eL= . “Dade "on a . =-_.F 4 . "‘VAPAUS an dar suomalaisen tyiviestin aincs £inenkanzattaja, 7 Sudberyssa, Ort, masnactsinga, tistana, kes- oe fiikkena, torstaina ja perjantaina 3" me oimittajat: y G. Neil, T. N. Carizan, 8. Tenktnen, R. Pehkonen. a oe : Registered at the Fost Offices Department, Ottawa, = gccond ¢lasa matter. _ io VAPAUS (Liberty) : atiee only otgan of Finnish Workers in Canada. Pub- | ‘Mabed in Sudbury, Gnt.. every Monday, Tuesday, Wed- R _ Thursday and Friday. TILAUSHINNAT: |. “1 vk. $4.50, 6 kk 6 kk. $2.60, 3 kk. $1.75 Ja I - kk _ £1.00. : -ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA: - Neimailmotukset $1.00 kerta, $2.00 kekal kertas. . sepioliittoonmweno UDmotukset $c palstatuome. “Wimenmuatosiimotukaet 60¢ kerta, $1.00 @ kertes. "| Syntymiilmotukset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa. 2 i Aviccrollmotukact $2.00 kertan, $3.00 keksi kertaa. mm: ‘Kiitosiimotukset $..00 kerta. | Bi ‘HKuolemanilmotukset $2.00 _kerta, $50¢ lizamaksu " ittoatanscel ta rodisto Varey oar Halntaaatieds t Jp osotellmotukaet Sic kerta, $7.00 “keims kertas. Tilepalsilmottajien fa lmotasakenttvarien on, ¥ea- Mihetettiva ilmotushinta etuksteen- “Tileuksis, joita ei secran raha, ei talla lahetidmain, ste esiamiesten, jolla on takeukset. 2. ‘Yebteensijotut ilmotukset pitaii olla konttorissa ~‘Fiimeistiin kello 12 Unestyncspaivan edellisenii ‘arki- -/palivana. “Wapanden toimitus: Liherty Building, 33 Lorne Street FPubhelin 526W, a ee Se * Vapauden kon thor: Liberty Buiiding, 35 Lorne Street. Pohelin 1 - Poutiosste: “Box 69, Sudbury, Ontario, Canada, | General advertising rates 75c per col.-aich, Mi- JF ‘ edauim cherge fur single insertion Tic. The Vapaus : ok is the best advertising medium among the Finnish ’ ae: eens in Canada , goa ette miloin tahunsa enh Fastausta ensimiiseen dorreenoenne, kirjottakas nudelieen likkeenboitajan pers a OD . eccaaliinelia Hime. - ae - oa ¥. KANNASTO, Tillkeenhoitajo. ee ee “Takaisin barbarismiin” -- Nykyinen talousjarjestelma on tuonut mukanansa » iiydeltisen - vallankumouksen = imhimillisen - ojaitelun #-Manilmassa. Vanhat siveysnormit, tavat ja kisitykset avat' ‘muuttuneet. itsekia voitontavoittelu ja yhteis- eunmallisesta parhaasia elj Mahimmaisen hyvista piit- ‘fagmaion armoton kilpailu. on. kohotettu taloudellisen elimi vipusimeksi, tuotanncn karnustavaksi ¥oimaksi. *Geuraukeenn tisti toiseltg puclen on ollut kansojen _ byotatekevan enemmistin. joutumuinen hillittoman riis- . tinnan alziseksi, kurjuuden suunnaton lisaantyminen, > paitauilen, rikalliauuden, paheiden ja sivecllisen rap- eS pion enentyminen. Papit ja plispat ovat sapheet ai- ‘vcheita-‘saarnata “alemmalle kansalle”, ainez!lisuuden , = Galvonnan: durmiosta, mutta samean atkaan kirkot ovat ¢Kkuitenkin ollect ensimiisina kilvoittelemassa oinecellisia Fo ethja: ja, varallisuutla.kansan ennakkolugloja ja‘ herkka- . ‘uskoisuutta hyviikseen kiyttimilld, ja papit-ovat myés- Bs kia apiltei_poikkeuksetta asettuneet puclustamaan ole- fs: S thassaolevan jarjestel maa, joka on kaiken rappion alku E pe juuri. er t "a aly = . wen, "? fn fe Aihoen yikiofeviin Mietteisiin saimme, kun luimme ty : * porontoleicesea The Mail and Empire’ssa julkaistun eri- Be ? Kolssahxdsanonan, joka sisilsi erian englantilaisen ¥ ‘2h plisiah anatheman ja maranathan darvinismia ja mi- ES ‘tertalismia vastaan, minka hiin olf purkanut snarnansg | i yhteydessi ipswichissi viime taanantaina alkaneessa a : kirkiokongressissa. Mainittu kirkonedustaja, Durha- . ; sioln PHspa Henson, valittaa, ¢ etta aivistys antaa moraa- q eyrdess barbarismiin, ja, villatéssaan daryinisrniin, i waiaa, elie] sivistynéen yhteiskunnan ole ofnistunut aor oasettha, mitiiin kristuksen uskenrion tilalle yksilin suo- : : = jelijaksi ja .seKsuaatisten intohimojen . kontrolliksi, : i Kaiken siveellisen rappion syyt panee piispa darvinis- aain, materialismin ja uskonnosta luopumisen kontotle. Aion pahoiksi merketks] selittda ptispa sen, ctta ihmi- “get ovat “maallistuttaneet” “herramme pyhapaiva " | * Juopuneet kirkostekiymisesta, halveksivat kristiNlisti a: Bayes avioliitdsta, ja haviltdneet sen kristillisen pi- ae ait yriisyyden ja ‘kurin, joita” ennen pidettiin valtta- ‘ aatimind: nuoisellisen hyveen turvaajina. ‘Siteerattu- “gn ° Andre: Siefriendis, jonka muksan amerikalainen pes 2 sivistye, ntaterialistista edistysi& tavoitellessaan on tu- “hoamassa yksiléllisyytta, ja ihmiuen muodostuu stan: ) dardisiduls kuten. hinen teobliswatensakin, lopetti . plispa, etla sivistys, luepuessaan kristillisyydesti, palaa : tokaisin. kulttuurin esikauden raakuuteen. | LE . Kuten huoriitaan, on piispa’tehnyt voitavansa tuo- oe fo mitesssan uskonnosla luopumisen j ja koettaessaan todis- a il * irkkoon ja sen uskonioon. Tila ei salli yksityiskoh- pee tissz 4yhteydessd, vaan viitlaamme alussa * / mmainitsemlimme huomautuksiin seka lopetarmme tor- ae Sdarviniseni olisivat syypaat siveellisten tapojen holty- oo : “Miseen,. Painvgsioin materialistiset elaminkasitykset Bre ode kehitysoppi seka ennen kaikea marxilaisen sosialis- a Thin ja kommunismin aatteet ovat olleet tehokkaita kan- , i "Snustiinig miljoonille ilumisille -heidan pyrkiessi ennak- BS kolunloista ja taikanskesta\ vapaaseen korkeampagan | ae “Konkiseen. clamian ja oikeudenmukaisermpaan, ihmis- a pe -atvoa" vaslaavaan aineelliseen tulevaisuuteen. Kirkko, debe. ‘on vallitsevan- kapitalistisen jarjestelmin tukipyl- owas, ei tietenkiiin ole millédin tavalla pystynyt avtta- = karsivia ‘ihmiskuntan siita Kardudestay mikin ae oy _‘Amerikalaisten uniojohtajien : ““uaysnatalaicet gnionistisen litkkeen viralliser joh- 7 ‘a ies “ajar ‘painostavag 1 a Wet ee ee - “Te ogg ae 8 1 . = 7 - . - i huivat tasta Lonpaivana. Sen mukaan uniot muka! k uulervat erotitamattomana osaha amerikalaiseen yh-} teiskuntajarjestelmZ4n, demokratiaan ja “hyvin jarjes-: | tettyyn taloustoimintaan. Hiilenkaivajien jarjeston vie rallinen sanomalehti puhuu Maurerin je Coylen johta-' masta, takdldisen tyévien Jahetystésta Neuvostoliitessa | Worthingtonin tapahtuman antama varoitus ja siind painostaa “ylkomaalaisuuden sulketmista ame- rikalaistuneen untonistisen Hiikkeen plirtsta”™. Uniojobtajat kerskailevat sadan prosentin amerika- laisuudella ja vielapa asettaval itsensa sen lvoteitavim- miksj varjelijoiksi. Amerikalaisuuteen muka kuuluu sellainen jArjestaylymisoikeus, mita he harrastav¥at ja ne tasapuctiset atkeudet, joiden puolesta he muka ovat taistelussa. Ja he koholtavat amerikalaisuutensa ja isinmaaliisuutensg manttelia VTahettamallg tervehdys- sanomia esim. Amerikan Jegionalle Pariisin konvent- sioniin. Jokaa tilaisuudessa he ovat valtaherroja lie- hittelernassa naillg Fraaseitla Kaytinté osvittaa, elta yleensa tim puhe kelpaa kanpitalisteille ja sifla iarkoitetaanmkin voittag niiden suasiotas Mutta hallitsevan fuckan puofeltz hywaksy- tain kaszya unioiden amerikala:soudcsta vain ehdolli- seali ja itse kysymyksen perusteeseen suhtauturyat ne aivan eri tavalia kuin mita unioiden vickaherrat silz tulkitsevat. Lainopillisesti enempa#? kuin historialfisestikaah ei maan kapitalistiluokka ole milloinkaan tannustanut on otettu tavattoman tarkkezan koko Talmia sisditava voori pois, eiki ti- fyovden unioita anterikalatserst yhtetskantaorpaanihsd, vielii vahemman eroiltamattoraksi osaksi niists koke- naan hailitscvan [uckan etuja palvelevien thanteiden lireista, jotta he nimittsvat amerikalaisuuden ikmans- f wodoiksi Nykyiset uniojohtajat pullivat unioiden amerikaloisisla otkeuksista, yaikka kepifalistiluokka ei ole milloinkaan tunnustanut edes uafaiddn failitsata ofe- masscolon otkeutia, Tastii ndemme miten pidaoman “amerikalaisuus” suhtautuu uniajohtajien “amerikalai- suuteen™., Unio on lukuisilla tuomioistuinten paatok- sella julistetiu laittomaksi, epa-amerikalaiseksi ja iit toutumaksi, jolla ej ole tilag Lissa jadrjestelmassa. To- ‘| sin vuosikymmenien ajaita on otkeuspaitaksia, joissa on tunnustettu tyoldisten yhteenliiltymisoikeus, mutta se on topahtunut aina eriniisten joke selvisti mairi- teltyjen tai episelvien ehtojen aloisena. WUnioiden “amertkalainen luonne’ ef ole estanyt ubkakieltotuo- mioite niitk vastaan, ef unioiden jdsenien vangitsemista, cika koko jarfestéjen hajoittamista. Se ej esta tani- kain piivini tuomioistuimia julistamasta sakko- ja uhkapaatoksta taistelevia , tyavaen jarjestojz vastaan. Kapitalistiluokka tunnustaa uniojehtajien {raasit unioiden isinmaallisesta luonteesta vain tarkoituksella painostag ja kithoittaa wtobyrokratiaa muodostemaan nijsta taydellisig kapitalistiluokan riistoa palvelevia valikappaleita. - Trustipohatat kuuntelevat Greenin ja Wollin pubeGa unicviden isinmaallisuudesta vain sil- loin, kuin nimi sonnustovat itsedin- taisteluun vasem- mistolaisia, taistelevia lyoldisia ja kommunisteja vas- taan unioissa ja ailloih' kuin ne ovat ,heikentamassi ja hajoittanizssa unioita win, elteivit he Aykenisi tayila- miadn minkiantsisiz unioille, tyivienjarjestéing, Kuu- luvia tehtavyiz. Vain talléin paaoma tunnusiaa unict amerikataisiksi laitoksiksi. Mutta kun. hiilenkaivajien JarjeatG, huclimatta kaikesta johtokongiston kompromis- $i- ja petospoliliikasta joutuu taisteluan, niin kapita- listiluokka hydkkig yoimalta ja vielli, kaikilla valtio- vallan keinoilla sits vastean,- hajoittaakscen’ union ja alisiaakseen siihen . /Kunluvat tyoliiset ehdolttoman or- juuden alaiseksi 297” ‘Puhe. unioiden patrioottisestaa velvollisuudesta ja iehtivista seka niiden oikeuksista tiissii maassa on sii peikkaa petesta, < Sen: kautta kevettag uniobyrokratiz yhdess& paddoman itselietoistlen edustajien kanssa ‘sekoit- taa tydvden kisityksid ja ‘sokaista niitd . nakemisti luokkaristiviiteja | jo tuokkataistelua. Siten heikenne- liiin iydvien asemaa* jr lujitetann ritstajien hallinta- valtaa. —- T—o. - Huomioita ja huomautuksia Kommunisiipuolucen ogitatsioni. ja propagandako- tnitecille on puolueen - paé-danmenkannattajan, “The liikkeenhottaje Annie S. Buller osotttanut persoonallisen kirjeen, jossa hit vetoaa niithin saadak- seen niiden jakaamattoman kannatuksen, taman kuu- kauden aikana suoritettavatle Workerin levitys- ja avustusryntaykselle. Toveritar Buller Iauewu, etta ai- kaa of vain vihi fa paljo tdytyy viela tehdd, jotta ta- mi ryntiys sattaisiin todella onnistuttecksi. . Worke- Filla on kakst ryntaysta vuodessa ja se merkitsee sité, elif agitatsioni- ja prop2azandakomiteoitten on miyda tehtiva kKaiken voilavyansa Kootakseen puolueen jasenet ja” kannattajat naihin ryntayksiin. On itluhduttavaa nahda, ett4 Worker-lebti laajentaa levikkiaan ja fisid uusien lukijainsa Jukumdsrad. To- verimme alkavat kasitlaa, eit vain he jtse voivat par- haiten ‘listt# Workerin levikkia. Workerin kiertavat astamichel myos lekevat huomattavan mairan tyots lehden levittirmtseksi}. Tamdn ohella jarjestivat he ei paikkakunnille asiamieskoneistoja, joika voivat jatkaa levitvstyGta, kun he itse poistuvat. Worker ei vieli ole itsedankannattaygile, pohjatla, mutta levikin . jatku- van lisiantymisen “Seursuksena voi se pian piast® mah- dotlisimman lahelle tallaista dsemaa. 3 o a. ZZ Worker tarvitsee viela avustusrahastoa ja vetoaa puoluesn jaseniin ja kannattajiinsa, kehottaen heiti ti- fin rahsston Kartuttamiseen, “Toverit, alka§z beblitti- ks tassa tydssd, waa tehkaa kaikkenne ‘ auttaaksenne meiti, passemaan pilimairiamme. Meidan taytyy saata riittivasti rahaa tappicittemme maksamiseen. .Mei- din taytyy taata Workerin ilmestyminen, Me tarvit- semme teidan apuanne- Jarjesttkaa konserttejz, nay- telmii-, tanssi- ym. ti tilaisnuksia Workerin hyvaksi. Yh- teisvoimin volmine me lackean Workenlle varman pe- rustan”, laustit toverdtar Builer kirjeessiiin, { tilaistasavall nen on Jaadulicen ehks ensimmainen Canadasza, plenempla sortumisia, niin koko kai-| sj vannon tukkoon menog ei ole aina- kaan pitkiin aikoibin tapahtunut. Huolimatta ej] tisag onnettomuudessa meneftet- fuudessa, niin Eurtenkin tulisi t2s- ! ty, ti ottag vakavasti oppin. meidin ei tarvinnutkaan olla sen kaamean jannitykesen vailassa, kuin Michiganin tapauksien johdoasta vilme sykeyné, niin silti voidaan pi- tad sattunutta tapausta oscittiksena, millaisia yvaaroja tydvaen pitaisi kye- tu estamaan, muutemien kymmenien tai satojen tonnien peinoisia kivia tuettuna jon- kun cikpa. puut oval parhasasakaan. tapauksessa tukipuut eivat pidd mitédin silloin, kun tuhanr- kohdate pahimmassa Ajatelkaamme, etta jonakin pzivana, jeiloin -kaikki infeket olisivat olleet tyossi ja kaivoksen yli kulkeva mat- kustajajuna olisi ollvt tayanag mat- kustajia, elisivat he kaikki hautaan- tuneet kaivcksen ayvyyteen kuin ro- tat loukkeoon., yvattu tuollaisilta onnettamuuksilta. Perjantaina, lokekuun 7 p:na—-Fr1, Oct. 7 Ammatillinen liike Viime tiistii-aamuna tapabtanot Worthingtonin kaivoksen sortim!- ka= feollisuusunio, . joke Jos onkin tapahtunot vaikuttamaan siita, e#tt® ihmishenkta ovat non tavalisia. -kaivosteolli- THUUten | Vaikka sellai- jatka menetykset ti tyaliisten suUrimman osan imaisuna. Sellninen ajatus Worthingtonin onnettomuus on «- patlemitta johtunut kaivannon ryostoviljelyksest2". Kaliyannosta heytinnossa toteuttaz. 7m Foy os = pee oe Panty miliin bah Tur! ia pitkille tahansa. Mainittiin mi- sae oc eee tten niissi jo tihin mennessa li anattisa vain Yaligikaisesti pitas T.. miter L. epaonnistunut G. HE, Niin kauan kuin noo epionnistunut, tahoamattamia. Mutta| “> ane epionniatumisten sarjaa Aivan Joppuoumattomiin. net ja miljoonat tonnit masta ja aves alkag Jiikehtimaan. Sita ta- valla kdvi nyt Worthingtonissa. Voimme vain kuvitella, miki kaa- mea onnettomuus ats] sasttanut tapauksessa.) " Pienena joukkopnas Silloin olisl #adnyt sadottain tyiliisperheita muistele- maan tuota kaamecea tapausta, | | jarjestaytymizen Nyt santtavat rautatickomppanist ryhtya pelnostamaen kaivoslain muuttamiszta zellaiseksi, etti ratta- terden omaisuus -tolee olemaan tur- ol) kampilla sAincastaan vansi ja kavivat rpeasti Ne saattavat vaatia vanhojen kai-| joo, aistksi, voksien tlyttimistd niilta kohdilta, missi rata kuikee kaivannon yiitse. Mutta vain sen verran ne santtavat asioiste hucleahtis. tyovienjarjestéjen q uoranalsesti - mien alko? metsatyalaisten Sen si] 7am tuhansia kaivostyélaisia esin koskee paljea peorinpohjaisem- min, Wai ovatko muut canadataiset keivokset niin kyvin hoidettuja, et- tii niissh ef tillaista onrettomuutia TO] tapahtia. Onke kgaikies ede nuhumattakaan mM wsta kahta nosteaukkea, jotta toista voi-| #¢sta ja niisté nakokohdista, 3 dean kaytt¥S hidén tuollen nake- esitettiin tienda? Onko kaikissa - kaivoksissas misyrityksii vastaan, ryhdytty tayttimiin tyhjil “etog- peja”, joista malmi on jo vyuosia sitten irroitettu? Ntissi ugseimmiten on tukemassa vain heikot, ampumi- sen kauttea rikki menneet seindgmit tai pilarit. Ne eivat todellakaan pal- joa esti kaivoksien Ilghistumista. Tukiparrut .voivat suojeta vain pa- himpien irtonsisten. Kivien ‘putcile- mista tyinalaisissa paikoissa, Mut- ta sta haolimatta “luusia” tipahte- lee hyvinkin usein.: th ngetettin Kyseenaletsths - senistésté ja osastoista aj ASID kSe@er. metsityolsisten Pohjats-(ntarion alneectla, Kaivoskomppanioita yoiteisiin pa- koittaa vain tréliisten suuren jouk- kovoiman kautta huclektimaan pa- - Nearest inton nap — — Suomi Elamme rajakkain sellaisen maan, kaikkes muuta kuin tujet it) ianikaik-1 KANSSE, }Ossn voimassaaleyva v¥alta _kiset, of perustetiu 40 tuhannen mirhatun punaksartilaisen luitten piaile, jal jossa tydliiset ja tyitatekevat ta- lonpojat elival synkissA orjuudessa, “wemumiis” Kun proletariaatin pungissa, . Punginen Karjala. pPuutavara- ja pankkipaioma, joka Petroskoissa, sen ‘kehityksen eurepalaisesta, etupiass&h englanti- lnisesta finanssipaicmasta. Siis kz- pitalistiluokan valta, joka ottas ojen- nuksen Lontooseen pain. Aikeja sitten ovat ja Suomen tyo- raatteja. niitten sora-|Taattisilla johtoherroilla. on selliseen tofmintaans kyoppien sareHa, minne vuogna 1918 tyonnettiin. Vallanku- remmin kajvoksien turvatlisaudesta. Kaivoatyildisten olisi saatava’ voima- tallaisten tapauksien vereksind ollessa &yken!- lainliadinnallisin netfomnuns, elimiin ja suoranaisesti kaiveskapi-| ett& KyllA me hengiseh Joku’ yuosl takaperin, kun jotkut rohkenivat mainita }yhden suurim- man canadaisisen teallisuugalan tyd- laisten jarjestimisesta, pidettiin si- holta metkeinpa mielipuclen mielen- ajatus metesityélzisten jarjestimises- ti kataattiin aivan mabhdottomaksi Metsatyéliisten jarjestamisen s2- ka jirjestimisyritysten epZonnistu- misista -ueteltiin esimerkkeja kuin- W. L Unio ja millé tavaila missé- kin paikeissa oli mydskin- Er. W. W. : Fimansiuntaists luetelti'n metsityéldisten sarjestii Oli hyva kuitenk'n, ita O58 tyo- Taenwrpeskojen toeimivammasts ja- tunsivat metsitviliisten jirjestimisen omak- Luottamatta ennekke- luuioihin, voun kateden tulevaisuu- teen ryhtyivadt ne sucransisesti tu- kemazn metsitydlaisten jarjestamis- tyéts. Talla tavalla pidstiin alkvun jarjestamistyorsa Sudburyn edustajakokouksen aika- ra enempi kum puch, itdisen piirin jasenmiirasta Pohjois-Ontarion alu- eella. Tama johtui siit#, etta Poh- Panttin tyovienliikkeen pettor t joukkoliike kirjottas Neuvosto-Karjalan paakau- caavutt] ermomaisen lasjuuden, ja ilmestyvaj kun tyytymattémyys vero- jz velka- Maassa Miarad) taakan allg huoksavyan ja taloudelli- | talondetlisia kehi- on YUorostgan riippuvaimen lansi-| tysmehdollisutksia vailla olevan val- tavan plenviljeliigtizokan keskwudes- sn tol esiin jo vakavis ilmauksia, — sillcoin pistivat paperi- ja pankkikea-| fiiten Ylioikendessa, Pitalistit hallitukseen sostatidemok-: Tama oli sithkin edalli_| isiset pousseet uudelleen kumouk-| seinpaa, kun Suomen sosialidemok- heidat/ Oliat vissit sohtect Lontooseen, ee tia viasejZ varcvaisuuslaitteita, kai-{ kin. - voksien tayttimisté irtonsisella ki-’ t& varmoje. — Tc. DL mel es on | vaikka semsan al-|- kann ja sith ennen suuri csa mui- , jJusenisté | Vastustamaan jaTjestamisyrilysta. Mentiinpa viela niinkin pitkille, et- séllai- sia jarjestétovereits, jotka kuului Yat metsatyolaisten L. W. 2. Unicon ja jotka sen, eteen tiiskentelivit, vastnatuic- | | | lind} terrorictitoiminnan pai esi. velli ja- ‘hiekallz, yom. paraganksia yoitaisiin seavuttaa- = or ae a -905- mitkaan, iin janri tallsiset tapankset ovat omigan osoittamasn tyovdelle omien jarjestéjen tarpeel- lisnoden. Naita asdaita ei tolisi un- hottsa, vaen kaikkien jarjestojen ja jasevistén tulisi kayda taistefua, etta keivostpolaisten turvallisuus ja tyielot maan-allq tulisi ensikadessa tuntavastt paranpettous. Alkaamme jzaiko orjat odotteamaan, milloin on- meith kohtaa, uskoen, Shiu yIome talisteihin, Voimakess unio yoisi vag-! iin kawar kun kaivoksessa olemme-) estén tuella. — E. T. TYGPAIKONLTA. Mets#tyolaisten jarjestaminen jois-Ontarion ajue oti jarjestettivissd ~ siksi, etti sicllé tydmaat ovet pienella alucella ceka lyhyiden valimatkojen paissa toi- SIStAAB. Jarjestimistyota tehtiin = jo muunilekin jossakm Mmarassa, Vaan se i hvamettavesti vaikuttanut union jasenmidrin kohoamiseen. Wasta vuoosi takaperin alkoivat Port Arthurin alueen metsiityoifiset jar- jestaytymaan, kun siella alettiin te- kemilin union jirjestamistyéta. Ta- bin mennessd ovat nitn Port Art- hurtin kuin Pohjois- Ontearionkin alu- een metsaityolaiset jo kako hyvin ‘jirjestiytyneet, etth ne voivat yt je jarjestaytyneena joukkona puo- Justaa oikeuks:asn. NWiiden kahden aluten paperi- puunkatéaisijain jarjestaminen rat- Falainen kisityas on allut vieli! katgsee meille jo LEysymyksen siita, fivan yileinen tyolaisten ceskuudes- | +oidaanko metsatyaLzizet jarjestaa sn viime aikeihin asti ja on suurella! yaj_ ei. gsalla viela tamAkin paivana, vaikks on tasin ollut niitikin, jotka ovat asian ajoissa EKisittineet, mutta he avat kuitenkin alleet hucmattavan Tarvitzee vain ottag jcitakin esimerkkeja siitd, mil- 14 tavalla metsitydlaisten jarjesti- miskysymys on otettu vaataan tyi- liisten suuren osan kesakuudessa. Pari vuotta sitten, kun pohjoisen metsktyéliiset alkoivat liikehtia ste- timattomien olosukteittensa, takia, tuli, niille oyyéskin eteen kysymys | gissa ollessnan Inttyy tahan ja on. yalttamatomyy- desta, FT. W. TL Union jisenistoa ; union telminnan varmuudesta . ja joitakin | kymmeniii, “Ne kuitenkin olivat toi- . meélinita ja tiesivdt ajaltzan tehté-| nadan parnaimmista taistelujarjes- toinmin- | toisti, Neiden kahden esimerkin luwtisi jo ennakkeluyigimbllekin ospittavan, ett& metsdtyélaiset yvot- daan jarjestai, ja viela lisiksi ne asgittavat seh, etth metsityoldistan jirjestalld, L. W. 1. Uniolla, johon metsitydldiset jarjeathytyvilt, ei ole nithin hetken innestueta, vaam jat- kuvan tyoskentelya jarjestin toi- minhan kehittamiseksi ja kasvatta- niseksi. Jiisenistin, metsityéliis- ten, tydskentelyn unionsa hyvakei yhti hyvin kampilla kuin kavpun- ena siti. Tamaeantaa selvan Kkuyan sen tulevaisuudesta seki osattaa, etti siiti valdaan kehittaa yksi (a- Sikil) kuin union toimintz pig- see kasvamgan ja kehittymidn, tv- lee sille aina eteen uusien metsa- tyGalueiden jiirjestiminen. Talla kertaa sen tyd on vasta alulis. Silla en Viela edessaan inajs tydmaa ‘jir- jestaytymittemien alueiden jurjesta- misessa. Noiden wvusien alnueiden jarjestamista pidetaan aina mahdct- tamana, fohon vaikuttavat nuo van- hat ennakkaluulot siiti, attii metsa- troldisii ei voida jirjestiai, Yksi tallainen alue on Eeski-Ontario, Sudburyn ymp#ristd, jossa unio on alkanut teHemdan jirjestimistyéta. Alue on huomattevan Iaaja ja sill tyéskentelee yksinomagan — paperi- cuunkatkaisussa hkimain pucleen- teistn tuhanteen metsaitydldiseocn, Tuco alueen metsityvoldisten jartes- timinen LL. Wi. f. Unioon ratkaisee nyt kokongan kysymyksen Ontarion methityoliisten jarjestimisests, Ta- hinnstiset kokemukset -ainakin osoit- ‘tavat, ettS tuokin aluwe voidaan hy: vin helpostt jirjestéa, kun vain jir- jestamistyi otetaan todella asiaksi. Kaksiviikkoisen jarjestimistyin tu- loksena on oHut satakunta uutta ji- dessimme, Miten Suojarven kun- nen 7OO0:a Jampuoti-talonpojalta anastettiin taleonkirjat, maat ja kon- nut, ja lahjoitettiin englantilais-suc- malsisille verenimijdille,. Paljon muita Jakjoja ovat porvarit sza- heet “verakysymykeessa, Aina. ‘emme. keitenkaan ole sh-}: helpommin |: "Ne. 118 — 1927 sents ubicoan, iolen e1 ofe ollenkagn mahdotonta, jos jarjestamistyita vain voidaan unicn taholta kunaopl- lisesti tehdd, etteiks kolmikouksct- sen jirjestimistyon tulcksenn aofe Viela wotisensatag ounttR jasents uniezsa Sudburyn alueeils, Affe iin mahdottomia esteitz sille »i ole olémassa. Tietenkin niinkin suaren alueen jarjestamisessa on myoskin Vaikeuksia, mutia ne vgi- keudet ovat kylla va'tetavissa met- samiesten itsensd innekksslig toi- minnella jg jarjestaytrocen tyeve- ‘OMITUISTA MENETTELYA Erdadplainen kenenllisuusvika suc- mulaisia kKohtaan nayttai kasvayan, josta kuvaavana kerrottaicon seu- Taava juttu: Viisi suomalsista metsatydlaistZ cli ottanut vk, ZL pra Sipin Mars. sel Lumber-yhtion kampaile, maili 56 ONE vyerrella.. Sielld saivat miehet-olfa ikaankuin grmosta tyé<- gi tk.’ 2 p:bin. Senetun pdivin aagmulla, kun’ miehet menivit jal- leen*tydhénsé mets3in, vilttasi aati heista koime fvckseen kiskien vie-~ aa ty¢kaint varastoon Ne kaksi, joita e@: kasketty vielii pois trista, keurasivat tovereitaan. Kampaila on 115 ‘miesta, joista ‘enemmistd pouolaleisia. Ruoka hug- noa ja puhtaudesta ¢f juuri puhet- takean. WUhkapeli rehoittaa yleize nH, ja Pelataan siti kelket illat ja pyhapaivat. Taéllaisten epakohtién - poistari- Been 61] ole munta neuvoa, kun jir- jestaytyminen metsatydlaisten omaan jurjestoon, L. W. I. U. of Cana- daan. — Afetsstyolainen, KAMPPAKIRJE BRANDERIN ALUEELTA E, Penttilin kaimpalta, maili 45 Cochranestg lAnteen, haddettiin mie- het. pois tk. 3 pn, syysta, kun miehet vantivat koroitusts korjiin palkkoihinsa. Poistuneita oli 11 mmiesta ja kokki. | . Heikkilin ja Kulmaian kimpilta on. myoskin jo ihtenyt muutamia michia pois, syysti, kun tyinentajat eiveat ola maksaneet heidin vaati- masnsa palkankorottusta.- Muutamia kyl oon kampille jaiinyt, kieltdy- tyen yhtymisti toverienca toiste- Tuun ofosuhie'densa parantamiseksi, Paikkoja on vaadittu kerovitetta- vaksi £2.75 koordiltn. Pyydimme kaikkia metaitvoliisia valitamaan néita kamppii —e—OoOoEeEeEeEeEe—————eEeEeEeEeEeEeEeeeEoEo————, Toronton wutisia Sodanvastninen kenferenssi jarjec-_ Kammunistizen Nuorisoliuton alkuunpanémana kor Temppelile, syyskuun 20 p, Kokouksessa ol1 ¢- dustettuna Kom. ,Nuorizoliitia, Fel- lowship of Youth ja Marxist Youth jarjestot. Konferenssin . taholta paatettiin jirjestad toinen kokous tyén jatkamiseksi, Wudet kutsukir- jeet on [Shetetty monille nuorisojar- jestéille ja vielapAa kirkkojen nuo- tettiin risoryhmillekin. Tulevaisuus nirt- tah kveinka moni niisti on valmis kaytinnillisesti toimimaan sodan- Waarat vastean. | nisterien aikana terroriste]a. Mutta enemmankin nosielaiset wiela touhuavat rikkaitten ja mahts- Vien isantiensa hyvAksi. He ponnis- televat volmiaan saadakseen englian- tilaisen maariyksen mukaan luctus poikkenk-| Ttameren yaiticitten Hiton Neuvosto- sien myantimisessi §-tunnin tydai-| valtan vastasn. kalaktin j.n.e., j.n.e. Ei ole suinksan vihiisimmiks! ariicitaya niita -palveluksia,. mits sosiajidemokraattiset minieterit ovat tehneet kapitalisteille ulkeopolitiikan ‘spetsecilia y.m-. alalla, , suomi éd¢laniilaisen urkionan tyyssija | 26 enplantilais-sugmalaisen urk- kijan askeinen oikegsjutty Neuvosto- misses 9 urk- stittaa paiivinselvasti, on yksi englantilaisen orkkija- ja Het- | singissa ja Terijoelia ovat PaA-eta- Mont tyildinen ja talonpoika on| Pit ja sielt#. jucksevat langat Ene- mouksellisin tyGlaista stella johtaa) [gyYut sasialidemokraattisia Tanne: lunnin urkkKijavirsnomaisille, Neuvos- maanwainen komtmunistinen potent reita, Wolonmaitz, Heinosia Hog! tovailan elieella on urkinnan tiki- jolla on vailankumouksellisen prole-! yaienliikkeen miehiksi’, tarizatin ehdoton kannatus. Muttal ovat kapitelistit saqneet taaskin Sen kautts! Kohtana taasen oilut Suomen kon- sofagtt: Leningradises. Sittenh se toi- ovatpa tyotatekevat pienviljelijatkin kerran vedetyksi huulesta tyolaisia,|¢n suurjuttu, josta lehdissi myis alkaneet jo sanda suomuksia pois silmiltain. Ja tySlaisten ja tya- tatekevsin taloupobkain taisteluliit- toa taotagn vitkosta toiseen. Vaorsinkin vilme kninvana vuonna imennyt erittiin vwoimakas tyovwsen lakkoliike, sameoin kuin eri mucdot- Sa iimennyt- pirenriljelijajoukkejyen tyytymitteomyys ja politttinen i- kunto, — oscittapat, etts valkokaat- Berustakset ovat Sostalidemokragttsten kanst tydlaisiile ja Plenviljelijdile, Kerroimme jotka ovat katselleet naita pasomen ostamia herroja “omina miehing’’. Nyt vaita tydviien sorte yltyikin ; ministe- | jghettajat t . ren Tannerin ja Voioumsitten hal- thman yhten ane litukseen piiistyh vasta alkoikin oi- Jaista on sosislidemokraattiste m Kein royhkean haikailematdén sorto~ ‘nisterien te One tyotatekeville [rim or Jeh-! diitteja, sosia on viime sikeina kerruttu-: terro. risti-urkkijain jutte. NaitS terroris- teja lfhetettiin tanume aseissa seki potumeisia ja. myrkytysvehkeiila V2- Tustettina Snomesta, missh -naitten ame) fan Pagesiiunnan yhteydessa. Kas ele aiksinen ‘toiminta. Porrn- rien... . Baimme ban- emokrasttisten mi- Sot otetiln “Kansaioliiton” neu- vosteon 8 jasencksl Sucmen on naisth xatyrinpalve- lyksista patkittu Jainoilia, sotiles Atken tulleet saf- késanomat kertovat, etta Suomi on nyt yhdessa Canadan ja Kuban kanssa' paigsyt ‘“Kansainliiton” — kapitalistivalticittes Hiton — méu- voston widrdaikaiseksi jasenexsi- “Kansainiiiton™ tarkoituksena ot vime aikoina oillut padasiassa tais- - kijan tucmittiin ammuttavaksi, o- telun - jobtaminen Neuvosteliittoa miten Spomi]vyastaan. Sen et kuitenkaan ole o2- nistunut perustan hyokkaykselleen valttamatont®. requavalticitien lijt- tog. -Suomen tehtivandg tolee nyt clemmaan yriitfh sellaista perustas "Kansainliton” nervoston jasenene- Sen tehtavina tolee clemacn matt tia Englannin selaisestas tutakait- dasta “Eansainliiton” {— Englan- nin) avoimekar nyrkiksi Nenyoste- veltaa yastann. Nain ovat sosialidemokraatit myy- feet masnsn je kansanss imperta— lismille. fienviljelijavzestS inlee pitamaan huclen suta, ett moskelsisten Ja= kelmat pettavit, Labenee ails, jolloin vallankumouksellinen prole- tarizatti hienviljelijavaeston avasta= mana knkistaa Eapitalistit Ja nilden katyrit, _—————————— ae 1m ry are ee Smamen proletariaatt jz. | ‘AUS BRA 518 Hay Pert Arthu DAVID ailla J. ORS Kirkland F JOHN “ Ro. Poreny CHARLES H moskauppn, ‘ A. T. ‘o, Oot — aT roadview 4, 95 Kir rreeor utlinio viral ltatian ionssa ja a ollut N i proateen, “OC i ja hoitaa o alucen isi Is-tnmetiemart aim = Bjalla. atio-tnnettio jotavastoir. 1 Itku 29. ° io 66eilaigta ic! M voidarn jas] fn Seurouks Hitnkantaja | jnig York kt BEAN fam ithe 7 la Iokakuan a¥erkaila fa Go kutkenut Carclinasta « Bun Vakijout ijuradalia, ki fy Mutts nay paikassa ase, : on palkkatili iba, Ryvovi “vit ehtinert ‘a, koska kui oliisi ei ole my atitden PRL AT hal pa olewg PRE a iFion katujen Kaupungin ty ef Commer; ella esitykse’ King kadun ja kaupunk} 2 fankille sen Pa ollut keaton Y laskelmat | Jebtemigests , F172 OO, 3 ‘ajentaminen amin kasitelts “Thodrnea kati. 1 tulee r | Eontrolli-kom, ita loprllisest mame Iago) A. Shortt Tika Son: oon Trovaen “Ala, ofoittee ESA eri tay Sen Tatkaison de, kokonaan “ina pohjal! Poslnepoitiie} 4 Ost yritetay lulkisuudessa ; italousart edist) PUosis EGO Alajss Ontariossa Whitty Side. 3 maanvilje “a algeclia idan = Tis Ba: Au Tama ‘ier, 4 : =