t - a 1 = J : = . . i 4 ; Ls i r *, ae it } "" ne ho ns 4 . “a! re a oe ! \ | i af r . “Ey. wae “esd oh a L ay Lo". Fe ‘= r my the eo - .. a a - t. Pienté pakinaa suomalaisista Aikakauden suurimmat .miehet kui- Emerson lausuvi: “Pidan kirgaa merkit- Kun meita olf kerfantynyt joitakin hiljaitain Suomesta tulleitta ja thalla kavemmin olleita yhteen, niin keskus- telimme suomalaisten eliimastd tialla Canadassa. Kun joukossa olj eris suo- malaisten kulttuurielamassi mukana ol- lut, niin esitin hanelle joitakin kysy- myksii. Kysyin ensiksi, ett mika elin on johtanut suomalaisten kulttuurihar- rastuksia, Vastaus oli: Ky!li se on ollut Cana- dan Suomalainen Jarjesté ja sen edel- ak Bak mi téyoni suuria toiveita saada edistda — urheilua, johon minulla of kokemusta. silloin ol: Sosialistipuolue toiminnassa talla mantereella ja kivi kamppailua vanhoillsten ratttius- ja nuorisejarjes- «tin kanssa, Urheilu kulki . ammattilai- suuden kenpissil. Tadalii Canadassa oli SJ ensimmii- nen, joka alkoi bommata nayttame- ja _ utheiluseuroja, hankkien Suomesta. ob- jkajyia. Mutia suomalaisten keskuudessa vallitsevat mielipide-eroavaisuudet te- kivat haittaa urheitutoiminnassakin. Paljon ptbutaan urheilun yhteniiisyy- desi, nykydankin, mutta hyvad tahtoa sithen puuttuu. Jos sellainen yhtendi- . men jarjesté stataisiin suomalaisten ‘kes- uuteen, niin se votsi vetiid kaikki suo- malaiset urheiluihmiset puofeensa. fopa stromalaiset sanomalehdetkin ja srtahan me juuri tarvitsemmekin. Suomesta hil- ‘Vattain tulleiden ja taal enemman ai- kaa olleiden vilista kahinaa kiydddn sa- nomalehdissikin ja se vain hajoiitas. Nat kysyi mies minulta, jJosku tun- nen henkiléiti, jotka olisivat todella umaksunzet urheilun periaatteen, 3Sa- noin henkilokehtaizen tuntemuksen) pe- risiteella pitiviant sellaisena Oksaa ja Linkoa (Linden). Nyt kun Linko on mennovi, iahteisin mydGskin kertoa hi- mesta fotakin. Hiin oli Canadassakin, mutta ei sling vireessd kuin Swomesss, Han kuitenkin esitt] talla sekik mrusi- kaalista ett urheilullista tailoaan. — Pyysin myéc-kin Suomesta virmeksi tulleita sehittamain, misti johtuu sellat- set kisitbeet, etth Suomi on painostuk- sen alainen. Mies sanoi rauhanteon jil- keen Suomen kansan muuttiuneen tadi- kaalisemmaksi, jota osotttaa sekin, ¢t- tel endd lucteta yksin eduskuniaan vaan pyvritaan ilmaisemnaan vaatimukset ta- vaillisessa elamdassiikin. Canadaan piii- ayit sanai olevan tarkan seulonnan alai- sen. Hinelta esim, olf tredusteltu kuinka oli mandollista. etth han oli sotinut en- sin vendldisid ja sitten saksalaisian vas- tun. Sanoi selittiineensi, etti kun Suo- mj oli ensin sodazsa Veniijaa vastaan, kutsui hallttus hinet armeijaan ja kun nsioiden miuuututtua saksalaiset elvit kihteneet Suomesta, alin yendliiset vaa- tivat suomalaisia ajamaan saksalaiset pais, Jos ei, niin he tulisivat tekemian ven itse, Nain Suomen hallitus kutsui hiinet taas ajamaan saksalaisia pois. ‘Hin sang edelleen tiedustelhun, ett& mi- ten han menettelisi, jos Canadan halh- dus kutsuis]; hanth. Sanoi sanoneensa, ~etta han seurarni kutsua, ellei tarkoitus olisi vastakkainen hiinen kKatsantokan- najleen. Kyselin edelleen, -josko han on hue mioinut eron Suomen ja Canadan 2suk- kaiden valli, Sanoi huomionsa olevan wel hyyin pinnallisia, mutta sanai us- kovansa suomalaisten tueneen muka- Haan ritaisumtensa. ‘Lupasimme kokoontua totsenkin ker- rin ja mies, joka oli kuin henkinen istimme, lupast tuods miehen, joka muis- taa suomalaisten eliaman Kutn tietosina- Kirja. MAIN ARE. Sivu 6 — PAKINAA SOINTULASTA Minulla on aina ollut tapana aamulia yuoteessa suunnitella paivin tehtaval. Sen huomasin hyvin edulliseksi stHoin kun téita oli paljon. Nyt ei niita ole paljon, jos ei ole ena voimiakaan niti suorittaa. Muistin, etth on Canadam- me juhlapaiva, ensimmiinen patvi hei- -pikuuta. Olin jo pildttinyt, etta pidan vihdin vali enki Kirjoita, mutta purin sen piltéksen ja- ajattelin kirjotttaa aamupdivalli Liekkiin ja ileapdivalla - menni: isoditien kabvilaan kahville. Meila nies on ollut toukokuusta Hih- tien uusi kahvila; jonka omistaa kaksi isoditid#, joista toinen on JirjestOmme ja kerhomme fisen. Kabvita -olikin eri- . koisen tarpeellinen palaneen tilaile, jot- ta taalla kulkevat saavat ruckaa ja vir- vokkeita. | Tima Kahvila on oikein kaunis. ja stisti ja granmotherit vield nuoria mei- _ hin neljannen polven iscaiteihin verrat-, tuna. Kahvila on byvalia paikalla ja sinne on hyva poikets vanbankin jalko- jaan lepuuttamaan: Onneksi vain ol: koon. Vapaus-lehdessi olf pienj patka, mis- wh mainittiin, etth on kulunut 20 vuot- ta ;kun oli kuusi viikkoa kestany1 ka- Jastajain Jakko Rivers Inletissd. .Kun nuo meidin miestoverimme eivit oikein pida kyniin heiluttamisesta, niin taytyy minut sith tehtivaa hoitaa, Sepan poi- kakin meni‘sinne mista ei palata. Muis- telen usein hanti ja kuinka haneila oli palava halu puhua Hirjestéasioista. Jos- kus hin ‘pistdytyi tannekin puhele- maan... Miksi niin thmisen hyvat puo- let vasta hinen mentyiin huomataan, kun ei ole enda Sepin potkaa. Poikkesin aivan pois siiti Jakko- aslasta, Muistan sen aivan hyyin, siili miehenikin ofj sielli talven leipd- ja vaaterahaa hakemassa. Sielta e) sina kannuttimoille. Kalastajien Jakka on ciith poikkeuksellinen, etta lakon aika- na kalat menevit omille teilleen ja on udotettava seuriavaan vrueteen nilden sdapumsta. Talven tulo tuntai, silioin monesta peloittavalta, silli velkaa al: moni tehnyt kalastukseen varustautues- saan. ¥Jpeiti me kaikki silti olimme mi¢histimme, silli rikkureita ei ollut Kuin Visi. Kun lakkolaiset tulivat sielta, olfivat he jirjestaneet kaikki veneet yhteen m- viin léhestyessdin Sointulaa. Oli stina nuksutusta ja pauketta ... Oikein piti tissi valilli hakea valokuva nilden ve- neiden saapumisesta, katsella ja mulis- tela uljaita poikia. Jos lakosta tuli tap- piota -kalastajille, niin tuli sita kannut- tamollekin, Onhan ntiti Jakkoja ollut Inyéhemminkin, mutta ei koke kesad kestivid. Hinhat yritetaan maaritelld ennen kalastuskauden alkamista. Tani vuonna taisivat halibuttikalas- tajatkin oppia; etta olisi hyddyllista snada sillekin kalalle varmat ‘hintasopi- mukset, ettel vasta kalastaessa tarvitse hintakysymyst4 selvitella. Kun kalas- tusvalineiden hinnat jatkuvasti nouse- | vat, niin ¢i asian nain ollen kalastaplle la on asia korjattavissa. Olisipa niissi kalastusastoissa paljon- kin muistelemista, silla sieltihin ne 13- iin kylain leipdrahat on hankittu. Nyt kuwuu joka puolelta huonea, huonom- paa kuin milloinkaan ennen, inten oi- kein alkaa huolestuttamaan. Toverimme Ida Tyniala taytti kesa- kuun 14, pna 87 vuotta. ja on talta ker- taa sairaalassa, Tyttarensa Lempi on hoitanut hinti jo metkein vuoden vuo- teessa. Raskasta hommaa on sairaan hoitaminen, joten olet hyva tytair. Sen arvon kasittad parhaiten naéin vanha, joka saattaa milloin hyvansi itsekin tarvita hoitea. Ida on myoskin jarjes- i6mme ja kerhomme jasen, vaikka ei enti voikaan kaydi kokouksisea. AIydskin Erkki Wuekila on ollut sa- ‘raalassa, mutta on jiilleen kotena yai- monsa hoidossa, Hekin ovat olleet jir- jestémme jasenia, vatkka etvat voikaan osallistua kokouksiin. Samoin Lydia Puuperd. He pitavat kunnianaan kuu- lua jarjestynelsiin tyéliistin kuclemaan- sq saakka. Meidin on puolestamme muistettava kayda heita tervehtimassa. Asiat elvat naytd loppuvan, muttg siti tavtvy lopettaa. Tervehdys kaikille Liekin jukijnille ja kirjeenvathtajilie! ISOAITI. Kukat kasvavai kesdkampalla Katsalimme kaverin kansia kauhis- tunesna kuthtunutta kasvitlisuutta, Kut- vuus kiusaa kamalasti kukkasia. Kaven kehui kuuileensa kuinka Karjan kulta kasvatiaa kovasti, kosteudenkin kiip- paa. Kun kehtatsi kayda kysymissa _Karjan kultaa Kukkulan kuuluisasta karyakartanagsta. Kokoilimme koppozia kaaraan, ka- rahutimme AKukkulan komealle karta- nole. ‘Koputiehmme, kuubailimme, kussa Kukkulan kaverukset, kunnei ke- tain kotona, Katsahdin kujalle, kysyin kaverilta, kenen kanra kujalia. Kayeri- kin katsoi, kas Kukkulan keltainen kaa- ra, kiydddan.katsomassa. Rukkula kau- raa kylvi karjaileen kujanteen kum- paznkin kulmaan. Kaveri kysyi Karjan kultaa kukkien fasvatukseen. Aukkula kiski kulkea cauimmaiselle karjakimpalle, kallion kvikeen, korkeitten Kuusten keskelle . .. Keratessamme kakkaroita kopposiin, kebuskelimme kovasti. Kylihain Auk- kulalla karjan kultaa korkeat kasat, kun kymmenta kurmua kasvattaa ... Kohtast-me kuusien kuonjan kykille kutkemassa, Kutsuimme kyytille. Ko- -measli kenasi Kuorija kaarassa. Kyselt- tin kuulumisia. NKiroidtiin Kijusallisia Lauentaina, heinakuun I6 paivana. 1955 Rikollisuus on lisdantynyt Tyottomaila ihmisella on palfon ai- kad seurata thmisten elamaa, oppia hy- vai fa pahaa. Nuoremmat, joilla on vahemmiin kehittynyt vastustuskyky, saattavat sortua pahkeitten tielle helpom- min kuin vanhemmat. Useinkin sortu- neen On vaikea paist’ uudelleen kehoa- maan. Tama Vancouvér on viime vuosien aikana muutiuonut huomattavast: enem- min pahettten pesiksi kuin oli asia en- nen, Usein tapahtuu ryostoji. raiskauk- sig ja murhia. Usein loytyy merestii mie- then tal naisen tuumis. Joku saattaa olla Itsemurhan tehnyt, mutia sugrin osa Euitenkin murhattuja, vikivalan uhrte- karpasta, kuka katala kutjetti kummal- liset kiirpdset kontrille.. Kylin kohdalla kuorija kompuroi kaarasta kujaille- Aiitteli kyydist3., Kampala kopistelimme kokkareet kukkiin, Kasviksiin. Kyi kai kasvavat Keskell&. kaunista kesia. Kulkijat kurk- katlevat, kuiskailevat keskenjiin: Kat- sokaa komeaa kimpikkGai. Kuinka kau- mista, kun kukat kilpaa kurkottelevat . kautojaan kohti korkeuksia. Kaikkikin kasvillisuus kasvaa komeasii. M., pag R _jotka ovat vaipuneet niin alas, _ ovat omassa maailmassaae, Josta ¥" | Vitkon kualamisia nikkelikylasta Kirj. SUDBURYN Flix, Kuume oli vite vitkéa, | Sela aivan paistul. Kyla varmaan jokaiseile winté AvUIn: maistui. fonpun Ranssa Ralaretssyys eksyin, fitkka parka, senpd tdbden tha on 2 ¥t dirvelevd, arka, Yesin Emppu katat Riskai, er ne tulleet multe, Sanai: siiten ‘Reifosta pr ruodat annan sulle, Parempi et Uunaillakagn onni ollut nvyotd, vahka had atkomukset olf taiset lygda. Aimo kaikki énnitykset sadan tuuman. bessille Bun Puotan Aeilat sett: fee GARR | REDE ie mie Engst sunnuntaina tuskin RalastzAseen atkaa, Puistossa. kuin jublalaulut sitloin hauniit raikea. — Kroketissa mestarunde! silom myéskin ratkee, fevoskengdl kilisee ja chha myaskin Ratkee. x Lavantaina . publatansstin 7 b baikki varmtaan rientid, waarin oi keneltahaan lystt fama Rieltad. ja. Poliisilaitos on ollui kykenemitin saamaan kaikkia rtkollisia Kiiani. Ja jos se onmistuu yhden saamaar’ pihteibins3 J astuu toisia tilatle. Vasta ‘ontin silmin tarkastellessa suurkaupungin elama ‘piidsee selville kuinka syvdlle rikoltisuus § an syopynyt. Kaupungin syrjatella kadulla saat § _ kuoliaaksi piestyn miehen taskut nun § kaannettyind. jJossakin “nurkassa 1B nikee juepuneita raiyhgajia pollojen kanssa, toisessa huumausaineiten kaupy f piaita ja taskuvarkaita. Kolmanne saattaa olla kova tappelu kaynntssa..- § Tallaista on nykydiin Vancouverin yo elama. Joku piditetdiin, mutta suurinta osaa ei koskaan saada kaon. Miksi ihminen, maailman sivistyned § olio, painuu nain alas? Sithen beste monia tekijditi. Kaupungissa on paljo § tyéttimid ja varattomia, vailla kunte- lisen elimin mahdoliisuuksia. Osa val puu epitoivoon ja tekee mith hyvats. Monj rehellinenkin saattaa erebty3 B vihitellen sottua rikollisutieen. NyEyr nen elimantahti kasvattaa rikallisuut- iz. Nilkdisen ihmisen