Vientia olisi lisattava, jotta Puola pdasisi irti velkakurimuksestz Varsova (KU-Matti Hovi- seppa)— Paastakseen velkaku- rimuksestaan Puolan on valtio- varainministerin Stanislaw Nieckarzin mukaan uudenai- kaistettava maan taloudellista pohjaa, jotta se kykenisi tuotta- maan runsaasti laadukkaita vientituotteita, Nieckarz sanoo laajassa o- piskelijoiden ITD-viikkolehden haastattelussa, etta Puolan ja- loilleen saattaminen edellyttaa uutta lansivelkaa. Puolan velka lansimaille oli taman vuoden maaliskuun lo- pussa 31,2 miljardia dollaria ja SEV-maille 5,8 miljardia rup- laa. Suurimmat lansivelkojat ovat Saksan littotasavalta 3,7, USA 2,7, Ranksa 2,2, Itavalta 2,2 ja Iso-Britannia 1,6 mil- jardia dollaria. Vaikka monilla lansimailla on enemman velkaa kuin Puo- lalla, maa on pulassa vienti- tulojen alhaisen maaran joh- dosta. Puola on Euroopassa peran pitajana vientitulot per “Kannatamme ahneutta” Ottawa — “Liikemaailman perusmotiivi on ahneus — jame kannatamme sité miss4 tahansa sita esiintyy’, lausui finassi- ministeri Barbara McDougall parlamentissa. Ministerin lausunto oli aihe NDP:n Nelson Riis’in kysy- mykseen 25,6., josko ministeri McDougallin aikaisempi lau- sunto likelaitosten ahneudesta sisdltyy konservatiivien “ ohjel- maan’’, tai onko se ministerin henkilékohtainen mielipide. Eng asukas vuositilastossa. TOIVO ON VIENNISSA Nieckarzin mukaan- Puola ei pysty lyhentamaan velkojaan suunnitelulla tavalla vuositu- hannen loppuun menness§, silla lyhennyserat ovat vuodessa noin 50 prosenttia maan koko lansiviennin arvosta eli 6 mil- jardista dollarista. Puola ehdot- taakin Parisin klubille, etta maa saisi maksaa takaisin vuo- dessa velkaansa noin 20 pro- senttia vientitulojen arvosta eli 1,2 miljardilla dollarilla. Nieckarz sanookin, ettel Puola voi maksaa velkojaan takaisin samalla heikentamalla oman maan taloudellista kehi- tysta ja vaest6n elintasoa alen- tamalla. — Ainoa tie on lujittaa vientiteollisuutemme asemaa kehittamalla ja valmistamalla uudenaikaisia nykyista laaduk- Keskustapuolue piti puoluekokouksensa Keskustapuolue piti Lap- peenrannassa puoluekokouk- sensa, jossa ulkoministert Paa- vo Vayrynen nimitettiin odote- tusti puolueen _ presidentti- ehdokkaaksi vuoden 1988 pre- sidentinvaaleihin, Vayrynen to- tesi kiitospuheessaan pyrkivan- sa presidentin linnaan tosissaan jo vuonna 1988. Vaalikampan- jassaan Vayrynen toivoi puolu- een suhtautuvan muthin ehdok- kaisiin aSiallisesti, erityisesti presidentti Koivistoon, Keskus- tapuolueen varapuheenjohta- jaksi-valittiin) = maanviljelya Matti Pura, kansanedustaja Hannele Pokka ja _professori Juha Pentikainen. kieltaytyivdt pakotteista Luxemburg — Euroopan yhteis6n ulkoministerit eivat onnistuneet saavuttamaan yksi- mielisyytta yhteisista pakotteis- ta Etela-Afrikkaa vastaan. Mi- nisterit neuvottelivat 16.6. Lu- xemburgissa. Seuraavan kerran yhteis6n maat kokoontuvat keskustelemaan Etela-Afrikan tilanteesta kesikuun lopussa, jolloin pidetaéan jarjest6n huip- pukokous. Kokouksessa vaadittiin, et- ta Euroopan yhteiso ryhtyisi heti jasenmaita velvoittaviin talouspakotteisiin Etela-Afri- kan rotuerottelupolitiikan ro- muttamiseksi. Hollanti esitt, etta jdsenmaat ryhtyisivat rajoi- tettuihin pakotteisiin. Iso-Bri- tannia kieltayty: hyvaksymasta talouspakotteita ja sita tuki Sak- san littotasavalta, Kokouksen puheenjohtaja- na toimi Hollannin ulkominis- teri Hans van den Broek, ja han pyrki saamaan lapi etelaafrik- kalaisten hedelmien ja joiden- kin muiden kauppatavaroiden tuontikiellon. Han oli painos- tanut virkaveljidan, jotta sopi- mukseen olisi paasty Soweton > veriloylyn vuosipaivna, K aikki | 2 j4senmaata olivat yhta mielta siita, etta jothinkin pakotteisiin olisi ryhdyttava. Englanti pysyi kuitenkin tiukas- ti kannassaan, jonka mukaan Etela-Afrikan painostamiseen parhaiten soveltuvien pakottei- den selvittamiseen tarvitaan lisaa aikaa. Lansi-Saksa on ai- noa Euroopan yhteis6n maa, joka tukee Englantia. Englannin paaministeri Margaret Thatcher on sanonut, etta pakotteisiin ei kannata ryh- tya, ellei niita yhdisteta Yhdys- valtain, KansainyhteisOémaiden seka Etela-Afrikan muiden kauppakumppaneiden pakote- toimiin, Euroopan yhteis6n maista velvoittaviin pakotteisiin ryhty- mista kannattivat Tanska, Ir- lanti, Kreikka ja Espanja. Eng- lanninja Saksan liittotasavallan lisaksi niita vastustivat Ranska, Luxemburg ja Belgia. jotka olt- sivat diplomaattien mukaan ol- leet kuitenkin valmii t hyvaksy- maan Hollannin esityksen ra- joitetuista pakotteista. an kaampia vientituotteita. Tarvit- semme korkealuokkaisia paa- omatuotteita lannesta. OMA APU PARAS APU Puola kay neuvotteluja Parii- sin klubin kanssa_ hallituksen. myOntamien velkojen takaisin- maksuaikataulusta. Maa neu- vottelee myds 550 yksityisen kaupallisen pankin kanssa. Nieckarz pahoittelee lansi- maiden haluttomuutta antaa Puolalle lisdluottoa, vaikka ne ymmartavat maan tarvitsevan uutta rahaa vanhoista veloista selvitakseen. Puolan velkojille esittama | Ladkéareita kulutustaan. Kansainvalisen valuutta- rahaston jaseneksi 36 vuoden tauon jalkeen hyvaksytty Puola on elimen 151 jasenmaa. Puola littyi valuuttarahastoon heti toisen maailmansodan jalkeen, mutta joutui eroamaan siita viiden vuoden kuluttua kylman sodan aiheuttaman syrjintapoli- tikan paastya valloilleen. Nieckarz varoittaa puola- laisia odottamasta liikaa va- luuttarahaston jasenyydesta. Han arvioi jasenyydesta koitu- vien hydétyjen nakyvan vasta pitkan ajan kuluttua. - Puolan on ensi kadessa omin ponnisteluin saatettava taloutensa kuntoon. Talouspakotteet — ja Pariisi — Etela-Afrikan merkittavimmdan rotuerottelua vastustavan liikkeen Afrikan kansalliskongressin johtaja Oli- ver Tambo'vaati 18.6. talous- pakotteiden suuntaamista heti Etela-Afrikkaa vastaan. Tambo ennusti valkoiselle hallitukselle pikaista loppua ja arvosteli ankarasti Englantia ja muita lansimaita, jotka vastus- tavat pakotteita. -—- Naiden maiden vastustus vain pahentaa Etela-Afrikan tlannetta. Maapaossa oleva ANC:n johtaja osallistui YK:n talous- pakotekokoukseen Parusissa. Tambo kiisti vaitteen, etta talouspakotteet haittaisivat eni- ten mustia eteldafrikkalaisia. Han totesi, etta ennemmin tal myOhemmin taloudellinen pai- Sorsa moitt! lakkoilusta Paaministeri Kalevi Sorsa moitti viime kevaan lakkoilusta puhuessaan Suomen ammatti- liitojen keskusjarjeston SAK:n edustajakokouksessa. Sorsan mukaan hallitus pitaa valtta- matt6mana, etta keskitettyjen tuloratkaisujen menettelytavat selvitetaan ja selkiytetaan seu- raavaan laajaan neuvottelukier- rokseen mennessa. Sorsa ch- dottikin, etta tyOmarkkinajar- jestot. keskenaan = ryhtyisivat neuvottelemaan uudistuksista. Talouskasvu NL:ssa odotettua nopeampaa Neuvostoliiton taloustuo- tanto on kasvanut 6.3 prosent- tia vuoden ensimmiaisen_ kol- manneksen aikana, kun maan vuosisuunnitelma edellytti 4.3 prosentin kasvua, kertor NK P:n keskuskomitean poliittisen toi- mikunnan jasen Jegor Ligats- hov puhuessaan 28.5. Almet- jevskissa. Ligatshov totesi my6s, etta suhde tyén tuottavuuden ja palkkojen kasvun valilla on parantunut. Ligatshov arvostelt kuitenkin eraita tuotantolaitok- Sia siita, etteivat ne toistaiseksi selviydy tehtavistaan tuotanto- kustannusten alentamiseksi. nostus pakottaisi valkoisen hal- lituksen luopumaan aparthei- dista, — En usko Etela-Afrikan talouden kaatuvan pakotteisiin. Se kaatuu sitihen ristiriitatilan- teeseen, joka maahan on kehit- tymassa, totesi Tambo. — Ennen kuin pakotteet alkavat vahingoittaa taloutta, Saavutetaan piste, jossa presi- dentti Botha mieluummin luo- puu rotuerottelupolitiikastaan kuin jatkaa sita, jatkoi Tambo. — Ulkomaisille yrityksille, palaa téihin Laakarien hallintoelin, CPS, ilmoitti 1.7., etta yha useampia Ontarion laakdreita hylkaa4 lakon ja palaa_ hoita- maan potilaitaan. ‘‘Useimmat |aakarit ovat huolissaan poti- laistaan ja 4skeinen CPS:n va- roitus on my6és vaikuttamassa siihen, etta laakareita on palau- tumassa tyGpaikoilleen’’, lausui asiasta tri Michael Dixon. Tyollistajat tyottémiks! Vancouver Liittohalli- tuksen 90 tydllistamislautakun- nan jasenta joutuvat ty6tt6miksi lahiaikoina, koska useat tydllis- tamiskysymykset tullaan hoita- maan hallituksen vakituisten toimihenkildiden taholta. jotka nyt toimivat Etela-A fri- kassa, ei ehka ole tilaa enaa uudessa yhteiskunnassa, ennus- ti Tambo, . Tambo sanoi, ettei han ollut Saanut tarkkoja tietoja Etela- Afrikan tilanteesta sen jalkeen, kun poikkeustila julistettiin, Han puhui mahdollisesta veri- loylysté, mutta mitaan uusia tietoja ei 18.6. mennessa ollut tullut, Tambon mukaan valkoinen hallitus yrittaa eristaa maan si- sdisen tilanteen ulkomaailmas- ta, mutta se ei vol pitéa poik- keustilaa ylla loputtomiin. CSuild asiarikas Lauantaina 21.6, kokoontui Canadan Suomalaisen Jarjes- ton laajennettu toimeenpaneva komitea Finn Centreen pohti- maan kuluneen toimintavuoden tapahtumia ja laatimaan uusia edessa olevalle. Kokouksen puheenjohtajak- si valittiin Unto Penttinen. Vir- kailyoiden ja toimikunnan va- linnan jalkeen esitti CSJ:n kan- sallinen sihteeri Helen Tarvai- nen toimintakertomuksen, josta keskeisimpana sisdisena aihee- na oli historiakirjan “Canadan Rakentajia’ kaanndsty6 eng- lannin kielelle, joka on alulla ja kirjan latominen voidaan aloit- taa lahiviikkoina. Jarjestén sih- teer! kasitteli my6s mm. CSJ:n oSuutta rauhantyon tukemises- sa. Osastojen raportteina kuul- tin raportit: Matti Varila, Vancouverista. Kerttu. Gron- roos Thunder Baysta. Viljo Rinne Wanupista ja Sudburysta ja Eric Mannist6 Toronton o- sastosta, Kaikilla osastoilla oli yh- _teista tuen antaminen rauhan- liikkeelle ja yhteistoiminta ja tuki elakelaisten toiminnalle ja klubeille. Viljo Rinne kertoi Sudburyn osaston menettaneen useita aktivisteja vilme aikoina: mm. Wm. Eklundin ja Hjalmar Miettisen. Viljo Rinne antoi ohjeita osastojen varojen hoidosta, eri- koisesti siita kuinka valttya ai- heettomalta verotukselta, Osas- tojen edustajat ottivat kiitolli- sina vastaan finanssiasiantun- lija Rinteen neuvot ja Toronton osaston rahastonhoitaja Rauha Maki ilmoitti, ettaé toimenpitei- siin varojen uudelleen jarjeste- lysta ryhdytaan heti. Kerttu. Gronroos _ kertoi Thunder Bayn osaston tehneen lahjoituksia rauhanliikkeelle ja myos oStaneen “Urheilu-histo- ria’ kirjoja, joita on sitten lah- joitettu vanhainkodeille. Thun- der Bayssa otti **nuorempi pol- vi osaa e.m,_historiakirjan valmistamiseen, kertoi Mrs. Gronroos, Eric Mannist6 toi raportis- saan esille Toronton CSJ:n hyvan yhteistoiminnan clake- ldisten kerhon kanssa. antaen haalin ikinuorten klubin kayt- t66n. Finn Centressa, ikinuor- ten Jauluryhman lisaksi ovat harjoitelleet sekakuoro Finlan- dia ja naiskuoro Trillium Sin- gers. Rauhanliiton kokouksiin ja muthin tilaisuukstin on Finn Centre ollut my6s_ vuokra- vapaasti kaytettavissa, tiedotti osaston puheenjohtaja Mannis- tO. Matti Varila kertoi Vanesu- verin osastossa toimivan, mul- den mukana, kolme pirteda (tana vuonna tayttavat ) 90- vuotiasta tytt6a: Taava Mau- nus, Anna Luoto ja Aleksiina Oksanen, mika osoittaa, etta toiminta ja kiinnostus elamasta on yksi pitkan ian salaisuuksia. Kokouksessa hyvaksyttiin uscita pdatdslausuntoja, jotka julkaistaan Viikkosanomissa e- rillisina. V.K.