SUOMEN AINUTLAATUISET SUHTEET PERUSTANA EROOPPA- MUISTIOLLE — ed, Th OT. TORRANCE ENE staan} V ae Vm oe Setoud elias all rogiveratlon No. tts — VAPAUS, 147 Fim ‘Street ‘West, Bodbury, ‘Ontito Fibteatyy 1 tlistainia ja torstaina ; ‘Canadan suomaialaten teeniinon | wo Perustettu 1917 : . _-tyOviiendehit : : YX = I =. * «tise ghteydess’, No, $i. — “Vol LUI. vuosikerta -_---- | Hixon esitti ‘Sudbury, ¢ Ont, “Torstai, toulkok, 15 p. - — - Thorsday, May 15 1969 - Puhe sai villedhkon: vastaanoton: ‘eri _puolilla maailmaa; -- etitykset “eivat mene-_kyllin pitkalle sanovat. monet . | Presidentti Nixon Bangi, . eth: Yhdyevallat om - -¥almlina tynnostamaan Etelii- Vietnamin “Tinjoit- tumattomuusohjelman" ja v. 1954 allekirjoitetun Geneve sopimuksen velvoituksen edellytiaen, kus “Washington, — —~. Presidentti: Richard Nixon piti : kedhivillckoiltana laajasti. mainostetun. radio- ja | televisiopuheen mink& myds CBC:n televisio vi- Litte. Pubeenss lopussa hin esttti 4 kohtaa kaait- | tavin ohjelmansa Vietnamin sodan lopettamiseksi - Bitheenss elugsa preaidentti Nixon mydna, etta _ keskustelia voidaan rehellisesti siitd, olisike Yh- dyxvaltain pitinyt sekaantua lainkaan Vietnemin— asidihin. Mutta, hin selitti, me olernme nyt aielli - je déiaa on kasiteltava ailti pohjalta. Hin vaitti etté snurvallalle on tarkebta mya “kasvojen pelastaminen”’. : Prenidentii Nixon sanai, pyri Vietnamissa sotilaaltiseen voittoon eik%:acti- Hain eaitti, Ybdysveliain liittolaisineen ja toisten ¢i-eteli- vietnamilalaten ssevoimien suurin osa olisi yedet- - | tiv 12 kk aikans’ pois Eteli-Vietnamista, etta asevoimat vedettai- iin mAarattyihin paikkoihin, mista ne eivit osal- listitie? taisteluihin ja etti ‘sen jilkeen USA on — ‘yalmiina vetimSan. sovitun madriajen kulvessa _omat ja Hittolaistensa asevoimat pois, milkséli. ’ Pohjois-Vietnam on engin vetanyt pois omansa. . Sanomatta asiaa niin, han hylkisi Kangailisen vapautusrintaman ehdotuksen vilizikaisen kokoo- ‘mushallituksen muodostamisetsi yleisten vaalien _ jArjeitaimiseen asti. Sen ‘sijaan mr Nixon asuosit- - teli hansainvalisten rauhan yliipitovoimien muc- dostamista yhteisten sopimusten peruateella ja .. niiden valvonnessa suoritettavia Yaaleja gen jal- - keen kun ylkomaalaiset ‘asevoimat, on kotiutettu. | ‘kaikkien" ej-etela-viet- : namilnisten azevnimien samanaikaiste pois veti- ‘misth”’, ja Etcli-Vietnamin itsemiaraamisoikeu- det - shilytiimisen .valttdmattimyytta, selittken. - Hyitenkin,. ettei USAcla ole -vastaansanomists Etelé- ja Pohjoias-Vietnamin yhdistymisestiksan, | mibeali Etela-Vietnamin kansa sitd tedella haluaa. - lastuklasdmien hallussepitoon. sen jalkeen ci-viethamilaiset Han korosti_erikoigesti ‘ atts ‘Yhdysvallat ei. ten han karopsti, etti wlkopuollset adtVOIMat Ve- detiain poia myis Hambodzhiasta ja Leosista, . Han ei ganonut mithin esim-. Thaimaasta, minne. Yhadyevallat on peruatanut suuria Jentotukiase-— | Nixonin § kobtaa kisittivan. ehdotuksen tekst! julkaistaan SCUPAAVAESR NumMeroesa- ‘Linai-Euroopan maista ej saatu vieli toratai- SAMUUT Mmennessi mit#in virallisia. Tausuntaja ett tivaih kauakat. OMA TUOMITSI NOPEAN TAKAA-AJON = ““Ambulansseissa el tarvita sireene}i” °° = > | Mace -kaasu aiheuttaa sokeutta dliimifle - : - Paraito. _— Outarion laakirien: ‘yhdistykseno — (Ontario ‘Medical AsHociation — OMA) tiistaisessa kokopksessa tuontiittiin . vaaralli- Beksi meneteiméksi se kun am- bulansait ajavat suurella nopeu- della gireenit ulvoen ja myds po- Hisien koyat tekaa-ajot. - | Mainittu jarjesté tulee’ ilmoit-, tamazan Ontarion prokuraattoril- le, ett se vastustaa ambulanssien ' liikennesdadisten rikkoumuksia. ' “Cellaiset rikkoumukset ovat ylei- sille vaarallisia ja liskksi vain harvain ldketieteellisesti tarpeel- igia.” | Virallisesti ambulanssiautoilla © «§ ei ole oikeutta liikenncsdantajen “nopenarajoitusten rikkomiseen. Lijkennetapaturmien laakinta- asiolta: kasitellyt OMAn komitean i= puheenjobtaja; tri F. L. Lawson ilmalsi mielipiteendén, etta ambu- -_lanssiautoissa ei taryita sireeneja lainkaan. Joissakin tapauksissa, mish tarvitsan pikaista kuljetus- ta, Yoidasan saada poliisisaattue. . ‘“Balion tarkeimpaa on se, etta ‘ambulanasien miehiatét ovat hy- _ Win harjoitettuja, jotta ne betavat minkdlaleeen. asentoon potilas patnaan ambulanssigsa, sill& useimmiten kuclee ennen saraa- lgan padayd gellaisia potilaita, jot- ka oval dlleet vadraesa asenncssa ambulanssissa. OMA vastustsa myss ‘polilsien hirmuvauhdissa suorittamia ta- | Waa-ajoja. Tarpee!lizempaa on, et- tH poliisit ajavat kohtalaista vaihtia. ja kayttavat hyvakseen radicitaan takaa-ajettayan kiinni- . sanmieekai selitti tri Lawson. OMA EI SUOSITTELE | MACE-KAASUS BKAYTTOA Mace-nimisesta mellakka - kaa- Busta el ole saatu riittivasti tie- toja, etta sen kayttda voitaisiin. #uositella; tedoittte OMAin roh- AUTO! LA doskauppa-asioita kéaltellyt | komi- leg. .Komitean puheenjohtaja, tri W. A. Mahon sanoi tuthimusten osoit taneen, etta-tallaiset kaagut yoi- vat atheuttaa pysyvin sokeuden eldimille, mutta Yhdysvalloista ja Canadasta ¢j ole saatu tietoja ih- misille aiheutoneesta - pysyvesta sokcudesta. “Liiketieteelliseati se on tur- vallisempaa kuin kapula.tal pys- syn Juoti. Jog kysytte, anko sen | kaytte turvalliata, minun laike- re oti tieteellinen vaataukseni on ‘ei’, sanoi tri Mahon. Unio anoo : Ssoikeutta : Adee — The Canadian ‘Air. Line - Employees Association (CALEA) ilmoitti tiistsina, etta se tulee pyytimiin lupaa noa- tazkaeen Alr Canadaa vastaan syylikset epicikendenmukaisista tyGmenetel miata. Union presidentti John Hayes Sanal antamassaan laustinnossa, etta CALEA lastit tyiministeri Bryce . Mackaseylle esitettavaa ancmusta, Jonsa pyydetiin otkeut. ta nostaa syyte hallituksen omis- tamaa lentoyhtiota vaataan Cana- dan tydlakien rikkomisgesta, Mr Hayes. moitti Air Canadaa kaikkien unisiden kuuluvien tyé- ldiaten “‘summittaisesta ketiin 15- hethimisest#” ja ei-unioon kuulu- vien kirjanpitaéjien ja tyinjohta- jien palkkaliatalla pitamisesta. Air Canada on nimittinyt tata toimenpidettaé normaalikei mene- telmakei, sanoi hin. Tillainen toi- .minta on normgalia ‘“‘aingastasn Nitile tyonantajille, jotka ovat ty dellisenti union vastaisia ja jotke elvat vAlitd mitéin -Canadan lacista”. aanol mir Hayes presidentti Nixonin pulheesta. Mutta Yhdysyaltain senaatin ulkoasiainvalio~ kucnan puleenjohtaja, senaattor’ Fullbright sa- nol, ett mr Nixonin ehdotukset eivat. mene Tiit- Erdat. kornmentaattorlt ovat: huomioineet, ettd -spresidentti’ ei. esittinyt mitéan varsineisten thine talujen lopettamiaekst. Ottawa athtaitui aluesa ‘yarovaisella mybta- , miclieyydella" mr Nix erikolishuorniiota . ehdotukeren kangalnvaliaen val- . yonnan. jarjestamiakyaymykscen. - : . Pohjoie-Vietnam jukaisi lauaunnon misaii sano- tean, ett presidenttl Nixonin esittéma ohjelma - on: kokonaan epioikeutettu ja epirealinen. Moskovasta ef oltu torstaiaamuun mennesell annettu mitéan lauguntea mr. Nixonin puheeeta _ Mutta. hallituksen fiinenkannattaja Izvestia jul- kaisi keskiviikkona artikkelin. Neuvostoliiton jakamaton kannatus ja tuki Etela- Vietnamin kensallisen vepautusrintaman 10 koh- - taa kdsittiville rauhanohjelmalle missi koroste- taau erikoiseati, etf_a Yhdyavaltain tulee vetiid eh- . doitta asevoimansa poia Vietnemiata. Moskova pitiz kansainvilisend FNL:a rauhanohjelmag, Banol Izvestije. in: puheeseen kiinnittaen - missh Juvettiin Yelyolliguutenasan tukea |Opettajat marssi-. | vat sopunulcsen _ |puolesta - | Montreal. — Montrealissa autjet.| ~- I tin metkein “Xaikkj protestanttiset koulut kun arviciden mukaan nein 1,500—2, OG opettajan aloitti taal marssin Qiebec Cityyn osallistuak- seen katsalliskokousrakennuksen ed st thie Jarjestettavaan mi¢lend- Sortkseen, Montrealin opeltajat liittyivat or- violla poin 8.0M):een mauilta Quebe- fin parkkakunnitta. fulleihin apetia. |] LiTh, Maakunnan ‘70,000 opettajaa_ ark tydskennellyt ilimay palkka- ja tyi- ehtosopimusa vidden 18 kesi- kousta Jhtien. | | "PAIN SEINAA. VAAN” TUUMIT HAROLD WILSON Lakkivoliske lanjenee otam-ehjolanea British Columbiassa_ Vancouver. ~-- Lihes Zz, 000 tyé- ist ‘on lakossa British Colum- biasse. TFubkannet polsta: | lakkovahtilinjoja ja: useat tyhan- net tydlitse: uhkaaval lakkoutua tad ovad kjrelssi palkka- ja tyo- ' _ ehiosoplmysnenyotlelaissa, ‘Talli heikelli guurin lakko ka- - SHH nolo 900 pulkiiniesti, jotks ovat olleet lakossa vikdeity vilkkoa ja yahintiin 1,006 muuta am- maltimiesti on kieltiytynyt kul- kemasta -hejdin lakkovabtiiimjo jensa lipi, Lakon sanotagn selsa- uttané¢en noln $300,00,000 arvdi- et rakennustyomat, | Vancourerin ja sen Jaitakens- | punkler Horsabyn ja Richmondin 2,200 tydlillsti uhhaa perasta ai. |‘ ‘kaa Jakkoutumbella palkkoiensa parantamiseksi. Myds. 500 oljyi- pubdistamotyoliisen fa 7 Bri-- Hsh- Columbian Super-Market- Aauppojen lhanleikkaajien sano- taan valmitduvan lakkoon: . Saigon lakkautti ltaas sanomalehden | . Saigon. — Saigonin hallitas lakkautti_ tiistaina jatecn yhden sanomaiehden, miko off 27. sen | jaikeen ‘kun sanomalehtinensnurl ‘poistettiin’ 31 kvukautte atten. Dan People-lehti, jonka levikki oli 30,000, Jakkautettiin epa&midrii- sekai ajakei. Evia hallitukeen pu- hermies ganei lehden- moittineen hijattain hailitusta. sith: kun -se oli sijoittanut varejn uudentai- seen rilsiin, jonka aanotaan tuot- invan kakeat tel kolme satoa ¥uo- desaa. Kaivomniesien. lado laajenec Quebecissa - Sept-Iles, ‘Que. — Nom 100 ku pa- Mkajvoslyiliiela. Murdochvilesia, Gaspen aluvelta liiltyi keskiviikko- na noin 2.600 rautamahmityolaisen lakkoon ja lakko tevisi St, .Lawren- cejoen pohjoispuclen viidesti yb- dyskunnasta joen tobellekin puclal- Tyolaiset ovat. United Steel- workers of America union jasenia. | Lakoesa on oyf nein 3.300 tye gists, He vastival $1.00 palkanko rotusta tunnpilta kolmen vueden Be pimusajalta, - : Unionistien eli tyélaisten cikeuksion | Puolustamisesta “kurinpitatoimenpiteita” Lontong. — Pudministeri Harold Wilson anti ristiriitojen rikkire- | pimalle labour-puoluecelleen uuden Iskun sivuuttarmalla tiistaina hal- lituksen - ‘Sisdrenkaasta sisdminis- teri James Callaghanin.. Callaghan on ainga siadrenkaan minjaterl, joka .on puolustanut ammattiyhdistysliketti ja - sils tyildisid . yleensd, _ pildminiateri Wilsonin = “korpilakkovastaista" Jakiehdotusta vastasn. Mr Catlaghanisata on vilmekai- Kuluneitten viikkojen alkang ko- honnut mys uuai pucluejohtajan kokelad ailtd yvaralta. jus ‘mr Wil- Konin poliittinen aséma heikke- nee niin paljon,'etta pooluejhta- jan .vaihdoa tulee - valttamatts- miikai tehtiviksi. ‘Kurinpidallinen taimenpide xi- siministert Callaghania” vastaan edustaz pidministeri Wilaonin ko- vinta edesattamista labour puo- lueen nliti - parlamenttijisenia vastaan jotka. vastustavat hanen ammattiyhdetyavartaista laki- suunnitelmaansa. Mr. Callaghan tulee — sinakin tojataiseksi — olemaan edelleen Aisdministerin#i, vaikka hin e kuylukaan cna: buippusalaisesti toimivaan sistirénkaascen, Tama “BIBATENngAg kabinett} kuwssa. “muodostettiin: ¥viime Vaikka Callaghanin sivuunyat- tamisesta ei olekaan annettu: vi- Jrallista ‘tiedoitusta niin asia tuli kuitenkin julkisuateen tiistaina. Wilson -kutsui Callaghanin toimis- toonsa tilataina 25 minuuttia kea- tineeseen puhutteluun. Sisiren-. kaan- kokous pidettiin pian Bet jilkeen, mutta-Callaghan ci osal- ligtunut atihen. Epivirallisten tictojen mukaan piliministeri Wilson olf sanenut Callaghanille, atta viimeksimaini- tuate on tullut gisirenksatle poh- jalastin lisiaji sen vucksi kun han on tukenut ammattiyhdiatys- liiketta lakkovastaista lakiehda- i tuata Vastaan. LAPSILISIEN HUONONTAMINEN POHDITTAVANA Ottawa. — Terveysministeri Join Munro tiedoitti masnan- tnina, etté liittohallitukeen eri- . hiiset huolto-ohjelmat, sigdityen pdihin Japsilisat {family altow- ances) ja Vanhundenelikkeetkin, ovat nyt tutkimuksen kehteena.— Alahuoneen ietuntosalin ulka- pudlella antamanada haastattelu- -lausunnon yhteydessd hin aanoi haliitukeen yleisen ohjelman Dyrkivan “avuurempaan valinnal- ~ diguuteen” huolto- eli: avuatua-. - makeujen yhteydesaii,. . "Path ennen mr Munro SAnoi - 7 kuitenkia, ettii hailitus ei ale tehnyt vield ‘mithan | paiitékelil . tillaisten huollomekaujen (lap- silisien, vanhwudeneldkkeiden jmae.)} vehentimisekasl tal Mut. _ tamlaexsi. Pidminiater? Pierre Trudeaun viikon vathtecstaa antam2 lau- ‘sunto, etti hin tarkkailee $60) miljsonaa vVuolesea makeavas ‘Japsilisien’ maksudhjelmaa syun. nitellessaan asdistétoimenplteitil hallitukselic,. nostattl masanan- taina ja tiistaina kysymysten | ry Gpyn. ' Sanomalehticn Adrjeenvaihtn- jat osittivit p&iministerille yii- ‘Aonvaihteen aikana kyaymykalii slita kus han sanoi, etta tulosaa on suuUriA hatlituksen menojen - vahennyksii. . | Han ¢i antanut alahuoneen is- | tuntesalin “ulkopuolella mitiiin - ityediin sitovia:lausuntoja lepai-. isis, mutta pédminister] husd- - mauttl kuitenkin: “siihen menee, ciké niin, auuri aumma rahaa?" Vastaten Stanley’ Knowleain (NDP — Wlonipeg North Cen-. . tre} oepittimdin. kysymyksecen alahuoneen idtunnosas, terveys- - mintateri Munro sane! maanan- toina, ett mitiiin paitdettii oi ale viel tehty puoleen: tai toi- geen sen paremmin lapsilisistii kuin. vanhuudenelakieistikian. Han «i dntanul vastansta Knowlesln, toiaeen KyAymykseen; etti harkitaanko kéyhyydento- distusmenetelmien (Means test) taytantédn ottamista lapgilisien ja eliikeavustuksen annosga. Piiminjster] . Trudeau istul jiinettémand kun Eldon Wool- llams (PC — Calgary North} ky- ayi, etti onko “hallitue heittinyt ‘Koepalion ilmasn” herittimali - kysymyksen - mak- lnpsiliniex, sulsta? , | pyaytgelevit - tyimailiaan kunnloiitaco | tai oikeammin ‘B1ga- . Muistion terkoituikséms: ‘tticia turvallisuuskonferenssin jirjestimisen ajankohtaa ja esille tulevia astoita Helsinki. — Suomen hyviit suhteet kaikklin niihin maihin, jotka tulevat kysymykseen Eu- roopan . turvallisuyskonferens- sista puhuttaessa sekii Suomen sinutlastuisen fasapuoliset sub - teet: kahteen Sakaan’ valtioon ovat olleet perustana sille, etta _ Suomen hallitus Kateot mahdaol- —lineksi. esilthai useiden maiden: —hallitukaille tillaisen honferens sin valmisieluja eek ehdottaa Suomea eriink mahdallisena tonferenssin pitopaikkana. - Tamiin totesi ulkoministerién poliittisen * oaaston piallikkd, tri Risto Hyvirinen toukok. 7 phi ulkoasiainministeriin §tie- dotustilaisuudessa, joka oli. jar- jestetty -Suamen _hallituksen -Euroopan — turvallisuuskonfe-— renssia koskevan muistion jul- . kistamisen merkeissii sen. jiil- ‘keen, kun Ruotsin radio oli sen jo juikaissut ruotsalaisiaia Lih- . telaté johtuneen yuaden vuokei. _. Tiedotustityiaundessa ' korosti itt Risto Hyvarinen tojetuvaati, etti Suomen hallituksen muiastio on ennen kaikkea erdanlainen koituksena on saada agelville, mit- ki maat, milli edellytyksilla ja milloin .ovat valmiit -kokoontu- maan yhteisen neuvottelupiydin aareile keskustelemaan Euroopan. - turvaliisuuden . keskeisista ongel- mista. : ‘sondeeraua”, koepallo, jonka tar-. Suomen hallitus on useassa yhteydessiit tuonut ilmi, etti ‘Buomi pitii -hyidyllisena. Eu- ‘roopan turvallisuuskysymykais. késitteleyin huoleilisesti val- mistellun khonferenssin jaryestii- faisth. : Suomen hallitua pitia perusteliuna Neuyostoliiton ta-' holta’ esille ‘tuotua- kasitysti,~ jonka mukaan tallaisen konfe- renssin koollekutsumisen tulisi merkita siti, etta mitiin en nakkoehtoja ei. (ultaisi esittii- main. Osanottajat olisivat of- keuteftut tuomaan esille omat afatuksensa ja ehdotuksensa -Euroopan kysymyksisik. | Suomen -tahelta: ollaan lisdkai Sith mielti. etta: kaikkien asian- omaisten hallitusten tulee osailis- tua taliaiseen konferenssiin. Ta- mi kanta on Umaistu mm. sind suomalais - neuvoatcliittolaisesga fledanafnossa, - joka kesdkuussa 1966 Neuvostoliton ininisterineuvestan puheenjohta- jan A: N. Kosyzginin Suomeen suc- rittaman vierailun johdosta. Suo- men. Ielannin, Norjan, Ruotain ja Tanskan ulkoministerikokoukses- a8 Koopenhaminasga 23-24 huhti- kuuta 1969 julkituctin yhteinen kanta, jonka mukaan “edellytyk- send turvallisuuskyaymykaia ki- sitteleville konferensseille on, et- tA niite kuolellisesti valmistellaan ja ett niiden ajankohta valitaan siten, etta on toiveita positiivisis, VAROITTI USA: TA ERIEN_ SAASTUTTAMISESTA © Sanoi USAn jitteiden virtaavan Niagaran - . jokea myoten myos Ontario-arveen | _. Ann Arbor, Mich. — Eris Ca-" nadan hallituksen virkailija sa- noi thilli jishetliin, etta Suu- rel jiirvet muutiuvat ihmisten kivyititn kelpasmattaomiksi ja nlisth® kuolee usetia kalalajeja - Aukupuntteon, elfer Fhdysvailat | ftehosta Loimenpiteitaan jarvien sapsluttamisen ehkiisemiseksi. Canadan voima-, kaivoa ia Jlucy nonresurssien = ministerién Great - James Bruce sanel ajattelevansa |. Lakes osaston johtaja ehdottomasti, etta “toimenpiteet USA‘n puclelia rajaa — varsinkin Erie-jiirven- kohdalla — on nos-. tettava uuleen tasoean, jos ei Suv- ria jarvii aiota paastif saastu- neisuustilaan. jossa niiden. kayito- arve on kulutettu:Joppuun.” Mr Bruce puhui Great Lakegin jirvien vesien puhdistamiseksi ja ett hallitus aleitti koko vesistéi koskevan tutkimusohjelman. | Mr Eruce sandi, doallinesti rinnastaa paremminkin. Lineat eri elimet yrittivat kehit- tii parempia mehdollisvuksia Baastutuksen ehkiisemiseksi. “Mi- nuata tuntun, etta USA:n ‘ohjel- mat.avat hejanaigia.” . Canada on aloittanut $23 mil- joonaa “maksavan tutkimuskes- kuksen rakentamisen -koordinci- dakseen kolmen eri laitoksen, saas tuneisuutta koskevat tutkimuk- set. "Me kulutamme prosentuaali- sesti paljon suuremman summan resurasiemme kokonaistulosta ve- ‘}gisttjen saastutukgen tutkimisgeeo kuin Shaysvale ganoi Bruce, tutkimuskonferenssissa Ann Are |- horissa, “Erie-jarvi on koko probleeman avainkysymys"; sanci mr Bruce. “Erie-jarven tilanteen lieventami- |s@¢kai tarvilagan USA:n toimesta SUUTETAp A madraraheya sanstu- tuksen ehkaisemiseksi.” Yhdysvalloista Erie- - jirveen. paivittain lnasketiavien sasstunei- POHER NYT ‘jwikaletiin |: - | ta tuloksista, samoin kuin etti kaikille valticille, joiden osanotte - | on vilttamatonta Buroopan tur- vallisgusongelmien’ ratkaigemisek si, annetaan mahdollisius osallis- tua neuvotteluthin’. Suomen ~ hallitus - ndin olen myénteisesti Euroopan turvallisuuskyaymyksi& kisittele-— milan. koollekutsuttavan - konfe~ TeNSein pitimiseen. Tallaisen kon- ferenssin onnistuminen edellyttili perusteellisesti auoritettuja ennak. kovalmisteluja. Timi on valtta- maétonta seké riittavan monipucli- sen osanoton €tta kokouksen tek- ~~ nisen toteuttamisen varmistamii- — sekel. Euroopan turvallisuuskysy= mystcn suuren merkityksen vuok- - ai nyt-suunnitteilla oievan konfe- renssin .onnistumisen edellytyk- _ pyrniiteva takaamaat get olisi 7 | @ethuo sivulla a. 12 NLin kenraalia. sanotaan kuolleen Parisi. — Puclustueministerion fainenkannattajan Punatéhden jul kaigemien tietojen mukasn Neu- - vostoliitossa on huhtikuun 19 pii- wan jalkeen kuollut kaikkiaan 12 kénraslia, Kahdestoista tallainen | tiedonanto, elikkeelli cileen ken- realimajuri A. Nemmen kuole- masta juikaistiin viime sunnun- taina. Lansi- Euroopan Neuvostoliiton asiaintuntijat ovat kuitenkin sita mielta, etti vissit) “halyntynei- syys'' jutut tass3 yhteydessa ovat atheeitomia. . .Wama asiantuntijat selontavat, etta Neuvostoliiton, upseerikunta on hyvin suuri. Erdin arvicn mu-" - kaan siella on eri arvoasteen.ken- - raalejakin 1,400. Siks: luonnali- set syyt, yond muutama tapatur- |ma, voi helposti viedi 10 kenrea-. etta LUSA‘n. tutkimusohjelmat veitaisiin mah- lin hengen suhteelliaen lyhyessa ajassa. Useat nyt. kuolleista ken- Taaleista olivat 60. ja fT. tkayuos | den yiittineité. Vasta 49-vuotiaan Anatoly Ka- - ilmatorjuntavoimien - lento-osagtosta, tiedcitettiin Kuol- — domtzevin, leen “traagillisella tavalla: velvel- lisuuksiangn suorittacasa”™.. turmaiseen Kuolemasn. Joidenkin lansimaisten tietojen mukaan Neuvostoliitossa kucli en- © ‘gimmaisen 4 kuukauden alkane v. | 1968 kaikkiaan 37 kenraalia ja Yastaavana aikana tao vuonna a: ‘kenraalia. JOHTAVA EH DOKAS RANSKASSA? | Mick pidetuthim uksen perustecila, hanelli on suurempi kannatus kuin Pompidoulla | den aineiden méird on havaittu | prosentuaglisesti erittiii korke- Aksi, sancl mr Bruce. Niagara joen kautta Ontario-jarveen vir- taavista saastuttavista aineista on'yli puolet havaittu USA:n puo- Jelta’ tulleikss, — “Minun mielestinj Erie-jarven tilanteen vakavilus: vaatii pika- ryniaykseno jarjestamista. Samatila. kun Yhdysvallat pitia Suuria jir- Wid tarkeind -resursseina, canada- laiset pilivat niit& elintirkeind resursseina. 7 _ “( ¥hidysvalloissa).on taipumus- ta suhtautua vélinpitimattémyy- delia itsestiiin selvand asiana pi. dettavia alkupersisid resurageja kotitaan ja korostaa veden vahyy-. den tarkeytta.” Hin sanoi, ettii Canada. lisisl iskettain. totmenpiteita Suurten Parisi, — Ranskan suurimman mielipidetuthimuksia sucrittavan instituutin {IFOP} mukaan vali- ‘aikaisena presidenttinaé teimivalla Alain Poherilla on kesikuun pre- sidenttivaaleissa Suuremmat mah- dollisuudet: “kuin | pAiiministeri | t Georges Pompidoulla, faullistien nimittimilla ehdckkaalla, jota mielipidetutkimusten tulosten pe- rusteella on tahan asti- pidetty melko varmana Yoittajona. Mainitun ijaitoksen mielipide- tutkimuksen peruateella. selitet- tiin tiistaina, ett jos nyt suori- tettaisiin: vaalit, niin varapresi- dentti Poher saisi lopulligissa jat- kovaaleissa 56 prosenttia didinista ja Pompidou 44 prosenttia.. | ‘Yileigend kisitviksend on: vieli- kin, etta kukaan presidenttieh- —VEIME ‘TIEDOT. Parisi, _ Etelii- Vietnamin kansallisen vapautusrintaman | raphanneur ofteluvaltuuskuzman johtaja Tran Buu Kiem ja kakei edustajaa, voltuuskunnan laiajohtaja mra Nguyen Thi Binh - alleviivasi Witlti keskiviikkona saith, etta FNL:n 16 kohtaa kisit- tivin oh jelman tulee muodostag raouhanneuvotielun koka perug-" fan. He sanoivat, etti neuvottelut voidasn ja luleekin Kayda fie miin ohjelman. periaatleiden pohjalla, © Quebec Citys — Tuhansia. apettajia Marsal keskiviikkons Qc. hecin kansatlishokous-rakennusten edustalle vaatien inion Natia- nalen haillitukselta yieista. tyiehtosopimuata, mist on “neuva- teliu” ja 22 kuwkautéa. Poliisien arvion mukaan opettajien mara- . siin osallistui 12,000 henkilii, Opetiajien (Corporation des En- leignants du Quebec} puhemies Raymond Laliberte sanoi mars- Min. osallistuneen kaikkiaan 20 800 henkilait. : Ottawa. — Liittohallituksen “omnihus’-lakiehdotus hyvik- syttiin alahueneen istunnessa vilmelaessi, eli kelmannessa kisit- telyssii iiimin 149-55. Tama lakiehdotus Canadon rikoslain korjaa-. miseksi, minkii hyvikeytykei tuleminen votkultan asiollisest! pu- huen katkkien canagdalaisten jokapiiviilseen elamian, menee nyt | venaatin Kisiteltiiva kel. Isemmistolaisekai | valtaigesti dokkaista pl #an- presidenttivaa- (eIssa ehdotonta enemmiatii Va= - litsijain danistd, ja ettd sen vuok- si on kesikuun 15 pna suoritetta- | ¥2 jatkovaalit. | ‘Ranskan vdliaikainen president: , 6-yuctias Alain Poher antoi- maanantaina vahvistuksen useits | pilivid: liikkuneille huhuille, ett& - han ryhtyy presidentin ehdok- kaaksi, missi tehtivissd hin of ollut yaligikaisesti ‘‘virkensa. puo- - lesta” f¢siksi kun. han on senaatin puheenjohtaja) presidentti Char+ les de Gaullen eroamisesta alkaen. Hiinen sanotaan olevan mialtillis- ten poliittisten ryhmien ja polii- - tikkojen ehdokkaana, Ranskan . kommunistisen pua- lueen ehdokas Jacques Duclos to- tesi viikko sitten keskiviikkona, etta Poherin. chdokkuus edustaiai - “Laantumukgellista gaulligmin’.. Poherin ja George Pompidoun lisikei-Ranskan ‘presidentin yir- haa tavoittelevat myés seuraavat Jehdokkaat: maltillmen sosialisti- jehtaja Gaston Defferre, s&riva- neen edustaja Jacques Duclog. Ranskan vasemmiston rivien ollesse hajallaan neljan ert ¢hdok- kaan takana Pémpidoun voitto naiytti melko varmalta, gaullistien Qlesea lujaati -Tmuuttaneen melkoiseasti, _Poherio omaksimien ketsanto- kantojen mukaan presidentilla tu- lec olla hatlituaasioissa hyvin tilannetta SWUTL sananvalta, Toigaalta hin” on sononut, ettei hain tavolttele de Gaullelle “ alaisuutta”, millé han tarkoitta- nee siti loam dc Gaulle piti ykein- tilnaliisiatn asiolsta, auhtautut , 3 Tallai- . silla lausunnoilla viitataan Neu-~ — vostoliitossa normaalisesti tapa- sanottu. yhty- sOsialistipuclucen jehtaja — |Michel Rocard ja kommunistien . hinen takanaan, Poherin tulo kentille nityttaé kui- | tenkin Yarottus vastuun- -- piiitGsoikeutta tar. keimimists aieeta jo a0= | Jw a ee - oe il eee ee ee el |