at Ae
AF el pete

. oo
SE

rit Bane

ea

Peet Pn a “mee .
ae
a: a"

peal rebar ie

Ca

yoru,

Praha ee ra % a
1 ve ree tole

oH

nh

aaa acl a aye am hale
PL es a ee eS eee

ery hal eee

Sid

sais

more ie ee eT

i aR a itr path ee Fut! Le 2 * Bier Lt
4 : ‘ a or ——

ma, 7 : Seen om ee il . . pas,

Se ee pt Ma ete ee one ny Fm 1

ty Sts Dele ekg! TLR ry aa
. . ' "

eVoee oT are AR
veo Tot ben ha
Fr . Poe . er |

oo
wee

ate gel

I i aek
i= " is : 1 F p =
Pe ee Be ese pt cal deca re ie i LTE sare:
. 8 oC a .

. . . woe,
ee ol ee eT oo a’ ee .
=, . bal | .

, ea. oo au ere vor ue

 Artharin kanlumisia

feamag jo touttua nyt
 menossa on tdalid,
Sudburyen suuriin julian
se on matkan muadrd,

Pikéu Gitto-taulujuite
dshun puistessa steila,
| urheiu ja iculun mahts
: wirkstavi mictté,

+. Siffoin &ansa kaikkialta
* . ahlaan téhdn riennd,

; - favata saat ystdvid
fovercita stella,

|. Aaita tdalld hypettiin, - .
se Aauska felt suurt,
Lyylttd ndin lopetettin

|. lesken paival puurt.

- Pelimanni poikat, valssit
- kipeviisti vedi,

F riensi Auimadn, tanssiin
iuimaan venhempRin vari.

j-  -Harvaksi on tasvas tuliut,
| dina sdida joésea,
ei nyt endd pikojansa

_ a a iol icikuin Rastaa.

Joskus hinkan aurinkokin
pikisicld koetiad,
kunnollg ci Radin p pant jit
seikad ¢Adi pastad.

Laulu ja soitto

Suurin osa suomalaisista on faulu- ja
soitiotaitoisia. Se. on perintwa entis-
ajoilta, jolloin kaikki toimet suuret teh-
tiin jaulun mahdilla. Vaikka thminen
ol'si sairas tai’ surun murtama, iin
kuullessaan kaunista laulua tai soittoa
‘tmohtua elamin ikiva todellisuus ja ih-
minen tuntee itsensd paljon virkedm-
maksi. | :

Ravin hiijattain sairaalassa katso-
Massa erastd tuttavaani. Otin mukaani
pienen radion, kun tiesin hanen olevan
-Naulun ja solton ihailijan. Kysyin Jaa-
karilta, josko saan vieda sairaalle ra-
dion. Sain vastauksen kyla, mikahi
Sairas itse suta tykkad.

Kun menin ovesta sisalle radio kaina-
lossa, niin meni jokaisen sairaan suu
nauruun. Nythan fuotiin heille radio, .
jota he ovat niin kaivanneet, sili piil-
vat tulevat pitkiksi, kun pita yhtimit-
faa ollg vuoteella. Tyttareni oli jalka
je Kasi kipsissd, sill4 han oli loukkaan-
tunut niin jokapdivaisessa auto-onnetto-
muudessa.” : |

Mika lienee syynd, kun Hikenneonnet-
tomuuks‘a tulee niin paljon maalla, me-
relia ja ilmassa. Luulisi, ettei ainakaan
avaruudessa tarvitsisi térmata yhteen,
mutta niinkin vain tapahtuw.

(Olisi. hauskaa saadg olla laulujuhlis-
sa sielld Sudburyssa, kuulla kuorojen
mahtavien laulujen kajahtelua. Olen it-
sekin ollut laulukuoressa Suomessa ol-

 jessami. ‘Usein muistuu mieleeni kan-
sanopistoaika. kun Jaululla aloimme -
aamulla tyda ja lauluila padtimme sen
loin,

Taalté ht; kevaalla Suomeen mrs, -.
Snellman. Hin nauttii ihanasta Suo-
men juonnosta, joka nyt juuri onkin
kauneimmillaan. Sielli han saa muis-
tella Lapsuus- ja nuoruusaikoja raikknil-
la kotikentilld, tavata sukulaisig ja tut-
tavia, joita ¢i ole nahnyt- vuostkymme-

Nabdaan sitten, Vieno, kun kotiu-
dut! | .

S. L.

o- Mfuulit ovat Hian hitaita nykyai-
kaisesta sodassa ja siita syysta on USAn
argi¢ija paattiinyt myydi viimeiset sen
hallussa olevat muulit, joita on 167 kpl .

Siew G

 heet haviaisivat glemattomiia!

A jatusten pakinaa Sointalasta

kossa jo pari viikkoa eika kuulu mitaan
sovinnon aloitteista kalayhtididen ja ka-

satt wisi tulemaan kuivirus.
Mutta kylta mieleliain katselisi aurin-

koakin useana. paivanad kun se on niin =

vihan nayttinyt itseiiin tana kesana.

Ja pian on kasissa syksykin, joka tuo
tuilessaan lisaa -véttd ja myrskyiset :
tuplet, jotenei ole paljon kesdst& tie-

toa.

Voimme*kuitenkin olla kiitollista sii-
td, etti tHaHZ ei jonduta tulvien ja

pyérremyrskyjen takia karsiméin,  ku-

ten Yhdysvalloissa joillakin-atueilla hil- .

jattain. Siell4 kun on satoja ihmisia
-ucllut nziden Juonnon voimien takia
puhumattakaan _kotieldimista . kuten
karjasta joita on tuhoutunut tuhansia.

Sadat ihmitet ovat menettimeet kotin-.

sa ja aineelliset vahingot nousevat mil-

jooniin. |

Taas tule: radiotuutisissa eto, eita
lranissa madanjaristys on tappanut sato-
ja ibmisiad ja tuhansia on kadoksissa
kun monet kylat ovat havinneet.

Nam4 lucanon myllerrykset. naytta-
val iskevan yhta atkaa, vaan eri puo-
lla maapalloa, kuten tulvat, pyorre-
myrskyt ja maanjaristykset, aiheuttaen
lessaan. |

Ei se rita, ettd Juonnon voimat tu-
hoavat kansaa Ja-elaimia, mutta myds
ihmisen kaden kautta on suunniteltu
yuosikausia ihmisten tuhoa. Sita ei
tabdo voida kas "ttaa ett4 miksi ihminen
on elainkunnasia taain, joka suunnitte-
lee omita hirveimpiz vdlineita, milla
voisi tuhota kanssaihmisiaan aivan ole-
mattomi'n jos ndita hirmuaseita ryhdyt-
taisi kayttamdin. Nyt suurmiehet ovat

. Suumnittelemassa miten vahentaa ndilld
aseilla kokeilua ja mahdollisesti lopet-
taa kokonaan jos p&iisisivit yksimieli-
syyteen, Mutta lujalle nayttaa otta-
van, yEsimiehsyyteen paaseminerjos he
todellakin sita oikein haluavatkaan, el-
leivat ebka vaban kasittdisi, etti ne
ovat heille itselleenkin vaarana.

Kuitenkin heilli on pulmana se (jota
metlie ej kerrota), etta jos vahennettai-
siin aserden valmistamista, niin raha-
miehet menettdisivit ne suuret voitot,
joita he ovat kerdnneet vuosikausia
aseiden valmistuksen kautta. Miksi he
eivat valmista sellaisia tuotteita, jotka
olsivat kansakunnille eduksi tai clisiko
min, etta niista ei saisi niin paljoa
volttoa entisten lisiksi kassaholveihin-
sa? Olisihan olemassa paljon mita voi-
taisiin valm'staa aseiden asemesta, mut-
ta vallassa olevat eivit naytd haluavan
toimia kansojen edukst jos ei ole kyl-
fin pamavaa pakkoa, vaan pidetaiin }!u-
jasti kiinni tuhovdlineisti.

Toivottavaa olisi, etti nvkyinen su-
kupolvi saisi nauttia todellisesta rauhas-
ta, jalloin pelke ja kauhu tulevista so-
dista €i olisi1 ainaimen painaiainen, jol-
loin koko maailman thmiset saisivat
rauaan ja hyvinvoinnin eteen, poistaak-
seen nalan, kurjuuden ja rikokset jhmis-
kunnan keskuudesta. Kuinka thanaa
Glisikaan elax sellaisessa maailmassa,
jossa kateus, sodat ja kaikki muut pa-

' Eihin se olisi- lJiikaa saavutettu nai-
den monien tubansien vuosien perasti,
joten luulisi. jo jghmiskunnan tulevan
Liysi-ikdiseksi ja jarkeviksi vai tuleeko
koskaanP

“Nyt ovat verkkokalastajat vlleet la:

‘Lavantaina. heindkuun 13 -paivani: 1957. « :

Jo ta‘si vetta olla riittavasti tané ke-
sina eivatki Kaivot mene kuiviin mu-
neksi kuukaudeksi kuten viime kesind.
Nytkin juuri sade pirskottelee rdystais-
ti ennestian taysiin vesiammeistin, jol-
ta olen varannut sadevetti varten jos

meilla ensin kylma ja sitten kuuma, kun
tiesimme miten monuta onnettomuutta
olisi saatianut tapahtua sind pienenid ai-
Kana. Nyt vain ihmettelimme mika ob-
jasi autoa, kun 214 yuotta vanha poika
oli yksin autossa ja kiinni ohjauspyéris-
sa. Sopij vain toivoa, ett niin hyva
onni olisi aina Ray-pojalla matkassaan..

lek2an ei sattunut mitsan vahinkoa.
Isa haki auton posi pellolta ihmetelten.
Tuten sé sdistyi naarmuilta kaikiasa
kurveissa, Qlisihan niissi ollut koke-
neellakin objaamista, —

lastajain valilld. Pian sockeyen kalas-
tus on parhaimmillaan ja jos lakkoa-ei
sovita, niin sockeye él odota: Tuntuu,
etti fakko olisi tehcisampj jos kaikki
kalastajat olisivat lakossa lukuunottaen

mys uistinkalastajatkin, silla kun osa -
on lakossa ja toien osa kalastaa eivat .. -

_ kalayhtiot valita niin suostua ‘vaatinuk-. -
stin koska kerta kalaa tulee jostain. Ka-

tii kauan, niin kalat menevat menojaan
ja kalastaja- jaa byvin huonoon.ase-
maan, LY
Metsatyolaistenkin lakko alkaa ehki
piakkoin, sila tyonantajat ja tydnteki-
jat. eivat ole padsseet yksimieclisyyteen
viiden piiiviin neuvottelun jalkeen. Tais-
“telua on elimi joka puolella!

Kalastus ja mietsdtyét ‘ovat padelin-
keinot tamiin ja monen muun patkan
asukkaille. Sits jos he jioutuvat ole-
maan lakossa pitempaan on huone talvi
edessa.
veissa taytyy. lakon kautta yrittaa_

‘Suomestakin on nykyisin. tullut  uu-
sia asukkaita keskuuteemme.
uusia vieraskielisid perheitdkin taalla
vaan osa on mennyt poiskin, Eipa ne
vieraskieliset monestikaan ole kuin va-
liatkaisia asukkaita niin harvoin kuin
heilla on tyémahdollisuuksia tass4 1a-
hella. Onhan heit# joitain, jotka ovat
asuneet vuosikausia t4all4 suomalaisten
joukossa ‘kun parjiavat englanninkieles-
ta nuoremman vader Kanssa. Ehkd [ahi-
tulevaisuudessa taalla ei enad suomen-
Rielta puhutakaan kun vanhemman pol-
ven alka jattad. Tervehdys kesaa odot-
taessa.

‘. ELIZABETH.

Thmeita tapahtan
vielakin joskus

' Etta ihmeita tapahtuy vielakin, sen
totesin, kun itse ndin: Perheenpaid tuli
tyésta kotiin ja nuorin riensi ules pyy-
tden pidstd autoajelulle, johon isi suas-
tuikin, nosti pojan takaistuimelle ja pis-
tayty: ‘itse hetkeksi - sisalle.

- Mutta Ray tuumi kai, etta nyt on ti-
Taisuus kokeilla ajotaitoaan. Siis ensik-
si yath ajajan paikalie,. sitten vaihde
pois paalta ja objauspyéraan kiinni,
Nyt olisi ensiksi paistiva portista ulos.
Se menikin hyvin vaikkapa ravun tyy-
lin. Katu vain olf. liian kapea, mutta
tukeva sahkopylvds esti pellolle menon
suotaan. Mutta ohjausta varten Eai on
ohjauspy6éri, tuumi kai nuori ajuri.
Han pyGraytti sita hieman ja sivuutti
pyivain seka kevaalld istutetut puun-
taimet. Kierros oli mité heinoin ajo-
nayte.

Kaikkeen kului aikaa tuskin viitta
minuuttia, mutta se ritti; Poika tuli
sisdile kertoen, etté auto pysahtyi.

Todettuamme mitd oli tapahtunut oli

, Nuorelle ajurille enempai kuin autol-

. OLGA L. -

lastaja kun valmistaa valineet, jolla |
han leipiins# ansaitsee ja jos lakko Ees- .

Mutta paremman palkan toi- _

On ollut —

Pitkiisen perke.

yuorostamme Pitkisella. .
enempi naapureita kKoolla ja taas taA* |
sittiin, soitettiin oikein urkubarmoostt

la. Uskon, ettd.varmaan se t¥tto o0 j0 ;
hyva soittaja; kun oli silloin jo nit §
hyvaila alutla, vaikka olikin vasta 5" 9
menen paikkeilla. ikava vam etta OB
muista nimed. Kum sitd on aiilun tt

téihin néhden sellainen ujonlainen. 2 §

Huron-jarven alapaissi. } |
‘arviluin se on Sylvan-jarvikin. viels
kauniimman.-muiston sieltz sain
etta: ihmiset sell. olivat kevin y3t2
isis kolkumiestakin kobtaaw. - Joss
‘nota pidetadn . vahan min” ‘kuin lps

nikhelikylasta

KIRJ. SUDBURYN FLIKEA, s

Seteet nyt eon tala ollcet
aivan julman ‘Sutiret,;
walild taas- pubaliencet
‘kylmdn pokjan tuuies.

Torstainakin saatiin vettg
niinkuin kectomalla,

 pikemaat ja. Rellaritkin

of tudvan alia. oo

,' Monin. ‘poikoin teil oi

‘vetld -jalkamearal, ..

 iahuvas: ‘whole Bai

. Hence: mitat waar as, ae 4 ‘.

dala Raéry Cliffin,
 ruohon, lehdet rushettanyt
niinkuin vankan “piffin”. a

_Késdjuble | Pitistossamme
olé keyvd, nail, — -

_ waikka myrsky moncen pi !

_ ialkiansé Batti.”

| Taas urheitijat juobsivat je.
- Rilpa olf tiukea, -
sete voitte Seatto: olla

| Kisors loulot hauniisti ja
tanss; tytét nuoref,
... Nédin ne taasen Rarisivat
wartiowvta Auotet.

Halloo, Linnen Flite

_Onpa se hauskaa,

tihiin Liekkiimme.

kin kirjoituksesi, Lannen Flikka. ~

. Olenhan mingkin ollut joskus' seh :
linnellé hetkisen, vaikka en tosin ke ff

kaan ‘British Columbiassa,. Olin sili

kuuluisaila Sylvan-jarvellakin kakst pit |
Toisen 1950 kesala @
ja toisen 1951: Edmontonissa ollessan §

ki viikonpaata.

Paljonsie#ié sain tuttaviakin niina kal

tena vikonpaind, Silloin ens! kerrali §
olimme Sylvia ja: Hiakmari Luedilla‘}§
taa viettimiissd,. Siella oli: myds Eni ®
-‘Tanssittiinkin- sina
vihin ja mind ‘vein’. sita osaa miei‘
slella taivaassa sanotaan ndyteltival,
-ettd soitetaan ja tanssitaan itse. Nip
minakin hinkkasin sen pienen buulihat
pun aanettémiksi ja tanssitin palkall §
olleita naisia. Emil ja JaJlu vain kay
seliyat ja naureskelivat, kun mina hiky ®
hatussa, tai paremminkin hatuttomasé
ja osaksi tukattomassa paassint tanssie
jytyytin.
juhlia niin on mukavaa, kun ilo otetaap :
irti pienessdkin  joukossa.

‘Mutta kun ei ole suurempi

teisella kerraila olti
Sjellg olka ¥

NO. sitter:

eivat jaa ne nimetkiéan mieleen. Clitfor- -
din muistan taas hyvin, mutta
ohkin miehen alku ja reipas olikin. he
nyt kuuden vuoden perista sanonliat
kaikille tutuille terveisia. On rsienittan
tama kuust vuotts kulunot taalla iF

r”

tapard ja niukea, | we Z

eftd joku vil
muistaa minuakin, vaikka onkio of
harvoin tullut viimeaikoina kirjoitetoks
Lien kylli aia]
kaikki mit Liekissa? onéjd niin sina

, . Pobinta on hallaa ‘tehnyt ” e am.

NO Hil