, ie a fe we Excuac eur RR PAD SEER SD, Fala EL Pe ee oe ee Fee ‘Th a Lr eer " i neieiee: Mngt hs ees “ Hs ives . ly es ‘a iy: fle a 5 i Wye tens aoe ts. : - INDEPENDENT LABOR ORGAN” JOF FINNISH CANADIANS © Eetablished Rov. “é,. 1917. “VAPA us {LIBERTY} Os or Niaitager:° e ‘ie TacePHote: irtbe ett et duidrahim. ea ades - ° ‘Publishes tucige weekly: Tuesdays, ‘Thursdaya.shd Satundie by est Publishing: Co, Limited, 108-102 Eun St. Wrest, Speibury. Ontario, " Wailing - bddrens: Bo Gy Ki ding rate ‘apa: eppttawtidn, weetilittort ‘trée of: dhiakge:, sitet Gd décond dake wisi Wy the’ Poet cities Se alee A and for Payment of “pomtage i on a. — arth CANADIAN Canedama: ‘1 x: 10.0, kk, $5.25 . USAin: ivet.6 ox: mf "Stk. 968 cgeaen: a hae Oa ik USAn | paionia je itendisyys ‘Hudlimalita ‘siita, “vaikke. yhdysvaltalaisen pidiomnan’ va ” kutasta ‘Canadassa tutkineen Watkinsin tyékunnan raportti : fH mmonen canadalaisen: ‘mielesti vakavaa teivorisen aihet- ta varsmikim niista keinciata, miten: yoidaan .tehokkaaramin. '. ploliistaa mannrne itsemaaraamisalreutta, niin kieltiriitdn — tosiasia kuitenkin of; etfa kikaan ajatteleva camadalamen. el ‘yoi subtautua.valinpitamattémisti silken vaaraan, minka Ca- 7 nadaan tunkeutunut ulkemaalainen padoma Canadalle atheut- | _ tam on dscitéttu’ “‘sruttivalla” sormeHa Vapauttakin vaittien, etts meidin leHtemme, kuten yleensa edistykselliset canadalaiset, - ovat muka. “yhdysvaltalaisvihamielisyyden” yvuoksl heratt : “neat hysymyksen: rajan etelépucleta Camadaan funkentuvan | pasdman, Canadan itsendisyydelle ja tulevaisuudelle aiheutta- Tnasta Vaprasta. d@essidn tukevien! piirien toimesta on- tartuttu kuin Hulkdvirrd voljen Kerteen kiinni sithen, vaittamaan, etta “iiman yhdysval- talaista pa#iomaa”. Canada ei. olisi -voinut ‘teollistua niin no- "Beast mita on ulkomaisen padoman turvin tapahtunut. Toai- asia tietenkin on, atta kukaan ei vastusta amerihKalaista. pai- _ omias yleensd — vaan nimenonman site tapda, miten se'on | —kaapannut kontrolliinsa valtaosia Canadati teollisous: j 2 mats : ‘ta tuotantelaitoksista. . . |: Watkinsin raportissa osoitetaan viimeisimpien. kiytetta. -Wissa olevien tietojen mukaan. etta Canadan ‘ekonodmigan on funkeutunut perati $33 miljardia ulkomaista padomaa, josta _. 80 presenttia on yhdysvaltalaiata padomea, Edelleen osoite-. _ taan, étt& ulkothainen pagoma wontrvllol &} prosenttia Cana-_ dan tehdaslaitoksista,.59 progenttia wuori- eli kaivosteollisuu- desta, 74 prosenttia oljy-..ja maalaasuteoliisuudedta jne, Sw _nat- ‘omistus?" Ja “gontrolli™ ‘ovat. fassa. yhteydessa tatkaisevia I tekijdita. «©. °-- Jos Canadaan. olisi. “Jainattum oki “sijoitettn” mainittu $33 miljardin rahasumima, niin se voitaisiin lainan suuyiudes- . ta huolimatta maksaa jeskus takaisin, ja ulkémaisen padoman avulla rakennetut tuotantolaitekedt tulisivat joskus canadalais- van co Ei le pitkaa sikaa its. ‘kun tienfin. kysymyksen jdhdosta:. : “Talon =a ’ ‘ _ en Kasia. jen Ioharisonin | ye sbielialé | pure feukbie meta eon —_ RBI, Sei jan. cikeuteen i trekoa. niihen, ettel Bbell-Viehtistn ht - ubusrintama: FNL : omiiigin : -kolmd ‘Vilkinog: sitter ‘aloittaineseudiy ‘often: slivissa. Mutts hanen hudlestuncel iecerwon ja hysp bat: sated Pal jes) tavat kuitenkin sistisen evottormune ,| ed. sia “Rarsalinett ° apa aot pas ce eiteee iNisylen quot’ ontiise: bar | ite: kielen : sanasia- “anga", jo ‘ka, "éliimeri kite ‘tal wild: ee pie ad. Ateara virtaapaikoitellen :| Jopa 100 m -syiyisissd kanjoneissa, hot ‘wuosisatijen kuluessa. ovat itaneet "erivgrisiin - kallicitin, Wirts ‘Hibtee:- Baival-jinvesti ja lat- ‘Tunguskaan, «joka “puo- ‘lestzan Jagkee Jenisethin. Jo alku- JahtetHdan joki on iniin- mahtava, Otte ensimitiistey. 60 .kmin .vesilla: saadaan. pyérhmgin ‘E000: Kilowa- |-22 WaTKALLAAN: BAIKALISTA- tin. “‘tehoisen ‘yoimalaltoiisen. tie biinit. Baikalisty Tontieestit ‘Antec |- ran yes] on 3—4 ‘asteen: laripailsts Sper voordten ja. sikel se ehtiit yir- rata sean ktlometrin matkon ennen |. uth. Seityy, re: BAIRALIN ryt. Wanha siverialalnen taru rextod jjette Angat, Baikal-vintiokéen 447 ; | tyitdrestd vanhin ja kaunein pake- hi eastoln - isiinsi tantoa. rakastet- rei }dunée, nuoren Jenisei-sankarin lia, Esdissi mieless§ (ami tarina pitad ; ppailearsa. Angara nget an’ ainos || Baikal-jarvesta pais laskeva oki, ‘Venibki Tmt 336 jokes ‘Luovat ve- | lensd: thhin jdrveen. Tiedemiehe! Ink hh kitheoi- Obrexksi: “Ber ie: a3, miten sen voisi tehdil paren: imin”,..sant oreshientti, : Noa rtts - li- ‘sisi fuitentin ilmetsen epdiiyn. val- lasda: “Joa todella tetilsin, iérvet: telisin t0isin, valitsigin | paTEMinad |: lien. Seatamme erelty.. Oven teh! nyt paljon virheviy". virheith”. _ : Laivasto puhdi pubdistus * Amerikckalaisminlisisté piiteista, ja. nit. tietamatkimiby- : Vuoresse, . if Stevia, — Kereta. haltihua’ exoitl| - toreidina yhdekséa. korkea-arvoists laivaston upseeria puhidistaesszan- Irivaston dumingesmivttsisté atfhek: ksime amirsalia, He. ovat Dedes johti laivastoa:. icon dieanio- tias. Funingas Kotistantin- tek! eptk- motichinetn wallanisappetisyrityk: T7 jeulukuusaia, Erettamlis prlistas uinettiin Konstantinin nimissé ja si- jaizhallitsijan keniraat Zoiakisin allel joittamana. me, . Hrbtikieen vaHlankeopipakser ial keen Gy erdtediu tai maaraity elak keelle noin 600 upseeria, joukossd ‘12 kenraalituutnanttia, 34 -kenraa- ‘| litnajuria ja 79 prikaatikenraaita ten omaisuudeksi. Kukaan 4 vastusta ulkomatsent padoman hy- | 3 --yaksikayttod talla tavoin. Mutta kehitys onkin ollut vallan toisenlainen. Vhdysval- : tain ‘monopolipaaoma’ on tunkeutunut Canadaan taydellisen. |’ talousimperialismin merkeissi hankitien omistiriseensa ja.kon- | trolliinsa valtaosan tehdas-, kaivos- ja dljyteollisuuksistaimme. ’ Ulkomaiset omistajat kahmivat jo Watkinsin raportin mukaan _ toista miljardia dollaria veittos niista Jaitoksista, -mitkaé ont . Canadasta saatu kaapatuksi Yhdysvaltain monopolien amis-’ | tukseen ja kontrolliin puhumattakaan nyt niistd tuhansien ja “tuhansien dollarier: mencista mitd dailta kehimitaan emayhti- Gille patenttioikevksien luovuttamisen ja muiden sellaisten ao menetelmien aviulla. Watkinsin raportissa osbitataan, atti téliainen tilanne val- Hitsee autoteollisutdessa, miki on 97-prosenttisesti yhdysvalta-_ laisten rahamiesten-kcntrallissa ja omistuksessa. Nioin 97 pro- enttia Canadan kumiteollisuudesta. 77 prosenttia Canadan ke mikaliteollisumdesta ja 77 prosenttia Canadan. sahkdvalinesti, - tuottavasta tegllisuudesta on amerikkalaisten omaisuutta — ja huclimatta siita kuinka kauen ja paljon ne kahmivet (aanta ' -yoittoja, nama teollisuuslaitokset pysyvat jatkuvasti yhdysval- | talaisten moniopoliyhtididen omaisuutena. da mika on seurats? -. Ensinnakin se, etta - eanadalaisel joutuvat - loputtomasti maksamaan yhdysvaltalaisille {alls toimivista teollisuustai- __ toksista voitto-osinkeja ja muita palkkioita. - Toiseksi ja. tim on erittdim vakava seikla, suuret ame-— rikKalaiset emayhitit.ovat taalla “valtiona valtiossa”. Sen si- jaan ett canadalaiset voisivat hallita mielenss mukaan-omaa roaataan, tala on suuria. ja todella vaikutusvaltaisia tealli- " suusiaitosten alayhticita, jotka viisi valittavat Canadan.. Laii- pykalista ja Canadan haliituksen pidtoksista — ne toimivat - Oylukirimdisesti yhdysvaltalaisten emayhtioitiens’ maariys- ten ja Yhdysvaltain hallituksen lakigyhlien murkaati Tassa mielessa Watkinsin raportissa kiinnitetéan huomio- ta siihen, miten nama ulifomaiset yhtist “syGvy ttavat” § ia “itl -luttavat” Canadan itsemaradimisoikentia. - Tami sellaisenaan ei ole tistenkadn mithin unitta. Tal- jaisia katsantokantoja on Canadan trovaentlitkkeen toimesta --esitetty pitkin aikaa. Samanlaiseen lopputulokseen tuli Litto- halliiuksen salanevvoston presidentti Walter Gordon, joka kir- _ festadn ehdotti mm., etta cariadalaisten -tulisi' omaksua kkari- - salliseksi teh tivikcseen ja suunnitelmakseen. Yhdysvaltain paa- tamigen”, - Watkingin raportissa esitetian useita hyédylltsia keinoja. siimad miclessd ja sen hyviksi, ettd saataistin Canadassa oleva -wlkemaatainen pidoma palvelemaan Canadan Kansallisetuja’, ‘uten sanotaan. Yhteng hyddyllisend keinova mairditaadi transallisen ‘teeth tystyén -perusiaminen. minkd kautta ja avulla canadalaiset | voivat chjata sdisténsa- ja paaémansa Canadian teollisuuislai- tosten kehittamiseri hyyaksi. Toisena ja meidin mielestamme vahemmén onnistuneena | keinona esitetalin Canadan valtion sekaantumista “yaliakten’s” asiaan silfoin jos yhdysvaltalaisten omistamet alayhtist iclel- taytyval Yhdysvaltalaisten iakien pérusteclla myymista tot. “teitaan esim. Kiingeah ja Kuoubean seki muihin sosialistisiin ‘mathirr, jéiden kanssé kay tavaa kauppaa rajoitetaan ¥hdye- ' | valtain “sotalakien" perusteella, -Wathinsin komitea esittia asiallisesti pubuen, mits jos esi- * merkiksi jotleut ametikkalaisten rionopoliyhtididen. omistamat ’ Ghjeiden mukatsewtt vain. ‘siksi, kun jothut - yhdysvaltstalslait, 7 ;Thyllyliikkeet kielldytyvat | jaukamasta canadalaista’ viljaa “Kitibaan vietavaksi ‘jautiotksi, Kuteh. dskeltitain tapahtui, sil- ~Join. + pits Cahadan, hallitkeet, enna "valikadeltsi" ia jau-- ma hattaa itselleen néndi jadkot sekG Jihettii' ne sitten Kon. PA VIA otaksuvat Anguran aikoinaan muipt: taneen Senwouuntazns> alueella 'n- pahtuneen - ankaran akijlisen maanjaristyksen vuoksl. Eragnd “tedisteena” © yanhan . legendan pailkanss _pitavyydesti pidelkan mayiis suurta kived, joka sijaitsee Wome, kohdassa,.Jossa: Joki exkanee jarvesti, Baikal-vanhus oll sen. muka singonnut, pakenevan| 3 tyltiarensi jiilkeen. Pajkalliset bur: jasnit palvovat. kived. muinoin py hami esintend, Tams taru on pntaziut kirjaitija Anatol. Kutnetsoville aiheer {13- Hen kirjagnsa ‘“Legendan jatko”, ‘sista. Nyt erotettijen ‘JouKossn On ¢ Saas ovat Kretkari | i ladvaston entiner ' esikuntasiel inka | varaattirsali Ippotratis Bedés ba B | Kontra- amiraalit A. Rozakis ja D : | Soutsos, | [ nirjeité PENT JUTTUA | ARTHURISTA | Abkkani kulukej- ajattelin kirjor- téa Joitakin kuvulumia taza Art- “mrista. Kim pakkarern tuuliteen remno nurkissa, niin elami Lut fw Hrutilaata. Jotekin pitaisi . teh- di, vaan Warn jwhlaparana ei cale| kovin prakfon mitddn teaketmista. js ujoskaan. pakkasen = pureksimaks! ei tee mieli, : Nitin kansalnvalinen vinumero ilmestyy nyt juuri ja: sit -enkin olisi pleiiayt: yFittaa sata ‘Pation Kirjoituksia, -vaan (Halli ne taiaivat Kuitenkin jgadi aikalail!a pieneksi, sila mindkin jo alan olla liian vanha kirjeittelemaan, -Intou kyla vieli olisi yuan jotakin. puul Naisten pai- Ttuu. Sanat eivat tule enad koten a a Olga Hausha, Varteourey, B.C. tibytti hetnikwun Ww paiva “4 ‘Tinea. Mandy | ith, Soath Porcupine, 1 Ont., tayttai perjantains, behmiknurt 9 paving 65 voetts. Amie Keir, Sudbury, Oniari, Nestor ow Port Arthur, Ont. “ytd baumantaitra, netneleuaar ZA pna.72 vootta Urhs Piilo, Port Arthur, Ontarie, tayttad sunnuntaina, . Selmecuan 25 pra 77 vieta, . ¥hdymme sukuldisten ja tutta 7 ¥aln oftnentorrotukstio. baat. Thrneellisti iss on se Saurt | dlistuvaisuus, mitd Wajtkinsin ‘Taportissa suositellaan “pienille cariatialaisie” suaten | yiidys- Valtalaisten alayfit ibiden edes- on? Ovatke asiat todetta fo. niin huonolla hanmalla, etta yhdys- valtalaisten omistamat teolli- di mita tahtovat, ttl Hittohal- ‘Hivskin jeutuaz nikien edessa -yain pelkin “olltkixfen’ asev maar, ja ete meillé muita ca. _madalaisilia ei ole asiasta mokan _Koputmstakaan? “oman kentrolliin joutuneitten tuotantolaitoksien “takeisin o8- ‘Me epattenmne, ettei talainen néyristely ja alistovaisuus ve tele prtkia aiicaa. Me uskomrime myds, eta fuwuri tatlalnen yh- - dysvaltalaispidoman edessi ita- -pahtuva néyristely. ja perild- . antarkinen on yl saurt tekije mista. Quebecin separatistinen | liike saa: voimaa ia potitta toi- | minnalléen, ie puolestamme arvelemme, etta at ole kavtkenta se paid - jatlotss -yaatimnaa4n kansdlligtettavelicsl ehtedalaiset tilevrat hatkki . sellgiset: ulkomiaisen’ pidodman kontrotoimatt yhtiot, tehtaat jalaitohset, jotka ktel- ta yly viet toimimasta Canadan |. lakien ja Canadari bali thakgen, mad drittelevat boisin, | | kuin istua kirjozllumaan, —-. ja 5c Rirjoites tuli ®einkuin itsestain. ‘| joitelleet re toli muorempena, ettei muuta En tied& ovaike tiala naiset kKiv- stihen © Kansainvalisen Natstenpiivdn numeroon, Mind k+!- 1 opritin jotakin, vaan sekin ‘taisi. tutle sellainen, etla tokke silk edes hafotaan ottay huemioon. — Sanotaan etta hyva yritys kervaa katken je niin se laitea ollekin. Kylitin tGalls on ‘paljon naisia ‘jetka voigivat .kirjoittea, aan Se fiénee. seligista - pienta © valinpité. mattémyy(td, elth ei tahdo millagn |. tulls giateliua, ja jos el saa alkua, “niin eipa sitten- ole loppuskaan. Foiven ‘kuitenkin, etta Torontan najset ovat antancel kynanmsa tehda tehtivinss. pudlestani torven teilte kaikille . hy- ‘WHE «vodirtia ja etta naistenpaivi ‘Aomerd alisi todella suurenmainen. PYYNE- PAIVAN PAKINA | EREHDYKSIA jnhimillista. Erehtyminen oo. Toisin sander, katkistt hyvista al- Keista ja -yrityksista hvolimatla eréhdyksji tekee niin yksi kuin toLnerkin, : 7 . hoe : oe a eee ragt= t= Ta fad . . 1 iam -. - ‘i r *L . red hoa RPI or de Le eet Se a en ee 1 7 ens . Ro. 5 | dossat’ Sh in * erioo ietateain v6 laitekseh fz pe se jfita, “Vieii lodtavinipaa jatkow Te Hendalle on olit Bratskiq “jattliis. Jenigeille miinen’ voimalaitos,. jonka betani- Turi kohoaa. yli 100° metriri kor- keufesh ja ‘kathalsee “Angaran ja hevEa Joen vedet aliaaksi, jchon mahtwy - 179 Miljardia kuitiota. Padsidkseet jatkataan - matkaanse Angara joutuu “maka. main. tdalld veron, pfaka mierkittes 22 :failjardin: Ilowattituntia sinh Jeniseihin ‘Angara merrettsa, veden. pte - morkenttg 400° mettin: Fe! heen. voldagn - tekentas viel ket. Mme vonrinlstertts, tote: pidotiie or 1) metria. kuten Bralskissa, ja kel- me voimgaitesta: iden piidottis on 30 metria , kiuten - Irkutskissa. Kolmanten voitnajittildisen ; — Ust- ‘Hittin vommalaitekéen — ‘yokes: tyét “ovat jo" alkaneet ja tehdltaan Keskitgivalla ; Aivan Siispi mina yain nye |: Mutta ovehdyksiakin on ainakin Kahia sdrttia, Niits, joista me itse beistein jou. durunée henkilokobtatsest maksuh . sdorittamaaa. Ja. niiti, mild isot viskaalit: ten _ kevit yleensi veronmaksajain kor. ., Jattavaksi. Tahin trkaan yuadesta kiinnite- idan meldin ecanadalaisnten hugmid- fa sithen, minkdlaisia laskuja ovet isaisten ja muiden viskaalien - vir- heat Hhaksehtayrksermine aiheutta- ee Ja kun liittohallituksen paatilin- tarkastaja Maxwell Henderson esit- tid alahuoneele vualuisen tilintat- kastajaraportlings, niin sibtii tulet esille seilaista sutrruusiuokkaa olc- via eckelti, virheli, viirinarvioin- teja ja mulla rahekipia aihevituvia | seikkoja, etfi sid on oksal pois. alkuviikolla Mr. Héndersonin - esibiimiised rpportissa todetandl, eaftd.maaliskuun 3) pnd 1967 pail - tvin tiivvoden siketa on yir- tusministerligsd “enemmin kuih heits ja erehdyksil tehty. pualus-_ - missin, munssa hallituselimessii.””:. . Tamil oi tetenkidn tarkolta sili, LaMacsh tais[ olla olkeutettu slinii obit muldenkaan nunislerididen — se yetls vertoja . Bratskille, “Furi Reiki suminitieitia olevat voimalat on saatu valnotiisi, nousee Angi: | ran ivovuttam” sithkbvoima 70 tii: fardiin kiowattlentiin vuodessa. Rakennustydt lipipsiserattimissd ‘taigassa, joesa pakkanen pankkud: ‘falvisin 60 asteen yoimalla, On ta Tunomaitien sworitus., , IRKUTSK JAASSA. Metke ustin tammikin - pakkas: ten aikaan. Angara teki Irkutskiile pahojaan. Valin Se ick pais yi chileen peittamia aaitojaen kaupon: gin xaduille ja keskusaukialle. Sake ka. Muutamassa tungissa osa kaue punkia olf pelliynyt paksurunm jad- kuoreen, Ja nim sal prolet Irkots- kia olla jitden. vattkiba kevadseen | | Cattelussa. ‘5 mK A. Tama . johtui siiti, etla Angav's 7 ioka virlaw repi ikuisen roudan vy¥o- fisiekeon, ai jaidykdin. pinnallazn kdfen joet +leernss, -Yaan poh jalta, Pohjajaa tempauluu vahitellen-mu- t| Kaan joen vdlasseen jucksuun, jola voimakkaimmatkaan. pakkaset ci vEt pysty Kahlii¢emgan ecnnen kuin jal kulkeutun = alas. kapenee — jy.Kaall., Pullonkaulaan ruuhkautuvat ‘nousemaan yi -keutumaan kKawpunkiin, - likutskin asukkaat yrittival kak kensa Pelastaakseen haupuneimM mail- Helsinki — - Hallitusneuvotteluille | anncthin alkiupotku perjamtaina- ifta- | ngivilla, jolloin eduskunnan puhe- miés Johannes Virolzinen ja edus kontaryhmien cduslajet kavivit esit- iamiss4 lusayallan presidentiile Tamminemersd nakemykeensa . tu- levine hallituksen pobjasta ja asoit- tain jo hallituksen muodostajasta: ‘Kaikki ryhmat loteuivat kantansan, etti vain laaja parlamemtaarinen ENemmMmisGhailitus wol selviyltya "iy- kyisistea ‘tafoudelitista. ongelmistd. SKDL:n ja TPSELin edustajst sic sittelivat sosialidemckraatit “lazjaa.parlamen- laarista, snemmistéhallitusta 1zhin na nykyisen Ralfatselle pohjalle” ja kekustapuodire tuthittavake) “vleld kerran kajkkien puoluejden. yhteis- ballitwksen. muodstamisen mahdelll- suudel”, ee Kiydyissi kuskusteluissa presi- den.tt Urho Kekkenen mainitsi tiet- tavasti, celta maan vaikea tajoudelli- [sen tilgme asetiaa kiireeilisen -ai- zt nae Fat ee ATCC ee ee ec! . a. k . . ee . J 4 rot ri Lao “ PAE eet pct a et aad haareva 3 Irkutskin: alapuclella joki/ ‘Byrdiden- ja tun. nykyisti hallituspohjaa, a aed alee Pe ee a is eee “a ee : sane