SAK:n kypsyttama tulopo- liittinen sopimusratkaisu mer- kitsi Suomen valtiovallan mu- kaantuloa noin 2,4 miljardin markan suuruisella tydllisyys-, verokevennys-, sosiaali-, asun- totuotanto- ja koulutuspolliitti- sella tukiohjelmalla. Tulovero- asteikkoon ensi vuodelle, sa- moin keskeisiin vahennyksiin tehdaan taysimdaardainen inflaa- tiotarkistus. Samalla sovitaan mydéhem- min tyOmarkkinajarjestdjen kanssa lahes miljardin markan lisakevennyksista tuloverotuk- seen. Yhdessa kevennysten ko- konaisvaikutus olisi 1,5 miljar- dia markkaa. Tukitoimien paapaino on tydllisyyden edistamisessa, paaministeri Kalevi Sorsa tah- densi. My6s julkisia rakennus- investointeja vauhditetaan 700 miljoonalla ja lisataan hieman arava-asuntojen rakentamista. Tyéttémyysturvan puuttel- ta korjataan hieman pidenta- malla taysimaaraiseen ansioon suhteutetun paivarahan maksu- aikoja ja helpottamalla paasya takaisin taysimaaraisen paiva- rahan pliriin. Etuuksia korote- taan 4% heinakuun alusta. Uudesta epasosiaalisesta e- nergiaveroremontistaan _halli- tus ilmoitti jo 26. helmikuuta polttonesteiden hinnanalennus- ten yhteydessa. Nyt hallitus vahvisti, etta heinaékuussa voimaantulevassa ‘“uudistuksessa” siirrytaan lit- kevaihtoveropohjaan, _— saate- taan teollisuuden kayttama e- nergia verottomaksi, mutta pe- ritaan se takaisin tavalliselta kansalaiselta mm. korottamalla sahkolammityksen sahk6n hin- taa 5 pennia kilowattitunnilta. Hallitukselta tullut varsinai- nen tukiohjelma kohdennuksi- neen heijasti paljolti SAK:n omia tavoitepainotuksia. Laa- jan tukiohjelman monet kohteet ovat tosin muutenkin normaa- liin budjettiesitykseen kuuluvia asioita. Valtion tukitoimilla pyri- taan sithen, etta kansantalou- den kokonaiskehitys, tydlli- syystilanne ja sosiaaliturvan {aso muodostuisivat mydéntei- semmiksi, perusteli hallitus te- kemaansa periaatepaatésta. Toimien myénteisia vaiku- tuksia investointeihin ja tyélli- syyteen voitaneen lisaksi jat- kossakin tukea ‘korkotason hallitulla alentamisella’’, arvioi paaministeri Sorsa jatkotilan- netta. VEROKEVENNYKSET Valtiovallan noin 2,4 mil- jardin markan tukiohjelma on keskeisilta osiltaan suunnattu nytkin tuloverokevennyksiin, joiden kokonaisvaikutukset oli- sivat noin 1,5 miljardia mark- kaa. | Valtiovarainministerién ar- vion mukaan verotaulukoiden ja keskeisten vahennysten tay- simaarainen inflaatio-tarkistus voi ollanoin 3,5% vuoden 1987 verotuksessa ja kevennysvaiku- 2 tukset talta osin ehka 700 mil- joonaa markkaa. Sen lisaksi kevennetaan tu- loverotusta mydhemmin lahes miljardilla tyOémarkkinajarjes- tojen kanssa sovittavalla taval- la. Hallitus on siis jattanyt syk- syn budjetin jatkoneuvottelujen varaan ratkaistavaksi, miten ve- rokevennykset tehdaan. Sen si- jaan hallitus ei halunnut suora- naisesti sitoutua ns, marginaali- verouudistukseen, jota STK ja oikeisto ovat yrittaneet runnoa lavitse, TOITA JA ASUNTOJA Tydllisyyden tukemiseksi aiennetaan valtion omia raken- nustdita seka hankintoja noin 800 miljoonalla markalla. Toita ja hankintoja kohdistaessa ote- taan mahdollisuuksien mukaan huomioon§ alueelliset tydlli- syyserol. Ensi vuonna aloitetaan 20,000 arava-asunnon raken- nustyot, naista on vuokra-asun- toja arviolta 10,000. Lisakst lainoitetaan 10,000 asunnon peruskorjaukset, Tyévalityksen tehostami- seen varataan rahaa seuraa- vaan lisabudjettiin, Ensi vuoden budjetissa esi- tetaan vakinaistettavaksi 300 tyOtehtavda, jotka ovat jatku- neet pitkaan valtion tai kun- nallisella —- tyllistamistuella. Naista kohdistetaan 40 Lapin laaniin, RAPE NK SESS Pas TYOTTOMYYS- PAIVARAHAAN 4% Tyétt6myyspaivarahat no- usevat siten, etta ty6tt6myys- turvalain mukaisia etuuksia ja markkamaardaisia rajoja korote- taan 4% 1.7.1986 lukien. Li- saksi parannetaan perusturvan varassa olevien ikaéantyneiden tyott6mien tydtt6myysturvaa lieventamalla 1.1.1987 perus- turvan tarveharkintaa. Tyétt6myysturvalain = mu- kaiseen ansioon suhtautetun taysimaaraisen paivarahan maksujaksoa pidennetéan ja helpotetaan pdasyd _ takaisin laysimaardisen paivarahan pii- riin 1.1.1987 lukien seuraavas- tl: YLI 55-VUOTIAILLE PAIVARAHAA 900 PAIVALTA Henkil6é saa ansioihin suh- teutettua taysimaaraista paiva- rahaa | 50 paivalta tahanastisen 100 paivan sijasta. Sen jalkeen paivaraha alenee 15%, ei kui- tenkaan perusosaa ja_lapsi- korotusta pienemmiaksi. Nykyi- sin alennus on jyrkempi eli 20%, jo sadan paivan jalkeen. Mainittu 150 paivan lasken- ta aloitetaan uudelleen alusta, kun henkilé on sanotun maara- ajan tayttymisen jalkeen ollut 8 kuukauden tarkastelujakson ai- kana kokonaistyéssa4 vahintaan 75 paivaa. Yili 55-vuotiaat saavat 1.1.1987 lahtien ansioihin suh- teutettua eli korkeampaa paiva- rahaa kaikkiaan 900 paivaa, kun takaraja on nyt 750 paivaa. Ts. ansioon suhteutettujen pai- varahapaivien enimmdismaa- ran nykyinen 250 paivan lisays pidennetaan 400 paivaan. Lisaksi saatetaan ansioon SNS Ss 4 PRS SRS EAS Oe oS S 2 SAO Seok SOLES DS OS. < CE O Pa&dministeri Kalevi Sorsa ja valtiovarainministeri Esko Ollila olivat silmin nahden tyytyvdaisia ratkaisuun. O SAK:n puheenjohtaja Pertti Viinanen ja I! puheenjohtaja Olavi Hanninen saivat hallituksen tekemaan edes jotain tyéllisyyden parantamiseksi. aed suhteutettua paivarahaa saavat osa-aikatyota tekevat henkilét Samaan asemaan perusturvan plirissa olevien kanssa. LAPSILISAT, HOITOPAIKAT Lapsilisia korotetaan 1.10.1986 tapahtuvan 4%:n korotuksen jalkeen seuraavan kerran 1.10.1987. Korotuksen suuruus on 3%, kolmannesta lapsesta lahtien kuitenkin 10%. Paivahoitopaikkoja lisataan 7,000 paikalla vuonna 1987. sen lisdksi erikseen kehitetaan lasten paivahoitoa paéakaupun- kiseudulla valtioneuvoston te- keman ns, paakaupunkiseutu- paatoksen ja asiaa koskevan lain mukaisesti. Aikuiskoulutuksesta, siihen osallistuvien opintotuesta ja koulutuksen rahoituksesta aloi- tetaan kokeilu. Rahaa varataan 1987 10 miljoonaa ja 1988 30 miljoonaa markkaa. Kokeilu liittyy opintovapaiden kayt- toon. Indeksiehto sallitaan palk- kasopimuksissa, lakiesitys an- netaan eduskunnalle. ee 8* Kohlia epaillaan valehtelusta Lansi-Saksan _ liittokansle- ria Helmut Kohlia odottavat uudet rikosoikeudelliset tutki- mukset, ilmoitti Lansi-Saksan korkein syyttajaviranomainen Johannes Wilhelm. Kobhlin e- paillaan johtaneen harhaan tut- kimuskomiteaa ns. Flic-skan- dlaaliin liittyneiden kuulustelu- jen yhteydessa. Parlamentaarinen tutkimus- k.omitea selvitteli viime vuonna teollisuusyhtyma Flickin lai- tonta rahoitusta poliitikoille ja polittisille puolueille. Rikostutkimukset Kohlin o- suiudesta laittomaan rahoituk- seen aloitettiin jo joitakin viik- koja sitten Koblenzissa. Kohlia epiullaan vaarasta todistukses- ta @raassa kuulustelussa ja ha- nen epaillaan syylistyneen ve- rorilkoksiin seka muihin epasel- vyylk:siin puoluerahoituksen yh- teyctessa. “NL:n ja USA:n YK-valtuusku ntia ei voi verrata” Neuvostoliitto Virallisen vz Neuvostoliitto esitti 11.3. virallisen vastalauseen Yhdys- valtain vaatimukselle, etta Neu- vostoliiton tulisi vahentéa hen- kilost6nsa maaéraéa YK:n péa- majassa New Yorkissa. Neu- vostoliiton mukaan tallaiset vaatimukset eivat luo myénteis- ta taustaa seuraavalle Yhdys- valtain ja Neuvostoliiton vali- selle huipputapaamiselle. Neuvostoliitton suullisen vaStalauseen tekstin julkaisi maan virallinen uutistoimisto TASS. Vastalauseessa Neu- vostoliitto kuvaa Yhdysvaltain vaatimusta mielivaltaiseksi Ja perusteettomaksi. Vastalau- seen mukaan vaatimus rikkoo karkeasti Yhdysvaltain YK:m isantamaana itselleen ottamia velvoitteita. Yhdysvallat ilmoitti Neu- vostoliitolle, etta sen on va- hennettava YK-edustustonsa diplomaattien maaraa nykyi- sesta 275:sta kahden vuoden kuluessa | 70:een sanoennykyi- Neuvostoliitto esitti USA: lle istalauseen sen ma.aran vaarantavan Yh- dysvaltain kansallista turvalli- Suutta. Neuvostoliiton vastalau- seessa torjutaan taysin keksit- tyind ja perustelemattomia Yh- dysvaltain vditteet, etta Neu- vostoliitom YK-lahetystén vir- kailijat hiarjoittaisivat toimia, joilla ei ole mitéan tekemista YK:n kanssa. Vastalauseessa sanotaan, etta vaatimus on suo- ranaisesti haitannut Yhdysval- tain ja Neuvostoliiton suhteita. Neuvostoliutto ilmoitti vas- talauseessaan, ettei se jata ot- tamatta huommioon tata laitonta tointa ja on pakotettu vetamadn sopivat johtopaatokset. Neuvosto liiton lausunnossa sanottiin edelleen, ettei Neu- vostoliiton ja \hdysvaltain YK- edustustojen henkilomaaria voi verrata toisiinsa, koska seka Yhdysvaltain ulkoministeri6 et- ta yksityisyritykset turvaavat Yhdysvaltain edustuston toi- mintaa kun taas Neuvostoliiton edustusto turvaa. tarpeensa itse. ehdottaa satelliittien tuhoasekieltoa Geneve — Neuvostoliitto ehdotti 13.3. Genevessa kan- Sainvalista sopimusta avaruus- Satelliitteja tuhoavien aseiden kieltamiseksi. Monia_ satelliit- teja kaytetaan sotilasviestiyhte- yksissa ja vakoilussa. Neuvostolitton ehdotus on kieltaa satelliitteihin kohdistet- tavat hyOkkaykset seka “‘ava- ruusesineiden” tuhoamiseen tarkoitettujen aseiden kehitta- misen, kokeilemisen ja kayton, sanoi maan suurlahettilas Vik- tor Issraelian 40 maan aseiden- riisuntakokouksessa. —Satelhlittien loukkaamat- tomuutta koskeva kansainvali- sen oikeuden takuui olisi tekija, joka lisa strategista vakautta, lausui Issraelian. Neuvostoliitto pitaa sellais- ta satelliitteja vastaan suunnat- tujen jarjestelmien kieltoa vali- vaiheena sopimukselle, jolla kiellettaisiin kaikki aseet ulko- avaruudessa, han lisasi. Seka Yhdysvallat etta Neu- vostoliitto ovat tuhonneet maa- ta kiertavid satelliitteja ava- ruusasekokeiden aikana.