6 o ; | mrs een W. ERLunb |
Eo | os : aiiat Sh nee oe cath ia froeo man? See

iE sain wero 1 ing by. $5. ten Paro, Orn |

ee Lansi-Saksan, Traliani, Japanin, ‘Alankoimaiden, Riiot- |

iNOEPENDENT LABOR ORGAN.” ne

‘OF. FINNISH. CANADIANS |

(LIBERTY Zotabushed ‘Nov. 0, “01T -

7 apie a 1
- “ : vir

“rmeriidhih bide ie i edie erdazad |

w Aateriising wate tipoa sr Gabitabien eran tie ot eniten,

| r= mes
| wm ma:

a i ul “somes

ee .

"MaNAGER: : e sui | |

CLUB ee

| Hill sanders -

7 ‘oxatuise Segoe None

a an mca ;
“gin nyt 850,000 ‘kruunua

a Axaterbta
” palette : amidtian:  Kavabgtalte:
- hanen, . Hertojataidestaan,

| sauekneiidr jon mouikiaatt vognria

‘/JAPANIN pe

sia
aigbtata ‘Akatedait fe wie |

‘perigtatés “Salta

joka ;
her tavalis’ ‘Saayaatia japa.'
jatuisuutta, Ka-.
. wabatan. tuiletnimimat teckset.

ee
xv - ovat ‘Luign mia Uirieatyd. ainii-
Re nian, iu m8 | perin ératden Hetojen. :

wiatedyh

‘Mayerin, idrjallf-

vionna - 1935;

.“f 1987, ja Ranngulstin  Nykyliriel-

iisiningn ‘jdhitavaii: lansiiaats “Batgian, ‘Canddan,

ee
1

‘ain, Britamnism ja_ Ybdysvaltain — johtavat finanssimiehet

Jectaittiin, keskiviikkona Bo
Seen riiin’ kijreellisesti; etti esimerkiks! Japanin ediistaja saa~
pai stnine “thyOhiistyneend”, kokouksen oflessa jo taydessa me”
nossa. _
Tams sellaisenaan — sen Y Kaniadinivalisen iehajiirjes-

allmaneeseen hijtatilaikokoul-

- telintin kriisin syvyytta, mink johdesta kehittyi vilkon vaih-

| teessa suotastaan paniikkimainen armies lansimaiden Va-

“luuttakeskuksissa.

Kritsin syiyytta ja vakavruutta. hitjedtda mys. 80, etta
Bonnin kokoukseen lahetettiin’ finanssimdailman. koko ")drea -

" tykdsto" edelldimainituista maista. Esimerkiksi Canadan edus-
~ tajikesi sinne: lghetettiin: finanssiministeri Edgar Benson,:Ca-
nadan perkiri (Bank of Canada) huverndéri Louis Rasminsky
ja! liittovaltion muita Korkean portaan: virkailijoita. Yhiysval-
fica adudtamaan ighetettiin raha-asiairiministeri Henry H.
Fowler, joka sivumennen sanoen on état Bonnissa: ‘inokto’ t4-

mini viikon, ja Yhdysvaitain liittovaltion reservilautakunnan .
“puheenijohtaja: MeChesney Martin ja nain kautta linjan. Sel-

Via sis on, ett nyt kehittynyt kansainvdlinen rahajarjestel-
man ‘kriisi on tedella vakava. Ja. UD se on ilo tomnen. Farjes-
“tyksessaan tang ¥uonmal =

Naita riveja trirjotttacssa (totseainay jatketean. “eymme-
rén vallan” hatGtilannekokousta Boninista. Mitaan tiétoa ei

‘stis ole vielf siitd, mité mahdollisia retkaisuja Bonnin kokouk-

- sessa tehdaan, mutta ilmeista * on kuitenkin, eita mith tahan-.
Sa  paatSksia tehdaan, ne eivat ole: miellyttavia “potilaider:_
nieltaviksi’. :

taan kehittynyt kova. paine. Keinottetu nousi viikon vatih-
teessa huippuunsa, frangin noteeraus putosi pohjatascon ja
frangeja pakeni valtavia maarié ulkomaille, erikoisesti Lansi-
- Saksaan ja Sveitsiin kaytettavike:. kullan ostqiiiins Je valbdet-
tavaksi ao.- maiden valuuttoihin,

~ revalvointipaineen. alaiseksi. Kysymyksessi on D-markan ar-
von nostaminén ulkomaiden valuuttojen kursseja ¢hintoja} .
alentamatla. D-rnarkan ohella. Sveitsin frangi ja Holiannin.
_ floriini ovat: olleet kithkedsti haluttuja valuuttoja..
~Tisitksi. on myds Englannin punta joutunut devalvoinnin par-

devalvointia ja b) Demarktan revakvointia eli sen arvon kon
rottaniista. Molemmat maat vastustavat mille alustavasti_ Sup-.
| pitelinja “aakhkeita”,

Kriisin vetiammans siheuitajana oli Ranskan frangia kioh-

Lansi-Saksan D-markika on piinvastoin joubuniat ‘Kigesn
Frangin |
Pe rs

‘Tilanteen orjadmiseksi on ehdotettu: a) Ranskan frangin

Liansi-Seksan rahaministeri Karl Schillerin kérrotaan. sa-

‘nomen, lukittujen: ovien takana pidetyss2 kymmenen maan
hat#tilekokoukséssa ,etia Bonn vastustaa D-markan reyalvoin- ..

tia: Hin saroi Bonnin ryhtyneen jo toimenpiteisiin tilanteen’
‘Lorjaainiseksi. esimerkiksi alertamalla rajoiiiaan tuontitullia, -

mika auttais? hdanen selityksensd mukaan sen, ettd ulkomaisten
tavarain tuonti Lansi-Saksaan lisdantyisi, nike helpottaisi re-

valvointipainetita - D-markkaa’ kohtaan..

Mr.’ Sebiller julisti,

elta D-markkaa ei revalvoida. Mutta uutistiedoissa kerrotaan,
‘eit ainogstaan Alankomaiden edustaja antoi kannatuksen ne
“nen ‘kannanotolleen.

D-markkaa ‘vastaan Jcohdistuvan painostuksen aiheuttaja- :

_ ina on Lansi-Saksan ulkomaankaupan suuri yiijaama — se kun

| Lansi-Saksa myy. ulkomaille paljon “enemmin mita se vol-
| staa whkomailta.. Mutta jos D-markan arvoa nostetaan —

jase revalvoidaan — niin se nostaa Linsi-Saksan vientitava-
ran hintoja ja yahentdisi sen vudksi myynteja ulkomailie.
‘Tatlainer on perusolemukseltaan se revalveintilidke ' minka
_ byvaksymista Bonnin edustajien kerrotaan tiukasti. vastusta-
neen tissi “Bretton Woods rahaijarjestelmakokouksen jalkeen
| Buurimmassa kansainyalisessi finanssikokouksetsa”, kuten on
‘selitetty. (Bretton Woodsissa, USA, oli kesalla 1945 kaikkiaan

45 yhidistyneen kansalunnan valuulttakonfererisst, miss& paa-

téthiin. perustaa 8 mikjardin dollarin kansainvilinien valuutta-

" zahasto kansainvalisen vaihdon helpottamiseksi, sek kansain-
‘yalinen pankki (international Bark for Reconstruction and
_ Development).

Toisten maiden finanssimiehet ovat uitenkin uutistieto-

jen mukaan ilmaisseet Bonnin kokouksessa ‘Kannan, etta Lansi-
Saksa ei ole vield tehnyt riittavan swuria korjauksia aitttaak-

seen sellaisia kauppatappiota: lsarsivia maita Kuin Britanniaa,

 ¥hdysvaltoja ja Ranskaa, .

Toisaalta on kenrottu, etta Ranska vastustaa jytkist fran-

«gin devalyointia yksipuolisesti eli. yksindin. Ranskan ken-
tana tuntua olevan, etta Jos: devalvyointi on suoritettava, niiz

aye

' 56 taytyy olla vain ose
man wusimisesta”, kuten 6n_Honnissa selitetty. Taham sishltyy

‘mmaailmanlaajuisesta rahajarjestel-

_ilmeisesti ajatus etta Sveitsin frangin ja Lansi-Saksan Tmar-
_ kan arvo kohosi ja etta Ranskan frangi, Englannin’ punta ja
/Yhdysvaltain dollari deyalvoitaisiin.

4 - . *

| Mutta- frarigin, puniian. ja dollarin devalvointi on SO iipina
aiheuttava, metho waikea finanssileikkaus.
. ‘firangi devalvoidaan, niin se tarkoittaa, ettd rariskaloiset jou-

tuvat maksamaan entista korkeamman ‘hinnan kaikista. ulko-

niailta: tuwotetta vista tayaroista, ja ett ulkomailla matkusta-’

minen tulisi ranskalaisiile furitteille entista kalliiramaksi Set

yieksi iui frangin ulkomainen ostovoima laskee devalvoin-

Hih johdosts. Sama pitee Englannin punnan ja Yhdysvaitain
dollarin kohdalta. Sitd palitsi on muistettava, atts Punta de-
valyoiltiin. vaste vuosi sitten marraskuussa siten, ett& sen dol-

Tnrilgurssi ladki 2.80 dollarista 2.40 dollariin: Maultta viimne per-—

‘antaing tiedottettiin punnan olleen baas. alimmialla: tasollaan

“41 vilkon aiktinia?

/_ Syksyn kkuluessa on ain. soln ll. Satu _ merle

ay

a mr
so oo guatinad
hors, oat L teliienter!

eet erie eee ar Te

Jos-esimerkiksi.

| tuuntaiksia ja tyylikeinoja,

}

[

lifcits tegksen mukasit yuona
i347). ‘Tuhat | Rurkea_. 1B),
\ Sémbarnru - (1952) ‘ja...
(if9ge3) Kaki enisknmatuiitus on
Himestynyt. Suomeksikin,

Risto |

. = ee ee ee
Amie! ands ee oH ha
1 . =e4 . .
mo .

ee Ce
ar!

1
. a i re
\ H . woes

1 Ca

+ ier

: abe Kk

. oot
mee
ee

 Tukholnen Karojiininen insti-

tt.
| bua jalada.- fystolowian ja 1ikKe-
-.| tletean: wobelit, :-Ruotsin Akatemin
; dcivjalistiuispaliccanot, Ruttsin Ku.
inka linen tiedeakatamig tysiikan |
ja-kemian palkinnot ja Norjan par-|-

lamentin valitserna --viisthenkinen
komitea rathanpalkinnot,-
Ruolsin Akatania tori idrdalli-
suusnebeljagssa ja muutenkin: kuin
salainen veljeskunta, Saantijen mu-
kaa.

Widen: jasenen yalintaa tal Nobelin

(patkintojer, fakos keskevasta kei

kusteluesta. Akatemia | OT valinnit

keckupdestasn | ‘Wiisihenkisen Nobel-

komifean, joe kandidtattiehdotuk-

lsat Behan ennen ‘helntiunn an-

+] shngnastit paiva.

_Jasunari Kawabata, joka on syn-
hynyt 2, 6, 1899,

siin ‘kirjailijoiiin, Han kuwlay ryh-
naan, joa on totutts nimittamaiin
wussensationalisteilksi, _ Kawabatan
kertomataida on 7 spillitty’, rinollis-

: | ta, jorkus.impimin aistillista, Hi-

nen Tunoudessaan vhbyvit klassises- |.
fa’ japanilaisesta runciudesta; - bud-
halaistudesta ja haikurwnodesia

|saadut vaikutteet: linsimaiseen ro-

maanitaileesecéen.. -

‘Hin ei ‘kuiterkaam ole yrittdiyt
omaksua linsimaisen kitjallisuyden
Wael
pikemmin:kyse on oman maat pt-
rintean widistamisesta, Hanen kei-
notisu ovat herkkia, vihdeleisia ja
tarkkeja, [lin ottaa aiheensa us¢in

nykyajagta, toulta muodollisesti: ne
liiteyvdit Japanin © kirjallisuudes
venhadn periieeseen. Kawabatu

aloitti kirjailijantyins§ ersanlaise- |

‘De. uusitipressionistina, mutta peut
kehittyt rakenteeltaan Wekkaan rego:
listiztyyppiseen tavallisten thmisteti

Jelanin kuvaukseen. Hinéen funou-
dellaan on ollut Japanissa suuril’

yaikutus nuorcen ‘suwkupolvecn.
Kawahata syntyi Osakassa_ kir-

jaltiswutta ja kuvdamatiiteita har-

rovtaven laakdriperheen - porkana.

Hin joutui i varhain kasvotustet |

kuolemen tragiukan kKanssa,. -jasts
tii yksi hinen kirjatlisen fuotan-
tonsa Pasleemeista. -

Kahden yuoden -sisal!2 hain mie-
neti molemmat valthempansa, {50
vanhenupansa ja tiettivist - myds
sigkansa.. Han sloitti: 20-vuotlaana

opintensa Tokion keisarillisessa yli-|
opistessa ja klinnitti opintonsa pii-

huomion lahinnd koehteen suantaan.
Josaksi klassiseen japanilaiseen ri-
nouteen, OSnks) oman Amkansa lainisi-
maiseen ‘kirjallisuateer. .

Hanen lapimurtonsa - sn ota
tanatit ii gamiothin atkoihin,. tain
han vaitteli’ tobtoriksi._ Han lui
{ tunnetuksi ‘kirjailijana novellillaan
‘Tanssijatur Itusta’, joka kertoo
nuoren “ylioppilaan’. rakkaudesta
Iiertavadn taiteilijaseurieen = mua-
rean ja-naliviin tanssijattareen,.

Kawabata on Rhankkinut teimeen-
tulansa Kirjailijana 1920-lnvusta lan-
tien, Kaikkiagan han on. Hekaissut
furikymmenta teosta... Romaanit
Lien maa ja Tuhat ‘kurkea On

Vkainnetiy useille auradppalaisille

kielille, ja erityisti menestysti ne
ovat saayuttaneet Ranskassa ~

‘Kawabata On ensimmainen jnpi- |

nilainen

kinjailija.
. Nobel-palkinnot jaetaan -Nobelin
tahdon mukaan, mutta asia ci ole

Nobel-palkinn Bil saanut j

| sila ihan selva. Alfred Nobel ni-

njtlain teki kaksi testamenttia, en-
simmgisen vuonna 1893, tolsen kak-

si vuotty myohemmin, Han kirjoithy

moalemmat itse ilman : lakimiests
elk hiin ollut sen paremmin kir-
foittuga ‘kuin tporharikgan, joten

nitsta tui vahan hankalasti tulkil.

ja vihjeits siti, etta kansainva-
linen rahajarjestelma Santtaa
joutua. pahaan kriisun, jopa

sellaiseen, ettA sit& on vaikea

endd -hallita, Asiantuntizat ovat
ernustelleat Kriisin puhkeamis-

keaudeksi, Yudysvaltain’ presi-
~ denttivaalien (menrask., 5. p.) ja
uuden presidentin virkaanastu-
 mispaivan {tammik. 2(), P.) va-
lista’ aikaa.

Kuten muistetaan, USA: A
presidentiksi nyt yalittu. Rich-

ard. Nixon sanoi -vaalitaistelun j

aikana, etta han vaslustaa kul-
lan hinnian korottamista, mutta
sila‘ aikaisemmin han on ah-
tanut asiasta myds. toigenlaisia
lausunteja. Miten tulee USA
lopullisesti asenmoitumaan | se
vaikuttaa tietenkin - swuresti
Bon nit kokouxsen. -ratkaisui-
hin. '

-Imeistii on iuitenkin, ett

Jyksinomaan Ranskan rahgin|
devalvointi ef nykyista raha-

jirjestelmin ‘kriisid. raliiaise.

Mutta seivaad on myés se, ettit.

jonkuniginen ratkaisn on Bon-
nissa léydettiva, jog miélitdan

‘ gdada eddies * hengihdytatiko,

Juetaan | pian .
BURUpOlYensa jobtaviin. japanilai- |

‘Grives,

Ehdokkaita 4) kuitenkran saa ni-
Wuttia Kika tahansa. Saantojen mu-
aan slihen an oikeus Ruotsin Aka-
temian jisenilla sék& muiden suhen
rakentealtaan “ja Pad Madriltain
rinnsstettavies skatamioien, lal-
tostén ja -yhteysijen pisenills, ¥li-
opistajen. ja collegien kirjalisuu-
den ta frlosofian prefersoreilla,
Nobelin kirjalliguuspalkinnot SAL,
nailla sek kansallisLan kirjailija-
liittojen puheenjohtajilie. Komitea
ja asiantuntijat lutkivat esityksia: jo
Akatomia tekee rathaisumsa | loka ,
kuussa tal marraskuun alussa. Mel-
ko’ yleisesti arvellaan, etta Akate-
minsta vain. pieni ryhm’ lekee piil-
tikset Ja etta monct kahdestatol;-
a " ginest’jista ‘ovat lukentet vi-

hin jos yhtfin kandicaattien teok-

rizta, Systeemi on varsin varnhoiili-
SL sa. KESisS3:
Alfred. Nobelin jalkisaanndksise’

| pulutaan teoksista, - ‘JOISSE on “ihan-

teellinen tendenssi”... Nimi- sanat’
cyat Cetystit tunlkinnativaraiset is
erittdin vauralliset, Juuri naihin
yecettiin mm, sifloni kun [bsen ja-
sebin pols RKandidaat: jen joukasts-
Nobel-palkinto on fevikingt ‘seu-
ragvantaisia kirjailijoita: | |
OW. ON, Auden, Samrel Beckelt-
Bertolt. Brecht, Aleksendr ° Blok,
Heinrich Boil Lawrence Durrell,
Nia Ehrenburg, Hansmagnus En-
zensberger, Witold Gombrowiez, Ma-
xim Gorki, Gumcr Gross, Robert
Graham .Grecne, ‘Nicolas
Guillen. Jarestiy Washek. Rolf Hoch
huth, Henrik lnsen, Serge: Jesenin,
James Joye Franz ‘Kafka, Arther’
Koestler, D. HM. Lawrence,

Akatemian: jisen voidaan
“Jerottaa jos, hin paljastaa mitain

Vaing | ten kor ken thanteeisins, °

‘hdnéa Rooman “histdrianaa,,

eis,
1924: Reymont,

a pak! arene ote Toro

Seba

ler, Vladimir Majakevaki;. ‘André
Malraux, Mark. Twain, Jukia Mishi-

MA, Alberto: Moravia, Robert Musit.|
Pablo Nerida, Marcel Proitat, Gear

ee! Te ee ed

ges. Simenon. August Strindberg, -

Léo Tolatol, Autén ‘Tshehov, Peter
Weiss, Tarjei Vesags: ja Emile Zola,
Nabel on sresjnut sedraavantialsia
Lirtailijoity ja seuraaventaisin Pe-

| rustéin:

. 1901: Sully Prudhomme. Tufnus-
firkseng hiinen hudriatiavista, mye
hempinakin vudsitta Unietinersta ati-

sioistaan Kirjailijana ta érityisesti |.
hiner” runoidestadti,; jotta todistaza f.
korkeasta idédlismista; ; talteellisesta’| +

tiydellisyfdésli ja sydunten Ja md-

ton jar vinaisesta yhiyreisesta. 1902:

Momimsen, Theodor, HistoriaDisen

kuvauksen suurin aikaramme. elivi

meéstari; ottaen huomieon erityisest
1808:
Bjornson:; Bjornstierne, Innoituksen
tudvaudests ja harvinaisésta sfelim-
puhlaudesta, 1904: Mistral, Fréde-
ric. | Tuore alkuperdisyys, uskolli-
snus kaliseudun luennolle ja kan-
Fanelamalie: provinsiaalisen felon.
fin ty6. 1905: Sienkiewicz, Henryk.
Suurenmoisct ansiot ecppisend: kir-
jailijana. 1908: Carducci, Gingue. Fi
Vain oppineisuudesta. Vaan Tunou-
fen plastisesia energiagla,. tyylin
tudrendesta ja fyyrisest® voimasta,
1907: Kipling, Redyard. 1968: Euc-
ken, Rudoil, Vakavasla totuudenet-
finndsti, Kuvauksen voimesta ja
1smméstS, idealistisesta. maailaan
Fatsomuksesta.. 1908: Lagerléf, Sel-
ma. {9]f: Heyse, Paul. Tavdelisesta
in idealisen niékemytsen
masta taiteHijaelimists. 191!: Mae-
terlinck, Maurice. 1912: Hauptmann
Gerhard. 1913: Tagore. Rabindra-
math. 1915: .Roiland, Romain 1916:
Heidenslam, Verner _ 1917:
Cjelierup, Karl. Monipuolisesta ja
korkeita .ihanteita: kantavasta ru-
noudesta, “Pantoppidan, “Henrik.
Tanskalaisen nykynaivan eliman si-
siilvsrikkaast: kuvallksesta, 1518-
Sptteler, Carl. Ajatuksista joiia oli
mahtavassa teoksessa “Olympian
kevit", 1920: Hamsen: Knit, Lozt:
France, Anatole. 1922: Benaverte,
Jacinto. Kehittinyl anneltisella. ta-
valla espanjalaisen draaman parin-
1923: “Yeals,’ Witham Butler.
Wiacislaw. .. Suu-
restr . kansalliseepaksestaan . “'Ta-
lonpojal’, 1925: Shaw, George Ber-
hard. i926: Deledda, Grazia. Teos-
inimil-

Suomalaisille viakoin
yotilaisuuksia AL:ssa |

; yo — Tytilaisuuksien avil-

WiumMinen sudvaluiselle ivavaimalle hioskovassz:

nidetity tammikwun: 6—B. paiva’
“paitettiin  kiydyssi

Neuvostoliton pualeila on. ratkasi. neuvattélussa, Esili off abustavasti
suvaineoss3 ja ratkaisusta tulce Sao] myds enst vudden yhteistyé, joka

Mey kannalta «mydnteinen, kertoi
SAK:n puheenjohtaja. Niilo Elaimi-
ldinen Moskavassa viithe viikolla.

~ Mito Himéliisen johtama SAK-n:
valluuskunta, johon kuuluval ihe
teeri Simo Plomaa ja talousasiaia
sihteer] Nils Nilsson, topasi Netivos-
Leliiten : ammattilaiittojen keskus-

der Shelepinin.

|

NeLVvOst oy pubeenjohtajan Aleksan-| liikkeen telmipiirin nykyisen kes
Ammatlivhdistys. | keisend kuulavat Laloudelliset kysy.

lilee padtettivaeksi yhteistyétoim:.
kunnan kokouksessa, _
Keskustelussa oli lisiksi sili
kansninvaliset tapahtyitiat kauppa-
Poliittiset asiat sekd kansginvalisen
ammiattiyndistysiitkkern yhtelstpi- {4
minnan oangelmat,. kertei puheen-
johtaja Eam4sliinen, Ammattiyhdis-

johtejien keskustetu Kesti t kaliisen mykset, olivat, laajasti esitli SUOMET

ap LET.

Suomen ja Ney ostoliiten atm mnat-

Livhdistysllikkean pysyvin. yhteislyd nm, rakennuskohleiden ogalta -r
loimikunnan. Seuruava 12. - kokous | kalsuien tapahtuvan fahiatkoina,

PAIVAN PAKINA

ja Neuvostaliiton yhteistyon kannat-
ta, mainitsi Hamilginen ja kertoi

| kautuma

lemmnaa-"

1829: Undset,

at- im misesta.

| tenis” “Wibod ‘siathon flat ibaa: ‘Tae LBidoit Notthan: rd bee
| on vélttehy ja riitanyt.. Nykyisin. ra-

hat jactaan’ 4 ari ingtenssin . kautta, "

‘Welsinki;- — -Banoms: mm alka.
let — ovat tivkea we
hansandemokranttista UWikett#, sen .

_datteidén fa poldillian | talents

Aitisexr- villlngiti, ' | Yalitetta
‘Dory; “ie. as. kaupalltten

 Jehdista on levikillaiin ylivoetmai-

nen tyiivienlehditétn ja siis myie

-hansallisdemekraatiiseen: lehdie.
‘téin verratiunn, totes SRP? a jar-.
festhsthteer] | Erkkl:  .Kivimaki-
Undéniiaan lehilaslamlesten. ‘kan
kouksessa viine viikella.”

‘Kis latitiekithia unis: eaiiraniis:

tietajen Tran Oo nOin 3.7
pres., sosfem, lehtidh. néin 6 pres:
pi TPSL:n lehden' tein 1.1 pros.
damiom alee ieti ‘ikokotiaislevikist
Osdittaa tama porvarillisen Jehdis-
tin ylivaltag lehtirmtamalla. .Tys.
vienpwoluelila, jotka “edustaval
SROTEN viieston enemmistia on ta:
kansan. vajaat. 13 Pros. Suomen Sa

fehdistin ocus an samojei iitss.

tojen mukgan 16 pros, ja ruotsa-

laisen kansanpuolteen 3.2 pros, E:
thine, jos. esim, hallituspolitiikan
selvittdmisess# on vathewisia, | won
sanmalehdigh = on . - Baosmitaan
hallitnsopposition kusissa. .

TaHainen - lchdistin ‘levikin iv
aiheutun - ‘historiallisista
syisla. Kapjtalistisen darjestelmin
murkata Kehittyi ensin. porveristo.

ja myis sith edustava sadomalehdis-
to. Se oli vakiinnuttanot _asemah-

5a ennen tyivienlehdiston - syntya,

Porvariitisella tehdistdild .on 1aka-

naan “Suri raha”. SiHa on suurat
sivumsarat, paljom kon foreita ja
yorma ks mainonta, Tyivienlendet

‘ovat: koyhii ja totmivat.. taluodelli-

sigsa vaikeuksissa, Porvarillisen fa
Kaupallisen lehdistén Ievikki an
20 vadden aikand kisvanu! nein
45 prosentilla, kun tyévienlehdistén |

listen ongelmien’ kasitielyn limpé
ja syvyys. 1927: Bergeon, Henri.
Sigvid. 1929: Mann,
Thomas, 1930: Lewis, Sinclair. 1931:
Karlteldt, Erik ‘Axel, 1932: Galswor-

thy, John. 1983: Bunin, Ivan. Alek-.

1994: Pirandclio, Luigi.
1936: O'Neill, Eugene, :927: Martin
du Gard, Roger. 1938: Suck, Pearl
§. - Kiinalaisen ialionpoikaiselamin

sejevitsh.

Tikkaasla ja aidosta kuvaamisesla.
(1806: Sillanpaa, Frans Emil,

1944:
Jensen, Johannes Vilhelm. 1945:
Mistral, Gabriela, 1948: Hesse Her-
Tan. 17. Gide, Andre. 1948: Eliot’
Thomas. Stearns. 1949: Faukner!
William. 1950: hussel, Bertrand AT-
Lbur William. G51: Lagerkvist, Per,
1952: Mauriac, Francois, 1953: Chor-
chill, Sir Winstan, Mestarillisesta
historiallisesta. elimikerrallisesta
Kkuvarksesta ‘ja loistavasta vatmin-
desta aslua puclustamaan kulttuuri-
ammé, 1954: Hemingway, Ernest.
1955 Laxness, Halldor. 1956: -Jime
mez, Juan. 157: Cataus, Albert.
1958: Pasternak, Baris. Ansiot nyky-
ivriikassa ja perinteellisen ven3lil-
sen Kertomala!‘een: jatkajang.. 1959:
Quasimede, Salvatore, 1969: . Saiit-
John Perse. 1961:-Andric Ivo, 1962:
Steinbeck, John, 1963: £2feris, Gier-
vias. lid: Sartre, Jean- Faul. 1965:
Sbolohov, Mihail. 1966: Agnon, Sa-
muat Josef — Sachs, Nelly. 1967:
Asturias. Miguel. 1968: Kawahata,
Jasunari. . |

Nobelistien | keski-i!a ‘on than
mennessd ollul vihan vii 62 vuotia,
Varsinaisesta wudistustliikkeen. tuke.
ei. siis ale oltut kyse,

om xK. H.:

YKSIPUOLIS TA “TURV ALLISUU TTA”

“Yhderi uoloma aullaa toistg -

leipaan”. kulen sanotann,
. Mutta kun manen ennensikainen
Kkutlomi autian joidentin yksiléjen
vauraslumista, niin siloin on “pire
jesteltnissa vikag" vaikko tarkoi-
tus olisi kuinka hyva, |
Meidin mieleszimime an nati
riveji onaputellessa . erikatsesti
erin ‘ftorontalaisen péivilehden

marraskuttn 11 pna-julkaisema we’
“Lishete, jonka kolmen. palstan [e--

v¥isend otsitkenn oli: “Autojen
farkaslussiidés aiheultunut nowsu-
' kauden (boat Syur-Taronton ro.
“mukauppisille (wrecking yards},
Tehkoimime liven tietliviksi,
tte Itukaan ajattelova thminen tai
Jatias, allekirjoitlanul ja Vapaus-
lehti mukaaniukion, ci voi muuta
koin kKantiathaa cellaish lolmenpi-

teiti, jeiden tavalttecra on auto-

Hikenteen turvallisuaden paranta-
mijnen, -

me asiallista, clli .kantla maan

jirjeslettéistin vakliuizet autojen —

tarkastikset hallitukeen etki yksi-

Tassi michoss:i ahisi mictestiim-.

iylstilkkelden foimesta niin, etti,

kaikki afokit, niin yksityisten kuin
Nikkeldentin ‘undet’. sek vanhat
tulisivat atka-jottaisen tarkastuk-
seh “aldisiket,
Se ai olisi tietenlatin miksiin

“kdikklen aatotautien patenttilis-
ke", mutta éuttaisi kuidénkin siti,
welt jokin tarkastusajar dhosty-

essi auloili jal hvolehtisival jarru-,

. Ohjaus- ja mutden Jaittelden tar-
kastamisesta seki korjaamisesta,

Mika. sellaisengan lisiis} autojen

turvallisuutta ju sisthisi pitkin

 pablle. suuria koriauskuslannuksia

kun “pikkuviat” tulisivat aikanaan

korfatuiksi.

'Mutta nyt Ontariossa voimaan

“tullut jirjestelmd, jonka mukaan
autonijain. on ajettava kayletyt
ajokkinsa yksilyisliikkeiden larkas

tettavaksi ennen myyntii, johtaa -

ensikidess® vain meludiin “pikku-
— pirugjen” Kkurmuttamiscen,

Tosiasia on. ett wusissokin tai

miltei wusissa auldissa on - toisi-
naan’ vaarallisia vikojn,. Pitemmin
atkaa yhden- omistajan huolletta-
‘yang olevissa vanhemimisgg avtois-
5a a vai alla myés vikoia.

Mutts larkastus koskee Onturios-
sa. nykyisten siantijen vallilessa
vain liikkeiden ja yksityisten kéy-
fetiyjen aufojen myyntejd. .Ray-
teliyjen autojen myyatiliikkedlli-
kin vaadliasn aftokele “terveys-
tadistusla",
kin siinfi orinelljsessa asemassa etth

yaivat ifse suorittas larkastuksen-

.4y omilla miehilliin,

Tolsts on yksilyisten kohdalta, -

joided liiytyy monessg tapauksessa

; Kakatyt tarkastukseasa litkkelden

pueleen mitkil itse oval kilpailijol-
fa -antojenmyynnin alata.

Sunolaan, attd sydessid gaacdann:

Mmutla ne ovat kuiten- -

todiste “vanukkaasta” -Samoin an
tas Kaytdnts todisteen sits, miten
toimivat seéllaiset sii#ddkset kuin

ails an: vasleavans aikans ‘a

asimerkikst ¥ksilyisautciiijain ajok.

- kien tarkastamisvaatimos ennen
“myyntié,

 Tassh on mits edelliviitatty in-
— pontokislenden uutislieto meitle..
asjasta kertoi: .

“Autoja katoaa Suur-Foronfon
romukguppejen pihoil'e kaksi ker-
taa ontistd' nopeammin merrask-
kuun i pnd voimaan -astuneiden
saadoksien vuoksi-r-..

“Me = ostimme pertantaidtlasta |

—

-magnantaihin yalisella_ajaila 25-~
autda maksaetn nlisti $8.00 $16.00.

kappaleelta”, sanoi Applébee Auts
Wreckersin édustaja John
- gerald,

“Sellaisia aukoja, joists monet:
alivit vielii ajokunnossa, myyvliin
ennen $50—$100 hinnasta”,
sino, ““mutla oudet myyntisigdok-

-. sel atheultavat sen ottd. tallaiset

myynnit tulevat mahdottomiksi.
: "Se tarkeittaa, elt% kukaan él
¥6i oslaa romua, Jo mikdli on puhe
' Minugta, kaikki 1963 mallig van-
hemmal autet ovat romua .. ."
Kulten’ hucmataan,
autot on annettaya ilian muuta
 yvaivalsesta $6.00 hinnasta’ tomu-
kauppiaille — mutta jeku tehdas-

—vikalnen tai Joglakin musta syys- -

tii vaaralllsessa njJokunnossa oleva
Must lai miltei wusi ato sag olla

Ail.

han -

vanhemmat |

ori patkallaan, ”

‘Tietystikiiin lehéien vaikutusta alk ‘i
voida arvioidg. yksin: sivumidrin - fh
ja ievikin: perusteetia.. Tuleeottaa
huomioon myéa lehdna. aisilti ja. , |
miten tehoikaasti leiden lukijakun- aeer
ta vie. lehtens4 sanomag sen luklja- _

piirin ulkopuplelle.

Jokainen, poliittimen Like tarvit - a
see omia ‘Uedoitusyilieitifan, ain “/

kadsti “liginyaet -joukkotiedotustoi-

mintaa, mutta miydnteisestt ’ keh. as
trisest “Hudlimalifa” radia’ ja Ty-' < “&

| Radio ‘ia TV-toiminia, ovat voimal.” ee ?

tiedotuksen perussivy on -porvarit--- aM

linen €}k3 voi komrata: sanomaleh- ee
tiiritne, joiden tink eyttl myts hal- a

litukisessa olovitiie korostaa:

| vibikis,
on edeHeen’ lehtien asiamiestolmin.
La,

asta,

Jewkeon.

See, -

tingt sesonkitisa,

tots, jossa jokainen voi- nihda

ret,

viime vuosina on ollut. Samanai-
Laisesti kun-on mucdestunut vaki-

Lois herpaantunut,
lienee jarjestoisgamme melkoiven
madara Kansandemokraattisia yh-

eivat tunne - lehijiemme levikkiti-
lannetta alu¢elaan eivatka. yhidessit

mialueeiiaan.

alka, jotloin
Testossa Glisi korkea atka aktiivises-

tt nyhtya vuosivailsteen titaushan- |

kintakamppailu uh.

On selvad, ettd litkkeemme sisij-_

men tla vaiketittag tojmintaamme
ja myis Jehttienme dJevitystyots.

Ertmielisyydet johtavai lehtitinta--

mellakin  aeUemme -heikertymi-
seen ja poliittisten vastustajienume
isemien -vahvistymises,
varsin: laaia tyotlamyys ja ahdin-

ko: vaikeuttavat tyivienlehtien Te

vitystyotg,- Lehtiemmé asiamies-
kunia,. joka Jitkkeemme sisdiseestii

Hlasta huolimatta-on ebks parhai- .

Asiamiesten osuus Jehtiemme’ |
tilanskunndssa on -yleens4: ollut-n. ae
50-70 Prosenttia katkista tilauk- ee

Lehtiasiamichet muliavat kansatt ;
demokraattisen Jivkkeen- parhaiin-. a
Den: ja tehokkaimpien’ valistus- ja. -.:-3a

| tiedotustyGntekididen ce
He ovat axtivisia- poliittisen ‘tyan
lekijoitd. Tastyy kuitenkin tofeta, ¢
elty lehtiasianiéstiimints 41: ainia: Ee
ja kaikkialla gatjestivienkiin pii- ea
rissd sda riiltaval arvostista oak Rey

Vaikka Ietitien levitystyesea onkin .,
an asaliniestyd-
‘perusluontetlizan jatkuyag, jokaoai--
vaisla byoté. Se on kowkreettists.

suorittamansa tyén mdigran 3 tatok..

‘Liikkeémune - laajuadeg. ie leh-
tiemme ‘levitystyan tarpeen perus
teella saisi -leliasiatesten fic :
mara olla suurempl kuin mite se -::

lehtiasiamiestensai kanssa ole suut- ape - vi
nitellest. tai pohtineet levitystyon : aeete
jarjestamista ja. porantgmista toi... |e

Nyt on pues sellainen . vuoderi
Jokatsessa © perusjdr- -

. Lishksi .

‘Kangandemokraattinen’ like ei voi. > :
rshan voimalla Jisata lehtiensd je. © a:
Tehakkain Thetietelovinnm e* a

dictyksia ja SKP:n osasioja, jotha-.— ;

tuisien agiamiesten verkko, on leh x Be 4
lilevitystydn kdsittely perusficjes |. ae
Taliskin ersa.

ten ‘sdilyttinyt toimintakykynsd ja of

aktiivistutensa, Kaipaa yoimakkaas-
ti litkkesinme eheytymist’,’ farjes-

iijemme foiminoallisuuden-ja koko
hikkeenune Joukkovalieutukksen: kas. |

VOa.

 Jarjestellinen aktiivisuns ja aloit.
teal lisuus johtaisi | myAas aSialniese oy

kunnan kasvuun ja lehtiomme | levi.
kin lishuntymiseen.

— maantiellz, |

Sellainen on kaytdrnén tulos,-

nuclimatta sita mith Ontarion

maokuntahaltitus Raihessa Viisau--
dessaan an ajatellut ja suuunitel _

lut..

vanhem mat autot luokiteliaan il-

man moute “romukst",

-Filagerald sanoo,
Halvin’ t&kilainen aute” maksaa

_Tryt noin $4,000. Ja j jos ¥. 1963 mal-. -
Jia: ¥vanhemmat’ olevat ajokit ovat
vallan somua,. sillain auton ce
oman” kuoltetukseksi tnlee S600

yuedessa muista. mer olsta pubni-
matlakaan. .

Tim4 sellaisenaan on ylottéman
Julkeémattomuite -

Suuri -rahameno .
pienituloisille, joille..aufo ei ole

ylellisyys vaan valtlaniitén kuku-

viline tydhon ja tyésti takalsin.

Kaytinting on, ett pienituloiset.
— joita on legio muihin canada--
dalsiin verraten, ostavat 2. tai '3-
vilstta vanhoja autoja. ajavat aiid

li -kolmisen vuotta ja.yritiavit sit-
‘ten vaihiaa ne taas vihiin nuorem-
> puan.
aute luckitejlagn
hin $=nykyiset

tuntuvat. viittaayan, rin: monet

“rMUKSI", Wie.

pienituloiset ovat pakottettuja ‘ajae”

- aan. nll “romuilla”

- mahdelli-
-semiman kawgn, oe

Tulokseksi ‘ej tule autokaninan .

baremp? turvallisuugs —- vaan kéy-
hemplen autolttjain list#intyvs to-

siiddksiln saatnva suri korjaug, .
— Kinskkoura, °

Ja suuret: autoyhtigt 3eka auto :
kauppiaat ovat varmaan iloissaan.
siita, jos kaikki vueden 1963 maliia-~

kuten mr:

Mutta jos 5 vuotta vanha. |

tarkastissiaddk set

loustaakka -— jo siksi olisd n&thin' .

r

Le

eS a A ea Roe weet ce ate toe _, = tee =="
i : . a JT iin erate me cee