LAUANTAINA HELMIKUUN 15 PAIVANA ~ == 1 AIDE JA KU LTTUURES= matta tanssivat erinomaisen si- _ _¥rosti “ja suorittivat kabriolinsa niin taitavasti, etta armmattiba- lettimestarilia olisi syyta heit& kadehtia”. Hovissa ja mahtavien bojaarien saleissa tanssittiin sa- Se ee ee Tee eats 7 . rater Det a oN Sari - . , . my moo Sein ath el ee eat i Py spe ae a rac oy. oe 5: plate 3 Ys _Venalsisen baletin loi Lansa enilaiset ovat tanssivs Kansa. Kirj, RAOUL AF HALSTRGOM Tanssinilo pulppuaa vahtio- Phil te | oe pera~ seka balettiesityksid. Naits varten han tuotatti maahansa na . & 1 eee ped Ses ore ect Pe PEA aR er BS er ee = fot i} i! A eb eee ee qc . . at ie Lato | r wt nS on mag ’ at “ Ag ss cel " . pee a _ oe: F “al me Toe a a Eel a | pe: : = . 1 a ae tel a Ja.'s atest tae sr arena co] ee re seem ™ OF my, masti ja elimelisesti slaavilaises- 1a kansanluonteesta, Hella on -anssi veressadn., Lienee olemas- ca vain ykKsi toinen kansa, jota Lassi tapauksessa voitaisiin rin- nastaa vendldisiin, Nimittain es- panjalaiset. Ri edes kreikkalais-katolisen kirkon pannaanjulistus saattanut - tukahduttaa synnynndgista vena- lgistf tanssivaistoa. Vanhat ve- naldiset uskonnolliset asiakirjat ovat taynné syytoksia noita “her- jauksellisia” . tansseja kohtaan. Tanssinhalu on aina ollut niin voimakas, ett& papiston oli ehti- miseen kehoitettiva uskovaisia nousemaan taisteluun tanssimi- . sen syntid’ vastaan. Muuan vanha lecenda kertoo maalaistytésta, joka oli tloinnut tanssin ja soiton merkeissa pyhan -padsiaisviikon aikana. Silloin paholaiset rupesi- vat riivaavaan hantaé hanen pai- Najaisunissaan, raakkasivat han-: ta kaikin tavoin ja asettivat pala- van halkopuun hanen suuhunsa. etta kansalla, jota on kasvatettu tallaisilla legendoilla on kaikki mahcdollisuudet ymmdartaa van- naa ranskalaista balettia Giselle, sekaA sen rakkatdessaan petty- nytta neitosta, joka tanssii itsen- sa kuoliaaksi ja on tuomittu tans- simaan viela kuoleman jalkeen- kin rathattomana haamuna kirk- komaaila, . Muuan vanha asiakirja antaa varsin havaimnollisen kuvan ve- nalaisten tanssista entisaikaan: “—- — —- demoonien tavoin mie- het ja naiset loikkivat ympaéri muslikin raikuessa, he ovat saa- tanallisen raivon riivaamia, he tanssivat pdit&in heiluttaen, ja- lat yhteenkiedottuina, hyppien ja tomistaen”. Varsinaisen venalaisen tanssi- taiteen perinteet hakeutuvat 1600-luvulie, jojloin tsaarien ja rjxkaimpien bojaarien ansiosta kansanomainen venaldinen tans- si ja lansimainen koreografia ru- caksasta tanssijoita ja soittajia, jotka yhdessa bojaari Matvejevin Maaorjaseurueen Kanssa muo- dostivat ensimmaisen venaldisen hovibaletin. Pietari Suuren aikana lansi- maiset seurustelumuodot samoin kuin tanssit rupesivat yha voi- makkaammin saavuttamaan ja- Jansijaa Vendjan hovissa. Bo- jaarit pakotettiin ayamaan par- tansa pois, naistentalojen ovet avattiin ja aateliston rouvat ja tyttaret saivat vapaasti ottaa o- saa yha enemman europalaistu- Vaan venalaiseen seuraelamaan. Papiste pdaasteli hatahuutoja ja puhui pyhyydenloukkauksesta, Pietarin suojelemaa teatteria pi- tivat kaikki vanhoillisen cikeaus- koiset venalaiset pirun lumeku- vana. Se joka peitti Jumalan luomia Kasvojaan naamiolia, teki hirvean synnin, vaittivat papit. livana Juiman aikana oli eras ruhtinas Repnin mieluimmin va- ~—-marruksineen, Ei, moja tansseja, jotka olivat tul- leet Ruotsiin Aurtinkokuninkaan hovijuhlista Parisissa. Ruotsa- laiset PoHkava-vangit opettivat nain ollen vendlaisié tanssirnaan ' poloneesia, pavanea, sarabandaia, colnvantea ja menuettia. Kan- sanomaisia vendlaisia tansseja ei pidetty kyllin hienoina, jotta nii- ta ohisi voit: hovissa tanssia. Mutta maaseudulla tanssittiin edelleen ilman mitaan estymia esi-isilta peérittyja kansallistans- seja. Metkein jokainen varakas tilanomistaja oli muodostanut maaorjistaan oman kotibalettin- sa, jonon kuului kansan parista _valittuja tytt6ja ja nuorukaisia, ja nama seurneet pirtivat venalai- sia kansantan#seja elossa, Vahi- telien Pietari kuitenkin itse vasyi noihin mahtipontisen juhlaviin ja hitaisiin ulkomaisiin tanssei- hin verkkasine kayntiaskelei- neen ja jaykan kohteliaine ku- slaavilainen pte Aer “yt at: a . r r in re, on . , « . =F ete ale r is / + i Hh, = it had: . ae . ie r ut ee am ees a . or ee | = oF A ee “0 Tt a r ee ere | ee Ae Cel ee WE a pei heart | ie ean ee ie wo ee Pt i= -_ | aoe es ee. - r r. tT ~ = 1 4 veri vaati tempperamenttia ja vauhtia, kifhkeata -elamaniloa! Talléin sommiteltiin Pietarin foi- mesta erikoinen venglainen hovi- tanssi, joka oli kuin pavanen ja vahavenaldisen tanssin ristisiitos. Se alkoi juhlallisesti ja arvok- kaasti, aivan kuten Kuningas Auringon hovissa, mutta sitten heitettiin akkia koko lansimai- nen hienous yli laidan ja kaikki antautuivat hurjan kiihkedsti kuumaveriseen vanhavenaldiseen tanssiin . Tama tapahtui marsal- kan annettua sauvallaan merkin, ja tama aitovenalainen tanssin- riemu huipentui entisaikejen naisryostojen reminisenssiin: jo- kaiscn kavaljeerin oli vangittava oma nauraen ja temeltaen pa- koon pyrkiva naisensa. Yksi jai ilmen, ja han oli petkko, jonka rangaistukseksi oli tyhjennetta- va “suurl tai pten) kotka”, kaksi pikarita, jotka olivat mittasuh- teiltaan barokkimaisen valtavat. linnut kuoleman kuin naamioi- nut itsensé. Pietarin oli siis tais- teltava sitkeitaé ennakkoluuloja vastaan yrittZessdiin tuoda maa- hansa europalaista hovitanssia. Ruotsalaiset upseerit, jotka oli- vat joutuneet venalaisten van- gaiksi Poltavan taistelussa, opet- tivat Pietari Suurelle ja hanen hovilaisilleen moderneja ranska- laisia tansseja. Tama oli ensim- miinen aktiivinen ruotsalamnen panos venalaisen tanssitaiteen kehityksessa. Niita oli viela tu- leva useampia ja tarkeampiakin. Pietari ja hanen ruotsalaissyn- tyinen puolisonsa, ketsarinna Katarina I, ottivat hilpein mielin pesivat sulauturmaan yhteen. Ludvig XIV:in aikana esiintyi Parisissa “moskovalaisia”, jotka olivat saapuneet sinne opplak- seen ranskalaisilta balettimesta- reilta linsimaisia hovitansseja. Vendlaiset tanssivat mukana eraassa baletissa, jonka nimena oli Ballet de VImpatience eli Malttamattomuuden baletti, ja sanotaan etta he tekivat opetta- jansa malttamattomiksi oppimat- tomuutensa takia. 1629 puhu- taan Vengjalla erdasta nuoralla- ianssijasta, nimelta Ivan Ladigin, joka valtion kustannuksella an- taa nuorille tanssijoilleen opetus- ta, Tsaari Aleksei Mihailovitsh uhmasi pyhien kirkkoisien ana- osaa uusiin tansseihin. Aikakir- teemaa, vaikka muvten olikin ko- jat tietavat kertoa, etta he pyyile- vin hurskas, ja jArjesti 1672 oap- vista barokkivartaloistaan huoli- Haettiin pappi, joka ripitti tytdn etka havainnut. hanessa olevan mitiin muita Kuolemartsynteja kuin etta-han halusi.tanssia koko. ajan. Ymmartaa. varsin: hyvin, a ey “tas a eo Tat amie ects ae . ie vaes . i 1 r 5 = ar ' x —r i A + " — 5 * ae | paper! ee lay braces os hime + wo Tay aleD dae ae US ee. a ere ee aie ea eet ee Te Pe ete te a tetra ee OM a re et UTD ae rn leone em oe ge ‘lle woe tae ——s ome ee | . eee = op pe . . -: rit eye Seale : “a ke a; a Ped - 2 . = or . rae t . eR ae! " va nr _ ey ' 1 = Say Tl et t ot . - : _ rr rT eae | ee ee eos 1 a 5 Lora . ra re ee ngage Se ad ot AP pe ? , te the idge ie | , . weet " 1 7 r a 7 eee es i 2 Aid eee ee ee ee +" cas " Foe See keer aaa a ott Lunia ei “‘Torantossa paljon nakynyt ja sitten oli kolme pai- | vaa mita ihaninta iimaa, mutta sitten nelja vuorokautta mita vi- heligisinta.ilmaa-ja kelia, niin etta litkenne kaduilla oli aivan pysihdyksissa. Taksa-auton a- juri, joka tuli:minua -asemalle hakemaan; oli jattanyt tai oli ja- tettava atttonsa melkein puoli- matkaan, joten se vali oli kahlat- tava jalan. Huomasin, etta oli se potka antanut ennenkin asiak- kailleen samanlaista kyytia, kos- ka en tahtonut saada pysymAdn hanta nikopiirissani,. Mutta ha- nella olikin pitkat saaret. Kiitokseni teille, jotka taas paivelitte minua ensimmiisesta minuutista viimeiseen kaikenlai- sella huolenpidolia ja lahjoilla matkaevaisiin saakka. Vastapal- velusta on turha minulta odettaa kenenkaan, hyva vain etta olen saanut, Junassa taas ajattelin, etta kyl- - a | 2 wide .. : 1 a ee r ' : 4.74 mn . A " . . "ll te eS a ee ead 2A rT Fs “l ” eH era .- ae Be rotate, . . t t ae ee 2 eT J ing BT ow a : a0 a 7 ee 5 “yt -- : is a a4 ness . n, a ae ks Ne ee ee ree ee _ . el Ce ar, 4 _ soho . bee wg at, . _ oo = Se ee ee rl i ‘an i 7 aire "8 - "=. oF wee a 1 om 7 a ‘LT ca . re L . oor a - Rermeeatat ig yet oF it | = 4 = _m oo. ol pot ee ee "4 “aro Fh a“ . . . . . . "1 4 -l . . 7, . . -Foa, . " " - . . ene 8 . oo - . . a7 . a =I" im pe ay eae ale ea ee Pi ae rigl i tar + aie in ion — * va oe Le pe ee a el ee "Oy = . ; a ete sere ne . AT + Tea ae . St ot fail Gael - L. ie A Cae ah ee tl oi . Stead bs | ay et y, © a ae lp ke reel, -— at & a | . Lael "a . qT tar 1 KEISARINNA ANNA MAKSOT PUOLI MILJIOONAA YHDEN BALETIN LAVASTUKSESTA Keisarinna Anna kiinnitti ho- vilnsa ttalialaisen balettimesta- rin Fusanon, joka sommitteli la niilld ihmisilla, joilila on ra- tansillisia sisaantuloja ja suuria haa, on aina kaikki etftiisuudet. ae: ” £ Boe: a: tanssikohtauksia hanen juhliin- Fi tarvitse tadllakadn edes tiket- - | fe eer: | ee. sa. Eras naista tilaisuuksista pi- tla nayttad, vaan nukkua puh- ’ aa oe se ipa ie dettiin keisarinnan kahden kia- taalla yuoteella. Toisin on mei- pion avioliitomn johdosta. Sere- all . . ” . . = 1 rT] Tar? ele " rhe: - J cee 1 So Ta ae ee ee Pe i dan laitamme, emme pysty edes- kunnolla matkustamaan, vaikka ivStatekevat kadet on ndimikin kaikki Itonut. Ero se on vau- nuila ja vaunulla ja inmisella ja ihmisella; vaikka sama veturi ne Veta. monia pidettiin pelilnnassa, jo- ka oli rakennettu erikoisesti tata tilaisuutia varten. Kaapiat c- Siintyivat eraassa koomillisessa sisaantulossa, ja hoviruncilija Tretjakovski kuvasi helisevalla tunomitalla juhlallisten tanssien ot s wt _7 . “eg 1 peel Aa ese eee ees we oy +r + ao i Em siroa menoa. Anna [vanovnan hovielamaa ymp@roi tietty loisto, Tanssiaiset, naamiohuvit, ilotu- litukset ja teatteriesilykset kuu- luivat paivan ohjelmaan. Siella vallan vilisi tanssitaiteilijoita, laulajia, akrobaatleja, taikatem- puntekijoita, villien elainten, oppineiden lintujen ja tanssivien karhujen esittajia, seka narreja, kaapioita ja kaikenkarvaisia hu- vimestareita. Annan hallituskau- tena perustettim keisarillinen Sudburyn seudulla oli hiljan ollut lumipyry, koska tiet naytti olewan tukossa, ja sellaista jatkui jonkun matkaa linjeen pain. mutta sitten lumi alkot vaheta ja meidan Port Arthurissa oli aivan lumettomat kadut. Siith huoli- matla juna myohastyi 4 tuntia. Mutta auta ja varjele, kuuluu lassa aivan ymparillé olleen ky!]- maakin, 50 astetta alapuolelia nolkan, . 4 . ee ee “7. i1. el ee re te Pa TH. Ht fel a ar a r= t . y . . 4 “7 = a! Sh, eee oe |e rit - Conve fae Eyam. x r a ee + = a 7 . tb oo oe ee ‘a . Po + : - Sie Ry og to] Chie 8 ae te i ‘ ae Ms ae We iam apr ay - + a Sanath Norman M. Thomasin, vasemmalla, saviluonnos Vidysvattain Coast Guardin ( rantavertieston) fotsen moailmansodan murstopat- sasia vartecn. ANTTI VAARI.