimintojen jarjestdmisests. Suurta hommaa se lienee tin ywonna kun Port Arthurin sudoma- laisten vikiluku paisuu hwomatta- yashi elokuun alusss. Sina on CSJn paikalisellé osastolle ja Iskun ur- heilijoille viela biki ¢ennenkuin on jirjestetty siten, etth kaikki vie- Taat varmaan loythvat ydépaizan, kaikki dulevat ruckituksi, puoli jarjestetyksi }.n.e. aina milted loppumatiomiin. Muttia tunnemme vanhan sytitymakaupunkimme sic muleisen vien fa olemme min olen varma, etti kylli sif1S byvi tulee. Timin listksi eringisten osasto- jen kuorot ovat Eovassa towhussa ohjélmanumeroifensa kanssa. Ope- teHaan uusia Jaulyja, wasia soitte- kappaleita, toistetaan niin kerta tor- pense jalkeen ja hiotasn mabdoll- simman hyviin esityskuntoon. Ja kaikkialta Canadasta, ainapa meta milellyttivisti Vancouverita asti spapeu viegteli, etth yritethin jirjestli kesdlomia jo matkola si- ten, #tti voitaislin saapua Canadan svomalaisten suurjuhiille. Suurta honmaa 5¢ — kunhen nuo Taket kimmenissh é¢ivét niin sue resli yeivaisi! -— Nem. runocilijan esikuyasia, - joka Eaaiut taistelusse turkkilalsia .. : vastaan v. 1876. Nikola Vapisare. urheilu- — = = ee i 8 . . “a "oI area 7 eqD es aoe -_—-———_—_ —*e a a7 -:'— * . so a” a . = "ae 2 — — OT ee — = 1: l= "a —— 1 7 eee . ."