Tiistaina, toukok. 9 p. — ruesday, [VAPAUs Telephones: Bus. Office O8. 44064: Editorial Office O8. 4-8265. ‘Manager eukly? Tuesdays. Thursdats nnd Baturdayse by Vapavs mpany, Ltd. at 0-200 | Publishipg Ca Yhaysvniolsas: } vr. ¢.00 ‘Eira 6b... Sudbury, hs Comte Suomessa: 1 vi. B50 | > Suri viljan myynti Kiinall e. ” Milatalousministeri Alvin Harnilton vahvisti tiistaina | _ alahugneen istunnolle antamassaan virallisessa lausunnossa vahan aikaisemmin liikkuneet epaviralliset tiedot, ettd Cana- da on-saanut taas myydyksi Kiinan. Kansantasavallalle pe- "Dati $362,000, 000 arvosta viljaa. ‘Se on epailemattd ‘maamme historian suurin: viljakauppa. Sen perusteella ‘tulee"Kiimasta Britarittian jalkeen toiseksj) suurin viljanostajamdg -Canadal- le. Virallisten tietojen mukaan timd kauppa tulee pitamaan . ‘Linsirasinikon je erikoisesti Yancouverin sataman -viljanla- “hetysvalineet t@ydessi kdynnissi seuraavat kaksi ja puoli ‘yuotta ‘Toslasiassa on annettu ymmartad, ettd linsirannikolla - on timin suurkaupan johdosta laajennettava viljanlastaus- valineité ja siita huolimatta on ehkd osa tasti viljasta lahe- tettiva, St. Lawrence-joen kautta iddsta. Viljan kuljetus antaa lisa téitd rautatie-.ja elevaattori- tyéliisiile. Saadessaan nyt ‘enemmdn viljaansa myydyksi. - pavikkemaakuntien farmarit, jotka ovat kamppailleet jo tois- -takymmenti vuotta “ylituotannon” ongeiman kanssa, voivat - nyt stis katsoa paljon luottamuksélisemmnin tulevaisuuteen. " Sanalla | sanoen tima. viljakeauppa. ‘oli suuri apu koko Ca-. nadan- kansantaloudelle. Totta tietenkin on, ettA Kiina tar- vitseesviljaamme. Sielld oli:viime vuonna ehka histerian pa- hin kuivuuskausi, mika ‘aiheutti_ adrettoman paljon talous- vaikeuksia ja miki on pahinta, ndma kuivuuskaudet toistu- vat tavallisesti Kiinassa parina, kolmeria vuonna perakkdin. Saadessaan ostaa hyvaa canadalaista viljaa nainkin suuressa miiirgssd Kiina voi huojentaa vastaavassa miardssd leipé- viljatilannetta. Nain | yoidean siis todeta, etta hyity tista 7 viljakaupasta on molemminpuolinen, mutta ei suinkaan va- -hemman merkitseva Canadalle. * 7 Mdatalousministeri Hamiltonin tiedondnnon riukaan Kii- . nalle myytiin nyt 186.7. miljoonaa’ bushelia vehnia ja 46.7 ee B . «© Mijjoonaa ‘bushelia ohraa. Viljan toimitusaika on kesdkuun : '; 1 paivasta 196] joulukuuhun 1963. | Kun huomioidaan ‘se, etta aikaisemmin tamiin ‘kuluvan .¥uoden alussa Kiinalle myytiin kiteiskaupan pohjalla $63.7, -miljoonan arvosta vehndd, niin tama tarkoittaa, ettd vuodesta yuoteen. 1961—62 Kiina tulee ostamaan Canadasta kaikkiaan $425,600,000,000 arvosta viljaa. | Mielthyvalla on’ todettava sekin, ette tamian suprkaupan -foteuttamiseksi liittohallitus myénsi Kiinan Kansantasaval- lalle —- jonka. olemassaoloa emme ole viela’ virallisesti tun- nustaneetkaan,. kiitos. siitd Washingtonin painostukselle _— . Syhytaikgisen;,mutta Kiinalle iltrieisesti tarpeellisen duoton. | _Kiind maksaa mateisella 25 prosenttia saamansa vehniin hin- - nasta ja loppusumman | 270 paivan kuluttua: Toisaalta hallitus on myéntanyt Canadan vehnilautakunnalie $50,000,000 kiyt- - tévaroja_ nimenomaan. siina mielessi, etti vehnilautakunta | vel antaa. Kiinalle taman lyhytaikaisen luoton. Me yhdymme niihin tuhansiin canadalaisiin jotka onnit- teleyat lémpimisti. maatalousministeri ._Hamiltonia tamén ; suurkaupan johgosta. Kaiken vaarinkdsityksen valttamiseksi on-nimittéin syvyté korostaa: Kiina olisi_ voimut ostaa taman- - viljamagran jostakin muustakin maasta, jos olisi syysta tai toisesta -halunnut. Etti kauppa tuli Canadan eduksi, siita ~ lankeaa: ‘epdilematta Vissi kiitos maatalousministeri Hamulto- | ‘ville - “ja hdnen edustajilleen, jotka huolehtivat varsinaisista netivotteluista * 7 + + . Toisaaita. tama suurkauppa on ‘meille kansakuntana vis- sinlainen taisteluhaaste. Annammeko me kaupankaynoin ’ Kiinan kanssa tyrehtya tahan, vai pidetaariks tatd Canadalie- edullista viljakauppaa | tarkeana ensi askeleena nopmaalisen _ Kaupankaynnin kehittamiseksi Canadan ja Kiiman valilla? -. ‘Selva& on; ett Kiina on vaimiina- kaupankayntiin Cana- dan kanssa. Selvaa on myds,: ett siiti olisi molemminpuo- . lista hyitya kummallekin maalle: Mutta mita sanoo ja tekee liittohallitus? . 7 a Kansainvilinen kaupankiynti ei vail tapahtua “vhden nan tieti” pitkin. Jos me mielimme myyda tuotteitam- sy : iinan Kansantasavallalle, meidan taytyy olla kansakun- - ne ) tana valmiina myés ostamaan Kiinasta’ sellaisia tuotteita,. " mifa.me taalla tarvitsemme. Tima on ensimmainen perus-. - ehto: -kaupankayanin vakiinnuttamiseksi naiden maiden ya-_ Na Kaupankdynnin vakiinnuttaminen ei kuitenkaan VOI tul- a kysymykseen ennen kuin niiden maiden valiset suhteet. gaadaan . jarjestetyksi normaalisiksi. — ennenkuin Canada tunnustaa virallisestikin Kiinan Kansantasavallan olemassa- - glon’ ja‘ ryhtyy toimenpiteisiin diplomaaitisten edustajien vaihtamiseksi Kiipan Kansantasavailan ja Canadan kesken. -. : Tama jarjestely, joka saisi varmasti Canadan ‘kansan suuren - enemmistin hyvaksymisen ja kannatuksen, ‘ON: suoritettava : '.. siitakin huolimatta, vaikka se nostattaisi murinaa ja nuhde- saarnoja Washipgtonista, silla k¥ysymys on meidin- omista. "kanSalliseduistamme | ja niista vol huolehtia ensikadessa vain Canadan kansa js -valtio. 7 =. Canadan teollisuustuotteills. — -maatalouskoneilla, au 7 toilla, kuorma-autoilla~ ja -erindisila. tyéstékoneilla —. olisi " Varamaan hyvat myyntimahdoillisuudet Kiinassa, Muistetta-~ koon vain, ettH Kiina olisi jokin aika sitten ostanut “Canadan | Fordjlta” tuhat autoa, mutta Yhdysvaltain “emayhtio” ja haliitus kielsivat kaupan. Tuloksena on, etta tuhannet cana- _dalaiset autotydlaiset ovat nyt joko tyttomyyvakuutuksen “Varassa tal soppajonossa! | ‘Meidan kasityksemme on, etta Canadan hallitus ¢i ole -suolansakaan arvoinen silloin, jos se ei yoi -naissé olosuh- teissa jarjestaa nermaalisia suhteita Canadan ‘ja Kiinsn vi- ‘lille ‘sek& molempia maita hyodyttavaa kauppavaihtos suu- Fessa mittakaavassa. - Ho . . Tekoja kaivataan Vaikka ulkoministeri Howard Green oli ehka hieman .. “toivorikkaampi” aseistariisumissopimuksen mahdoltisuuk-. sista ja. kaiketi sen tarpeellisuudestakin kuin oli Nobelin ranhanpalkinnon aikanaan saanut liberaalipuolueen johtaja. : Lésler- BH. Pearson, kun. tasté asiasta keskusteltiin alahuoneen 5. Suksl. Editor W: Relund, A Maa ‘kunsa on mutkassa’ odottamassa | saanut monnealaisia vaikutelmia”, -|G0 kutsusta osallistumaan reuma- ‘non kotnferénssisss. ja minusts tun | hnomaaite. minulla on ollut_ tiiat- ‘thyvaksi. a Lisl polisi- |ratsioita E-Afrikassal avaruusalusta Johannesburg. — ‘Etela -Afrikan poliisit suorittivat talld viikoila lu- kuisia ratsigita afrikkalaisten bok- kelikylissi etsien henkiléiti, jotka kbhottavat afrikkalaisia lakkomie- lialean Eteli-Airikan rotusysjinté- haltitusta vasgtaan. Afrikkalgisten johtajat ovat ke- hoittaneet afrikkalaisia lakkouty- maan ja mielencsgituksiin tarko- kuun 31 paivand, joiloin Eteli- Afrikka julistetaan Britannian kat- sojenyhteisist? erossa olevaksi ta ‘savallaksi Afrikkalaiset pelkiivit sith, etth rotusyrjintalaisten’ afrik- kalagisvaestin vastainen . kampanjal : : : AER turvallisuustaitteita, jotka. tulee—edellen kiihtymiin siiloin: kun Etels-A Afrikka katkoo_ siteensa | Britannian kansojenyhteiséin. Lakkokehoitus ‘annettiin ensim- ‘Mmilisen ‘kerran neckerijohtajien ko kouksesa viime kuussa Pietermar- it2burgissa.. Mainitussa kokoukses- sa vaadittiin pidministeri Ver- woerdia kutsumaan koolle ennen kikonferenssin, missi annettaisiit neekereille = poluttisia - _pikeuksia. | Elelz-Afrikan | nisteri ylenkatsol maa varsinaisen vaestéh vaatinmuksen. | Tuhannet sseistetut. poliisit liik- kuvat kaikkilja, myas Lounais-Af rikan. mandaattialueella vangiten Mio. kova.- — Banematehti Izves- tija on tnsimmaisend ehtinyt jal- kaisemraan thedemiesten aniamia vicallisia tietoja Juri Gagurinin sueTittamasta ensimmaisesta ava- Tuuslennesta bubtikuen 12 paiva nd. Selostuksessa mainitazn, etls - Gafarin oli koko lennos ajam. Fa- dleyhteydessi Maahan ja lsikei “gagtetiiin bhiots tarkkaills jatku- vasti televisioyhteyden: valityksel- ° li. Tzvestijaa tiedeissz ‘selostetaan takasivat avarqusientajan. selviz- tymisen siingkin tapauksesga, ets itse avyaruusiaivaan olisi tuliut jo- ‘kin vika. Selostuksesta ilmenes, - .Voinut hoitaa avaruusaluksen otjausta myiis if- sendisesti. Nyt suoriteiussa koe- Tennossa annetilin avaruuslaivalle BLyOs valkoihoisia afrikkalaisten li- Sakse. - Miltei kaikki pidaltetyt valkothoi. set olivat monirotuisen -liberaali- puolueen jisenia, jotka = vaativat tiukan rotusyrjinnan poistamista ja iinestiimisoikeuden aotamista; af- rikkalaisille, — Jali Mapes et a7 mairifiset Maasta kisip, Edel- ten méinitaan, etta Juri Gaga- rinin serveydessa el ole palmim jalkeen havailttu mitiin haitatli- sia mputoksia. he : Tarkistettujen Gelajen mukaan kierloradan’ alin korkeng 18% kro ja: ylin-327. ‘tm. Aluksen nous: tessa Tadalleen Gagarin piti koko j- ajan Tadioyhteytta Mashan. taki. selkoar sista ‘sekR° Han toraketin’ vaiheiden trottamisesta -Melu - avaruus- euksen fytissa ef ylittanyt suihko-| koneen hytissa Kuutuvaa melua. . Nowu, klerta Maan ymp4arl ja laskentuminen ohjattiin auiv- " maabtisesty ’ Kuiteakin lentajai oli- si voinut joko oman toivemuk- sense. fai Maasta annetun ii- tiyksen. mukaan ohjaia itse alusta, maaritelli” sen sijalunin seka fas- ‘kentua valitsemassaan kohdassa. Gagarinin kunte oli koko matkan aikana fiyva ja hdnen tyékykyns4 arinomainen. Maan-pinta nakyi hy- vin ainda 300. kileretrin korkeuteen agakka, Erittdin selvisti -nakyivat rantajen adarivitvat, -suuret- joet, | ruusaluksen Ystavalliset valit Canadan ia NLn védlilla tarpeelliset -_ alte haasiattelua, minun on katsot | ‘min - - suuret,” Kirj. OLEG: FEOF ANOY¥ Suuresta “Ukraina” hotellin . kaikkunasta avautuu Eannis nik, ala Moskovan joelle ... On Var hainen ago .. Seuralaiseni kertoo muutayaista | kiireeHisistd: paivista - mitha han on kuluttanut Moskovassa. Han on hyvin' tunnettu canadalainen pals- logistic Hans Selye, Montrealin: Ko- keellisen’ Laaketieteen Instituutin jabtajaz. Hanen pakattu .matkalauk- matkalle lahitod. “Moskovassa oloaikanard olen hin sangi.““Saayvuin - anne Neuvos. toliitioon = yleisen terveysministeri- loogian konferenssiin. Pidin luen- tuu, etfa konferenssin kohokohta- nal oli pydrednpéydan keskustelut niisti menista ongelmista, jotka o- vat oo“! edessa. Jos halu- jstunnassa, niin vaikutelmaks! jai kuitenkin. se, efta wlkdmi- nisterimme puheilla - aseistarii- -|sunnan puolesta olisi enemmiiti | ?kKantavuutta ja-merkitysta, jos kehitysti ja minun on _ | titwa muistikirjastani . sulla -¥ilme piivit ovat olleet eriltain kiireel- Sista.” “Ioinain - paivina - ~wierailin tutki- nakin pdivind pidin useita luento- ja. Neuvasialiittolaisten fiedemies- yslavien pyynnista tem €lgita ope- Tationeja. “Nenvostoliiton lidketieteen ke- hitys on todelia ilmitmdéinen", sa- noi Huns Selye. “Minulla on eri- kuinen syy-satda thmin koska t3- ma ej alé -minun ¢nsimmiinen vie- railuni.teidan maahanne. (sallis- tuin: Fyselogien konferenssiin Le ningradissa 1945 ja tutustuin tet- din suureen ti¢demieheen Ivan Savloviin, Uskon, ettg Neuvosto- liiton aketieteeseen. on Pavloviila ollut suuri vaikutus: — “Taman jilkeen: yieraitin -maas- sanne 1945. Sota oli juurj paatty- nyt ja matkustin lentoteilse Mont- tealista Moskevaan Alaskan ja Si- perian Rautta. Sind vuoona Neu- vostoliitossa viétettiin Venajin A- katemian 223-vuotisjihiaa. Kuten slus seurata Neuvostoliiton tieteen tunnustet- hinen tekonsa olisivat kauniit-| tayg, eiti saavutukset ovat aaret- ten -puheitten katteena.. Toslasiassa metsta “tuntuu hieman kummalliselta ulkorni- nisterimme suntautuminen: aseistariisumiskysymykseen ye leensd. Han antoi nytkin yin- martaa, etta Canadalla on jo- kin parempi “kelmas” ehdotus kuin “Neuvostoliitella tai Yh- dysvalloiilla —_aseistariisunnan han piti. tarpeellisena kuvata tarpeettoman ruusuisin varein ¥Yhdysvaltain esityksia ja :tai- saalta .vedota: vielikin Wash- ingtonin vanhaan valheeseen, ett Neuvestoliitto muka vas-.; ‘tustaa valvontaa? Onan, Neu- yastoliiton’ hatlitus julistanut, etta se tulee hyvaksym4an minkd tahansa Jansivaltojen valvontasuunnitelman .jos lan- sivallat hyvaksyvat Neuvosto- Kaikesta huolimatta: liiten.. ehdotuksen. yleista “ja taydeilista aseistariisuntaa var- ten. | Toiseksy on _syyta panna merkille se, ett@ ulkoministe- rimme puhellla aseistariisun- nan puolesta.on ontta kaiku niin kauan. kuin hanen halii- tuksensa kulkee Yhdysvaltain ulkopolitiikan Mukatia itsetah- dottomana viidentena pycrang, clkoon sitten: kysymys hyokka- yksest4-Kuubaan tai séliaisista sotilasluontoisista Hitoista kuin NATO jne. Kun_ulkoministeri ‘Green puhuu alahuoneen’ is- |tunnossa yhtend pdivind siita,| ettad Canadan pitdisi muka liit-. tya viela Amerikan Valtojen | Firjestéinkin #— mika on mydés USAn sanelema liitto — mutta toisena paivind esittaa epi- maardisid toivomuksia aseista- riisunnan puiolesta, niin se ei tyydyti keskinkertaista cana- -\dalaista yhtdan sen paremmin kuin se tyydyttaa kouliintunei- tZ diplomaattejakaan kansaifi- valisella arenalla, Teot puhn- val voimakkaammin kuin Kau- neimmatkaan sanal, -- mustaitoksissa ja ‘Ktinikeissa ja jal-. Kianoyimme julig¢en reumaatti- sia salraulta kogkeviin asigihin. “Mita olette .oppineet neuvasto- liittolaisilta virkayeljiltaone?" “Hyvin paljan”,. vastasi Hans Selye hymyilien. | “Minun mielestini venaliiset virkaveljeni se@uraavat hermosys- leemia. Tiassa mieless’ he seuraa- val ivan Pyavlovin alowttamaa tin- jaa. Me ecanadalaisel. tiedemiehet lahestymme tat® kyssyinysta vahan eri tavalla ja me kiinnitimme huo- mion bormooaneihin. Minusta tun- duu, ett miedin pitdisi yhdista3 kKokemuksia teidin tiedemiestenne kanssa. ““Kuten kasitatte, tama voimisLut talsi kansakaymisti ja yslavaltisia yhieyksié Canadan ja Neuvostalii- ton Kansojen valilli.. ja loppuien | lopuksi se olisi tehokkainta [ais- Pubeet €t- takaami- falua rauhan- puolesta. vat ole riittavia rauhat- ‘seksi: yaan ‘tarvitzan kongreettiset ystiviilisei yhteydet -ja- toimintas | SET nuotesta. A. “Haikki _tieleellinen | yhteistal- minta, johon molemmat. maamme gat ‘rybtynest,. ‘yoimistuttaa ystd- wallisia suhteita ja samaila ae “an hytidyllisti tieteelle.” " SAKSAN KYSYMYKSEN RATKAISUN AVAIN: — Saksan kysymyksen ydin. on jatkuvasti -yiime -sodan jaannisten havittamisessa. WNiin’ kanan kuis. vksi Saksan valtio (LansiSaksa} ilmeittaa olevansa olemassa vain toisen Saksan (DDRon) havittimi- eeksi tilanne on kestamitin, Vatk- ka Potsdamin sopimus on erdailta asiy ‘vanhentunut, myos Saksan kysymys olisi: ratkais- tavissa, lausui‘ vine viikolla Hel- ingles lehdistiille jarjestetyssi tiedotustilaisuudessa 5 UOMeséa parhaillaaa - vieraileva Berliinio Hurobelt-yligpiston kansainvalisen aikeuden professori Alions Steini. ger, joka on myis Saksan dem. ta- ‘|Savallan YK-liiton puheenjohtaja ia madilman rauhanneuvoston Tt Sen, Prof, Steiniger lausui, ett Sak- san yhitistymiseo pohjana on Lin. siSaksan luopuminen militarismis- ta ja. alueellisista vaatimuksista (Puclan lansialueet ja Sudeetti- Alue}, jonka jalkeen voitaisiin s0- Dia’ aseistariisunoasta, viersiden joukkojen poisvetamisesta ja kum: mankin Saksan é¢roamisesta ‘sotitas- ‘aitloutumista (NATO. ja” ¥arsovan gopimus). Taille pohjalle voisi ra. kentua Saksan rauhansopimus - ja mythemmin Saksan - valtiotiitto. Valtioliiton pohjana voisi olla aluk- si: kaupallinen. ja kultturellinew yhteistyo, josta yhteistoiminta Kas: Vals eteenpain. Prof. Steinigzer tahdensi, ett4 valtioiden vilinen lismi ja Eapitalismi; eivat sinansd ole esteend, silid mikhan vallan- kumous ei puolin eika . toisin* yoi olla vienti- tai tuontitavataa. —- Saksan dem. tasavallan tahol- ta an tehty paljon tihan tahtiavii ehdotuksia ja kannatettu i:myts NLo 1959 tehemda esitysia; jota Siomenkin hallitus on tervehtinyt tevdytykselli. Lansi-Saksassa_ kuitenkin kaik. kiin y¥hteydenottoihin on sultay- duitu kielteisesti ja DDRGn suh- laudutaan kuin sith ‘ei olisi ole. Massakaan, 16 vuotta.sodan piat. dymjsem jaikeen tallainen -tiJanne kestamaton, prof. Sleinigar-. laa- fiin sen ydin on yha gikea ja siiti Kiinnipitaen. yhteiskunnallinen rakenne, sosia- | sul. Prat. Steiniger tahdensi, elt tu. nin litttyy myos Linsi-Beriiinin julistaminen vapaakaupungiksi. Prof. Stemiger torjui’ liyhalla pohjalia jaryestettavat “vapaat vaz- ji" ja totesi, elta-niiden pohjatta Saksan kysymys ei ole ratkaista- yissa. Siti vastein hin suositteli aseistariisuntaa ja Saksan pudlu- eettomuutta koskevia vaaleja ja. li- sisi, elfi todella-vapaat vaalit -voi- daan suorittaa vasta- pwolueetto- massa ja sotilasliittoutumien wlko- puoletla olevassa Saksassa. | PAIVAN PAKINA agarin® -olisi voinut objata a itsendisesti lihtyyyyden rasituk-” ei paluun jalketn fhoeunyt. mit | mahdolliseksi pitempien | maaiipinnan Koboumat. metsit, pil. | Vet ja niiden varjat, ‘Kello 10. 15 autemaattinen obt jauslaite “antai . miliriyksen . ava- shaksern laiitteile valmistawtua }ar- rutusmdatterin kaynnistamiseen, Tarrutus alkoi kello 10.25 ja alus Slirtyl -kierforadaltaan laskeutumis- Tadatle. _ 4s -Kello 10.35 alus alkoit tunkew tua ilmakehan tiheisiin kerroksiin ja-kello 10.55 Moskovan aikga se— laskeulai edeltakasin laskeltuun’ kohtaan. Jarrutuksen alkamisesta laskentumishetkeen oli alus len- tanyt lihes 2,009 km noin 20 mi- Wuutissa, Giagarinin terveydessi tga haifallisia muoteksia, Lento osoitti ihmisen sailyttivin’ pai- noltamunden vallitesss [(iydelli- sen tygkyvyn, ltikkeiden ballin- nan ja ajatusten selkeyden. ‘Lente on antanut erittdin arvok- katla tietaja avarausaluksen ja sen|- laitteiden toiminnasta. Alusta re- kennettaessa tehdyt tieleeliset ja teknilliset ratkaisut. oval osoittautu. neet taysin oikeiksi. My3s an tullut todistetuksi .kantoraketin ja. ava rakenteen — lvotetia- wuus. Vaikka myt © svoritettiinkin vain yksi kierros Maan ympari, ‘te- kevat aluksen rakenne Ja varusteet lentojen toteutiamisen. Avoruusalus koostuu kahdesta p2- |, rusesasta, lentajan kammiosta seka asastosta, jossa kojeistot ja jarru tusmoottors vat, Kammion kuores si on kolme ikkonalasia ja kaksi nhopeasti avatiavaa Juvkkwa. lkkuna- 1ukot on varustettu kuumuutta kes- tavalla Jasilla, ja niidan .lipi yi lentija sudrittaz havaintoja -koko matkan ajan. . Lentaja -istuu avaruusaliksessa katapultti-istuimella, “jonka avulla hin voi poistua aluksesta tarpeen, Yaaliessa, Lentaja on- Buetto avy runspukuun, joka turvaa hinen ole massadlonsa ja tydkykynsa stingkin tapguksessa, ett# kammiion- fher- meettisyys jostakin syysti peldisi lennon = aikana. Avaruuslentayjiin bytti on huomatta vasti ‘tilavampi kuin Jentokoneen. Laskeutuminen | ) Maahan voi tapahtua til/4 kammiol- la, mit kokeiltiin koe-elaimia kul jettavilla sprtuikeilla IV ja V. L#skeutuminen. voilaisiin: tehii myGs Katapulttiistuimen -avulla -n. 7. kmn= korkendelta Jaskuvarjon lavplla. Tatikin menetelmai# on Ko- kedtu avaruusaluksia. singottaessa. -Lentijin hytiss} pidetiin - yili normaalipainetta ja -hapen, norma. lia’. tilaa.’ -Talléin hiiliodioksiidia konsentrainti el ylita yhti prosent iia, lampotila on 15—22 astetta ja ___ | subteellinen kostevs, 30—70 prosen- lin puilteissa. Ilma puhdistetaaa korkeaaktiivisilia: kemiallisilla. yh- disteilla, Lampdésdinnéstelyn erikai. shutena oan wastemaisen jsahdylys aincen kayttaminen Jammig joh | dattamuseksi lentajan hytisti- Aluksen’ sijainti . avarundessa masralaan suunizamalla yksi ‘aluksen akseleista aurinkes koh- ti. Suuntausidrjestelma takaa au ringon antomagttisen etsinnin aluksen kidniyessi; Maasta kasia: | ¥voldaan lentayaa farkKailla aluk- sen televisinjarjestelnian avulla; ta, toinen sivulta. Radivyhteys tapahtuu lyhyilla aalloilia 154—2H0 km etiisvy delta: Kammiossa on myiz kartta- gallo, jonka liike on samanaikais: ‘tettu aleksen kiertoliikkeen kans- . pa. Karitapalio anttaa lentajaa -Ankat ammutaan armotta alas kun ‘Edouard: Borrowskl tiedoiltl Pa- Nykyinen sukupoly on slink onnel- jisessa agemasae, etta sen ei tarvitse ikivystya historialilsesta hiljalselos- ta. Typahtumat seuraavat myrskyi- soli yechdilia toinen taisinan, Joa- kus peratt vaikesta seurata tapahtu- mien - kulkwakin, sik se, miki on kuohuttava PAivan untlnen tindAn, saa Fiistyh under samanmoisen EH- Jalta ja. huomienns. Valheet ja” viliristelyt ovat aina olleet. vanhotlisten ja tasntumuksel- Jisten lempiaseite. Varsinkin silloin kun née elvit voj en tosiaslotlla puolustan kantaansa, turvauturat yanhoUliset pilrit-joko yalheisiin ja vharistetyibin tal sitten halpshintal- SEG punakauhun lietsontaar. Mutta valhelllakio, niin paljon ja Hiitkailemattomasti kuin nilta nyt kaytetiinkin, on nykyaiin entist ‘ly- hemmiat Jaljet- ite imulatamme esl. Meiko hyvin sen kulnka visslt olkeistopLrit oi!- yot muke alyan vuorenvarmoja allti, ett huhtixuun 12 pnd A PRCUIESSE jentineen Juri Gagarinin evel 1+ hetettiin NLista eris tainen mies ayaruuteen, mutta hanen matkersa paitty! uulemma Nekavassa tilassa gairaalaan. Tama Boks sal Ustipontia ‘uit riisin - radiqverkeston kautta, etta kuuluisa_neuvestollittottinen koelen- lijd, eversti ViadLmir. Iljushin — 5a- mannimisen . maallimanlanjulsesti kuowluisan "Jentokenelden suupnitteli- jan. polka, all muka nelin psivia en- nen Gagarinin lentes qllut avaruu- dessa, ja-efts han on gen lennon joh- | dosti tajuttomassa tilassa Moskovan erdiissd sairoalassa. Kalken varmut- deksi han .vlelé sanol, etta ‘Tijushin om mennytté Kalua. . Mutta- brittilainen nutistaimisto Renter tiedoitti nyt, toukekuun 1 paAlvand, elti eversti" Viadimir Dju- stin' on néhty Elinassa, missi hin oli antanut sanomialehtihsastattelun ja selithinyt, etth Borrowskin radic- uutinen oli teksistu juttu alusta lop- DUM SHEER. . Nain siis piditty! tannin ankan len- to. Miyis muistettanee, miten FLuubaan tehdyn yastavallankumouksellisten Intervention oikana Yhdysvaltaln YR; n valtuniettu Adlai Stevenson vanngi pantokselle, ettd ¥Yhndysral- lila ei ole osaa elké. arpaa Kuubaan tehdyn hydkkiyksen suhteen. Totta on, etti kukaan omilla ‘al- yolliaan vihiinkin ajalteleya inminen Rauhanneuvottelut - alkavat Evianissa mahdallisiin toimenpltelalin. on ryhe - Parisi, — Ranskan tiedo!tusml- nisteri Louis Terrenoire iinrnitt! ‘heskivilkkona, eli Hantkan js Al- gerlan vallaikaisen haliiteksen va- liset rachanneoreticlut, jolden plti -alkaa Evianissa Jo luhiikown alku- |paithtd,. saadaan hayotiln aivan li- hisikeina. Terrenoire antol lausuntonsa het halliukseh , istunmon | paalyttys, mutta wmilian Evianin penvotielo- jen tarkkaa_ajankohta han el pys- tynyt: limoittamaan. Hin mainilel présideniit de Gagllen luopuvan wime- ilkolla otlamitaan ylimisa- Tilsisia rallnukslstaan. vasia sitten, kun Algerian-kysymya on selvistl Hebi ttyiisha Fatkoiaaan kobden: . Terrenoire lausyi hallituksen lstun- non paédityttya, jossa puhetia johti | presidentti de Gaulle ja jota kesti kolme tuntia, ett hallitus alkao teb- .| dai Kaikkensa piddtthilseen ne ken- raalit ja. everstit, jotka katosivat Ka- ningan tuliua kukistetuksi, Eogikkiin . nidrittelemagea aluksen stiato:i paikan. Huolimatta siti, ett edeltiset sputnikit todistivat laitteiden ja ke | jeiden totmivan tarkasti, oli Vosto's alukselia otetty kayitéin lisdtoi menpiteita poistamaan Kaikenlais- én “sattumien -mahdallisuude varmustamaan ihmisen : turvallisu fen. Nimpa esimerkiksi stma ta pauksessa, elta alusta Joudutaan on: jaamaan’ kisin lentdja voi optisen guuntainaiteen avella selvyiitaa sijaintinsa Maahan nihden ja kart tapallon ayulla edeltakasin maari- tella Iaskeutumispaikan kaynnis'a maila - jarrutusmoottori mdaratyil? hetkella. .Aluksen rakenne tekee myos mahdolliseksi laskeutua Maz han jarruituelaitteen pettiess’kin “ayltimalla ilmakehai nopeudes vahentijina; Ruoka-, vesi- ja ilmar- puhdistusaineiden varasto sek alr kujen sdikolatacs riittaa 16 pat vaksi. ' . Avanmsmatkansa aikana: Gaga- Tit nautti Kiintedi, talnamaista sek nestemai sti ravintos, Juri &a- Faritin aitaman lausunnan mu. kaan rayinnon navtiiminen pai- noltomassa. Hlassa vei tuottanut vaivaa. Avaruuslentijan ruokava- fiooh Rwului valkuaicsineita, so- keria, hedelmamenhuja, teeta Ta kahvia. ee ; Lentijin~ valmennuksen paaperi aalteena oli, étli avaruuslennon voi cuorittaa vain sellainen henkilé, jo ka vastuumsa. yamartierr- tietcisests Ja vapaaehtoisesti suostuisi anta- maan kaikki tietonsa ja kykyns4, shkapi elimansikin, aman suuren teon toteuttamtseks!. Tthannet kau - salaiset ovat esiftineet toivomuksen saada ensimmiisen’ lAhted mat. kaan avaruuteen On Ivonnollista, etta parhaiten. tahan = soveltuival tauri lentajat. Tarkan klinisen ja- nsykelogisen tutkimuksen tulokse qa Valittiin ryhma Jentajiz, jotka aloittivat erikeiskoulutuksen. . Sen shjelmaan kuului .rakefti- Ja ava. ‘uustekniikan perusteiden tutkimi EN, perehtyminen avaruusaluksen rakenteeseen, tahtitieteen eriksis Aysymyksiin ja peofysiikan ja ava “uuslaaketieteen perusteisiin, On- jelma edellyiti lisiksi lentoja lento Koneilla . painotigmuuden _tilassa, harjoittelua avaruusaluksen eee mallissa’ ja erikoisessa harjoittehi- ‘aitteessa, pitkaaikaista. oleskelua danieristetyssa kammiossa, kokeita| keskipakoistaitteilla seki Jaskovar johyppyia Jentokooeista. Harjoitte- jun jalkeen.aloitettiin valittémasti | valmistella Jentoa avaruuteen. Ryh- mart keskuudesta valittiin Juri Ga gar in suorittamaan ‘timid ensimmidi- nen a¥aruusmatka. [ei yoinut muuta kuin sidlisti hy- myilia Stevensanin jutulie; joka ei yolnut. muute kuin Joukata hanen ng inettagn- Muttg ylratlisest] tima ankka ¥h- dysvaltain, "taydellisesta: syyttimypy- desta? ammuttiin alas vasta -taman viikon aiussa, jolloin ¥hdysvaltain valtiosihteer] ~(wkoministeris - Dean Rusk sanol (AP:n mukaan) senaahin ulkoaslain yaliokunnan alakomitean kokauksessa, etta Kuubaan tehdysta nydkkiyksesti, paittivat kunbatais- pakolalset ‘mutt he saivat eselta, Seka rato- ja harjoitusapua Whdys- valioilta.” ~ Epailemsiti on totta, etta diktaat- tort Batistad kannatianeet:-fasistit ja muut -omistavista plireisti lihtéisin oleval kuubslalspakeolaiset - osallistui- vat padtiksen tekoon silnd valheessa jololn suunniteltiin hyikkayksen te- koa Kuubsah, mutta vissit wutistle- dot ovat kuitenkin antaneet voimar- kaita vihjeltli siita, etth kuubalals- pakolalsten vastayallankumouksellis- ten ns. vAliaikainen hallituskaan ed sannut tietiad, milloin hyékkays al- kaa, mihin se kohdistetdan ja min- kilaisia voimia silhen osallistuu. Niisti asiolsta sandiaan paatelyn Yhoysvaltain tiedoituspalvelun = ell ‘vakollulsitoksen Nallinnossa. ~~ .Olkoon timdan seikan kanssa Kui- tenkln niln tai néin. Twlevaisuis senkin sefkan pul valmliksi. Motta tosiasia Kuitenkin on, ebta valbtiosih- teeri Rusk sang nyt Yhdysvaltain |. edustajan puhuneen joutavin ¥Kcn kokeuksessn slioin kun hin kielsi | Taaiin: . | johtoonss - eurcappalaister blirtolais. |.ten, de Gaullelle vinamieisen magne | dytty, jotta voiteisiin esti hekddnit ¢ ~ “: poistumisensa Algeriasta. Hallitus pdktih, etta sanomalehtt. Echo d'Alger ja sen Utapainos La: Derniere Heure “mbSratain ilmesty~ miskleltoon toistniseks!, Mybs. Eolmaa” Aleeriassa fimestyvi sanomaleht! —- 0°" La Depeche Quotidienne — on saa- nut iimestymiskiellon: Ainoastaan' Le Journal IFAlger saa ilmestya kaplnan - kukistamisen ‘jilkeen. Puolystuaministeri - ‘Pierre Messmer - imoittl hallitukselle, ebth puhdlitng |; armeljan pllrisei. saadaan’ todennd=-— kGdsesbl suoritetyinal loppuun onl vil= i Falla, — Terrenolre tihdensi sisdministerty tiedottanesn hallitukselle, etta 942 i henkiloz.on piditetty Ranskassa | ka- pinan jalkeen, Eraat henkilét on - mysbemmtin Fapsutettu nouttesllisen todistusaineiston vuoksi. £50 kotltar- ©* 2.1: Eastusta on suoritetty, . Algerian asiain minister} Louls Tox me Urnaittl, ettdi 220 unseerla ja 200° virkatiesta on erotettm Alweringss. Oranigsa o0 115 patkalilsen mellak- kapollisin lasenta pid betty. _Terrenaire kertoi, etta hallitus oll joutunut lekemiin “valkean paatik- sen” miliritessiin Algerlan- aslan- ajejabhdistyksen hallituksen hnajotet- tavaksi. Han mulstuttl. siti, etta - jaf mainittu yhdistys oli kieltiytynyt Ji- hettamasta siuleen, asétettiin Uudelleen virkaansa vitme @dustajigan . juhlatilal-. armeijen ja- ilmeavoimlen,: | plirissa. Iimavolmien . komentajakel valittim prikeatikenrasii .. Leclerc. . Hanesta tulee kenraali Nicotin seu~ Taaja: jola syy¥letiain siita, etta hin... oll auttanut kenraagleja Challes “ja. : dounaudia’ matkustamaan Rangkasta Algerinan., SALAN GAULLELAISVASTAISEN LIIKKEEN JONDOSSA? - 7 » Alger. — Algeriese kiertelevien len= >. re tajentisten mukasn on entinen ken-. | radii Faoul Sejan, erds ‘reljadn ken=- kapinan" fohta jista, - ottanut alal sen: jarjestin. Lehtises:ii, jonka on’ allekirjoitta= . _ rut mk. ‘salainen armeljajarjeats, — xutsutaan entista kenraalia Maurice” Chailca petturiksi. Hin oll ainoa ke - ‘| ko nielispllasta, joka an -‘vangittu; © - Algetian ranskalaiset virancmaiset avat huolissaan wiiden’ tuhansien koe" nepistoolien ja muiden tuliaselden: - johidosta, jotka katasivat kapinan ai-. kang. Talla salaperdisesti kadonneel~ 14% ar “yolst aselstaa vaik-<, . ta “arsenaaliila™ Rapa lseita laskuvarjorykmentteja, - Pariijsissa {imestsva Paris-Jour ‘VA. ., roittaa +viranomaisia huomenttaen:.” etta yiimeisen- epiognistumisensa jilkeen ranskalaiset silrtolaiset volei- > tayttai perjantaina, toukokwun iz a jan kirjolttaka,.G, Wright Mills sa-— Ton: aleviste kokostatuntta .., . ‘Kuuban uutisisty ette saa Mink wusken, etl palfon sifta, mita te olette Kuubasla «|| lukeneet VWhdysvaltain “(a mybs Cs- nadan -- &) lehdisti; on kaukana - Kunbassa- nyt tapahtavien astolden. . renalisuudesta ja merkityksesta .. ." Ja edelleen: "s , mastl selyi, me emme saa inatetia= via tietoja niikdisten maiden blo~ kista . 2." Ankkoja — sanomalehtien valheet~ lisia juttuja, liikkuu siis nykyaan Ba- rettémiin paljon. Valltettayasa tosl- asla on etHi monet pahsia-apvista- mattomat ihmiset sasvat niistd itsel- Jeen kokonaan valheellisen | imaAali- mankuvan. ' -Juurl sen yuoks! Oo - tervehdittive jlolla siti kin Vapous sai -jaiHeen Avomettayan THHHTaO = wusia ‘Wanjla ja ‘Tnkijoita, J05 tyivientehtla — sélaisla yaatingt= tomia — shennan kuln milioifkaan ennen itse. totuudenkin selyillesagmiseksi. . ' — Hiinsiixoura, ” ee ee | i ks ‘Yhoysvalloissa nyt saatavisa . ¥ESI seikKES On VarTe - | koskaon ‘plin ‘nyt tarvitaan pikuleh tiikin kuin Vapautia . . Sn 7 mh hil