Kaakkois-Aasian tapahtumat ovat jatkuvasti esilla tiedotusvalineissi. Myés Suomessa on kiinnostus kas- vanut Kaakkois-Aasian maita kohtaan, kuten suoma- laisen kauppavaltuuskunnan matka niihin . osoittaa. Kamputsean avustustoiminta ja ns. venepakolaisten tu- lo Suomeen ovat olleet omiaan lisd#amain kiinnostusta. Naissaé oloissa tulee ajankohtaiseksi myés tutkielma, jonka valtiotieteilija ja Iehtinainen Cheryl yer v. 1974 kirjoitti pitkdaikaisen Aasian-matkansa jalkeen. Hanen kirjansa (The dept trap) herdtti kohua erikoisesti sen vuoksi, ettd Payer oli hyvinkriittinen Kansainvalista valuuttarahastoa IMF:4a kohtaan syyt- tien rahastoa sekaantumisesta kehitysma asioihin ja talouselaman suuntaamisesta amerikkalaisia * yrityksia suosivaan suuntaan, Payerin kirja ilmestyi v. 1977 myé6s ruotsiksi. (Skuldfallan, ruotsintanut Sven Ekberg, kustantanut Tidens Forlag.) Kun Kaak- kois-Aasian asiat ovat jat- kuvasti ajankohtaisia, luin kirjan. Totesin sen an- tavan lukijalle taustatie- toa, joka on. hyvin vahan tunnettua Suomessa. Paa- tin sen vuoksi kirjoittaa siita ammattiyhdistysleh- teen, joka on kiinnostunut taloudellisista kysymyk- sista. ansainvalisen valuuttarahaston luonne Monet muutkin tutkijat kuten Payer ovat kdAsitel- leet kehitysmaissa tapah- tuvaa taloudellista ohjaus- ta. Viittaan tassA vain H. Magdoffin tutkiel- maan "Imperialismin po- liittinen talous"’, joka il- mestyi ruotsiksi 1972. (Im- perialismens politiska ekonomi, kustantaja Ze- nit-Cavefors.) Cheryl Pa- yer kirjoittaa talouspoli- tilkan seurauksista kay- tannossa, eika teoretisoi kuten usein liian akatee- miset tutkijat. Hanen kir- jansa on sen vuoksi ym- marrettavaa tekstiad my6s maallikoille. "Velka-ansassa”’’ kasitte- lee Payer yksityiskohtai- sestl paitsi Kaakkois- Aasian, tarkemmin sanoen Filippliinien, Indonesian ja Indokiinan tilannetta, myos Brasilian, Jugosla- vian ja Intian suhteita Kansainvaliseen valuutta- rahastoon ja sen sisariar- jestoon Maailmanpank- kiin. Afrikan maista ja niiden huolista velkataa- kan alla on esimerkkina Ghana. Kaikki nama _ ta- paukset ovat kiintoisia. Rajoitun tassa kirjoituk- sessa kuitenkin vain Kaakkois-Aasian miaihin, joiden olot Cheryl Payer tuntee parhaiten ja jotka juuri nyt ovat ajankohtai- sia, Ennen tata kuitenkin eraita selventavid huo- mautuksia: Neuvostoliitto ja useimmat sosialistiset maat eivat ole IMF:n eli kansainvalisen valuuttara- haston jasenia. Puola, joka oli rahaston jasen sen pe- rustamisvaiheessa, erosi siita 1950 perustelunaan, etta rahastosta on tullut "elin, joka on Yhdysval- tain hallituksen komen- nossa’. Tshekkoslovakia erosi rahastosta 1955 ja Kuuba 1964. On ehka syy- ta mainita, etta Romania v. 1973 muuttaessaan ta- louspoliittista §kurssiaan * liittyi IMF:4an. Merkitta- vista kapitalistisista mais- ta on ainoastaan Sveitsi rahaston ulkopuolella. Kiinaa edusti viela joita- kin vuosia sitten rahastos- sa Taiwan eli Formosa, ei- ka rahasto tuntenut Kii- nan kansantasavaltaa. Suunta on muuttunut as- kettain. Jugoslavian yh- teistyO IMF:n kanssa on johtanut maan talousela- man “liberalisoimiseen” ja valtion kontrollin vahe- nemiseen, kertoo Payer. Han sanoo kirjansa alkuo- sassa kehitysmaiden ylei- sista nakGdaloista seuraa- vaa: *1950-luvulla oli toiveita siita, etta sellaiset maat kuin Intia, Jugoslavia ja Indonesia olisivat johta- vassa asemassa Kolman- nessa maailmassa, joka ra- kennustyéssaan valttaisi seka kapitalistisen riiston etta sen raadannan ja ai- neellisen puutteen, jota vaaditaan sosialististen omavaraisuuteen pyritta- essa. Tama unelma on nyt kuollut ja kaikki mainitut kansat ovat suuremmassa riippuvaisuusasemassa kuin poliittisen itsenaisyy- tensa alussa. Kirjani ker- too siita, miten niiden tu- levaisuusunelmat tuhot- tiin.’”’” Ja Payer jatkaa: “IMF ei ole naytelman to- dellinen rosvo, vaikkakin se on rosvon tydévaline. To- delliset syylliset ovat yli- kansalliset yhtidt ja kapi- talististen maiden halli- tukset, jotka yhteisvoimin tukahduttavat kolmannen maailman rlippumatto- muuden.” Tama on kovaa kielta, mutta Cheryl Payer on koonnut mahtavan todis- tusaineiston kdésityksensa tueksi. Lannen talouspolitiikka ja Indokiinan tapahtumat Payerin nakemyksen mukaan toisen maailman- sodan todellinen syy oli jannitystila, joka aiheutui taloudellisista tekijdista: 1930-luvun pulakaudesta, jonka aikana johtavat kauppa- ja_ teollisuusval- tiot luopuivat entisesta kultaan perustuvasta va- luuttajarjestelmasta ja to- Slasiassa devalvoivat ra- hansa arvon voidakseen kilpailla kansainvalisillé markkinoilla tuotteittensa myynnissa. Kéyhat maat ja siirtomaat, jotka eivat enda voineet maksaa tuon- tia vientinsaé avulla, véa- hensivat tai kokonaan tuonnin ja ryh- tyivat tuottamaan omissa Pa- den sisdisiin kaan pysdyttivat maissaan niita tavaroita, joita ennen oli tuotu nii- hin. Bilateraaliset kauppa- sopimukset, joissa sopi. muskumppanit sitoutuivat maksamaan tuonnin vien- nilla ilman, etta valuutta- varantoihin kajottiin, tuli- vat kuvaan kriisiaikana. Tallainen kehitys oli epa- edullinen ennen kaikkea Yhdysvaltain suurteolli- suudelle, joka tarvitsi uu- sia vientimarkkinoita. Amerikka oli sivuuttanut Englannin maailmankau- pan ja rahatalouden joha- vana maana ja se halusi maarata, missa kaappi sei- soo. Saksan ankara va- luuttakontrolli ja bilate- raaliset kauppasopimuk- Fao: ¢ ~ 9 My ¢ + rs Pes hs 6 a oe xf > tS! Aasian -matkaltaan. set olivat amerikkalaisille erikoisen epdamieluisia. Kun Kansainvalinen va- luuttarahasto ja Maail- manpankki sodan loppu- vaiheessa v. 1944 perustet- tiin konferenssissa, joka pidettiin Bretton Woodsis- sa Yhdysvalloissa, maara- sivat Yhdysvaltain ja Eng- lannin edustajat sen séa- vyn. "Kolmatta maail- maa’’ ja sen ongelmia ei ensinkaaén huomioitu tule- vaisuuden suunnitelmissa. Padasiana oli saada_ai- kaan vapaa tavaravyory yli rajojen. Vietnamin sodan aikana saatiin sitten havainto- opetusta siita, miten kehi- tysmaita kdasitelladn. Pa- yerin mukaan on syyta eritella IMF:n osuus suu- ressa seikkailussa. Se on Indokiinassa toisenlainen kuin esimerkiksi Brasili- assa ja Indonesiassa, joissa IMF:n avustus on mennyt valtaapitaville hallituksil- le. Etela-Vietnamissa, la- osissa ja Kamputseassa oli kysymys niiden kansojen elamanmuodon muuttami- sesta ja uskollisten ame. rikkalaismielisten ryh- mien muodostamiseta ra- han voimalla. ° ’’Avustuskeinoitelu”’ ole suin- koyhaa aluetta. Ranskan .siirtomaavallan aikana saivat ranskalaiset tilanomistajat ja kauppa- z Indokiina ei huoneet siella valtavia tu- loja. Kun Indokiinan maat itsendistyivat v. 1954, tuli niliden vadesté hyvin toi- meen ilman sanottavaa tuontia. Laosin ja Kam- putsean vaeston enemmis- to oli omavaraisia viljeli- joita. Mutta juuri tama it- senainen toimeentulo oli amerikkalaisten asiantun- tijain -mukaan _pahasta: maathan eivat ostaneet ul- kolaisia teollisuustuottei- ta! Ja niinpa eras Yhdys- valtain kongressin vali- okunta selitti v. 1971, etta Laos itsendistymisensa jal- keen “'oli ollut kykenema- ton kolmemiljoonaisen kansansa elattamiseen. Sen olisi joko kotimaisen . » steho eS SSeS tuotannon tai riittAvan viennin avulla hankittava ulkolaista valuuttaa mak- Saakseen ne kulutustava- rat, joita Laosin vaéestdé tarvitsi’’. Payerin mukaan tama oli kiero kuvaus todelli- sesta tilanteesta. Laosin vaest6n enemmist6 eli to- Siasiassa rahatalouden ul- kopuolella. Ainoa, mihin maalla ei ollut taloudelli- sia mahdollisuuksia, oli li- satty kuninkaallinen ar- meija, jonka yllapitamista amerikkalaiset vaativat — ei sodanvaaran vuoksi, vaan vdaitetyn kommunis- minuhan perustalla. Presi- dentti Kennedyn hallituk- sen edustaja Roger Hilsman on mydhem- min kuvannut muistelmis- saan amerikkalaisten me- netelmaa Laosin armeijan rahoittamisessa seuraaval- la tavalla: "Vhdysvallat ratkaisi asian siten, etta tava- roita — riisia, kulutus- tavaroita jne. — lahe- tettiin Laosiin Ameri- kan avustusohjelman puitteissa. Laosin halli- tus mdi sitten tavarat kotimaisille kauppiail- le kotimaista valuuttaa vastaan, jota voitiin kayttaa armeijan ylla- pitamiseen... Yhdys- valtain rahoituksen avulla ansaitsivat soti- laat tosiasiassa siten ul- komaista valuuttaa, jonka avulla maksettiin tavaroitten ja elintar- vikkeiden tuonti. . .”" Samaa menetelmaa kay- tettiin — Kamputseassa. Kamputsean hallitsija, prinssi Norodom Si- hanuk, kamppaili an- karasti sailyttaakseen maansa puolueettomuuden ja riippumattomuuden In- donesian sodan_ aikana, Washingtonin hallitus ajoi hanet kuitenkin seindd vasten vahentamalla aloit- tamaansa avustusohjelmaa ja yllyttamalla vasallinsa Etela-Vietnamin ja Thai- maan hallitukset esitta- maan aluevaatimuksia Kamputsealle. Sihanuk on Sanonut maansa saamasta taloudellisesta avusta seu- aed ‘aoe <, irs a ¥, Ke ? os 2, Pree, gs ‘ paavaa: "Suuri osa Amerikan taloudellisesta avusta on aivan yksinkertai- sesti etujemme vastais- ta. Nain on laita esi- merkiksi, kun ulkolais- ta valuuttaa jaetaan yksityiselle sektorille. Olisi edullisempaa olla ilman tata apua, joka pitkalla tahtayksella myrkyttéa meidat ail- van samoin kuin oop- piumi myrkyttaa ihmi- sen ruumiin.” Miten oikeassa Sihanuk oli, nakyi siita, etta ’’yksi- tyisen sektorin’ miehet Lon Nolin johdolla lopulta kukistivat prinssihallitsi- jan ja ajoivat hanet maan- pakoon. Payer kertoo mo- nia kuvaavia yksityiskoh- tia siita keinottelusta, jota seka Laosissa etta Kam- putseassa harjoitettiin “kehitysavun”’ turvin. Suomalaiselta kannalta on ehka kiintoisinta televisi- okauppa, joka kukoisti Thaimaan padakaupungissa Bangkokissa Laosiin lahe- tettavan *kehitysavun” nimissé. Kun _ televisioilla ei Laosissa ollut menekkia — eihdan siella ollut lahe- tysverkostoakaan — kek- sivat nokkelat kauppiaat keinon, miten Yhdysvalto- jen veronmaksajain kus- tantamat aparaatit voitiin myyda Bangkokissa vaa- i tullimerkintéjen avul- al