Hien fing ip ia TIE: 1h _ fapahuuu. LAUANTAINA, MAALISKUUN 21 PAIVANK SS —S== Kirj. VIHTORI LAURILA Vuonna L873. astut Viipurin eu- pungin siffecrin virkaan etel@hdmi- idisen talortpojan potra, jota_ yleisesti “pidetddn ensinpmdisena syontenkiels- send @irjatlijana sent vuoksi, ettd ké- aellc Rirjailinen tyd merkitsi eldmian buisnmusta.erka se ollut pelkkdad sivu- harrastelua. Vitpurin maistraatin sih- deerin tointt, Jota han sitten hoiti 26 __ guatia; merkitsi. hdnelle leipaanmmat- ‘tix, “ritredld” oksaa’™, joka’ teki hi- net gineclitsesti Aykemevaksi antau- .—finganverse Exotteliaasees ja nio- yipnolisecst Rirjalliseen -tydskente- wn eipd tufi Adwelle wvirkatdisia; ec Rirjasista, vatkka ndid vadwuiistuikin inkutsia, Jaarko futetni alt tunnolli- HEN TEFRAMICS, joka, aikuin “7. W. Ruuth matiitsee Virpurin daupunsin fistariassaan, “vatmiensa ja asentan- sa mukaan myOlgvaikulli monen. aea- won kaupungitfe farfean asian onnel- fiseen. ratkatiuun.” Virkaan kuutui myos julkisen notaaria: toimi, Pian Vitpurim - tutonsa jatkeen Juteint it- sdkst sai keupungin laivanmittaajan hetpostihoidetiavan tektavdn toimif- en¢mpi Kujuuniin, ahetiin hanelle of-: kean muttireseptin, ' a mydéskin ihan ilmaiseksi. ikava vaan, etti-se Sirpan -pata satkyi, Vaan opiksthan tuo ‘on,-ettei ua kaikenlaisia resepteja koketle- maan, varsinkaan: tillaisena aikana, hhad jolioin pitaisi noudattaa « siistivai- Sy v lta, _Mutta -totta kal Sirpan lahettyvilla Joo, niin pitdisi .noudattaa. on pataromujen keraaja, etté voit lab- joittan sen vield hyvaiin tarkoitus- seen. -vaan jos Sigpa on kiivasluontsinen, niinkuin pahoin-epdilen, niin se pata _taiN caada samanlaisen kohtelun kuin se viaton serkku;, joka aavistamatta outul yiban.Kohteeksi. . nibiin Sirpa nyt vain tule siihen ka- fityKseen, ett mind olen kaikesta. loinen mitd vastoinkdymisia sinulle O37 suruinisi; ja “siksi ‘Liekin, saatua- | ‘malaisten mitodostaesse | Reuksistagn | iistailevat rvimdnsd. Bi. .eF, painvastoin=otan ” faakseen, cikd hin siitd luopunut sen- Addn jalkeen kuin vanhuuden takia fafti mint virkonse. Has.éaivet -myds Mitpuris Raamattuseuran siktecrina seRa sitd crettuaan kymmenisen (UHatla samantaisessa virassa majoi- _tustaufakunnassa, Eikd siind Ayilin: ‘rikastuakseen hiin ryhtyi ajamaan ih. nisten sotkuisia rlitajuttuja ja hankké fallg ftavaila itselieen Darras sez ii, gitn etid asti Katariinan-Rkadun 1O:sta ttsedicen faflon ja meni 44-vHottaand Haimisiin cutisen taloudenhoita jatta- rensa Renssa, Parkka Juteini julkiset fehtavdnsd hoiti atin Ayuin, ctfg mom. sai maistraaiin toimesta erofessaan tunnustiuksersi pitkdilisestd ja us- Aallisesta tyostaau Aatpungin Raup- Pe- ja porvarisdddyitd komecan Aopea- maljakon, viitti Aduclté aikaa niyds vapaachioiscen aattecllisecn toimin- faan, Han nimitidin olf suomalaisuus- harrastusten kenkinen keskus Virpu- rissa, jossa stlloin ylinna vaikuldd sak- safainen aines vendlaisten olfessa va- hemmistOna ja ruotsataisten ja sio- jindet ot- AKaupungin -ensimmaimen left, amea iS20-invutla, ali saksankielinen, jos- Rin julkaisi litteessdan joshus Jutei- nin. rtinoja, Juteini off 1830-luvulla perustamessa Viipurin ensimmaistd suomenkielista lehted “Sanansaatte- jae Vitburista” sekd sittenmin Papu- raz Suomataisen Airjallisunden Scw- yaa ja sitten. niitd kannattamassa, iun ajatielee Jutettia thmisend, woise Aaneen itseensad S07 itfaa Adinen _*Aties” runonsa sarcel: Tammesta on mueken takto (vaen ef helld nitnkuin vahio) valmis teifd tdyvitdmndan, oikein onnen ha yitimddn, solafan sintnen, Nakee edessdan pitran, mieken maistraatinsihktcerin kultanaeppinen virkapuky yllaan, Aat- ai Silman - aia” Grisiksiy, mil ‘kom- a . melinksia, éinulie: GI viikow vajatis. ; ia- : pahtunut, ja. puntiitsen, voisinks: mi- Nit, mitenkadn: ‘sintia auttaa, E nkA 45- kaan voi, enpa fur}. Siis wait kuiuk - 0 MrT. : | LEM PISERKEU.. * . on _ tulkoon tuon “jatkokstsemalla Sas - netuksi pari sanaa:itse Liekille ja se1 tormittajalle Seki tuntemattomalle lahjoittajalleni, © © 9 = -* . Niin, olen niin innostunut, “than Liekkiin, etten kerked ajattelemaan men yoisin Siti auttaa. Livkin lahjana yuodeksi Jet juulen et- le. ke tule. minuita . ‘koskaar- katkea- Moan, sills. pidan. tarkasti. muistissa Lilausa jan: paittymisen. - Jos: joskus itlelen jotlekin tuttavalteni. lahjaa, tT 4 Jattelekaan tossuja enki poksyfa, vaan Lickkik. puoleksi. vuodeksi | tai Rea vuodeksi,: suit se lahja se-kaun- | la. Toivoisin ett i jokainen ajattell. 4 “mala tavalla., 0: ) -ipuksi vielakin. kiitos sille, “joka maulle. timin Liekin lahjoitti, ja hauskaa kevaitti toimitus-sedalle. — xe Lempi-serkku, : 7 . Sain. lamin | Korpraalt Jackie Coogar _ aiemomin fa pring yifelipe, .: feend.--: | _butiqnut, _ setfe lassa vaalcansininen keltanauhoin ko- ristetin Raulus ja sen alla vatkea tho- kaulus, edess@ rintardvheld, mitteiec- van Vitpuria &atuea, Virkepubuisena ‘én sitien 35-—46 vuotiaana maataut- frat ifsensd, ja tuosta iuultavasti E. R’. ie Mfoinen norsunitulle suoritta- Mp Juicinin muotokuvasta — sitd sdily- fcefagn Suomen - Kansatitsmuseossa Helsingissd — nakee hinen vaaicak- kot kasvouse, tuammanruskean tik- kansa ja sintset silmdnsd, Kasvajen maadlaisinainen feveys ja dmeen tyy- nevs vitttaaval kdmdldiseen talon poi- kaiscen syntyperddn, silmien fomped omictiskely tuo mieleen amistajansa valisinsfiosefian, Jos vilkaisee Juici- nin Rirjoikin, niin kuoriutusn virka- Poin JEVERV desta aikaisekseen var- Sin epdlavallinen virkamies oninta- Reisimte ajatusmaqdmoincen, — ida oft swomafatnen, fennomani, jo slfoin, kun kdn Hatiulan pita jan KRafhkoiian &yldn Siutian talosta Ha- wecnlinnan Adiuluun indin@an saa ajar fapaen Rotitaion mukaisen vierassoin- dwisen nimen Juden; jo Rouluporkann an vadniad nimen Juteinifsi ja kavt- fia sttfemmin Juden nimed ginads- .tdan ruotsinkielistssd ieaksijsaan, Muita suomatatsuus-harvastus ei sH- foin merkinnyt nutdin muyuta kuin a- limman sdddyn, tafonpotRatsion, hes- &isid ja aineeilista Rohotlamista iors- fen sdatyjen yromartdodild avuytfa se- ka suonien Altelen viljelemisen edista- misid, Tassd pyrkimyksessd Judteini pysyy useolitsena halk: elimdnse. Hi- fen aitinsad on Aditet wirauksin &oy- mita ct ollut tapaktunied muvitie suuresta Ssisarusparucsta, ja ‘fopsuudenninistaz seuraavet myotd, Hdnestd tulee Suomen tatonporkicen aikanaan rexastatia ruvorrija, fa €- _r@dai ra&ivagan runontezai runotsaan kunntodtavast: murnstavelRin, mitd “tse Jaaktoppi Juteini, herra sihdicri sanoopr.” Vitpurin Rosmopoluttinen yuiparistd ja seuraclamd clvdt vierai- ta Jutcinia #irjoittamasta siuomatar- falonpojalle ja talon pojaste. “Svamalainen, elf Rune AAaRernundes- fa Suomessa” runoeiinassaan fait ¥- n. farkealiz), entinen. clokuvand yitelijd ja aikoo. hunnottantua uudelig alailaan, $o- . . . - — . = : ? 1 ‘a 1c ee coe 1 4 “misiii kuin presidentti Roosevelt, Eng- - Maria, Windsorin herttua, ¥rjo VI ja -falle kuin . asemilla, Jaisuudessa kuulla _ puaan. . 400 ja tavallisesti hiin lahjoittaa kiyt- _tilaat saivat paljon hanelta harppuje pohjaan vajosi ainakin tusinan verran Fannalla. matkalla. hanen kauniilta vaimoltaan ae et ste ree i a ete ve a Pe Fr pei . a 7 soe oe * . . =-—* os iu . ee ee er . 1 1 . . . ih iy oo . - 1h tote Te ri! . 7 . . are . of = yet . H he = . mr " . . awe an La . "ooo t a . - 1 . . os . 1 1 1 . . L . 1 . . . .- 1 1 . ' ' . . iistdd suomatarion karsivallisyyitd ja festavyyttd sekd lausun heottanmk~ . Sensa stitten, citi “akkcruus ja tyd ja tnimi” vikdoinkin "johdattavat Sne- men kansau kohden vidd-kyllaisyyt- fd." fdyn nastaq siting metkildtsien ftsctunioa asctiamalla maunt Aansa- | __kunnatibmetteleméin urheita kasken fkaatapiauine, korven raatajiamnre, s0- tia ja Aaifavuosia Restavid, ngian kar- koittavia lautufaifoisia - snomalaisia. Sawa kensatlisen -ifsciunnon oken- Nushan s¢ on vtinrend f uteinint tunne- thimmassabin loulussa “drvommekin. so. suomaiset} ansansenme’, wer. ddan custmerdiscssd kansailistantus- Saari, Suomen Ric, shAen aren tas 7 a “ LS , =_—1 ar = ed eh art ur “Rie falls’, joka een -am--. Ps ay “ome orchd atten eule karhcand fatliessa’, (Jatkoa selitseminneila sivulla? cE, _— atr # r. a8 —— ee Huuliharppu- mestari Amerikalainen Harry Adler on yhi maailman tumnettu ja milter joka maassa esiintynyt erikeinen huuli- harpun scittotaituri, oikea ‘“huuli- harppukuningas”’, kuten hinta nimt- tetHin. Hin alkoi valloittavan w- ransa 14-yuotiaana tyGskennellessaan erdiin Baltimoren sanomaiehden pal- veluksessa. Mutta olkeastaan han on huuliharppuaan viljellyt aina plenes- ii poikasesta asti ja kehitynyt sina semmoiseksi taituriksi, etti on aivan turhaa hanelle koettaa vertoja vetaa. Han on esiintynyt ndyttimoilla, kon- serteissa, teattereissa ja kiertunyt maaiimaa. Hanen ilahduttamaansa yleisoGn on kKuulunut semmoista ih- ee ee Se Sales rie AA ihe re 7 at aha fa tele oir a 4 - asa ae Panic oe a " =. yp ee ee a, . ‘sn 1 Pe SR Te PE iar are annie arn eae a ar L . _ a all 2. beer | Cae al Se ed) lannin kuningas Vrjo V ja kuningatar weir v kuingatar Elizabeth; Norjan hallitsi- ja Haakon, Ruolsin kuningas Kus- jaa, Espanjan entinen hallitsija ja monia mitita kyuluisuuksia. Han on antanut “tunteja” sellaisille oppi- “Tuulenviemin” Vivian Leighiile, Charies Laughtonille, Ken- iin herttualle. y.m. Monte Carlossa hiin on antanut erikoisen etityksen. - Parhaiten Larry pitda esityksistdan armeijan harjoitusleireilla ja laivasto- Jokaisella suuremmalla briteiaisella sotalaivalla on vahin- tain ksi mies, joka on ollut ti- _ “harppukunin- kaan” esityksid, Hiin rakastaa harp- Mutta hin ei kiinny erityi- sesti yhteen ainoaan. _Vuoden init- faan han kisittelee niith vihintain ee ee ™ m2 =. Ma = t "1 SPAT ORR TOTES Ye R-T NTT OUTIL Sine a gt he A ea ag Pa AN le = al i bere” Tee Lo = — = . ns airy ne ste -- ih ee : a a ee a . =. a. ark 4 ee eh A eee : ee . . 1 ' " 1, . . . . - ' L -_ ove a =, . 4 —_ To i ee” a: “a.07 5" ee ae bee . ee ee, oe Ce ee eter 2, ae it r timiadn harppuja toisifle jalon taidon harrastajille. Englantilaiset meriso- ! = & 1 . a Lt = - “ oT et on SECT a ee bg a 3 r k he mt ae = es ee eg a lahjaksi, Nyt fasketaan, eta jitti- jnissotakaiva Hoodin mukana meren ag pels ae rc. "re =, a rae ri cet nae el ee ET ET iad i 2a ee Larryn lahjoittamtashuuliharppuja. Nyt on ryhdytty - taimenpiteisiin huuliharppujen teknillisen valmistu:- taidon kehittamiseksi. mika taalla niihin asti on ollut. takapajuisella Larry pilaa alaansa ja soittovilinettaiin suuressa arvossa, Han ci nimita sid huuliharpuksi, vian harmonikaksi. .Kun Austraalian 2 OT rs ve oe ot ee oe i | eg = a —_ te | + a. wee _ 3 e-aa.. gt Pe eb ee ee i ae kysyttiin miksi hin haluaa kyseellis- la soittevalinettéa nimitiaa, niin han wastasi. sen olevan “meidan leipimme ja voimme.' Sy ed rae . . ws _. r po a 1 a r . - Tu so a a wt. -. J . . moe " ha . . 7 . ; . - go a Pye ea, ayn hal m2 T . ae . am a ee ' op te re Bl teh mays rey Apert . Pip. asta the ptf Ap! aware = = - =" a 4 av ee a ae . "ot oo, ft rr ir ee 2tetr aa orca, i. | iy 1 mee yar ; pak . hee TT - ome ee sal — . a 7 - vee ‘ ". . Jota! ALG a. "a ‘ ie Be ia Ps mode aed : ° ? ' ; ; . ‘ . 7" er. . : ' , ER aia eae TE ae ea ae 8 = . . 1 - —" - - ee ee ee a ee i