r @ Canadan haliitus noudattaa Canadan a etujen vastaista kauppapolitiikkaa RIES, NELSON: CLAREE _ ] Markkinolden pulnan vakaruuteen. Satkatchewanin padminister! T. c,| P#% antot fisad voimaa sills’ varol- tuksellten minkd Kin antoi Sakkat- Doueias otalllst E arvokkEaalla - : . ‘aval’ chewan Farmers’ Uniolle Hell’ Eng or farmareita ‘thkaavasts marykkinapu- jannista palattvaan -vijttaamiatia sil- JAD . | Jasta. Puhuesssan Reglnan People's hen ettd meldin vehnimarkyinam. a ° ie rq Soom tammik, 4 poi, julist! mr. me ovat yasrassa mammne, --t&Fuen ee ; ett. “mikatl = a: Pt eg - qT. . uglas, lanven mann kouksen aikana lin. navttl - olevan me parhadinme Buorttazksemme i ren porate abies " 4 taloudellisen Hsemurhan” Selostet- takimnan widvlestetyn dina " Miusan Canedan lihan ja mun! Pee eg A SSUppAain- i en gern’ |ohifosia. Tami on nakikanta, mink. yield omaavat jdtkat: kunme-. Tul. Tinatalousmiehet, jatt#en huo-. Thicah attamatta sen -tosiasian, etta. * viljelye on. kysynyksessi, me teem. i=" rT aa +1 my Geared F 4markkinolden menettimisti Ts0-Bri- g tanniasca han. kysyi: “Kuinka kauan fme ikykenenmime séllyttaminan veh- % nimarkkinsit?” JP aay - Be Paiminister! Douglas luennentl té- tuslil aman pulman ilnenevin Iso-Britan- toavien markitinsin pulmad.) - a nian, Yhodysvaltain ja -tamiin maan erin volma vs Ja herst.ff] viligen perintéeilisen kolmitahoisen| *“@tunsterin volmakkaat lausun- me bucteleis Laupanksynnin. Jubistumisessa: Men- vee oval tehokkaana vastalaptkeens ae “= nein: vuosins, kykent Canada syy- 5 VElNpIAnitlimyytta = vyastasn Bindin tuoticitaan Iso-Britanniaan, Santen siteri rabas. tAYeTain osta-' A cnista varten ¥hiyevalllsts, Britan- ania el ole kuttenkean eoaad pankkii- Grin ademasss Ja. maailman kauppa-| yyTTa POLITIIRKAA i keskuksena, “Britanola el gykenc| RAWATAAN orvaamaan jenkin magn kat- : -tappiota toisen maaan kKaupan @ oitolla ‘Vaan on pikalsestl jouturmas- ‘Eel aithén aSeTna2D, miss se Kyhenee Jostamann jostakin maasta alnoas- ae tai ¥ aroiaan eamean mas: dain perinteelliset markkinamme Ts0- nan." Britanrdaan romahtavat. Suth jobtua, sanol mgr. ‘Deuglas,| LPP on taistellut alitalsesti aed - a etia, Ertannia on alituisesti pakai-+ Iaieen Canadan vuden kauppspo- a tettiz vihentimian Ganadan farml- lilikan puolesta, mlkh edlstilal Wtuotteiden ostamista silhen mAériiin, farmituottelden vaihtamista “Iso- A rinka Canada &yEeneée vuorostaan| Britannian j4 katkiden roniden Wostamaan Britannian tavaroita. | malden tavaqplhin . keskinalsten i Siti huslimatts on Canadan far- etujen poebjalia. Riydessian hat-. pmitucttellie liydettdviai markkinat| ~ i kankautta sitten 14554 maakun- 7Eurcopan suurista teolllsunskeskuk- nasst, esitii LPPin dansallinen Beara asthe misan kauppaamiskoneltts ei ky- Rene seitliisensan ratkaisemaan ka- saattaneet ° aiheutiaa, Mnsunhohtei- sills -puheillagn | jatkuvasta Valrau- desta. BB «ER EE. eet Labor-Pregrésstve-puolue — terveh- ran paaministerin ottamda ssennetta Koska LPP on jo Fucsikeusia yiitan- nit silben, ett linnen farmarlt ovet Plan vakavan Erilgin edessa kun mel- . 1 . . reat eee ere i at Be Ean ty pA “=, ey kari | jeista™ elk, Yhdysvalloigta, jonka ta-| - johtaja Tim Bock voimakkesn ve- _\Hious kilpailee meidiin taigutemme toomuksen Esupankiyonlp Eehit- Hkonssa farmituotteisiin néhden, Ba- | tamiseksi: Canadan: fa kansojen ntasia nf puhuja. . yitelson maiden kesken, etti o5- Y iPafiministert-sanol nabaviinsh [in- faisimme niisti exman verran ta- |. Acl-Canadassa mastaloudellisen Ja-| vatelta kuin myymme niihin, dol- mita jliberaalien pihemiechet : ovat. ee ee ol al] Aavikon markkin apula johtaa ~_ || taloudelliseen itsemurhaan Fhtelson talisth Kaupan Eehlttaml- vipuna sellalsen Cansdan kauppa- Dolitiikan puolesta: EE perustuis! Canadan efuihin . . Paaministers Dougiasin . - ottama azenue edelivitia, - etti hanen -pitalsi EULSIla Koolle: . sellainen konferenssi.- Se alisi sewraava ja Johdonmuiainen askel ihinen Replaassa pitambns pubeen jilkeen. er a WALLITUKSEN POLITEREA ON CANADAN VASTAINEN Piirninisterin esittimisss vdittels- “A on jditakin Beikcaja, joika Esai pai- sivat selventimista. -|- btriessaan:sylth léhdin “taloudel- Esen ltsemurhan’ politiikkaan, ssettl Pdiiminister! palisyyn Iti-Canadari sugjeltistillipolitiikan pusltajiln, fot- ‘ka Eiivttdvat vaikutusvaltgansa kor- keiden tullien pltzintsekal ‘drithilleis tavarcita VYaitaen! * Toslasla on, eth niin sitojetus- tullien piolustaiat ovat tolmineet Canadisia pitkirt alkaa mittta aiita huclimatta on nykylnen kauppakrii- 31 Euten paitilnisteri of jtse vih- janout, sturaus Siith wudesta tilan- teesta, miss on vatlinmniut -sltten. tol- sen, maailmansodan piiittymisen. Pohjimmatsena syyn &hdn tu- hoisagn kauppatilanteescen oh 46 Canadan-kansshicten efujen vastai- ‘nen polititkka minki Cayadan hal- Hitua on omaksunut kun Canadian” koko talous on alistettu. Yhdysval- tain talouden tivdennysosakal, min- ka mukaan Canada on tehty yhiailla Fhoyavaliain teollisuuden . nalvaksi teqka-alnelahteeks| iq tolgasiia Yh- dysvaitain teollisuustuotielden kaa- topaikaks:, Sellainen polltikks ef vol jthias mulhun kiwin Eansoajen yhtei- s6n maiden kaupan kvihtumiseen Ja linnen maatalous on cllut ko rippuvainen juuri fasta kaupasta. MIKA ° ON RATEAKU? un tamin kirjoittaja ja LPP:o eexsL Sen pitalsi téusias idnnen sa stn takia, etth hin hatuss sands} Injatalcutta, tyovdbed, ostustcimin-|alkaan yhdet muaaiimanmarkkinat, tas ja iike-climan jurjesioi. Gellai- | nen jeaja xoufertnss] lujlitaish lin-; sen ja Eanltalistisen minaiinian kes-| nen mielipiteet talstelussa kansojen; ken, tyiskentelee hin Inomrollisetil- seksi ja olisl samelle volmakiaana| Mutta sllhen voldaan. paistis al- = . . . . . . La . . . . . . . i ee eee one =. . mt, meme Al me em wee ee gy eee - oo . . mgm ==" . ot oom ome emo ome oe r: a ee -—‘umeet 1+ — L 7 . , . . 7: . . . . sot ee . . . . ee oe eh re: . . - . . . - . . . - . . ie uul inch pet iia sperma : Kirj: M. Mazvanoy vestollittolalaia dIautufa, rikkeo nite jocnaisen armellan ulasta roturlat | Kgtkykoon ' sudella., ‘came hat hirvelld valheen ja parjatiksen, vud- | - Osaksent it i Reberonin ihens fa" mahtava- iain ae Foal Rote of anneliy kane | sig, jolden avulla amerikkalateet@m-|__ on tyllut suurk RUNDE: [yon synnyttald ravhantiiotell} bainvi & Leal -palkiote ‘ran=- sonog Pau) TRAbesan, “r Mutts lamB rakkandentuntcs haa wines“ tobaie erlalistit ja heldin patktarentl pues Wiregern t Haan tabunden | S801 PauiAte, Joka’ on inalig-ane | eteolissa: eto | - 1. wtp 1 T —_— 7 1 mikh edellyitlis: kauppas sodinlisti- An Xin perusteellisest! olkealla Unjalla..|40Jen villisen rauhan lujittamisesta".| Loa vat galata kansolitaan tatuuden ia puetlit oval otianees tamin re ewuresta £08 eso hel oF licen elamin. $llopLlatakst" ‘Ro: Loksen -aslaan suurelia boo Ja tyy- bezon nil 3 : = 1th alkojo, jotta han on viel-- -dytykeen tunnolia pltden ‘siti -ansalt- tay! Nenvosteliltosss. Jokainen Neus: nna ‘tamnystaksena siti fuuresta vastollitosss, kAyntl anias ‘hithelle fpésté, Jota Wimd Lihjakas lauiaja fa uulta voblnaa. jm avan hinen ebecnsi. ¥Yhdyavaltain edistysmlejinen yh- uusla nadkdaloja..: age, teiscunnailinen tolmibenkllé on kan- _ Bobesosiln suai muudulaous fe hae | sainvillisessi. lilkkeessa _tehnst rAU-liven cohkea diipensit uuden amnail="] ban asian volton hyviksl. mansodan; Uetsia vastaon Bynnyt- } Robesanla -laulut ovat: rauhan 10) tai vihga Ja Hlukkua rauhan vihol- | kansp jer: yetavyyden lauluja. Ne kals Jisten, lelrissh, jotza kocthavat Kalklin® ' kuvat bilo telstelukyten maiden Ja] peinoin tukahduttaa taiteiiijan ja sansa eae ei |e a katkil binot, aliaen- wkemagnpaa- | oynnyttien heissi ustoa mahtavas ‘sin ele) tdmisest& hilneltd ja phAttyen ‘yauhanrin tara Jarkahtamateomys- yrityksiin tani. selva hiinestii “Lyn- oa J teen ja .kalkkivolttavaan Volmaan. chin Jailla’, kuten Penkskillissa |. Jaulaja-Rebeson ,on mydskin klih- | yongottlin iehd vuoden 1049 kesiillli.. Be puhuis. Hinen hebkuvat punecn- Mutta beiddin yrityksensit ovat-dt- ‘pa inkd's’ssa Ja- kongregselssa - pal: {- leet turhis. Poltisiterrorista: Kuoli- | Jastavat uuden maalimansodan Hel-| joie yhayavallolesakin sajahtnvat sojlen- suunmtelmia ja salajuonla,! yin yeimakkaammin Robesonln to- kutsuvat kansojp talsteluun ojkeuk- tuudenmukalsét ja michitulliset pu- siensa .puolesta, vapauden Ja ODEN} post ig jauhit, jotke ovat. tiynnd puolesta, Rab:s maailman rauhan Po} svat uskea Kansan volmaan: Pav Jesta. “Robesonin nimesti", kirjolttaa | popacan érdind “‘ensimmalsend ie. “Prevda’ Jehdessit HATE VAI Ser malst Amerlican n - protestin- Stalin-palkintojer xomliean puheen- Korean sotaa vastaan. Monisen auu- joht@ja akateémikke D. Bkobeltey,|-ricca okoukslesa hin on samonyk “on tullut sorretun neekerikansan SUOTAaN,.elth tt sotaa- tarvlteevas Upp, keikkien rehellisten amecie | mijardl =jq miljoonamiehet, - eile kalaisten Hppu heidiin taistelussaan | »erican kanse. Robeson on Afrizan - imperialistista taantumuata vastaan | ssiain Kansallisnéuvoaton, johtajo, } joka valmistaa Amerikan Kansallet jo. neuvosto jarjestit apue ja tukes tuholsaa ja hiivithivdil eotaa.” Afrikan Kansollle niiden talstelugsa Paul Robeson on kulkenut vaikean| Jo wauden ja xiippumattomuuden. Ja mainehickaan. elmentleh “| puolesta. Hun oc Amerikan edlatys- hin weekeripapin pojan, jonka mié¢iisen puolueest ‘yarapuhesnjoh- oli ruorutidessaan orjara Etelii-Ame-| +455 puny puotue on - Amerikagsa rikan plamtaaseila, tdytyi volttas ainca puolue, joka vilme valeissu ju- suuria vaikeuksia ja lehdd bovael) iii. pansallisen * rauhanohjelmansx. tYOML saadabkueen Seta Ot Han on neekerien “Vapaus" - nim‘sen Keakculusvistyksen, keskikoulusst J4/ jenden toumitusiiailegion johtaia “o- sittemmin Columbian ylicpiston ju- | i mytskin rauhan puolesta taiste- tlidisessa Koulussa, Paul Robeson | peyien amerfkkaiatsten jurjestin eris tayty! keshlain olla renkind farma- johtafa. ’ relila, lastaustydlalsend, titlitehtaassa | coawetts mahdollisuutte matkud- ja‘ tarjolitiana. ray oles * irl tar ulkomaiile Rot on henkivest! |) hin vindoin suoritti lolstavastl Paas- | jy. catkisen -kantainviliniasd vab- |]: neastaan siten, etid yalllteevat maa iinanpuliat Tathilsizan.: yauhaliizel- ny-yiten siihtelden: pllelgst: “silka tahatisa sellainen ‘maallmanpankki", mika -rafolitiuisl - kapitelistishin mal- hin; joutuisi: perusteeliisest! ‘Yhitye- vattain vallitsemalked “fa alii. Kiyiet- taisiln. yhdysvaltalalseen imperialls- min etujen: edistamiseen. a LANNEN -KAUPPAKONFERENSST- ‘Timin pulman hetlkohntainen rat- kalsemlnery glist subteciileestd -yicain- kertainen. Meidin ei tarvitatsl teh- di mitian mutita kuin ostaa Yhdys- valloistas vihemumin . visseji raaka- minelta, Kubert: eslmeriiks! puuvilian, ja astaa nHta sen asemesta Eansojen Fhteisin maista: oastetiava yahem- miin vissejit yhdysvaltélaisia tebdas- tuottelta ja ostettava niita sen asé- mesta: Fsd-Britanmasta. A Ce motsto= me siief: pikaisestlmuodostaa Tuot- toja punta-alueiiie ja se takalsl, ettd me yolsimme, él sinoastaen pelogtaa maatalousinorLisinamme Iso-Britin- niassa Vaan vVielini lsajentaakn nilta. - ‘Lagja ketkustelu Jinsi-Canadan viestén keskuddessa, Johtaen lénnen Esuppakonferenssin pitiimiseen, tu- lisl ‘setvlitimaéan niitd asiolta. Gel- laisien keskustelujen avuila kykeni- Sivit kali ratkalsua etalyat, pha- Minister’ Douglas mukaan luettuna, | Tnuciesianinan selinisen kauppapoll- tHikan, mini perustuisl tedeliisiin Canadan etuihin ja mika tekisl mell- le -mahdollizeks| astaa Kansojen yh- teisfin maista Jokalsen dolarin ar- venta minkk olemme soaneet myyn- neist? nilhin maihin. =| TyétHémyysvakuutus olisi makseftava icin 7 . ao - rd z em! i, - a a io ro, ae er as eG i aL a ' foes . t . ". 7 . . . =: Dona! . " t cial ae a ‘: Bota wo Tas Peso EBON fore Pape re oi che eee “at me Os r : . el = i] ee ee gel = ake. ae, te eee | aw ae - a sate eee i] ey “ Hay Cran SaaS ang de dees pein ' ee 7 Re BOL eT - on Serta i 4 " a} “a 1 = F Tay aan aT 71 aye ll oa i a ee | : see Ce 1 ah we ue Pa 1 : * oe UE: = ee Se ne oo rt. aett Pe te or ta woe oa TE ees . key Ly 1 . : ae on 7 . “ moe os oe ft . . shoe . _ =. ew . . . ou conn yous . aa en ee herteherh elnmeamren sr emaien dre teenie rine ate ET ie ar r . ‘= . . . Ben oon aE * “2 * _ oa toe sy wbege ad - . . . _ oh he . : PT . . tae a] . . ee po. at sey 1 a ne 1 er . + _—_ = eee a ere, a : oar le ee ee ae rot tet. wee ge . we treet ok re ee : . _ oe “4 ‘. ee . oo. 1 : . . soe ) . . Boe ae . wa 1 lt | way . - ao i. . eel It oe . “ . “a = 7" . ss. . sooate - . .* . : nee . : 1 : 1" : er | 7 "" koe a. . 7 * " “hat . : _" ' = . = ' - as = ee Te Te TT cna. re are Ponta! see Te ea ee mg ' ee ee Ce mre og ee ee ee Spent nantes 14 A i ee et ee ie oo en a Lo See Te TE tate, ee Cn ae ee at = eT Ce ee troae day ee eT ee pa ee ee et Bee ea ey, a | oat ah le i eeeom ar oe Pe ee eT ee ec ee | Sl me em a BM a a eee ek 1 oe a i A oe : roe tate " ee ee at eae ee wey oo me OO Me oy a ee ee eT eo ee “1 mm a ae ee ep Te eee ta ma oe a ee piel a ee Sant Mt . ot . = . . ave 0 eee ae wom ee mans 2s Wk som. \ met : = sao ee TO TN re Pre ame . eee ore or a Saat? . a," . ee ee a a Pe aa retort a re ht me eT ee ee ee ir i ee os a ce woe ‘antl ee . . . . oo . = " el nT Le ” . » 4 . a a oe . 12 wee a te ct ee ee pea aa . 1 ee tol ee - . "as i i + . tee = . 7 1 ae fy ee sel a ed ee 1 Amagnnuskaden samaan aikaan kun jar] dollaria yastsan. - ehdokkaaks] Reginasta nimitetty | se pam at etna Cate nae a os th 5 eee : J i, ie a {Cansdan mulssa ofissa saattaa valliia : Norman ‘Brydy atlosiivat tenn ti- m skin. sairaille. - tatutklinot je sai pergamentilkiérin, henpuoclustuskongresseiéza, ' ‘ABoli eo wren riya in iiaavaids “on eile biel dee pe = NEA | Wvauraus, tucttaessaan raaka-aineita , Me. tervehdimme Wiplttiimast! lanteen Réginan Forumin keskuste- y joke antol virallisen olkeuden “olla | 4 oiy,. kirpoltettu: Robesonin' ahnt rm - peti (Eee : - : aysvaltain teollisuuskoneistoa var- piiministeri -Douglasin Mittymista |-tussz, sanol mr. Douglas ett hiain‘an | ‘FFlindsor, Ont: Trad nf ~ 7) Jakimiehen, “Amerikan Whdyavalto- | ea nytee maitkudtuslypan, ‘se - sanpiuu | | a ‘EL. a tahén taistalaun laajemman kavpan |‘“melkoisessa madrin" camaa mielta — Trades and Labér | jen-aluéella,” Alin i hiinelle kulten- merten- tapkae ja -kalkutt ‘maaitmdin: J i , ol + ja noin jf | | Kehittamiseks!, Iso-Britanniaan fa / tamin analyyeifi suhteer, ett Cena- Congress of Capadan. presidentit | tas loytyngt tyotl massa valllnnut |. nauttarakastavien lndajendainen’ Y * Ne ao palvetua., [Rt ASTALXAMETTS “VALINPITA- Kansojen yhteistn maihin- ja wudis-|dan talous sidotaan -todellakin en- Perey R. Rengough exit hog Pl- | yotusyrjint& osolttautul volmakiaam- ytitéisessd Kuorosea, - YRAveVRitajen tf 7 1h bas ‘ so\teoicne ATTOMYSTTA VASTAAN tamume sen ehdotuksen mika esitet-| tistd -siuremmassa madrin’ “¥hdys- honk ‘vucatkokoukseasa viattin oe maks Columban vitopiston PABStt. viranomatect’, eve ‘paulsté ect’ Paul |] Lorne St. 2 bedmaN a 7-1861 | LEritg - Sudbuiy 3 i Paaministeri Douglagin Isusunnan; tin haneile joku aika sitten — ett Vvaltain talouteen: - | - | tty: ere jak verona i wadlatustat : | Robesonta ‘=~ Manila Raiheans:| pa; A _ ‘. Fe q prvO On Slind toslasiassa, ettd sulren'| hit ja’ hitnen hallituksensa stekeval |: gan rphtyt sliten eyyitiimasin tity | Otte on yrevakuutista ““pitelsl 'Pyidlajan Ja" rik tteN fits 1ionnol- | fienyoeton, sdsenth “+ ‘kansdfen” rail! a . _ finaatelousmaakunnana piiministerin’ aloitheen suuren linnen maakuntlen |-Hiannetto kauppaministerl <<. D. regener dears - eairauden lifien jah fakxuus éaattol Faul ' Ro- hanpuclustuskongresstin. Mutta n ole : :. pee min on kohdistanut ¥Ylelsen huomion | kKaupakenferenssin kone kutsymi-! Rowen pyrkimyksest4 ajatella -seltal-. Cries. tan € | Mima “Fadli-| aehonin niyttimille. Talteezsea hin na pilvind kajahtl filtnen. adneinall ace RE . 4-— sesta 4qloudesta |, miki’. pohjautuu muksen erianiaisena tlapilsend tol- | tyst sen, mita hin tolvol valmistuca- erlkoisen volmartiastl rauhan uolta~ polis 9 wunnann . ‘innen’ im ‘den ra menpiicené Kansallista . saausvaa-/ sann iainopiiliselle altaile. H4nelle in kokouksiags. {of mre hitmen F oy ; : ary aby! ie om a aie - |: PH R R oO MA A N - P N | EWS K 1 | rostasia culgeniizon. ett mr ein ‘EKuutysta kebdcn, mutta [late ett! parjoutul mahdoliisuus puuitua ak- a etylbes veniiberaitnngan cae iy: Aa thaa i ae nile ee ides oe, OAS ——— 1. Bionivu¢tinen prakiiikica Eqrovpau hyoamaloimmissa sairasiolaa | an. vain 053, Blitay -polithkacta, joka site cl Baa um rt tape Ka tlivisesti elaméiin, talsteHa ¥hdys- hannudltajain riveja | Vhdyavallylésa, 4 a if aa dani evynne e tiisti tu esta" ae = _. 3B Brikotsalana sisustaudit, naisten, lasten ja veneriset taudit. Nieluticat ‘Mmenee palien -syvenumille-kuin pid- vastikkectal. ‘Tyovae Pyeva eis valloissa vallinnutta hicvittdvde nee- Minwla. on ollut suurl, kunnla, ent Boorhgrtt 0 dp ae a Cf a leikeiagn, uudelia. merietelnelia kivuttompell iiman veren. wuctos,. ‘ministerin. analyysi,. Se an Canadan. ‘im an vaen on (Oatejan wm dabedpsthaly ee th dg SAAS] tarkoita sellaitta muuntamisia. Sel- Korka kesik 195) toimitebusay | keriaa Neurostolitossa fa joka kerta | olkews O]fyn tugttamiscer. bah > PERE Ls lalnen vapaa miutintaminen, sano, | taeniaakussa todettiin Canadan suo-| on padasyt hii suurempaan var-; 3, Imperial Oil e ole velvellinen ecto cine tas Seen) be ae ae mr. Douglas “qiuuttalsi Britannian; malatsen viestin lukumddrdiket 43,- | miuutern alita, etd neuvostokansa on | suojelemaan Borysin kansua, ~ | soe _ Sean 6 Deks pee rauniciksi noln kelmessa vilkosm.”| 745 henked, olls) tissi maasaa ynaini- | kaikirin yskolliain ja Johdonmukal-| Vaikka Canaan Kerkein Otkeus | | Tilatkaa ovoltteella: a : eee eee hee Sen vastlneeksi mre Douglas teki eh-| tun bulletiinin mukean 11.947 -scl-| sin taistelfja rauhan puocleste. “Olen |.on nyt mann korkeln olkeusagte, rat~|q ve oer eee dotuken sellaisesta maatlmanpankls- | laista suomalslsta, joiden Aldinklell | oltut, olen ja tulen aina olemian | kalsilin timi juttu salancivostossa: 4 _NAPAUS PUBLISHING C0. iD. Pa | s ae ake ta, miki texisi mahdallisexal fuotio- ft el dle stiomi. Vuoden 1941 Vilening- | Nelristalliton uszdiiinen ja yipitea korka 42. pantiln Yireile marrask. > ‘y ae . 4 ibs jen avulia vaihtaa puntia, dollarelta,| kun toukasn olf malta stiomalalsia | euiva", xanod Robeson kokoukeless | 1949, Jolloin Canudan Korkeby O'keus O"BOX | oo _ SUDBURY, ONTANIO ae purkkoja fa tupliz... Jos paddminis- terl| sisiliytti rupit suunoitelmaan- aH i! roel ria: iil kymuamen vuotta aiknlsemmilt 4352 : ee be aE: an ee rc se Aa! 2 Leper a vei t. ao . - ee ” ja konsertelasa kapitalistlaten malden | el glut viela maan -korkein otkeus- tyoultekeville, han laulza hele neu- | 25te, eee’ facmtitnbiasernn ssa gat ry- . =n re a rg eed ve I-F evabiatieay i en ise Hf - elite eerrermey vee tg “ hie re k ie a | hy Poe ole . "Th ee ey! biel t t