a val} 2 fo om tkin prvd : aa ita ja thong ao Pnsita. Ajwnee neet selyj-aee het kap nel = ¥. falliayat niin ae rasi SUS? ase @ ¥: : eslintyviin zs in muihin tama p | INT Lkaisuys tai z a laatuisia ovat td chin Kiintedt aikae: UU taivagly tiem. Mme talldin vain he. Suoritettavissa gg Melkoisest! ergy: stiin kajpag thas in tietai Mielestiay , Kosteudesta j Mk kiinnittag hwonniots, auritelmian THthaan cUUSLK ulmaisista bi, 4. On sudirelta osha ! kappalesn pienem. a Olevan OSUULeng on joka tanaukses Sta. ‘Lumibkiutalees slitd Jimpitilasty ! THK Gastau selly). doun alte O-ssteen, ettii ilmassa olevy O8ia suoraan kip. ttea iumihiutaleen Sita Plenemingks itymskerroksessa Wisth ja tavaisst Kiuzsikubmaisisis jodostua ¢pasaa- én maata kobtu i, etta lumibiuta- avia, joten lum waleite. a monet hengen Ja. Lpsalan ark: Ksen Jumikristal- LED motes:a muet- "ry oll énsimma- ‘Ista muotaa. Fi mikitenden saa: 81 Jomukiteiden Hiden ilmaksni- uudelicen vastl CLM 7t PUTS! ¥. adastetiin labe uoxikyownened thittu, ja mut vauksen avulla. umibiutale tar saksi itlnakebs 2 pamavad Se jotku ovat pit- jeijailevan i | talyi-imalla, paisteessa lors. ‘oma. lumen- smman litisty: inakin y¥hieet a alistalta tr + sumusta W POU rE. ameita palle- der Oe itoaval ilima- den puokll dostuu kut- nyiokin fa tate Me, pork B; " poitten eteen. Aviomies ei pannut vas- ~ daan, vaen vielip lupasi raboittaa Sil- a“ om ae Conadas Kansallisen 1 Nayttelyn joktokunnalle « on lehty terjous $50 p00 palin. | nosie, ias ndvelelyn yhteyteen jarjestetGdn enst vuonna wimaki paiiu Ontario- -jarven jz jevion kilpailuun osallistuissvat Mardyn Bel', Winnie Roach*Luesster ja Fiorence Chadwick, vasemmaita gikeale, Muuan iso horporatio on iehnyt tar jouk- sen jo iuvonnut ensimmassena polkintona 23, toisena 15 ji Rolmantena 10 tubatta dotlaria. Ehiothin Auulus wield, eftd jos vain vain yast kilpatitjoista wists matkan top- puun igisten keske yllaesse, Aan saisé dake! palkintosumman, Mf vokhemmin on ifmoi- teltu. cfta Mariya Bellin treenari ei ole suostuvainen stthen, eifd Marilyn osat- disturs’ Eufpailuain.- Silvana Mangano - filmitahti “HS muistuttaa Ingrid Bergmania, mutla on tata viehkeAmpi ja. ais- tilisempi. Hin on Rita Hayworthin {vaikka painaakin kymmenisen kiloa enemmin kuin Rita, - Jane ‘Russellin {matta iiman korsettiz}* ja Rubensin whkeimpien naiskuvien (erittainkin lan- tion seuduilta) omalaatginen yhdistel- mi.” Tahin tapaan luennehti Washing- ton Daily Newsin arvostelija rtahalaista fihtea silvana Manganoa, kun elokuva “Katkeraa riisia” meni Amerikassa. Silve na Mangano on. Anna ‘Magnanin ohella timan hetken italialaisen eloku- yan tunnetuimpia tahtia. “Katkeraa rii- slid" taka3i Silvanalle maalimanmaincen: Po-joen suurilia risiviljelmila tapahtu- va elokuva, on ollut sensaatio kaikzialla maailmassa. Rita Hayworth oli pari vuolta chtinyt nauttia ““Gildalla” hank- kimiaan filmieratiikan® maailmanmesta- rin Iaaxereita, kun Sikvana Mangano a vuonna 1949 ilmesty] areenalle ja kar- jasi mestaruuden pimiinsa. Jubjittu Rita sai jopa kuulla, etta hanen viettelykei- nonsa olivat Halialaisen tulokkaan tai- toihin verrattuina tuostarikawlun oppi- Jazn tasoa. Silvana Mangano -(korke ensimnadi- sella tavulla, eika toisella, kuien Mag- nanista) taytti viime huhtikuun 21. pnd vasia 22 vuotta. Kuusitoistavuotiaana han salaa vanbemmiltaan osallistui Miss Rooma-kilpailuun ja sucriutui siitd voit- tajana. Kauneuskuningatar sai sivuosan elokuvassa, jolla oli oireeHinen imi “Rakkauden eliksiiri”. Mutta vasta toi- mittuaan jonkin aikaa mannekiinina han todella padsi vauhtiin fmiurallaan: ob- jaaja Giuseppe de Santis sai Silvanan vanhemmat — alaikdisend pikku man- nekimi ei yksindin voinut tehda filmi- sopimusta — suostumaan sithen, etta Silvana niyttelisi elokuvassa “Katkeraa sateeksi. Auurosateina tulee maahan monenilai- sia krinteita sademuotoja, mm. raeclunta, lumirakeita ja rakeita- Réeuni on kokoonpantu valkeista, 14- pinakymatiomista, ovetkein pyoreigta 2 —3 mm. lipimittaisista’ [umimaisista jyvasista. Ne ovat hauraita ja helposti purisi€ttavia. Pudotessaan kovalle alus- taile re ponnahtavat ylis ja helposti hajoavat. Raelunta satag~kuuropilvisti padatizilisest] limpGtilan ollessa 0-as- teen tieloilla ja useimmiten ennen lumi- Sadetta tai sen yhteydessd. — — Lumirakeet ovat puoleksi lapinaky- via, pyGreit#, harvein kartionmuotoisia n. |—3 mm. Mpimitiaisia palleroita. Nulld on usein raelumisydiin j ja sen ym- parila ohut jaikuori. Sileinkaan kun he puidavat kovalle alustalle, me etvat sary. Lumirakeet ovat. enimmiakseen kid. koska niiti tavallisesti sataa lampi: lan ollessa Quasteen yiapuoletla, ustin miydskin vesisateen yhteytlessi. | Ral-ct ovat epasdannillisia jadkap- paleita. joiden koko yleensa vaihtelee 5 oC mmcin, Ne ovat yoko aivan Ilipi- nakyvwii tai vuorotellen kirkkaasta ja lapinaky mattomastd kerrokcesta muo- dostuns ita, ja kirkkaiden kermosten pak- UUs G4 vahiniadn | ma, ‘Rakeita sataa milte: vksinomaan koyien ja pitkiai- k2isteg ukkosilmojen yhteydessa lampo- 4siedes vallitessa. Rakeiden koko saattaa olla erin eri- laimen, ‘4 erikoisissa olosuhbteisss ne voi- Yal saada valtavat mittasuhteet. Perin SUurik s] MuOdOSsHIEStEEN ye wivat