No. 28 Leeimmilla nailla farmeilla on niin suuri kiinnitysvelka, eH «i mi olisi kylliksi: maksamista kuk wcutukuanalle- Asutuslautakunnar: tehlavana pitti alle palanncitlen 20 tilasten = auHtaminen hankkimaaz joimeentulonza maanviljelyksella — Multa cehin on mahkdotonta, kui viljelty 14 lai 15 vuctta, Qioista- kun vereen vibentdisi jaatymiecn Kanoja ei Sai unhottan Laidustaminen ae Haan on kiinnitetty niin suuys. | ja kertal enciimdisena lila scucdule| vauraa, cika hinkkepa tarvitsist go: kesalli otlanceosa kokeillakeccea teolla’ tau uiin korkealle. Mulla jos bin. ' | “+ ae Fassia! ket rors jaahd veeitya, asclcilava miiu- | Kesalla. kun on kaiken mailman | mua aruo . _ | wae ray korkuiselle lavafle, -otetta-: bijveet,. ef tahdo tulle muistetuksi: vihsi kuorma-duidon,: ci viimemai- (kanoja - ollenkadn, varsinkin kup nitusta setkasia ale danottavasti | munanhinnat otal vyerraten athai- Hind dapaukecssa on yhti| cer “Murta. 98, kanala - jateaan puhdistamatta, niin orsien alla ale- vat lantalaudat ovat useita tuumia ‘{paksun Janiakerroksen péiiossa! niisla leviad ilkednhajuisia kaasu- ja, jotka ovat kanejen terveydelle varsin vahingellisia, semminkin jos ilmanvabto kanalassa on fdiupnoe. Sellaizizsa orssa myos to var rallinen ja vaikeasti-hayitettive syipalainen, “veritii”, menestyy ja lisaantyy. Se kay yhti almeesti nuorien Kuin vanhempainkin ka- Maatalous ia “Osuustoiminta Tahan osasloon tarkotetut kirjolukect pyrydetaiin lihettameen cupitesiia: 4A. B. Mikele, Soimtule, B.C. Osuustoimintakeskakset — val - iisen tyevaen ja prarian Nyt voidaan jo pula kahdesta kiaJ] esustuumingeskuksesta Canudazsa. | Kaksaiskaupungeissa, Port Arthas: Trissa ja Fort Williamisza osuustai- minlajuhlien aikana on, Kainain vil- kon kuluessa pidetty konferenssi, jossa virallisesti fuotiin pobja vallankumoukselli iSenl {yOovgen, osuustoiminnalliselle keskusjarjes- il. Osinstaimt, vhtyiisen scuteulsena jy Sal) Enclannin ostuans Jestojen Painostubesty Canadan EMO nn] , Jezjary esting Wheat Fh avait in Panay, vhleyde oh muille “Seoperatine” ji i : Nain ullen taalty “ee Viel niiden rahapai men i keinoltelun dlinede kutuksen tUeksecn. sina fatarimtatiitte al faysen 4p porrerilfiselay Restubead Reettmalta pi offut a | ricttbad tigate rtiluttas baan, etl g sta wetg heya ath tnblisedss aatteciten mrukeisesy taen Restundessa Meydekin on selval, tie Lom ital iiton Loria snp Nijt® am miehia, joika picnem-| : ¢ __ eiatTakin * formitia’ “tekevit ela-f mata”: vaikka niitd on Taha Sib t _ ghee olevan ‘pazasjana, etta eas belka, clid fen korot niclevat Bar| la jathaisille kustannuksilla on teho- has ase hintojen haipuulta yas. tate. Maitefarmari, jonka kustan- aukset ovat albaiset, voi pysya ja- _Joillaan huonofenkin hintojen ajan ja aaada piidomanaa ‘pelasictuksi. won kiln taas sellainen farmari, joke gi abe caannut lintia hyvaa maan- me Pilelyals karjansa jalostamizeen, of joutua huiekutellavaksi niin Pe he “pehoin, ell pokertyy. ~Buo tullaa tyoii ja paiomag hjonostiharkitussa rehuntuctarnnas- lyGld, huolia ja rahaa. Syksyn tul- len, kun harzrastuksemme . kanan- hoiteon tags wirkoaa odotlaessar. me syy3- ja talvimunintaa, niin mita naemme? Kurtia, hetkontiw aetta linturaukkaja, kykenemitto- mia sellaiseen voimanponnistuk. seen mita -talyimuninta vaatit Mutia silloin on diijan myohi kor- jata asiga; vahinko on tapaktu- nat. On menetelty se perustus, jol- le yoisi Takentaa: kanaparven ter- veys, Pahat hajut, tait ja mado! ovat sen havittanect. Runsaaz syys ja talyimuninnan = sijaan szamme olla varmat kanojemme runsaasta kuolevaisuudesta fa niw- kasta munatuotannosta, josta on sturauksena -kyllistyminen koko kenanhoito- elinkejnaon. Erdin maetelouslehden toimitus kirjollaa saavansa Jukijeiltaan sk: timiseen vaslattavakseen kysymyk- sia, miksj heidan kenansa ¢ivat muni syksylld ja talvella, oiké siihen vol paljoakaan neuvoa up- . Silloin on Jian myohd tehda enai mit#in asian auttypiseksi. Kanaulioito on kokovuotigen hem- ma, joka kuwkautena gmat vaikew: tensa, ja kesikuukaudet kaikista vaivaloisimmat. Silloin on pide. tava erikoisen larkkaa huolta ka- nahucneitten pubdistamisesta ja desinfisioimisesta ruiskuttamalla tai sivelemalls tavallisiila ayopa- ldista ja laudin-ituja havittavilla sineilia, joita on- kaupassa. Nu- hin kugluvat kalkki, lyscoli, kar- -bolihappo, szublimaatti, tymokre- soli ym. ja monenlaiset niiden yi . distel mat. Kanalan ja kanajarhan pert pohjainen puhdistus ja bellittama- tin valppaus sydpelaisten ja tau- dinitujen tuhoamisessa, Tunaaan ja rarkotuksenmukaisen ruokinnan tuella mehuopila-sekotukzella kyl. veivikel joka kolmas vues. ‘Jotkut sanoval, elteivit saa kas. vanidan eoempa kuin yhden sa don valkokukkaista meheapilea sa. malla kukedeksassa yuodessa, mutts me vilfelemme With keltaista’ lajie joka kolmas txosi samalla maalla. aikii meitla sii vielit ale ollut vie tain kertaa katoa, Viirne voonna antoi heindimaamme byvin dikelle kealme kuormaa eekkerilut, ja and pello, pola nyt niitiimme. naythig antavan oyhla hyviin sadn,” | pen karjuansa.” Mics, josta nant | - nee eee at ica te sara kivttumis: ! ake Wi oli kebitiinst erimomai- pakevisia haavan Veen viel ja kun hanca keyttama ian jlmesivy halkeami: nojen kimppuun ja ennen pitkaa fa 3 boushelia kauraa, 7 paunaa/ Jiikkeitten tzholta myonnetty, seka} osak<) kanitalj . mista] oneei eanotuin, Kirjottaja toivoo — hallitukser] sin vuerovil[elskeessit kaikki oar] joie plan luneslyy haikeamia.| ze on imenyt siipikarjastamme kal- y aye ; TILA Stisista jon, st nahi: ah , re lypsy karjan varsin pienesta kiindiltava h LOIS; oaihin? vel] lyxnmagsta F uhetvel uoudelleen wilid ei saisi alla maitshuenern ken mitii sithen olemme ubranneel sbi sania ja 4 peunne alfalfaa | seurauksena virallisen konferenssin | tu ja “ensijaan eta lal Talks pond’ mae aintultavan MOMS itiyeniaee aan } | peekkeria Kohden. Kylvit tehddan| pitaminen ja viliaikaisen toimikun- joukkajen kannatukebsty : sms Kasse “farmeihin”, jolka eat tuala kun a j I Jisista ketje nizta kellekdau asianomatselle. nan Valinta ,uunnan Viitoittami nen yhiteiselle axitataionityélle osnustointintakurssille ym. kayiin- ndllisille tuimenpueille. toukekuun keskiyaibeilla, ja karja Padstetain peltoon laihon allessa, tai 7 tuuman mitaista, Kun Jaiho on syaly, alkza oras heti kas- vaa entista Uhcimpand, ja jos lai- hon ci anneta piisti tabkaan, jat- kuu kasvu aina elokuua lopulle. Liskiniyva Vuotuisen sydttilaitu- wen sosiminen farmarien kesken re YUL olevan taysin oikeatettir, koska yhtimittaisesti hyvalla Jai- fume} a ruckinta SWUEESH alentaz maidon tuettokustanuuksia kesalla. Jotkut kaythivat kauran- ja mehu- apilen sekotusta thhan larkotuk- seen, Vdlttien sen parhaiten kesta- vin kuivuutta. 37¥ get OSU SORT ALga bidasr fakeja vastuan, ne lahentiy sulautivat — porvarillicass: r kauppa-ltkejarjrstel main, Oe ee i. ip hin ps a i Talvivehnin kylvoatue i ei suurest] supistune a ee ee FL r. rawr - “reese eg seer , ' oo =i: a Mikst gafleinea vatlankumoukselli- sen Osnusiounimiavaen. Keshus ody vahiandran? -_ s ko . . Carat eety feskusiitrjestin lark tishser had Likkiee| ‘—_o=" a, rs viliva Rertas paperia, kiisce Iikkumisen j3 hathellemisen HOMeniii. 2 osga pulidasta, ters ETT vistrindislke hickkaa ja nelia osua miurskattua kived tal soraa, Sar lian sazamiscksi vedenpitaviiksi on seokseen lisatiivd IO) proesenttia acrteeculin [railmesta hydraulisia kafk- kia (hyrated lime}. Seos on va- lettava melko velclani, mutta tiuk- kaand sullottawa. Konkreelti (© olis: valitisteltava tautalangalla tai mulla raudalla, eriteten ourkis- ta: pitkkilanka sopit tahdn tarko- | tukeven hyvin. Viime kuukausicn aikana tapah- luncesta vehnanhintojen tunluvas ta Jaskusta huolimatta jalkuyat yalmistaval tyGt ensi vueden tal- vivehniin kylyoi varten kaikkialla Ontaricssa ja chka muuallakir Canadassa entiseen tipaan. Kesan- toja kynnetiin nurin, karhitaan ja muokalaan huolellisesti, ja vel nat atuihin fapmarit enimmakseer annovat aikevanaa kylvaa, Heina. kuun kyniodkin vehnaa varten on melkoisesti ioimitettu, tedistaer milli tarmolla farmarit kayvat rik- Kateohon kiteppuun. Talla keski- kosan kynnulla, naéect, on tarkatuk. sena saada rikkaruchet hivitetyk- at kaivimpana aikana, jollein se on helpointa. Siing tyousi oval traktorivehkeet joutuisimmat ja edutlisimmat. Jotkut suurviljelijat ehké jonkur Verran ;« picnentinevit wvelndnkyl yvajiin, mutta piencenmmilla far meilla pysytlante melkein cntisis. si midcissa. Mikaan muu jyvit vilja ei anna niinkéin hyvia tulok. aia ktin vehni, jolla silapailsi cs tarkea = proikkansa = vucroviljelyk sesea, taiden jakaantumisen kan malta kaisoen, VYehndlle vor maa ta muckata kesilla-ja varhain syk svlia, milten tilaisuatta on, ja kyl: vO Yelidaan mys semmoisena ai- kana, jolloin ez ole niin kiirett? kuin kevaalia. Talvivelind myo: jouluu korjattavaksi aikasemmir kuin muut viljalajit, joten viljan. korjuu jakaantua = pitemmialle sb Geunskauppujemme kebp Sy¥8 Larstella: olemascaalogg riippust vha sfurenevaig fs lus foubkojen vomamiseca, ij dittre lnokkalaistelun ja fog jecLijen vldeisioiminngg, TT) [fn on Menesty ken mshddllg j® Vuur titer ne palveled ven duokkaetuja ja Iuokhee id vEvieele | porvdreiia, kyl fuakkaa ja sen lattokela Gy Posed smmatevksess’ Lavin a todmintaliikkeiten celiat -b ; faa ogalHsuutcnsa total pohjally ais aloudcllister ja wt tli pes Lanse \a Sage edustavain jarjestojen ins ylidlisty vat = Cyovaenluokaa ‘f ratseluje tulbitsemisele yh Hbrares [e peruslaveo maukeellisen peolucen jt val lankumovkselliseen tin pyrkimvkeessa, Jukaiselta — paikkakuonall f tenkin oscittao lid olevan be Pale ta {inaan seikan vmcacttes [waiver ¥OIHI oo paliemitan ja ilmetttamem ! Aruhucin ymparifia eth vojletion lama kanta pralei jascujoukag terveen luck kaa vaalimukstlia ja joudu'tes “ygutinetionuobille sastavail “TI ndustrialisia’ kunnan Kanssa * fas wir sa wihtiin selvastl "uber luksesza = Jahelelen vhost ten Juoptartter ‘*’Osuctoizail eng Onhan Canadassa ollut jo osuus- toiminnallisia jarjestoja ighes kau. sikymmenté vuotta ja onhan nia isddniynayt kymmeniltdin viimei sen kakdenkymmenen vuodér''ku- iuesea, sekd onhan nitden keskus- jarjesté, Canadan osuastoimintatiit- to, jo ollut toiminnassa vuodests | 1909 alkagn, Onpa viela Tisaksi 5 yp. : _ . iat “ams . #Ayvin mi litkeen fas fOoHBARON & ovat raatine Kaitts = Jul Tolesika = eb tifa ja ku m evannyt ‘men vaste mpekin jot ka -perusteec! Cie osake ec tielle, Olteattaan dollista tat miy-syiden mikoul- aliek} tkunnan |i THO Vester! nettelyyn, of (Minaan: Seley Heikki vif talien koko Detival - kok #86,- Initen jonloiainial ls Rifgsa of -ke: HRAVER Of aba -Agido Me iltkkee levot jasenk lavat yHmal bhtekiunts Beenkokoukss Minuile ol: Kalle volda PHitomyydess, talvest! paite ple aban enc holmenel jisns i Mr. Mik! eel Likkeer le - fouk i Ja Juctiss Mm pabeadeti, BaGiln ef - “Bu To ie a eae re eae | = . Tl, ee ee ee ee os as “eo wall _™ Kunnollinen matden- jaahdytyssailio AEKAA JA KRAHAA LYPSYLEHMAIN MUKAVUU- DEST 4 KESALLA ee eT ee “osttustoiminita’ -yhtymid, kuten United Fartwers Co-operatives Com. pany ,Lid., United Crain Growers Limited, United Dairymen C-ope rative, Liniiled ja lannen Wheal Pool, Pouliry poolit, ym. Nami eivat cle olfenkaan perustettu osuustoimennalliselle periaatteel le vaikkakin kanlavat “co-operative himed. Canadan osuustoinintaiiit to aikaisemmin hyvaksyi riveihin- sa vain sellaisia osuuskauppoja. jotka omaksuivat nas. rachdalelai sen = OsuuSloimintaperivaltecu al: kect. : Canadian gsuustoimintaliitte oli nieni, siihen kuuluvien OSuUskut: tier iuku vajaa kolmekymmenti Sen sthteert herra Geo. Keen, sa main kuin koko johtava sakki, ol- len porvarsillisen osuustoimmnan “puolaeettomuuden” kannattaja seka eriitdin ahkera vaikuttataan taman suunnan polesta vicelapi Yhdysvaltoihinkin saakka, ja eri- koisen intresseeralia keskivaltioi- den osuustoimintavden. Krskus- osuuskunnan hajoittamiseen 121 “a at. hla ar a . Cr i | ST ger “Fo. “ ee SAASTAA /VYuoturetin pila olla kyllin al- halla ja kyllin vakdn, ettei nis- siiin lapauhsessa vesi paiise tun- Loulumaan hinkkeihin; teiselta puchen sen pitad olla niin korkeal- ta, Gili vedenpinta on samassa ta- iossa kuin maiden tai kermap pte- la. Vesi- tat jaiivaraeten piled. ulla sailidin Jahettyvilla, jos mielis, wail- lites teldii teltivdnsa, sili - hana maitumies rupeaa kantamaan vet (a tal jaded pitkilts mathalta- niin uscin kuin pitdisi. Tiukka pnoinen kansi on sangen tarked, semminkin jos: jaata kuyletiiin, se kun estaa inmion paaseniisti sdilidtin ke- sali ja pakkasen talvella. Sen antamat olisi Iaitettuva niin, . ett# Kanai kdanlvy scinaa vasten