: ‘30 VUOTTA SITTEN: ..-Weinet: tHAlti -pohjolasta..Limpimé- __ kia, jotka ovat viime aikoina kyl-. -VUOSIEN TAKAA | at ‘yuorra SITTEN: | : - SAKSA SISALLISSODAN PYSRTEISSA Herlln. — Presidentil Ebert on julistanit Sakean solalain alai- skal. Samalla presidenit!. on luovuttanut toimeenpanevan vallun ‘Botaminister| Geseerille, joka tten on. tullut Sakaan sotilasjohte- ‘Jakst, Paina ja kokoontamisyapaus on Jakkautettu. “Baljericsa on ‘julistettu diktatuuri: Ministerineuvoate on lus- vuttanuit kaiken ‘vallan entisele piiliministerille: ja krannunprinasl ‘Rupprechtin tunnetulte taantumukgelliselle ystiville Gustave von Bahrille. Perustuslaillicet olkeudet on ayrjiytetty |. a , , | _ Vapaus, uutlatieto, ayyokuun 25 p. 1923. SULRE VOrTON PAIVA SUDBURY SSA. ¥ilme atnnuniaina oti Sudburyn jirjestyneillii kaivontyalaisilli ‘historiallinen Yaiton pilvi taisteluyen demokraatiisten oikeuksien _ patauttamiselksi Sudburyyn. Enalmmiiisen kerran he myos salvat _ olkeuden. vuokrais teatterin.: Sudburyaaa on Incen valta ollut. niin mittiruiivi, ‘etleiviit teat- feriyhtivt eivithd monet, haaleja omistavat yhdistykset ja ykailut | ile uskaltaneet vuokrata hueneustejean uniolle . - Nyt saxtiin Yuckrata Sudburyn suurin teatteri kaivostyoliisten kokousta varten. Teatteri, johon mahtuu 1.500 istumaan, tiyttyi.ja-satoja iytyi: 4\MAAILMAN RAUHANVOIMIEN KOKOUS i, 8 — Wal, ok 91 Maailman Rauban Liitto sai al- neuyottelukokouksessa oli edusta- kunsa Pariisiaza ¥uonna 1849, jol- jia 78 maasta, ailloin kivitimme, loin sen perustaja ja ensimmial- nen presidentti: Frederic Joliat- etti edustus tulee clemaan moni- puolinen ja valtava. Tiss nevyot- telukokoukeessa oli tMukana Uni- Curie kutaui koolle joukon rauban | tog Nations Organization - paasih- yativid, jotka olivat hvolissaan | teert Kurt Waldheimin lahettikis maailmanmme tulevaisuudesta ja paiittivat, ett? hansainvalinen yauhanlike, joke yhdistiii . eri maiden rauhanvoimat, on erittéin tirkea ihmiskunnan tulevaisuy- delle. Samana vuonna tami liike gai: jo niin. suuren kangainvilisen huomion, elt ‘ensimmiinen kon- gressj pidettiin Puolagsa vuonna 2950. Sielli virallisesti perustet- tiin Maailman_Rauhan Liitte.- Litton perussiannot, jotka ail- loin -vahyistettiin, pitavat paik- kansa tanakin paivind, nyt kun palata ovelta kun ei otlyt tilas. Kokouksen puhcenjobtajana teimi[valmistandutaan maailman rau .CCLia president- +i Alex McAuslane toteat, ettit hdnen. jirjestéssitin oli 3 voelia sit- : ten 50, 10 Jisenta, mutta n¥t 206,000 . _ Yapaus, uutisticto, ayysk. a8 P. 13-63, South Poreupine, — Syksyn tar-|ja ‘kilyttivit lisdintyvisti tinne . | ‘tulevea tydvoimaa.:Onhan ge ‘muu- né ja kauniina kesing kasyoi asun-|tenkin tami perukka kasvanut vii- tojemme ympiirilli runsagsti Iuk-:me yuosina. On tehty suuria kaup-| man ilman johdosta paleltuneet ja inkastuneet tykkdndan. Tue kauan | nettu-oppilasmaarin kasvaessa, jo- - hin on lisitty miehid viime aikoi- tiedosaa oleva lnveunto,. ta “sano 6é Intkkasin” tiytyy nyt muuttaa kylorin itman .tultua, etl gano se Fukkasin, koska niité tiati puoleen , chemin tarvitaan. : x . By aula entisell’ kulta-alueella ole’. mnitifin | erikoista tapahtunut | friljettain: Rovacti tialld vain teh- | ian. tiitii. | asuintoja ja 7 ‘mutta: asuntopula a sittenkin jat- . kuvana ilmi#iniL Tammiinen taval , finéen: kadun miés joutuu kyllakin " ihiriettelerniiiin, etté miti ne ihmi-. : pét taalld vikeastaan tekevit ja et- Rakennetaan uusia korjataan vanhoja. ti miten te cikeastaan asuvat kun érikaisen suuria tyémaita ei. ole aloitettu. je stltikin on asuntoputa diniainen? Len opettajiakin on suurilukuinen jowkko.. Sitten nama hoitolaitok- set: sairaalat,. yanhainkati ja, hil- jattain avattu “Nursing Home”. _Q@asto 598 presidentti,Mel Withers, Avatessaun kokouksen hin | hanveirnien kongressiin, ‘joka al- - Kitt teatterin johtoa teatterin vuokraamisesta . aia Moskovassa lokakuun 25 pri. Tami tilee olemaan Kaikkein val- avin kansainvalinen kokous, mi- ‘4-on viel pidetty. Miljoonat ih- miset- maailmassa antavat siile Kannatuksensa, miljoonille ke- kouksen tulokset ja sen jilkeinen. toiminta atitaa tolveen parempaan tulevaisuuteen, Kongressissa. ei ainoastaan keskustella - THUNAStA, Vaan mydekin muista turvallisen niaailman kysymy keistii, kuten pakeskuksia joissa on satoja tyc- luonnansuojeluste, kansojen itze- jdisid tise. On. kouluja auuren- | naisyydestii, lasten oikeulsista, koulusivistyksesti; ravinnosta. ja kehitysmaiden avusta. Nama ovat vain joltakin kyaymykaia, joihin koetetaan . léytia ratkaisuja .yh- teigesti keskustellen 7 paivan ai- Niista kaikista kertyy siti jouk- roa, ottd asuntoja ‘ei tahdo olla tar- | peckal, . | kana. VYaltavat ovat olleet jarjestely- (yt imiin kongressin vaimiste- lussa. Kaksi kansainvilista ‘neu- 'Viime yooden . vaihteen aikana. vottelukokousta on pidetty ja kan kun nima kaikki kuntat yhdistet- | cainvalisia valmistavia kekouksia tii ja. muodostettiin SUUrKaAUpUNE! | ceitgeman. Joihinkin niihin ko- 31 pitajista, tille seuduile tull ni-d;ouksiin on mydskin osallistunut melsi Tiram ins. Tuohon yhdista- | 'Canadan Rauhan Litton eduataja. misaikaan mind ja sadat riuut | xongressin kokoonkutsuja, Maail- asukkest paivittelimme foisillem- man Rauhan Liitto, jonka piia- me, ettH mitiihiin bast nyt oikein Maia on Helsingissi uskoo ctta tulee? Olimmehan tottuneet neiden nyt on ilmapiiri edullinen . aika . o * . ; # kuntien palvelukseen. Pelkisimme kaupungilsi jouduttuamme joutu- vamme huonodlie puolelle, Mutta On ‘toai, ettS. naihin kaivantoi- | timid asttuy olikin aivan atheeton koina, mutta €) luwlisi sen niin pal- 7 fon: vaikuttayan, kun ei. ole pit- kA sikaa aiit& kun kaivyantoja sul- iuntana allen: ei juuri pyatytty jettiin. Mutta kaipa toiset kaivan- | tillaiseen. Nyt revitdiin-pois nojta pelko. Nyt taseakin Wteltipadss’ tehdiiin katu- ja jalkakdytavatal- t& silla mitalla,. atta ligeniisena not ovat not out iaajentaneet tuotantoaan.. vanhoja jalkakaytavia ja niiden le Lepoklyisisen fiefoja BC:sta. Fameowver — Vancouverin Si malainen {epakotiyhdistys haluaa - Jausea uudet fisenet tervetulleiksi: ja kitiia Veikko Pukhilaa, hanén nyt prottua talimestean, hyvin’ tehdysta tila kaivetaan kolmisen jalkaa sa | vesta vapaaksi. Tilalle ajetaan san-j/ _ joka - esta .falvella roudan vuutamanta naita kaytavia, Ta- man tisiksi kaytivat valetaan mel- Tkein kaikki sementistd, Etta lujaa ja Kavan kestavad tyith tialla nykyisin tehddan, Toigena. tahiin asti oahtivand puolena on matnittava, etta fun- nallisverot laskivat hiukan — su- yha laajemmaile rauhantybile, on | ayyta toivoa, ett taiman Hongree- sin tyén tulokset tulevat kantau- tumaan kavaksi ja vaikutlamaan monia vuosia eteenpain, koska ih- Mmiskunia on valveutunut, ja Sulu ret joukot ovat alati valppaina huclehtimaan yhteiskuotamme | katkkein kansojen” tulevaisuu- desta. — ‘Ei voida vieli -sanaa, kuinka monesta maasta tulee eadustajia yarsinaigeen konppgreasiin, mutta kun ottaa huomicon, elt& toisessa tyéstian tamén liikeanewudistuk- sen takia, On net niin, etta Tim- minsin rautatien. palveliksesaa on nykyisin 78 tydlaisti ja heidain buollettavana on 158 henkiléi, Et. SS TS ey . ja hin myoéskin lahetti persoonal- lisen onnittelunsa kokoukselle. Mydskin ofi mukana UN edustajia. neljisti alajaostosta. 58-hansain- Vilistd jiirjest#i, mainitakseni vain muutamia, kuten ammatti- liitte, kirkkoneuvostot, oppilaiden jirjestit, tiedemiesten yhdistys, kirjailijain liitto, olivat eduatet- tuna, -Neuvottelukokouksesea hy- viksyttiin sidnadt tulevalle kon- gressille, joka tulee olemaan suri merkkitapaus thmiskunnan histo- Tiassa. Canadasta on mydskin: toiminut maakunasia. Mielenkiinlo on- gressiin on suuri. sitd osoittaa edustajien Monipuolisuus. Mukaaa tuleec Canadasta esimerkiksi val- tiusmiehiii tai naisin useasta kaw pungista, yhden kaupungin por- mestari, ammattiyhdistykset ja kirkot Mihettdvat edustajia, tulec mukaan opiskelijeita, kulttuuri- henkiléita. mustien kansalaistem- me ja intiaanien puhemiehia ja myoekin mtehia je Hatsia useasta kangallisuusryhmasti. Canadan edustajisto on rajeitettiu 60:een, ollut patjon ty6ta koko kesan ajan, koska on koetetty toimia New Yorkissa imestyvii News| week- julkzisu tiedoittaa, etta —jun- tan vallankaappauksen kuolanyh- rien maara! yksistéin Santiagossa -~ Chilen ‘paakaupungissa — on 2TH. taja John Parnes kertoo, etta: han meni salaa pujahtacn - kaupungin muumishuoneetle ja niki sielli 27 ntitoren, thmisen ruurnit, Lseimmat heist: oll ammuttu léhituntumas-" ta teann alle. | ' Olin tilaisuudessa saamaan ru- mishuoneen viralliseri Juettelon rou miiste, selittiia mr Barnes. “Nel- jinteentoista. piiviin mennessa ‘vallankaappausp3ivasta fuken - oli ruumishuoneelle tuotu ja sielli ka- sitelty 2,796 ruumista,” Nelihenkisen funtan komenta ja, kenrasli Oskar Pinochen ‘julisti viikon vaihteessa; “Maan jalleen- rakentaminen on vaikea_ tehtiva. On tarpeellista kiristaa. voitim- me. THilad “perusteella” juntta antoi TF pucleata, edistykaen puolesta tu ‘levaisuudessa. Slis pieni rahelli- valmistavia | komiteoita ‘ uscassa | siis valmistavalla kamitealla on | homme Varista, meille kaikille on- |YKSIN. SANTIAGOSSA ON MURHATTU 2,796 Juntta lupaa listkorvausta USA:n ylitidite | — hintana chileldisten “vyon kiristys” Mainitun julkaisun kirjeenvaih- eivat ole saaneet matica-avustusr | ‘te muualta ja haluavat ‘opallistia pilagta. Lahjoituksia on jo kerit- | - ented Pe St ere 3 nt siihen suuntaan, etta santaialin mukaan ihmisid . usealta yhtels- kunnablisélta alalla.. Olemme mydakin- paattineet rahallisenti avugtaa joitakin henkilgita, jotka UUDISTUS. SIRT _---- + Nairobi. — iw Hyvin pettynceni “panivat Ité-Afrikn ja varsinkin” Keniay sanomalehdet viikke sit © "ten ‘sunmuntaiaaniune merkiile. kansairvaliben valuuttauudistak- . 3 5€n, siirtymisert ainakin vuodella eteenpéin. Pikaisia. toimia | kiihe- _Redsti: edottanut kalmas maail- kongresstin, kuten Ontarian Anti- Poverly-komitean ( vahiivaraisten . yhdiatys) Puheenjohtaja, part Torontosea opiskeleyaa Chilen op- ty tahin tarkoituksean eri jar- jestoilt® ja yhsityisilta. Vielli ed) ita. ‘kau: ‘aman “Auonen meat | ole caatu tarpeeksi, mutta uekos- ‘jeuantaina ftsensd: Kansairviili- ta on hyvi lid, ja me vskomme|_ ser valuuttaraheston tolmitus- Tauhaan ja uskornme, etti kaikki |: johtajan fohannes | Vitteveedin niimé henkilot jotka-osallietuvat| suuste. | . tihin valtavaan kongresstin, tw levat tekemian tyGta rauban valuuttauudistukselta ennen muu- ta sitd, ettS. niiden erityisnoste-o- hkeukeig vatuuttarahastossa lsiit- tiiaiin tuntuvasti, eli.ettd. kaavail- Jun yuden rahajirjestelman varan- tovaluuttaa “paperikultaa’ kaytel- téisiin myds kehitysapuun. : nen sijoitus timan arvolikaan Lyon: hyvitksi tulee kantemaan monenkertaisen koro, Paljon- on tehty tyota kongres sin onnistumisen eteen. Ninkuin jarjestajat aanovat: “Nama pai- vat tulevat clemaan historialliaia, nding paivindg tulemme tevitta- magn rauhan tiets, tarkoituksem- me on yhdistis, kanaoja, whdeasa tydsirennelien saavuttaa kangszin- Vilinen turvallisnua,- kaneailinen } itsendisyys. yhteisymmiarrys kan- sojen kesken,, olemmebaR me: kaikki veljii ja sisaria huolimatta Z0:n finanssiminiaterit eivat onnis- tuneet rathomazn erimieliayyksi- Hin suunnitteilla cleyasta valuutts- uudistuksesta, mutta paattivat kui. tenkin, etta poliittinen ratkaisu den heindkuun Joppuun mennesaga. Kaksi.tuntia kestineessii kokouk gessa kavi ilmi, etl ¥Yhdyevaitain ja Liansi-Huroopan Inaiden valil- Ti vallitase vield suuri emmicliayys valuyttavudistuksen keinoista. Mi- nisterit: lupasivat julkaista myd- heniniin selostuksen kaymiatean neuvatteluista. padmiarand saavuttaa maailmin rauha.” — ht. KAPITALISTIMAIDEN le Kéybiit, maat ovat. odottaneet ran Afrikazsa pidettiville Kok SARE _ novssut Kuin . senda ‘gateella, Pitamiissdian kokouksessa ryhina | asingga on gaaltava aikaan enaj vuo-| puolueen piama jakei. wv ce a Be, “Lata a0 Ta Pp wipisterciden olleen. hai — ‘ pita; ‘ett kulian ja dollaria. 2 -| valuuttajérjeatelman perua Bi korvaittava. ‘“erityiancs gilia eli na. peperlinuiialla, ts rs | thinisterit suosittivat avant: 4 wisth. kehitysiiaille A ate kuitenkaan belviidn + Yesinlet 43 pe tet ao Bole os "7" pe ET! ! a ee 13 Ere puolestapaie noussut ” | fa sen lehdet- ubraavat Suruh masti huomiota. ensimmiisen pille. Viikkojen ajan lehdet: per i 7 kaikila palstoiliaan rommuttanest # Sa ‘ett nyt on kéyhien maiden. aor Sein fe saada osatisa. Kenia on ubrannut: ::% a auunnoattomast: veroja ‘kokoulsien a te onnistumiselie. Uusia hotelleja: eg Kokonsta varten on rakennetiie " 40 milj.. maksanut- 28- kerrokaingsl : huippunykyaikainen | fern i : ‘keskue katipungin parhaalle- pais See kalie, Jomo Kentattan nimeii aes: al tava keskus tulee aikanaan Kant 73 _ 4,000 rahamaailman johtohenkis 7 : tin turvallisuudesta ja hyvinvoin~ pers nista huolehditaan mistdiin kulola<".'225 ta. tai. vaivasts ‘piittaamatta. Nil! maa pi kerrotaan, ett Nairobi on tyh-) “ae jennetty - pelilien tunteniwta svar! a jennetty poliisin tuntemista wary: 09g kaista, rydstajisti ia prostibual: no Rybmit 20:n lihteet. mainitsivat {Tampellan Messukykin..” | | | tyobsiset lakckoon oe isi | pselinyhitén - ‘Kangallistaminen, Se]. Taiupere, — Noin ‘60 tyati tet ace pon Tnternatiorial ‘Telephone and kasittavan Tampellan alaisen Tam" oe Teleeapbn. eet a om ITT pereer peitetentaan tydt Pye e : kansainvallesti toimiva jattisuuri Vit klo @ 22 py:n aamuna sem jal a konglomerastti, Mminks - kerrotian keen kun tyGvuorailia olevat tyo- rt ennen. Chilen yaaleja tarjonneen | liiset olivat pitineet yhteisneuvot- | miljoona dollaria: tri Allenden .va- | telun ja yksimielisesti paititiineet - linnan ebkaisemiseksi. alnittaa tyGtaisielun. Tyinantaja Maan talqusvaikeuksien vuoksi) 5) 45 ennen antanut’ kielteisen AMnviikotla vedottiin audetleen mutta, toisesta, nilGkulmasta maan talousvaikeuksiin ja julistettiin, et- ti niiden voittamiseksi on murille amerikkalaisylitiville annettava en- tista enemmin yoitto je. “Maan vararikkatilan johdosta|Chilen tySliisten palket }adytet- Chilen sotilasjuntta on ryhtynyt tiin athaiseen tasoonsa. Samojen toimenpiteisiin - ulkomaisten pad- “talousvaikeuksien” - yuoksi tuva- omasijoittajain lnottamuksen ta- taan kuitenkin “palaisten nevvotte- ‘Kaisin saamiseksi lupaamelial aloit-|dujen" perusteelia nikomiizlaisille taa uudelleen keskustelut. yhdye- |suuryhhidille, entisti “suurempia valtalais-yhtididen | korvauksiata ‘yoittoja Chilesta! siti kun niiden:laitokget on Chi-| Exdesmenneen Dresidentin Allen- lezsii Salvador Allenden’ hallituk- | den leski sanoi Bonnizsa viikke sen toimesta kansallistettu, tiedoi-|sitten tiistaina ¥hdyevaltain: halli- tettiin Reuterin Santiagon wutiaes-{tuksen laskeneen liikkecile yaiiren- 3a Maanantaina. ‘|nattyja -seteleita jouduttaakseen - Tuntan ulkoministeri, smiraali Is- Allenden ayrjayttimist’. mae] Huerta sanoi, ett Chilen hal-}. Rva — ” Kuoleman kautta joukpsta poistu- oka on hyvang pidettava ottacn neita_ oval: Hilma Anderson, Henry | huomioon, etta verot avat olleet tii rautatie on ollut ja on vielakin: Suuri tydnantaja Timminsin ja ja- hikylien asukkaille. Nikissa, ja siina kanppakeskuk- maarayksen, etta tri Allenden hal- lituksen -lupaamaa yleista patkan- horatusta: inflaation vaikutu ksen vastinesisi ei annétakaan. Palkat Suurin Osa naieta oli kuparikai- yosyhtidita, muksanlukien Kenne- cott Copper Com jattiquuri Ana jeivait antaneet presidentti Allen- EET ity amerikkalaigia kupariyhty- mi ja USAin ulkominiateriia. Ne paaministeri Chon Ex-lain ‘ahettis | heen sissijohtajalle . Luis Cabralle sihkeen, missi tuyataan Kiipan tuen nn [eT "a. . : _ “ _7 we Fo. = . _- =. ". _ 7 a we oe Peso ie ME ge oh ane pag peat vastikiin itsendiseksi juiistautuneele ae: maalle, mitd Portugali pita “alu = cena”. Linsj-Afrikassa, | * delle paivankaan rauhea keallita maata, hin jatkci. 7 Entinen suurlihettilas Hugn’ Vi- | gorena sanoi CIAin agenttien tu-| “Me olemme vakuuttuneits,” Seo }bonneen osan Chilen viljelpksista |motaan Choun siibkeessi,-“etti niin ©. kemiallisiila myrkyila. ‘Myrkkyi|kavan ‘Mniin Guinea-Bistaun | kansa -\on kokeiltu Vietnamisaa ja Chiles: | ylliipitiii voimansa -yhteniliiseni ja Bi niiti levitettin kagtelulaittei.|jatkaa aseellista: tatsteiun, se voi siin sen jalkeen kun Ailende oj. ajaa Portagalin . Ralonialistit Prods - is Parviainen ja Erkxi Palo, nensusul LAnNs535 ne vuosina. Bi. Jirjestavisss kysymyksissi on an jaidytetty toistaiseksi magn ta-:conda Co. piakoaltla a7 Pp, lokakuuta mh 2 ip. tousvaikeuksien ¥uckS!, Sreateruemnal [oo Kaikkein guurinta ". huamiota ivakaan nurkanyierun” asemaan | kesina. On pidetty kovin ‘hikisiai” diktaattorikenraalit.: osakeeen sai knitenkin Chien pu sanottug. uwikoparlementaarista tol mintaa menossa jatkuvasti. Toiset puoltaa ja toiset yastustaa, ja val- ‘tuuston pitdisi olla kaikille mie- Jitcsi. “Lepekodin : H-vuctisjubla _pidetiiin] seasi. 13 pi lokakuuta alkaen ko -B- ip. Isabel ADlende: ISA JOHTI TAISTELUA | ko olisi yhta albainen kuin ken- Mutta omat ja kiusalliset pra- _ -Hungarlan Clabilla, 728 Kingsway. | bleemit ovat timiin uuden kaypun- . Hyva objelma, kabvitarjolu ja le] pin ‘elamiissi jatkuvasti, Eloknun I puksi -tumsia. Kalkki dervetuileita.| aiussa nama viisaat suunnittelivat - Pariisi. — “Yksi asia on minwl- valittu presidentiksi, * 3 a _ Bethel- spurakunis jareslaa “ofr etti lopetettaisiia kokonaan. rauta- jamaiza erikolshoitolen hyvaksi|tien palveh: Timminsista, henkilé- marraskuulla, ' Lentomatkan - Suomeen - irjestiia " epthotiyhdlatys. yhdessi . Finlandia Clubin: kanssa ensivioma, Matkan jarsestijjakei valittlin J, Hannes Va- . KIRJOITUKSIA JA KUVIA . JOULU-JULKAISUUN “Perititecllinen Joulu-juikaisu iimedtyy: tindicn ayheynd Canadan’ ja Yheysyaltain euomalsicten : yhielatyiin tulokeena. | Avustajlen -kirjoltukela, kertomukela, ranoja ja” muistelmia sek multe kirjoltuksia ja varsinkin kirjoltusten yhteyteen kuvia otetaan kiltollisuadella. ‘vastann.. Kuvet palaute- tannt, Jos Lihetti ji niin’ Kaluaa. Kirjoitukset Ja.kuvat pitGidi sasda julkaisin toimitukeen . kiytotiivakal. mahdollisimman sikaisin: tai viimeistain loka- : kan LS pve, mennessi. LahettMias ne € oepitteella: | - JOULU, + Box 69, . _, Seidbury, liikenteen kohdaita.- Se tapahtuisi. fahivnoden siens, muta rahtipal- velu ottaisi aikaa aina 1975 vuo- den Joppimn. | Nyt om valtunsto jo tstunyt Py i . mr 1 . ‘ a re "a . 7 1: . oa . 0) | “a . : . i] ‘* . . . aout carr ROALIE ANC -Mitaan suuria tyimaataisteluita lalla ei ole allut koko kesang, Nyt on kbkenkin jonkinlamen protesti- mielenogoitud-lakko tikalaisella Se- ... | haforapanterentti-talon rakennuk- sella. Paikalliset sihkétyGntckijat ‘tamme Doila yastann Jahivituksia. | pgiden | paikkakuntien yhdistimi- kokouksiz, jolssa kaikissa on niin Fipi. _Jauri ‘vlikon puolivitiss’, tikii- iigten koulujen konttorityblaiset lakkoutuivat - ; jroululautakuntas yantaan, vaatien parempla palkkoja je pitavifti tyehtosopimubknis, Lak- kolaiaia. on 42 tyttdd, joita jchtas Office and Professional Employ- ety Tnternational - ‘Wuolen, iToivo- kannme, etth konttoritySldiset sai- | aivat tySriitanss ratkastun ‘DOP ast, Jupet, pienit nim taistelut ovat nilnkin quurelle: kaupungille. Mut- al omat valkeutensa on kaikessa. 7 - _ He le taysin selvai:.isi ei tehnyt itse- mutha. Hanet tappoivat kapinal-. liset presidentin palatsin valtauk- seh yhteydessa”, sanol murhatun presidentin Salvador Allenden ty tir Isabel Allende ranskalaiselle taan, Jaski leikkii heidin hans fann, ampui itse hyokksejl# ja johti. taistelua. Liityin isan acu rain 15 minuittia ennen palatsia vastaan alkanutta hyokkayata. Hetl kun. taistelu alkoi, antoi isa kiinkyn vastatae kapinallisten hydkkiykseen. Hin ties, etta ka- pinoitatjoiden Budrittama kauput- gin valtaus teki mahdottomaksi apujoukkojen saapumisen palat- siin mutta paitti taistella lop- puun aaakka. Ini, kieltiytyi lento- koneesta, jota kapingan nousacet olivat ehdottanect. lahettiliksecn binet mansta pois. Tilainen’ pa-. — i a “moittaen, raslienkin petes, hin sanoi._ | Hyljittyadin kaappaajien ubka- vaatimuksen lopettaa vastarinta ja sulautua, isi xiski kaikki pa- latsissa clevia naisia ja cana tyo- tovereistann jittamaéiin hanet ii- etid vallankumous ‘el . FINNAIR:IN - ! H25 “St, -N West. walittavat kung heith el oteta tyo- ont ee _ . i Fe ten Palen : ae Beg ae hon. @ihkgmiehii tuodaan tuolta | ouvel Observateur-viikkoléhdel- | tarvitse hyadyttomia kyolemin. a , O1 Sept Oct, a - . ottaa - ‘vastann heti ja alasmaksu|kinnat eteen ennen kuin kiydian | Quebecin puolelta, Heille ehkii mak le antamassaan haastattelussa, | Mind lahdin yhdessa mukden nee NORTH BAY #388 ie $50.00 on’ seuratiava mukané. Pe-llopdttamaan _rautatieliikennetta. | setaan pienempd palkkes kuin mi-|Josse hin kertoo syyskuun J1.)ten kansaa. Sotilent puiistlvét) SAULT Sie MARIE - ee a ay | | 7 +a ha in sahkimiesten unio on palvan tapahtumista. meidit, mutta kaikki kanssamme |F SYOGURY +e OE Se . teutusten saltuessa piddiamme $13| Pahimpana puolena on yaltwuston LEPuLE! “Isa, “Baily muistossani aina alos tuileet michet din. A THUNDER BAY $399 ep 4 kuiujen petttimisekss, | paiitettiva ne, etd mita jarjeste-|taistellut jisenilleen. Toivokaam- a tulleet miehet vangitt | FIMMINS $378 at: ae a Wa ria tan nile, | joutu vat poig| me, ett® paikalliset sihkitydmie- | tuistelijana. Han -kulki ikkunaata | Heidiin joukosgsaan olivat jam. ul- . TORONTO gue TL oat eae 7 oe as thet saisivat oikeutetun taistelunsa ikkunaan, robkoisi henkivartijoi- koministeri Almelda ja entinen MONTBRAL, | $a oO a ae | NPE OP he SG “ sisanministeri . Ton. . Sith, mita palatsisga tepuntui poislaitémme jalkeen Savulin. ein laikriite, joka jai loppuun sagk- ka sinne. Sotilaat vapauttivat hi- net ‘pitkiin kaulustelun jilkeen. Tankit yvyéryivit palatelin . puE- portista ja tunkeutulvat suuretle sini pihalle: Niiden jaljenah tulivgt. ee sotilaat. Henkivartljat. kieltkytyl- 4a vit lashemasts aseltaan. Kahteen|/E.. .., menness® palvalii suurin Hd heist oli ABANUt -GUImMAsA - yh deasii isin kannas. Ne jothe olivat jiilineet eloon, telaltettiin pale leen. | ; ree ee HINNAT SUOMEEN | , ni ur Wiimeloliot banat eeetiaat 2245 palin slatstn mea, vapautiaa koko. akicest."" a“