Pe ee oe Fe y I —

' on mt : 1 1 eae vs
a ee Dee Fe Mot
. ' a" a ie “

ae iat

sive 2. |

INOEPENDEN r LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS

7 (LIBERTY) | Established Nov. 6, 1917
) Eaitor: W. ERLUND . . Manager: ¥
| . Welephone: Office and Editarial 472- ened

VARA US.

Published. -anee weekly: : Wednesdays by. Vapaus Pabllthing Co. Limited

ae le? Eta St. West, Sudbury, Ontarle, Canad la.
Lot, “Malling. address: Dox a. PIE 43

Advertising rates upon application; tranwlation | tree of charset.
Second Chess Kilail registration Nomber 1076.

aoe

Me try E

. ser LANGUAGE PRES

: viel

-TILAUSHINNAT: | |
_ canadussa i ok, $10. 00, r: kk. $5.25. USAinié ~~ I vk. Sit 00, 6 kk. 545,75 |.
3 kk. $3.00 ‘Susmetn: id yk. S21. BQ. G kh. $6.25

ay

“Kuramallisia asenteita
“‘Viime. keskiviikkona Pekingista tullut uutistieto nostatt luiki-

55a pakostakin kummia tunteita Kilmat hallituspiirien asenteiala 7
BR lthitulevaisuuden perspektiiveista. Lyhyesti sanoen nayttaad sil.
la. eltd Kiinan johtoa ei huclestita !ainkaan egimerkiksi se len —

NATD- liiton johto vaatii Linsi-Enroopassa olevien agevoimicnsg

:Ujittamista ja vahvistamista. Mutta kokonaan.afateema on Pekine.

gia katsoamuksen mukaan se jos Lénsi-Eurocpan mast sucsturat
tckemaan sosiilististen maiden ja ertkoisesti Neuvostdliiton ktnssa
soptmuksia jannityheen ieventamiseksi ja: asevoimien vihentami-
sckal, buroopassa. |

Uskoamatantako?

Toivottavasti asia on vain mitakeun ‘pilajuttua. Niin. ci itis

tenkaan asianlaita ole. |

. Ko. vutistiedori mukaan Ranskan presidentti Creorges Pomni-
ww on ensimmiainen lansimaiden valtion piimies, joka on Kiinasaa
vieraillut. Valtion virallisessa illallistilaisuudessa presidentti Porr-

nidou’ joutui kuuntelemaan Sith, kun Kiinan Padministert Chou”,

Bin-lai esitti — toaia nimei mainitsematta — kirpaitd arvestelna

Neuvestoliittoa: vastaan Sith kun vilmeksimainitt, pyrkil janri- -|.

.tyksen lieventimiseen Euroopassa, kuten uutistiedossa selitettiin=
‘Neuvestoliito o diplomaattien paikalla ollessa paaministeri Chou
2) jattanyt mitdan arvailun varaan siita, mista mansta on kysymitts

o> jan han “varoitti mith vastaan joilla on ‘ydinase yhdessi kideseii

Seka rawhan Ji. turvaltisuuden | sopimuksekss sanottuja julistuksia
hisessea kidesad

‘Kuvaavas muuten on. etta presidentti Pompidou deltaiyry .

cxittimist’: paiministeri Choun puheesta halaistua Saraa sen pz-
remmin pucléen kuin toiscenkaan.. Taman johdosta ko. uutistie-

dossa -kiinnitettiin erikoista huomiota naiden miesten puheiden

“arijaigeen SAVY. ja selitet#an:
“Kiinalaiset tuntuval olevan paaltivaisessa painottaessasn
katsantokantaa, ett Neuvostoliitta: yrittdHa viekoitella linsiliitts-

laisia kilpensa madaltamiseen pytkiessdiin lopullisesti Neuvosto-_

liuten yhivaltaan Enuroopazsa. Mutta Ranska, jolla on Neuvostolt-

tun kanssa miltei erikeistilannetta vastaavat suhteet, on sitgutuat..’
| pyTkimain jannityksen. lieventamiseen huolimatts siita, mita Pe-

ki DgIEBA tapahtun.
-“o.. Mutta se ei tuna tyydyttiivan Chouta, joka tuntuu ni-
tivin caikkia jannityksen lievennyksia Linsi-Burocpan intressien
-- ja ehkA myis Kiinan intressien petoksena .
sittelyyn ae .
| Viela vakay ampang seikkana on ‘pidettava - Sita. etta tama ci
‘ole sninkaan ainca kerta, jolloin Pekingista on viimeaikoina soofu

“lansuntaya, joiden mukaan Kiinan ‘jchto pitad sosialistisia mata

cika imperialistisia valtiaita ' ‘paavihollisena”.
. Muutama: paiva edelldmainittua siemmin Pekingin radia i]-

. moitti maailmalle, etth kiimalaiset joukoat Neuvostoliittoon rajoit-

-tuyilla aloeilla “'valmistovat,. mahdollisen yildtyshySkkayksen ter:
jumiseen" Neuvostoliiton ‘taholta. . 3 :

Kiinan Neuvostoliitto-vastaisella. propagandalla €] ole’ tieter-
- RAD mitdin pohjad. Neuvostoliitoen talmesta’ — mutta eo) Kiinast
sioitteesta. — on ainalin vuodesta 1969 lahtien ehdotettu neuvoste -
-‘liittalais- kiinalaisten suhteiden normalisoimista. Tashan esti Kili
ej ole naihin esityksiin myonteisest vastamnut.

' Neudstoliitto. ei ole koskaan esittanyt Kiinalle alieelligia ell:
taloudellisia . vaoatimuksia. Palnvastoin
Frrezhnev¥ on- -korostanut, etti Neuvostoliitte haluaa nahda Hiinan

: Inkoistavand sosialistisena valtiona. Toisella tavalla on tahar. asti

-Mmenetellyt Kiinan johto julkaisemalla “kartteja"
_ vradith Neuvostoliiton alueita kuuluu muka ikivanhojen ratkaisujzo
perusteella Kiinalle, ja antamalla, kuten nyt tapahtui Pekingissa,

joiden mukaan

“yarcituksia’’ Neuvastoliiton yrityksista Jannitystilanteen neve
timiseksi- Eurcopassa.:
Nama oval todella kumimallisia asenteita, Kiinan kohdalta.

- Vielakin hakotiella.

Viime vitkoila Washingtonista saatujen tietojen mukaan AFL-
ClO:n 78-vuctias johtaja George Meany oli syyttinyt president. “L

Richard Nixonia epaonnistumisesta Yadysvaltain talousongeimion

ie “ ‘jejasa henkeen ja yereen asti “puoluecton”
py legnvalinnan hyvikai.

ee kojen fa hintojen jaadytyksen “ensimmiiselle vatheelle", |
ae ; jautai VeLami4f miehensa poig kontrollikomiteasta kuin lapaetkin
: gp baat ndkemdiin, etti siita “‘jdkdytysvatheesta” oli pelkk&a va-
es ae . tiga tyétatekeville ja auutta hydtyé rahamahdille.

See

we ratkaisemiselsi. :
“Oletan, etta me lemme ajautumasga lamakautts kobti"" han
| Fano). “Taman Maan pienituloisten rhnisten kannalta me olemme

jo lamassa.”"
-Pinnaltisesti kataoen yildolevasta nayttsisi,

Kuten muistefasn, mr Meany oli viime ‘syksyn presidenttivaa-
— mr Nixonin uudel-

. Mr Meany antol myis siunauksensa presidentti Nixonin palk-
mutts.

| Mutta nyt mr Meany arvostelee, kuten ylempan® on nihty,
“oiajen Aittensii Loita, .eli Presidents ‘auttamanag amiehen edes-

- Sitamisia,

| Beachissa.

en. 1. jaikiennt peittiimiseleal, Risa kerrotaan nimittiia BANO-

be Me otighnme | erinomaigeasa, tilanteessa”, jos kansakunta
slokavhen, 197}, jollo[a Nixon. turvautul’ ensimméalsiin

Ser Polity’ ‘menetelm(in aul rathaiata fnflaatiopol-
se PoMMinin réitkadeuat: on} bye viegiiiertainea bee» Reus,

than atic a: VRPRAREAR .

te : pave Jar, Menno erie pervstuc iemaan, ‘ithen

H eer

L's !

{alten rmins& "2

fon ‘fa osigallaea: é x
an Vi na Nivoalin & tee

| F ath .

ore ea OR ae ele bobs ny ban
ne fate ae set
cg tra cot het ESE a a Aol

i = —— == ss se
See renal ————n — +n ee

* Reshiviile syy sk 19 D. — - Wed., Sent. 19, 1973 ‘ é

¥. KENTALA

. Hanen Sanessaan.
o:i selva varoituksen sivy Choun siirtyessi Euroopan asiain 'i--

pu cluesinteeri Leonid »

| gifina,

" ettii mr Meany |
ce din korkeasta ifstain ‘ huolimatta oppinut viilmevuosina jotakin.

dagon ltadut. -olivat -keskiviiicko-

1a tyhjind tiistaisen vallankagp-

a 6 tyGpailkoihinea,

TAs.
Kuolonuhrién mitiria ei 4 dle tie-
‘doitettu mutta: Mexica Cipyssa
oleva Chilen suurlahetysté ilmioit-
‘i, etth ainakin 1,000 ihmisti on
tapettu Vallankaappauksen yhtey-
dessa. Misti tim: untinen on
Saatu, sitd-ei ilmoitettu. |
Samaan alkusn’ kasvaa. epailys |
slith, etti 65-vuotias presidentti
Allende ei. tehnyt | itsemurhea,
kuten vallankaapauksen suoritta-
nut juntta aluksi sanci.
Reshivikkoiltana satilasviran-
omaisten herrottiin myontineen,
ttl kapinaan nousseet ‘sotilaat
meniviat pommitukesn Lohteena
Heeseen presidenttilinnaan Vas
a sitten kin tri Allende suostut
‘Adoitta antautumiseen. |
Juntan sanottiin keskiviikkona
‘uorittavan | tutkimuksia slita mi-
an Allende kuoli.
Britanniasse leva Chilen suur-
fhettilas Alvaro’ Bunster
eskiviikkona - Louloossa, _ ettei
tin usko Allenden “tehneen | itse-
nNurhaa',
- Peronilsinen " sanomalehti

saancensa erdalta, palatsissa hen-
genvartijana taimineelta tietid,
etth “tri Allende Lapettiin”, |
Washingtonilaispiireisté saat:
jen tietojan mukaan USA:n halli-

tuksella ol] 48 tuntia aliknaisem-
min tieto vallankaappauksen tue:

‘dosta}. Samalla on kuitenkin vai-
tetty. etta TISAn hallitus el. ‘Se- |
kaahtunut Anas.

i NE. A uutistoimisto, Tass kuve-
ohne

' Presidentti Richard Nixonin
uudelleénvalintakomitean a-
-pulaisjohtaja Stuart Magru-
der odvtti kuvan ottchetketti.
jolloin tulee huinen
rhoransa  todistajalayanunio-
jen antamiseksi _Watergate-.
skandaalista.

RBI 05 ad
_SYNTYMA- «
PAIVIA 2

: ee:

Syotymapaivia 8 yaty
Frank Tommila, Sudbury, Ont.
taytti tiistaina, sy ysiuun 18 pal

| 75: vuotta. -

Armald Minty, Thunder Ray,
Ont. tayttai toraiqina, syyalarun
20 pod To vuotta.

Matti Pore, Wahnapitae, Ont.
tayttid, taretaina, syyekuun 20

pag T4 vuctta. us |

Tyyne Aillman, . Thunder: Bay,

Ont. Layttaa torstaina, ayyekuun
20. pad 80. yuotta.

| Laina Tolppanen, Watéra TWwsp.,

| Ont. ty ttl toretaing, syyskuun
'| 27 pnii 78 vuotta.

Y¥kdymme éukwlaisten ja tutta
view onnentolvotulaiin.

s .

Te

APin kertoman .mukdan San- si. tri. Allenden

vuksen, johdosta. Monet ihmiset
ivatwiita lihtien olleet juuttinei- |
, hiotelleihin
ne- sili he. eivat saa poistua
ieltG eikii mennd kotiin.. ci edesT
menna hakemaan ruokaa ja jue-

SN

“Fasismin voitto. Chilessa pitkin
-[tasismiyén alku L-Amerikassa”

". Santiagosta Vine Jorataina saatujen tletojen makaan nayttiia lihelystedn- Sahtiagosea ia "Chie

| entisti selvemmaltd, etti -presidentti Salvador Allende ei telinyt ifse-t lesaa alleite kunbalnialaivoja vae-
| murhas, kuten vallankaapparit vRittivit, ¥aan hinel ammuttiin to- -

dennakoisesti sen jalkeen kun, tai sting yhteydessit. kun tri Allende
‘antaiitul ehdaitta’, kuten on seliteity. -
Vallankaappauksen SUOFHE Amu. sotilasjuntta julhnidi kesh viik-

vein Miiriyksen, eft kaikki lailisesti valittuy hallitusta aseelli-

esti puolustavat ihmiset. ammutaan sutamamutikassa palkalia.,

luiseksi patrioatiksi"

11k

si

taherroiksi" ja “goridlioiisi

Inter -Anericnn

armeijan valtagn nousno

paras toivottu ratkaisu maan ti-
lausongelmille", Tri Carlos Mon-

“maansa tulisie- |
joka: Jjoutui
“taantumusyaimici wuideksi whrik- | fasiemiyon

konferenssiin
ogallistuvan: Chilen valtunuskun-
han johtaja sano Ottawasaa, etli
“ej ale

Laan.

5 Mmm. Seuraivaa:
alku -

osallistuvs.

[on Brasiian vallankaappaus. Yh-
dysvallat toimii Latinalaigeén Ame

rikan maigsa tolsten valtojen’ vi-

lityksella ja Brasilia at sen pe

iisi. .
“Tami vallankasppaus: on vait-

to kansainvaliselle kapitalismille,

Latiielaisen Amérikan ammat-
tiyhditysliikkeen Reskuksen ar-
centiinalainen (GLAT) patsihtes-
ri Milia Maspero sanoi lehdiatén
vastamnottotilaisuudessa Geneves-
“Jos. fasismi
menesiyy Chilessa, se on pitkin
_latinalaisessa

_ Amerikassa." Cenevessa PTHSSCCN
So. kuivasi tri Allenden- vallasta lonferenssiin

sydksijat “tanniumuksellisiksi s0- TMaspéro senoi edelleen: ITs ma

rit:

. Kohlaan. REP kehottaa Ranekan

MAAILMALLA JYRKKA_

-_ REAKTIO. KAABPAUKSEEN

varmuus, étta ollpa Chilen Kansan
edessh viela millniels talsteluia.
| tahansa, setj tajateh vapautensa

’Pariial, ~ ~ Chilled taamtumpuis
kolmen vuoden alan tyrvau-
tunut sabotaaalin, ‘terroyltekoi-
hin ja. murhiin talatelusssan
hallitusta vastaan, joka on v¥a-

riippumattomuuden ja edistyhaen

Jittd Jaillista, “demokraattista. voitioon. .
tieti. Me a so |

Nyt taantumusvoimat ovat MIELENOSOITUS |

oitaneel wuden askeleen — he-i ARGENTIINASSA oo ne

din provoaoimansa: satllaskapi-.
na. astttaa tavoitieekseen pois-
toa demokraattizet ittstitvutiot,
tuhota - tyoliiaten Bosiaaliset
saavutukset ja esta madn ete- |
neminen sasialismiin. -

;Tuhanyet argeutiinalaiget opis,
kelijat.- -aspittivat

 Renskan kommunistinen puolue
ilma‘see solidaarisuutensa Chilen
kansaa ja sen laillista hallituata

kommunisteja, tyolaisid ja kaik-
Aia damokraatteja tucmitsemaan
tanntumuksellisen’ kKapinan, esiin-

puclesta johtaa loppujen lopuies ;

. tiistai-ilfane -
mieltaiin Chilen -vallankaappausta .
vastaan Argentiinan padkaupun-
gin Buenas ‘Airesiti heskustassa.
- He huusivat 'Whidyavaltain’ vastais
ta ‘iskulaugetta, Chilen Argentii-
nan-suurliihettilis Ramon: Huido-
bro. kiitti Imielenosoittajia’ heidan
solidagrisuudestaan Chilen yallas-
ta syastya. kansanrintamahallitns-
ta kohtaan. “Tri Allende tulee eli- .
miiin jatinalaisamerikkalaisten sy

toya antoi érittdin kiittavin jau-
sunnan tri Adjendésta.
Kuuban hallitus esitti ¥Kissa

ranavailalle ja monikansallisilte
yhtiéille yhteistoiminnassa Pen- }
tagonin ja keskusvakoilulsitok-
sen (CLA) kanasa,”

tymiliin aktiivisti Chilen kansan
taistelun puolesta demokratinn
shilyttimiseksi:

dimissa'’, hin sanai.

‘USA TUKI KAAPPAUSTA

‘undo Hertoi Buenos Airesissa

. re i
a9 went ie . a . 8
a Tal. I rn 4 ™ va fly Py 7 7 r ‘ LJ 1 !

ee. oo. 1

_——

iil oil ‘paljo on

Todistaakseen - syytéksensa,

nossa = seuraavaniaisia

etta :
| suarvnia lihoavil, Tusyassa alkand
jetloin canadalaisien yieensa on hin-
lavyaryn ‘vookst pilxko: naastota, N
DP:n kansallinen Jchtaja Lewis esut- 46-prosentiisesti |
ti vitme vitkolla alahuoneen istun-

protestin hyékhayks kacsta sen BUUT-
‘) hlastatietaya:

_ — Toronto Dominion voitot lisdin-
ajkata
(heingk. Joppuun -Mennessa} 50-pre- |.
Hank of Montrealin voilot

tyivat kelmen kuukauden
senttisesti:
samaan aikaatl,
Bank of Nava Scotian 13-prosentt-

— Weston Bakerlesin vaitet lt nated yoitel 7B-prasenttisesti:

cdantyivat elok.

‘aikaan edellisena vienna.

iS

| — os Pake: SIA “vaitol lisidn-|§
maya

fynee ‘123. prosentiisesti,
29 pgrosenitisest.

lisdantviva! toisen ‘yuosineljanneksen :
eae 17d 1O0T-prosenttisasti, myyn-

mit 10 PrOsenthecs.1. |

o0) pina piidityneen
6 kuukauden dikana., G3-prosantlises- ' seuriavia esimerkk2 jz:
tk verratiuna sen voitigihin samaan;
Yhouon |
SanOl | nivyngit sdaatyivat 17 proce

| *

Rakennusalaita mr Lew esitti

— Cadillac Development . orp,
wollot lisaantyvat kesaknun 30 pna

paatiyneen - puolivussikauden aikana tanut.
{verajen maksamisen jalkeen 45- -pro-|
senttisessd,

— Campeau Con voitot lsdantyi-*
l-yat
Silwerwood Industriesin voitor! prosenttisesti,

verojen imaksun aera 6ii-

— Monarch lnvestment Lid-n ¥ol-

‘tot lisdantyival 248-prosenttisesti.
— Canadian Interurban Paper:

| oo Miple Leaf AlJlsin voitot He: liesin vaitot. ‘lisdaatyivat 182-prasent
' sdantyivat 6 kuukauden a.kana ie] tisesti.

| prosenttisestt, .
— Dominion Storen voitot-lisian-|kdluvan yuoden toisen vuosineljin-
| tyivat loisen vuosineljanneksen al-{neksen dikana - .67-prosenitisesti- ver:
‘kana 92. 6-presentlisesti, myynnil 3 lratiuna vaalaivan ajan
viime ybonna,

prosenitisestt

— Gulf Oilin’ voitat lisdantyivit

| rnin CHASES NAC

MITA MUUT SANOVAT

TR ALLENDEN | VIIMEINEN PUHE -

Buenos Aires. — Asevoimien hyokaltya presidenttipalatgia’ yas
_taan presidentti Salvador Allende antautui tandan kapinaitseville

asev ojmiile.

/Ennen Allenden antautuntists svihkukoneet pomimittivat palat-
sia ja tankit aytyitivadt, ser palamaan- Nelfon henkitén sanotaan

SHARPETH SUEMANSS.

. Allende oli Juyannut’ antautua ‘ja pyytanyt vider minuuiin
ajakst anipumisen lopettamista, eith hin voisi antautua,.:mutta
p¥yntoin ef suastutiu. Allende,” maditman. ensimmainen marxilai-
sena presidentiksi valittu henkilé, antautui . . -

AJende vetosi kansallisen radioverkoston avulla., eta kansi vase
tustaisi tit kukistamisyrityst#. “Ming en eroa. Mina en siti ‘tees

ganoi Allende muutaman minuutin kuluttua sosiatistipuclueer omis-
taman radicemisora Corporalien radiclahetyksessd. Ming, Ont hie
valmiuteni tastarinnan tekaon kaikin keinoin, vielipa henkeal; hin-
nlla, jotta se olisi opikai niiden htiped ltivelle historialle jailla on

voimaa Mutia ei jarkea.

“Lentevoimien koneet lensivitt ¥li: ubkaavasti", Sandi Allende
ja siihen hanen pubeensa. pitty? ...

“ReutertiP1-AP uutistieto, evysk. lI p.

kohtaaa.
. conngngssuenuuneacintanenrentnrverncincncs

_| VASTALAUSE

{rica Berlinguer on ‘antanut tau-
sesti 32 Banque Canadienne N@8! sunnon. jossa hdn ankaraati tu

| Taitsl Chilen'’ cikeistolaiset fasis-

“let saavutukset, jotka kansan yh- |

| Chilen kansas kohtaan.

tilastoihin |

{ta sen sosiaaliset sanvutukset, ko
rostetaan lausunnossa. -

1973, ‘ szinvalisen aclidaarisuutenss site

ITALIAN TYOLAISTEN 3
| EY¥ttiVat Yhdysvaltoja osallisnu-
, ae -|desta presidentti’ ‘Allenden hatti-

Rooma, — Chilen Kaantumuk- | tosen syrjayttamiseen, He sanai-
sellisten ouespinee. avarittama | ¥3+ amerikkalaisten ‘sota-alusten

valiankaappaus ; herattanyt oleskelua Chilen rannikon edustal-
suutthmusta ja syvid‘cihaa Tta- 7 baw
Tian ‘tyGliisten ja kansanjoukko-
jen keskuudesaa. Italian Kommu-

nistisen puctueen paidsihteers En- kan maiden asioihin.

Yhdysvaltain’ taloudellinen. pé-
| litithiea esitti suurta csaa Chilen
hailituksenvastaisen kapinan kan-

: tiset sotilaavaimat, jotka pyrkivitt nustamisessa, totesi Yhdysvaltain

 wakivelloin haivittimaain Sosiaali- |

i tendisyyden nallitus on SsAaavut- |
Hin ilmaisi tayden vel-.
taistelusolidaarisuuden

rington. Massachusettsista. Me

jellisen

taa. Allenden hallitus, tihdensi

. Souttumiksenga 2 paattavai-
gen tuomicnsa sotilaiden ‘esiinty-
Misen johdosta ilmaisi myds Its-
lian yleinen tyéliitte. Se vahvisti.
jilleen miljoonien Italian tyaldis-
fen solidaarisuuden Chilen kaik-
hia tydliisid kohtaan. Liitte v¥a-
| kuutti Chilen tyGldisille tukeyan-
sa heidin tajsteluaan vapauden ja
demokratian Puoclesta.

vallat pyTHi aiheuttameaan kanos-

laudesaa.

‘Chilen asioihin .
sekaantumisesta

SED:n KESKUSKOMITEAN |

LAUSUNTO |.New Delki — Ruuban saiinnis:
a a ter Figel. Castro S¥YIti. teal Suitl-_
Rerliini, — DDE:n tyolaiséet }nonteina, et!i Chilen sotilaskaappa-

ovat vastaanottanert Vihalla ja|us oj ¥hdysvaltain ‘innoittams fa
suuttumuksella  tiedon Sotilas- | Siztikgappaus,
kaappauksesta Chilessi, sanotaan
keskiviikkona julkaistussa SEDin
keskuskomitean, lausunnossa, Ta-
pahtumat oscittavat, etti Chilen
taantumuave:mat. halvavat ulke-
maisten imperialistien tuella hv-
kuttaa vereen Chilen kansan oi-.
keudenmukaisen taistelun vapau-
tenga ja rippumattomuutenss
puolesta. ja riistég Chilen hansel-

hiss ollessaan matkalla Hanoist,
Havannzan, < paaministeri Castro

Chilen mnarxilaish@ilituksen saamasta .

asaveimiin varustaen nil aseilla,
Chilen vailankaappauksen aikana
yhdysvaltalaista sotalaivae ‘oli “yli-
‘Jen kanssa Chilen rannikoila, misli
ne kutsuitiin pais vallabkaappauk- |
Sen toteutumisen jalkecn. .
Myis Liedettiin presidentli - Nixo-
nin dieaneen . kaksi vuorckautta al-
kaisemmin, eta Chilen: asevoimat
suunttittelevat vallankasppausta.. |

SEP:n keskuskomitea ilmoittaa
atta DDR:n kommunistit ja kaik-
ki tyGldiset seisovat taysin Chilen
vapautta rakastavan kanssn puo-
lelia ja vahyietayat jalleen kan-

Lausunnossa imaistaan

PAIVAN PAKINA

sq lydty vain" ‘$9.97. ‘Edel-

MAKKARAN KAK Si PAA TA.

Einnen vanhaan laulettiin “ait.
- Miin ©
myis nykyaikane ¥oidaan havai- .
ta ge togiasia, ett mina on hyva

peta, hallitus dortaa . .

kermakerrokselle gene] tarvitse
valthimitta olla siti rahvaalte.

Kun ne leipahuolet tuntuvat .

cleyan meita kaikkia hyv¥vin lihel-
li; ‘niin siti asian pitdisi tissakin
yhteydersit héyhentaa vihan “mo
lermmiita" puolilta. |

Asia on nimittZin siten, etta

kuten makkarasss on kaksi paatit

— toinen pad ja toinen pid. —
niin mys. leipikyeymyksessa on
selyaati-kakaj puolta, vaikka asitd
“toista’ puolta” ei dina néhdi
edes kirkkaasse paivanyalosss. -

Vi ‘meviikkoiaten . ‘uutistietojen’

malaan oli seitsemias’ ranada-

lnisesps a: yhdysvaltalaisesss
kaupungisaa. suoritetin tutkimus

‘ruokstayarain Alunolaty’ ja sin’
yhteydeaad todettin, “ettal “ham

| ‘PHAN roloon" ‘pano | ‘on kalleinta
| hommes meidiin’. pilikaupungis-

pamune, Ottawailidl,

" Tutke tiayana ali ollut vileitoia-
ta Lirkeinta ruokalajia Butfalcs-

sa, New Yorkissa, Chicagossa, -

Clevelandiasa ja Newmanketigsa
ja sitten taalla kalliissa Canadas-
SATAMe.

Tutkimukset osoittavat, etté
hatvin kaupunki oll Bufiaio mis-
a4 ko. ruokakorin hinta oli. $14.
38, Mutta Batra, ruokatavanaari

maksol Ottawasea.$14.91, Toron-,

tossa $14.51, Newmarketizea ‘S14,
56, New Yorkigna $14.52: seki
Chicagossa ja Clevelandissa $14.

Me ‘vourime sia ¥lpeydella tai : |
muuten todeta, étta Oftewan ruc

katavaramonopolit: voittayat sel- .
laisen: Tikospesin kuin Chieagon
jt mys New Yorkin oikein réi-

justi — ninakin riokatayain hin .

tojen: korkeudesza.
Sanari uutiatiedon mmukuain til

-. Jaisen ruokakarin hinta all mar-
ragiruussa 1970 —- kyukaut{a en-
nen kuin naaministeri Trudesu
Juliet ett inftaatio on Canadas-

ta Lat Jeipak yaymyksen toistakin.

‘nousseet 14 Vuoteen!
leen todetaan: etta viimekaikuiu-
-neen 33 Kkuukauden athana ovat
riokatavarain hinnat kohonneet
47-prosenttisesti.

Silté varalta jos lukijasta: tun-
tuu, etth nyt pitiisi panna koleh-
ti-hattu kiertiméiin ka'liimajan li-
sin -honkkumiseksi Ottawasaa ip-
tuville pariamentin. ja hallitukzen-
- Jasenille, meldin on ayyis vilkais.

nin Mukaan ravintolan. tilit cscit-
taval 360,000 voitkoa viime yuo-

Puoita. |

Ottawasta jokin alka aitten tul-
lezhten untistietojen mukzan par-
lamenttimdelia — lyhyesti vain. tuleyat,.puhemiehen bydjedista,,.
“haelly” — olevaasa~ parlamen- ~. ‘Haikessa-mukavuudesaa on, jatete,:
tin: fisenten rayintolassa imaksaa- ty bugmicimatta mya setlainat-"
neljin lajin, ruoka-annos vain $1, : -pikicugeikat-tuin vuokra, lammi:.:
A ateria ja ulkomaalainen ‘vlint
5Q senttii, karahvi;
| "Hinnat ovat. olleet samt niin -
keuan kuin mini muistan”, sanol
everti D. ¥, Currle, VC, joka on
vashiyass. parlamnentin, jisenten
“Eavintolan, hallinnoliisigta. /agjols-
ta. Hin on. hoitariut Lied tointa,

lan  henkilinimnan

Mr: Hendersonin mieiesta Init:
“toksex,. wootuinen. tappio pastbas:
olla miljoonan dollarin pailciceilla:.. 7

Toisin sanoen, “maella” oleva: ;.

aaa hallituksen tuiklaisia | noin $1
‘miljoonia vuodesga —. ja ‘siitékin. |

New Yorkisga milelenosittajat -

.| la .kaappauksen. tapahtuessa-wu- -
simmaks] esimerkiksi Yhdysval-.
tain  punttumisesta ‘Eteld-Ameri-

: kongeressin edustajainhuoneen de- -
mokraattinen. jisen Michael Har-

kiytimme valtavaa taloudellista.
mahtiamnme yrityksiin ‘tukehdut- |

| Harrington lausunnossaan. Yhdys

ta Chilen yhteiskunnassa, ja. tas |

Castro syyti tie

“Tehdessiiin Vililaskun New Del-

syy.l, eta Yhdysvailat oli estinyt

kansainvilisis lainoja samalla kun
USA piti lhsisia yhteyksiii Chilen |

Saatujen uv-istietojen mukaan nelja -

lenilla manbovereilla” Chilen laivo- |

“Muut tiedot wiittaavat Imitens- —_
kin sithen, ‘ett& “miiella' . ‘oleyais ‘..
ravintolan asiat ovat jukinlaisia i
“valticsalaisuukaia” ash

Liittovaltion entigen ‘paatilin: |:
tarkustajan Maxwell Henderac

delta. Mutta mr Henderson ci dle. *
erikoizemmin kiinnostunut jaitok-._.
gen’ kirjanpitojarjestelmaan, 9 .-:.
_ Kulyihin et ole otetty ravinto-..:
‘an 1 palkkojae
 /(3615,000 vilme vuodelta) -jotka:.

“te. valot-ja paAomamenot, fei.

parlamentin fisenten ravintola:- |

iw uta. 3
Ruka ¥ veld ganod, ettei pailltus
| ‘pane parastaan hintojen inirissn

lystisti, Jankeag lasku tayaitiaten.
“viriagten Tmakne}tayalsai jotka eb,
Wat ole Akgskaan pucli- silnagintt: :

pitumlacksi a. valiauttam|seiai ?
Pariamentin jasenten ravintolan
yoke ie wialnignat aivat a

‘tolanta sanneet, 0. |
— Kinaiout,

T

. .
Ce .
. an

‘ateriaa “piel” olemasta, ravi: ..

ratrl
lect

A
Lo

Aa: AF

Se ee ee

Si oom es eo , ee ee ee ee

om Boo me oA.

a - e

ee |

eee see @ ole we Be oe

SFe rd See «