RAATAJAN SERENADI Vie Foorne useita eri Glsisonksiss, on ceitetty tov. A. Virtasen vittsma “RAATAJAN SERENAADI”, yksi knancttrnia tyolaislaulyje; wyos on ic Columbia lewy ask (Na, I064, touells Ppoglen Souja, jota oe nyorkin sostevena Vapanden Mootreslin kirjakaupests }, fo olenmme ect noottibysely je joka poolelts Piatireme kustantea timen kahtena prittkzens jm on sith myt site santawinsa dirjaknopastammoe, [natraomen- alle ja Izulolie, taikka lauleduetto, pianon anestyksella, hints 40 senttiz. Vinlusalo teat Deetto, pienon riestykeclla, hints 40 senthiz kappale. Auiamichille tavallinen slennns, 4 Vapauden Kirjakauppa Box. 69, Sudbury, Ont. men meinittua kansskeulua kayvien LritGoppilaitten kanmssa Lisksl on tutkimuksissa kaynrt selville etta opettaja on lyéntien avulla patkoitta- nut oppilaat alitumean tahtaonsa. SU OMEEN nag Stamaan tahtoonsa. Si, elt samainen opettaia on jo al- ‘Esisemmassa j Baanut Wercitucsen samanlyisesta oppilaitten- Sa “opetiamisest:™. Porvarillisele “moraative' kuvas- Va On, eta yarkkn totkintopéytikir- Jat ovat jo Vine Viikolla Hihetetrt Koultthaliituksele, t1 porvarilehdista ole asiesta hijskummt sanaakaan, Hy- viksyneeko $® trainitunisisen “opet- tamisen” tekola? urssi Suomen Markkea: 39” Canadan Dollarista LAHETYSKULIFT: 40e lahbetuvkesté alle $20.00, 406 be hetyksist $20.00—$49.99, Boe 4a. hetyksista $60.00-—-$79.99 ja €1.00 ghetykeintad $80.00—$20000 moka $6: jokniselta ceuraavalts alkavdlte aadaite dollsrilts. Sahimannomelihetykeetg ovat Jh- betyskuiut an het pissette . Sudhuryssa ja Fmpa ALTA wivat kiyda Vapauden konttorisas tiedustemnesa erikoiskarsais. . LAIVAPILETTEJA MYVDAAN TIEDUSTAKAA. PI OMA Tehkag [ihetyksct osottecila: VAPAUS, Bor 69, SUDBURY, ONT. val Hayeaaké kasvattinss a VANHUS JOUTUNUT BRYGSTUMUE- HAN UHETES] LAVIALLA VE. 15 p:n& murhattiin Laviassa lohkotialinen Oskarl Heikkila. ku- ristamalia Hhanet wusunnossann. WMur- Raaja oli sen tjilkeen rytstinyt uh- titlean m= 12300 markkan rahea Hello Parl parvia myohemmin Umoitt! suutari A. Juhola viranomaisille kdy- neensa Hm wsunnolla eran totsen miéehen kenssa, mutta oll ov. ollut lukossa. Yirancomalset menivdt tar. Hastemaan Heikkilin asuntoon, jolloln loysivat ‘timiin kuclleeng . Epai- ykset kobdistulvat heti Juhelaan, - joka pidatettim v.k. iT pind Olyilan Vepaudelle ottava: rahavalityasif | Toejoclia jg on. han * tunnustanut fastoan miyiekin-« ryastamurhan tehneensi. VAPAUS PORT ARTHUR BRANCH, Murhaaja-on syntynyt 1900 Kan- 316 Bey Street, H kKeanndan Luomajarvell ja naimaton Port Arthor. Doterro Murhattu oli tfhes 70 vitetias. VAPATIS MONTREAL BRANCH 7 #09 St. Antoine ft, ‘Montreal, Qa. A. T. HILL, 957 Broaniview Ave., Toronto, ‘Ont 3 DAVID HELIN , eri paikkdkuohilla Pohj.-lintarloraa J. ORSANEN Fetkland Lake, Gout. JOHN YUORL Seeth Poreupine, Wot _ CHARLES HAAPANEN, Osuuskauppa, Timmins, On ee ———E Alkovnibeita Puola oli ollut-bavitysten naytta- moni, Rappeutuminen oli ulottunut elinkeingéeladmin aloillekin. - Ei s:l- loin ollyt kehittimyt ammattikunta- laitoksia. Sellaisista rilppumatta muodestul lLéDO-luvualla “tydlaisvel- jeskuntia’ eri ammattien keskuudes-, sa, joiden kehitykagsti ei ole tieto- ja. 1700 luyull2 oi kunnallisia “vel- jeskuntia", lakeijpiden ja palvelijoi-| den. WNiiden selyand tarkoituksena ej ollut ammattietujen suojeleminern, mutta kuitenkin' oli ammatin varaan perustettujen yidistyksid#. Sodan aynnyttama sekasorto ja Pualan ja- ko tekivat Iopon niista. Puolan kuningsskunnan valtio- siintetautena (1#15—1830) kehit- tyi teallisuus nopeasti ja suctuisas- ti. Tami pienteolitsuus oli animat- tikuntalaitoksen vaikuiuksen alaista. Se ej olipt edullinen perusta am- matiilisilie Hitcille. MNiilakian ka- sityalaisilld jotka siirtyivat siihen ai- kaan Saksasta Puolaan, ei ollul vie- 13 dietoja ammatillisista }arjestois- ta, Vuosina 1880—21 Venajin itse- valtiutta vastaan cilut EKapina ja sith seurannut uusi tullitariff: eh- kaiiivat teollisuuden kenitysta. Vain pieni tehdasteollisuus ja kasityo ku- koistivat. Sind’ arkakautena oli sak- epinisissa tybldisissad jo~sentain en- tisti kehittyneempii. He Jaskivat ‘. 1945 peruskiven Paolan ammatil- Hiselle likkeelle. Muodestivat vala- jille, maalareille ja sorvaajille yh- Ankkurikoysi alkol Kuitenkm Eiristya niin lujate, ttth veneen kckka rupes! Tainumaan ‘veteen ja sillom tiiloin paiskautol jo isine siskankin. WNaln den, koska ‘ilmeinen yasra thks, rrhdyttiin amvkkurikdytte irrolttanrmesn. Mutta kun sé dl tapahtunut kylim 10- peas] sen vooksi, ettel soimmma saatu fuki, sivalsl juku miehista kirveella. kivyden PolkkL THllGin yene aki koy- den kiristykeestii Yapautumeena Fel. eysayksen ja yesi mehisti bhorjalti: laidalie, ollen tisti ftaas sturaukseia. wneen kumoommend ja kaikkien nel- jan miehen veden -varasn joutumimer Vaikka tapahtumapaikalta on M-- himpaiin rantasn matkea vain nolt 60 metris, ei ykeikaan veleen jou- tunejsta jaksanut enkarassa aallo- ‘kesa sitne ulda, van Héetken apa huudettuasn ja keebettuaan pysytells Fintalla hukEulyat mut Eolme, pait- ai Otto Fuumalainen, joka pelastul kumossa olevan vencen. pohjalie, misti hiinet korjasivat huulojen johdosta laheisesta talesta pailkalle Tientanert ihmiset. Hnukkuneista oli- val Matti Bamberg fa Tago Pesonei Tucria, perheett@mia michib. Otto Enrukaisetta fil vilmo ja 2 viikon Heinen Lane. — “TO<1-ISANMAALLENEN” OPETTAIA ‘TOTEUTEANNT HASVATUS- HJELMAANSA ad, ¥ ™ “_“ diskyksen, Jolla oll ammatilisen liik- Harjoitianut térkead vakivaltas = | keen pyrkimyksia, Taman ot xa Plisisiinss nahden tenkin toimittava falaisena, | " ——— poliisivirastet vainosivat Jurvassa on .paljasbunut Jalleen juttu, joka sangen byvin kuvaa min- kilsisia oligita kitkeytyy lasten “kas- valtajien* naamlon taakse. Samalla ke osoitiaa kuinka turvaitomia tyo- travden jarjestoja. . ‘Y, 1832 Venajin ja Kongressi- puolan vaAlille asetetut tullirajat Se aihevtti kaan- Yensjan ra 1850. Bf lislapset ovat n&iiden “sivistyneiden™ netta: FPuolan elinkeinoelamaan. - 51a kanssa ¥I . henkaits outues- Kauppa Yenajan ; : ae nhildiden pellnappolciksi j Rautatieverkkon oli kehitettiva. Baan = Astoiden kuiku on seuraara- Jo pitemman aikaa ovat Jurvan Tu- Pen piirin kansakowlua siyvat tytot Talitelleet opettaiansa EL Sipilan, joka) Pus ch ¥. 1918 kuonostautuout valkaislja, | Tyov Maaorjuaden lakkaniettua lisaanty! hansentuproletariaattl kovasti. Kau- punkeihin karttui tyin etsijoiia. simaa voitiin vuckrata halvallz. suojelustallipotitiik- harjcittavan vakivaltaa helt#-kohtaan |Palautuminen = = Sele". Kun vakivallanteon ‘ alaisiksi joutu-|kaan v. 187: - ' feuue kehit- nee. ayat olleet vahdAvarsisten lapsia, mabdollisauksia. eo a eila e! sith ChkA ole laskettu niin suureksi/tyi ripefisti, Sen typ aisarmelys| r : 0 whoterns. : . ten |kasvoi kolmin. kerroin a0 vi tikckseksi etti siifi olisl banca | Teotanto karttui ja keskittyi. Syn- oop nn aust - toumavtae- skko tart-/tyi sturie teollisauskeskuksia, Esim. tua gelaan, huhujen tullessa yha vol- Lodzissa oli v- 1826 vain G00, + Makkeammiks; jz asiaa tutkimaan|kasta, matta Y- 1860 Jo oes 00.000 acetertiin erityinen ttkijainutakunta.|1878 jo 100,000 ja 189% alasmalirz Vaikka tutkijothin Euulaj m0 dur- | asukasta. Varsavan art ee tan siojeluskumnan paAllikki, katsoi | k2svoi roodesta ne 000. een Safe | oenaltaa harjoittanut opetiaja par —— 276,000;sta tin kokoontal | : Tukastutraanne — Venijaid. vain, “Ammatillinen liike Puolan ammatillinen like “Teidat ja meidat” Maanantaina, kestkuen 18 p:ni—Mon., Jone 18 1 1891 oli ensi kerran mahdollista | ‘viettia Vapun paéivia Varsovassa. a "| Afatta jo metraskugplia 1891 vansit- Homan Eatland wastes emisraniti-. watystelijoille. , Enkei venaldisti kirjaitijas Kons- Gin smmattiliittoien johtajat ja tu- hottiin unsiaikaisten tyovaen jurjes- tijen mucdostamisyritykset. Teolli- ‘sundeh kukoistuskagtena, mikd kesti!kensan tantin Balmon ja Ivan Bunin PUTKI-|vuoteen 1899, epaounistuivat kaikki Wat Askettain vjHaansk eraissa aAvOl- op atillisten jdrjestéjen mucdosta- mena Eirieesst Romain Rollandille mise be kEeéehcittivalt Hants selosta- ‘| misyrity Ese ck. Fevaalla 1299 etkoi taasen: nayt- maam heille “marttyriutta", missh Ve |savtwa pulakauden oireita. Seuran- najalle jacgmeet Eirjawlliat elavst. FRo- main Relland vastaa Europe-fjulkaisun put talouspula kesti 3 vuotta. Palk- koja alennettiin ja pulakaoden or Kirjailijalle, jotka eirat cle mitiin on. Pineel eiveatka mitsan unobtaneet, fa jotka niinmumloin elvat liinin Hedi, eivatza tahdo tiethi, miki nowsu Ejr- jalliswudelia, runoudella ja nayitims- tatteella on ollut uudcella Vena jalia. Birjotukstsaan lnonnmehtil Homain Rolland WNevvostoliten Eansalaisct “fomising, jotka sanomattomssa ral- keuksissa Eoettavat Juoda punden jir- jestyksen™. Nuo mclemmat raivostinect ja kat kergituneet emigrantit olivat myds e- paileet Rollandinm Yensjirn olosuh- Teista saamain (letojen todenperai- evytta, Rolland terfun mamma viitteer Viittizamalla Suohwisim laysuntoihin, jolita oval antanert Venaijan Initok- hemmin tutustuneet intellektuellit, ja hag keboittas helth Iukemaan itelielai 66m BMigliclin kinrjan “Neuyostokyla". LishEs| korostaa Eolland Venijin val- lankomouksesss: [hnenevai, koko mea- fimasss alnutinninista thanteettisuut- ia, fa Jatkaa: “Wallankumouksellisen Yensjin ja maiden valtiovaltaln vallsessh kaksin- tajstelns=s ©] santa tuntea itseiin em- Pivaksl Minnn on sonattave telile, etta teidan Tittolaizenne virvatsin katk- keln taanttigidksellisimpain porvrarien keskundesta. (Tsivas varlelkoon sns.- dem pamppujal) ja eniten imperia- listinista plireisti. Glette vain heidan WHlikappateitann. Ja te tjeditte varsim nyvin, &tti he ajattelevat tata — tei- jotta saisivat seq uudelleen ylivaltaan- sa ki woankseen knytidd siti eduk- seen, Ekvten he kohtelevat katkkia mesibren Eansejea, jotka ovat link) helkkoja vastustamaan. heldan val- Ja Holland lanjanonan." lopettan:! “Inmiskimia menee eteenpiin. Menee|Jistinen jarjesti avastiveat Puoloeet-. etecnpiin joka pilvyd. Se polkee xl- Teen Deitet -— ja meldit.” — Ttalralaines vedenslainen ven he “Dfaje” on Kaynyt 201 metrin Esa. Tame missa ‘vYecenalsiset muikkn oat kayneet. on suurin GFFrPE veneet tahan - Lodzm tekstiiliteallisuuden ja Dembrevan kaivcse- ja rautateolii- sunden ¢¥Oliiset olivat vwahitellen pagsseet selville fnokka-nsemastaan ja erikoisista ednistzan. Siita gajas- ta lahtien kenittyi ammatilfinen liike NO pPeasti Kongresspuciassa. Kuristusten aikoina Venalaiset poliisiasetukset ehkii- sivat julkisen jarjestétoiminnan. ¥. 1871 anmnettu nhkaasi kielsi lakat ja masrasi, etth niita vastaan ol] taisteltava myags sotsrden = avulia. Y. i874 annettim uusi ukaasi, mi- k# kielsi kuulumasta ammatillisiin farjestdihin, keskea ae rajoittivat j ebkaisivat teollista teimuotaa. WNad- mi asetukset sutkivdt lJailset tiet ammatilliselta likkeeits- WV. LBT7E alussa muodestettiin en- simdinen av¥ustusrahaste, mika oli kuitenkin lakkantettava pian, kun een toimiala oli riittimitin. Teol- lisuus kehittyi sha, tydsta makset- tiin vahan paremmin, mutta amma- tilligen jarjestétoiminnan harrastus oli vihditaé. Vain Varsevan pi- rissi kehittyi kiivas agitatsia Jjiir- jestojen perustamisen jriclesta. Kun tyélditen toimihenkiliita vangittiin joukottain ja poliisit hajoittivat va- paamielisia jarjestéja, keskeytyi agi- tatsiotyG. Myiis sosialistista liiketta sorrettiin. Gli mahdotoen jerjestaa | tyolaisjoukkoja. Tuli pulakanei, miki kesti T--9 vuctta, Se teki tydttémii palkjon je lisisi nalkad ja kurjfuutts. Palkkoja alennettiin kovasti. Fyélawilld 21 ol- jut mithdn suojelus- eika puclustus- keinoja. Heidin keskucdessaan kas- voi tyytiymaittémyys Eovasti. Sen taytyi padsté purkautumaan. Tult akjliig Jakkoja, jeotka piattyivat usein tyéldisten tappiolla. FPolltisit sekaantuivat nithin. Tyolaisii baa- igikoja pidennettiin. VYuosina 1993-04 elpyi tans am- Puolostuslakko- ja tuli miltei keikkialla. Pantiin toi- meen myog vastuetuslakkoja vend- Wista 1134 tunnin tyGatkalakia vas. taan1. Nelja pairyomiz matilisten jarjestéjen muodostamis. ajatus. ¥V. 1905 vallankumoushike jarkytti: sitten Puolankin teollisuut- ta jn sosiulisin oloja. Puhkesi yieis- lakke, joka elottui elinkeinoelamdn kaikille adoilic. TFoaisteluissa wuott verta. Taman hikehtimisen aikena muodostai taas ammatillisia jarjes- toih, mutta niiden taytyi olla “lait. tomia™, Encin olf vain yksityisten tehtaiden tyilgisten jarjestoja, tmaut- ta lyhyessa ajassa perustettlin nti kaikkiin teollisuuskeskuksiin. Ne ot- tivat palikkaliikkeiden johdon hal- tnunsa. Vellankumousliikkeesti joh- tui, etta ne saiveat poljitiliisen vdirin. Sosiatidemokraattinen puolye, josfa toli myéhemmin kommunistinen, mondosteli ammatillisia jarjestoja, eamoin sosialistinen punlue, juuta- lsinen Witte ja kansailisdemokraat- tren pudlue. Sites muodostyui nelji teisiaan vastagn ankarast] taistele- Vasa ryhmdia, 1. Soslalidemokraattizet Litot, jot- Eke ofivat sosislid. poolueen vaiku- tuksen alaisia Fuolassa.jo Liettnassa jn jolsta mychemmia kehittyi Lkom- muonistisie tittoja. Niilli oli oma armmattiyhdistysten keskuskemites. 7. Puolueettomat lite Nita muodesteli ammattiphdistysien jir- jeatékomisgia, jota sosialistinen puo- ne Ja “Proletariat’-niminen tosia- tomiin litttoihin . otettiin jasenia kansallisundesta ja uskonnosta vi- littdamatti. Ne sevurasivat Lansi-Eu- ropan ammiatiltisen Likkeen taktiik- iuAA. . 3. Juutalnisten tyolaisten Hitto. Sen jirjesti “Bund” {Liitto)} nimi- nen fosislistinen puolae. Téiman ‘7, konegressi médrasi, etti ammattiyh- distysten ali maksetiava poolucen rehsastoon 20 pros. tuloisiaan. 4. Puctalsiset liitot' olivat kan- Sallismiclisen tydliistiten jarjesta- mig. Ne olivat ankarasti kangsallis- roielisell§ kannalla eivitha byveksy- neet luckkataistelus.- Heidin kiaityk- Benea mukaan olivat tuotantevall- neet ykeityisomaisuutta ja tama kagi- ken edistykeen eittamittémina , ch- tone. Parannukeia tahdottiin vain Stseavustuksella fa tydnantajien konesa tehtavilla. vapailla scopimuk- mlz, Nama jarjestot -horrastivat Piliasiassa . sivistystoimintaa, mutta Perustivat myds avustusrahastojs VYuosina 1806—07 ol} Eongressi- puciazes noin 400,000 tydlaiata, jois- ta mom. 100,000 kuulut jarjestiihin. Sis jirjestyneita oli 20--25 pros., mike prosenttimaarai oli hywin huo- mattava niga oloizsa. Sen Ajan laajat lakoliikkkeet dr- eyitivat tyGnantajia vastavaruaete)ui- hin. He aikoivat sulkea lakkoilevia toista pols, ¥. 1907 tammikuulls erotettin Lodzin 7 tehtaasta 25,- TOG. 2yolaisti Sulku kesti Le vitk- koa. Wenbliiset virastot aatuivat au- lun aikana thas niiyttamélle. YVan- pituttivat tyaldisten jchtajia, -julis- tivat piiritystilan ja hajcittivat jfr- jestojz, Ammiatiliinen liikke menetti taloudellizet -ja oikeudelliset elamis- mahdellisqutensa. Viranomsiset sai- vat hivitetyksi v. 1908—]0 Ken- Bressipuclan ammatillisen litkkeen ‘Kokonaan. ¥. 1910 lopulla ja 1912 alussa yri- teltiin taas perustaa jairjestoja. . Lod- fiin muodostur tekstiflitydisisten Jiit- to, luckkatajuinen metallityéldisten litte ja juutalaisten tydladisten Jijt- to. Vain murto-csa tydlaisista oli Silloin jarjestyneiti, yhteensi vain 2,300. Ensimmdisena sotavuotens, L314, pysiikhty: kehitys; kuin Puola joutul fotanayttimdksi ja teollisucs lamauioL Puolan. ammatillisen liikkeen -vai- heet alusta tuchon aikaan asti o- Soittivat, miten vaikea ja toisina alkoina mahdoton oli saada aikaan kunnollisia jarjestaji. | Saksslauien vallitevn Sakealaiset vallcittajat toivat Puo- voitettiin, tapettiin ja sollottiin tyr-|/24n Virastojaan. Ne obvat sodan min, lakkoa, joista Vuonna 1882—21905 oh 1t86/atkanakin sucpeammat ammatillisel- 127 tuottt tydlaisitle |le liikkeelle kuin vendldisct virka- etuja ja 59 padttyt teloksitta. En-jherrat olivat olleet. Nain Varsovan simmainen Jakko ¥. 1882 ol] Var-/Plrissa. sovan-—-Wienin radan rautatielaisten. /523, e Se syntyi, kun alennettiin palkioja,|JerJestoja, Muodostui salaisia iiit-, jotka olivat ennestainkin liian pie |totamikuntia. Y. nig. Samasta syysta tulj) Zyrardo-|Kongressipuolan Se oli n-o 7, [tot Hadomissa zalaisan edustsjako- win tehtaiden Jakke. Ulkopuoslella toli vaikeuk- ellei suostuttu rehkisterdimain 1915 ~—s pitivat epapoliitilliset Ji- Polisiviranomaiset trkahdattivat ne}Kouksen ja muodostivat ammatillis- molemimat iten jarjestéjen keskoskomitean. Sen V. 1885 oli Varsovasea suuri tyat-!Eotipaikaks: tuli Varzova. Syksyl- timien mielenosoitus. 1889 muo- dostettiin Poelan ensimmaéinen tyé- 799 acu: | kich. Tama off pubdas tyolaisliitto, | jarjestGhaarcilicen foseeg snhteessa wastakohta sorialis- | tisen intelligensin jarjestalle, ja po-; Yitillisesti: puoluceton. massa ol talondeHisten olojen pa-; raniamisvastimus. Se Ilsaitte? mys’ omia avuttuskassoja edistaen siten ‘Iaisten “yhdistetty puelue” muodcs- tyéldisten itseavustustoimintas. - V.,ti kolmannen keskuksen, nimittain be al Sen objel-|in kannattajat naette erosivat s1i- 1a 1925 alkoivat myis Langsiliset 1ij- tet kebitt&i jirjestdjaan. Juutalai- lisisliitte, Zviazek Robotniker Pols-/s¢t- litot muodostivat ammatillisille ketkuctoimiston yaavana vuotena. Puolalaisen. Sio- ti ja muodostivat tyolaisten ammat- tiyhdisten keskustoimisten, ,; Juuta- (| teolltsyus -—_—. wvtoa — . 1 “ = ee Ae te ae et “wl Th a mak Aa! ee con ee eae pec. al ..” "a. Bae ™ . . = . . ; ke _ . puslueettomien ammattiyhdittrsten keskystoimiston. Seksalsisten valtauksen aikana jPaas: atomatiflinen lizkke jonkun Yer ran eteenpain. Eun sitten Puoisn | rahan arvo luhistut v. L9LT, tel eyvilie riveiile hatsaika, lmiks giheutti voimeknsta Inkkokuo- huntas! Saksalsinen valtaushallinte Bani toimeen kuristuksia lokkolaisia vastasn. Lakkojen ehkatsemiseksi asetettiin vaitansaleeila saksalainen komissio, jokw miirdsi kiinteadt pal- kat sen alyeen tyolaisille. Osa ‘Puoloa kuului ennen Preuss sille. Siella oli ammatillisen lok- keen Eehitys osaksi toinen. Fasenia« sa ja Lainsi-Preussissa oli mastalous vallitseva, mutta Via-Schuleliassa oli kehittynyt aavistamatte- | mast, Prenssilaisajalla ci maatatouden tyolaisHla ollut yhdistysoikeutta. Posenissa oli sen ohella pualalaisia maatalouden tyGnantajina, ja nami kcettivat siton puolalaisia Olaisia kansaltisilla gatteiiln fa onnistuivat- kin osaksi sung. Oli yhteista tais- telua sakselaisuutta vastaan. Sen yaeston keskuudessa eft santyu am- matillista liiketta pian jalkeifle, Vasta v. 1893 muodostettiin paavin kannatuksella “katolilainen tydviien- yhdistys”, jallz oli alassa vain si- Vietystehbavia ja itseavustustcimin« tag. Kirjallisuutta | ae gurl | i furtidgylip. ¥. 1898 mucdestivat Saksan va- Past ammattiyhdistykset ensimmei- sia paikallisosastoja Poseniin. Talla toimella of] paljon esteits, kun Po- senin puofalaiset tydlKigset pitivat sitakin geksalaistuliamisens. Pueola- lainen intelligenssi lietsoi sith aja- tusta je koctti pitiad tydliisia talu- tusnuprissaan perustamalia Poseniin “Puclan amrmattiliiton.” Suurpuctasta, Liinsipreussista ja YVidschlesigsta meni useita tuharsia tyolkisia Westfsleniin ja Heinin alu- eelle kaivos- ja tecliisuustdihin. Mar- raskuulla 1902 perustettiin siella “Puolalainen «ammattiyhdistys”. Westfalenissa tyoskenteleyia puola- Jaizia kunlui viela vapsisiin jo kris- tillisity saksalaisten jarjestGihin. Si- ten harjnantuivyat he jarjestitoimin- taan ja veivit titi oppia keotiman- honse. Ylaschlesian teollisauden kehitys Joi ammatilliselle’ liikkeetle lisna ¢- dellytyksia. MyGs saksalaiset kristilliset ja vapoat — saivet eiella nopeasti julansijaa. W. L882 perue- tetty: puolnlamen tydtaislitte jirjes- ti sielld ensin koivosten ja rautateh- taiden tydliisii. Eni puolilla olevia jarjestSji yhdistamilla saatiin mel- koinen jarjests, “Puolan ammatti- yhdistye"’, ighon kuylui 52 piliri- ja 616 patkalligesaston, Tuo -yhdis- tys Jiitty? kaivostyéliisten kanaain- vilieeen liitteon. Aatteiltaon oll se 40 [eleren Erator, dri. le eel Lees ee kristillis: ja puolnlaiskansailismieli- THEM. tiin puoclelaisten tyobiisten olevan e- V. 1917 objelmassa ilmoitet- . : rozsa mista kansallisnuksista. Soe dag sikens kuylei “Puolan ammatti- yidistyksecn™ 15,000 jasenta. Yid- - Schiesiassa erosi ose pudlataisia tyo- jaisijA vaprista eakealaisista ammatti- shdistyksisth Ja muodosti v. 1913 “Puolan keskusiiiten.” Itavallan puctatiatsosassa Saji am- matillinen Hike herdtteiti [teyallas- ta. Taman juokkataistetujar]estét leviaivit sinne. Ejivat piifisaeet mas- laisoloissa suureen kukoistukseen. Naftatuctannon nousu Bongslovissa loi suotuizempiz edellytyksia, Y¥. 1906 muodostettiin ‘'Puolan kristil- linen ammattiyhdistys", joka oll riippumaton Itivallan kristillisista jarjeatsieti. Tami jirjestdliike je- visi etupiiisse Linsigalitsiaan ja sen jailkeen Teschen-Schlesiaan. Jaérjes- to oH yleinen, jolla oti ammatti- osnstoje. Teschen-Schieslassa oli lanjaile levinnyt teollisuus ja siis suotuista edellytykaiii ammatilliselfe likkeelle. Kalvostyaliiset muodgsetivat enain jarjestaja kanéallisonkeien mukaan, mutta saivat koakemuksista opetuk- gen, ettel ee rita, ja hittivit tahek- kiliisen “Propokan”, saksalaigen “Union ja puclaisizen “Silan” yh- iJatkus 4:lid sivulte) fy J t Tf ADT atk} Aftihen Agtvikoldem, Bis). Qing Zelulpe-Coldfels, old. 1 Arid Erdeches, Bld. es ees EE eed es eee i TS Pikamedorrca Vilngkucioheal, dirt. Wedkko EKorbonon, ble. on 2S | Murrotajag Gacluje, rugekirja, kief, Aky Patri’, old, 2. ala .~ 1 Asplees, Lestem opetiwowitem el ey, OL mich Can), aclbkalluromaanl, hit}, KR. Bringer, old. -——... Aare be Uden te eect doen, Gi eee Lf loo Senciean Pousepike, phtelek. romaanl, Els]. Upton Sthoolaiy, ald. 1 Alsskeam Trtid, ooteet co Park osha 9 ee key Nuoll, kirJ. A. BE. Wo Biasog, Jinoltye potaepele 9, ald, wane TH Aluntren Sanakinje, | merle anid adele or De nae — Kooreh Opeisdatarems Forseenteiil, ket. 7E. Walicnes, wd. ea Acaski, kirjoiti: Keuppis Heikki, min. —- e — Hormas, Afrj. Matklees Norris, old 15 Aplante Kasten Menlikkees Vatarihhc, kl]. Wo. 4. ¢ulter, old. — 35a iumikentu, byei ciytliollle, birt. Jugrinja, pid. ce Avioraien whe dune’ ‘Beediaant ei PL arti re etter - Napoleen I]t Vallankesppaua, kizj. MarlsMarn, old... ae _ at id " eetia —— — Welitektines Bajdbdpemogtorl, bielkirja 9 foactioriog §=rakemtajiile, talc, Amsmaanin Polat, bir]. Hf. Courts. Mabler, aid. -- en imen. pid ‘ pilinailind Riad rid waille, w. taneh. Ald. ——=~e 2.00 | ss psotmietetu HL, lel. El Bpdeherm, oft. ou... omy 2G " Th @- 4. Watenen, ald, . in Naieten Ja Typtidjen Urbellooped, tele. Anal Collq (Chevliato! ..—.. Makicerit, Tletssarre, kiej. Gee. Sureng, ald, — —_ Gaailijem Wellotton, daz], Alemandre Domes, pld, (Resekeq ralleokgmok: 7% sikete = Lepebtuoyl Babble, Kir]. Sinclair Cowie, yathia, kiej. CooneMabler, aid. Faglasalsbieles Oppikirja, kirj. KF. Atrenke, ald. Elsinore: Bapime, ble}. Jack Landon, ald, 2. Eramas boteoe, kirj, zack Eopdeen, eld. pees ieee ern eee ee, ee | Pelopoooeselaie Sous, kisl, Takydides. Suom. Eval’ Hardh, Bid, .-,...1.-_— 13 Flaiiietes Olenialen Lisidoipmicen, kiz}. F. Relpio Baw, ald. ow... S| Fwoliselteret, kin}, Matec] Peerour, ald, anne eet te Englentifgny-Swomeuleen Sacakirja, Apea opetielukisja, kit], ¥. Halaman 2.65 [ Pooeys, Erb ATW fe Tubena FEY, f] oes, bir]. Cork Dllnk uu. ae - | Elsa, Bicj. Teneo Palate, ld. cecum, eee ee. eh | Pebetsiden Opes, blr]. Arthur Mf. Lawls, dd. ....., eaeeinte Fi Denes [hoeg Sioue, kiri. H. CoartheMabler, aid. -- WW. 2B) | Padolaimes, kir}, Lauri Loots, ald... a i eerie DD Cogltetia Ajetteleriiic, Kir]. Eackell+Searines, oid. 1. rere Dt Englantiiae-Sacmatalcan Sanskizja, tolmi. T, Watleafua, aid. ed ee ee nce re dug A eet Berke Feakko fy Mikkola {172 Rurash ba0 Enghmillan Seomalsioeo Senehkirja, Kir], 5S. Muortera, re | 2) cnt, rl. , Br ee re a rare ee re arm mer Hr Plakiecdesna Gaaten, kis). H. Courts-Mebler, nid. 1... Gorillumiea, hirj. Holkki Noma, old. uuu ey ee, AD eekora Lalahotialijet, bir$, Welkko Korhoosp, ald. rd Torinetdigg Tair]. EF. Courthw Mahler, thf. ee a BEY pice Tietosanikisje, 9 onan, Kelas eld, me— corinne 6.88 . Pe pr ee | |) a i piles Ratoni, eurcketemsbal, Xi Kan 4, ———-————- M49 | fant “tej ti ibe $l Huoltoshdietyheet Vuosikirja IIL. 1927 . og | Theol Komecotohiris, kowluja Je Jebyiri kures¢]e overtan, bir], E. Kalle 2% Auiluresittajan Ketu, sekkeuspomsszi bir. H. de ‘ere Stacpools, nid. oe | Pelmlilivines oli Paruerotmintala (malate), Kir]. Maarice Mari, sid. ..— ¢.08 ; : * iy —s : i" " Pariiato Selelamudet, 2 andre come, kirf. Emgeaoge Saga, abd. wu. wu a ‘vos dae a Alsnsodre Domes, oid. djatk, kizjaan = pfaleon - Papuhalla Jan Kumpp, his. Herald McGrath, ald. = ee t+ H “letlancledicL. 1 col Georme Mabrille Feon. ad... Pelmstossanges, pankenercmaeni, }. Leo Lelpolger, old, WW = Teese: Ry iva ee acetal awd Femes aid — ye Pathopalce, kuclamettomauitea eotkiva renkilaromasnl, kirj. Jeek Londoe 1.7e' jiinen Engieatflainen Acuranes, kirj. Rudelph Strate, aid, 1275] Perbaes, Ykelipleomelaudes Jo Values Aleapera, Elr{, Fe Engels, ad. 106 Aumubscone Pesfptt, poral, bsJ. ¥. Lala, eld. ou Peas Finbar Hypatia, kl]. Charles Kingaley, es i ve 7s Polijalen Koure and. Jamar Olivet Cormood, seikkallela Canadan sua- . r a RG ri rr te eed rr ee paler eerie Torlardie, kir). Goy de Maupesn, aid. wow as | Pekolads Keoingee, Kir]. As Dumas, Slatoslatiines eomeaci No. I ; TE AUkalete Palrie Peas, kiei. E. Fl; Burrangha, old, 4... .,... °&©»&5 tkoineo Paksetaje, Wej, Edger Riese Burronghe, ald. ....—-2.--. | Sadrae Lapel, [Losleo derrepebolickirja, bir]. Buctpalgloen, ald. one DES Thomisgo Ferre, tarine apeoledd, Br]. Hall Calne, 2 coma, old. oo Te | Salepardiaan Reumleerkka, klel. Stelo Aleetiog, ooh. wend = Theisen Seblelegge, kizj], Jerk Leodoo, 214. woe A Ske Sool Taloppolkaiescte, kip}. Danlel Grelser, ooom., oid. ... 3 Pheoleey din, Eisf. Ger de Maapamani, off. co ee Bate Keualkeoomeo Objete Lawton Taudelass, klej. tcl Judea Combs, oid, Lad Tkuiben Lione, kirj, Rudolph Strate. ald, — nee eee BSS | Setukootii (plkheleseiites, tel. Helmi Kiebo, ald, ween | [eoineettomat, kirj. Ferman Bang, sid. — 1. seretterenrrenereteeey 2 | Setomaldes Saemollijel, kirk, Jamo Olleer Coneood, bathdootomeasi, sid. feosidin Kuvakirja, Kit). Arvid CPedacken, wid. secede ite AD Salaliittobaiogs, le]. Alezandre Dyoias, blitorlaliings rocaanl No. 3, old. .78 . Timejeg Malki, keromua Jengocts pokjainmaralle, kis]. Amanduco, old. 1.50 ] Fekern Kumoustalaiela 2008, Bri. Mer) Marx, ald. nu JE Jusstopercodl, hirj. Kalle Blstenen, ld. Qe eee A ee roetelo (Tako, Rie i, Bagbeora, cide eee A | four! Balasmo, hir]. Alecabdrs Domaa, bistepieiflosg romase! Ne, 2 1. PO | Seorustelun Taito, kirj, Baghcers, ald... rs oi sotumlao Mien Fa Nalnen, kizh. James Obiver Corwood, eethkeilcls Cons Sel@ Toomeo Tapa, Lapalite, Lyhenaeiiy, Koritotts, Soom, kiri. Harclat das pobhicheudetea, oid, ...—..—..-- ere ren ere "rr rarer ms Beecher Stowe, (Dlg oneness rnteertreverens arrears gases nama a eth AU, corglt sity = recummml, kde], E. Mf. Oicdatbeld, ald. secre | Re deiee, romaanl, kisj. Eleotos, ald. 2... re, | Teck Letdes Elimateria, kit), Helm) Keroboy old, o1....— om} | Soeteeten Flboeoflet Joeret, Kief, Farbeleleh Engel. old, cane. fl Jerlo Veli. ordain kolran eclkkalluje Elalamerellf, kief. Jeck London, aid, Pa | Soomen Kielicpnl, Kir). E. MM. SrtE lat, ade eee rete sere ee | Juvegifis, klrj. Cerin Keytari fNuoruuden Acheter), ahd, eee LS | Sukepuellelimdn Tereepeoppl, kit], Mes reo Gruber, sid. nou aae-eee | OnE dJenkkeje Sieetiwealla, kfej. Mark Twain, aft. oer dearer Fea | Sdlglaen Jicfentimprden Keopuskl, critulia bleoes rokkawiromsaml, | kid. Farfestelmaini Media, bpea rolmietelokisin, Wri. I. Moeller 2. Lit E. Temple Tlouretom, aid. (sy nso Kamoran Seokert. ti. taori Luote, lA, coc enneenenee e100 | SMuboren Nuoe! psa,’ blr. Kaarie Hsing, id commence HBS Bia tuiran Sankazit. kirj. Lenri Lyote, ald, pee ad ee eee ee sr Signe Eldreah ‘Lestenaive 17} Juba Kushin ‘ ad... rss peepee Tureen, be]. Be Re Qhurpowgbn, ld. cen eres ements cerns 3 Slefulleenti Saires [hmioen Ja Hien Hoeltons, ir]. Eatin Neumaen-Hebs 1.75 Ke ee a rn H BELTS ee, Kiri. F. Do Terrall, aid. ee es a A Be Satkkad! {ater klej E. Phil tips Oppesbelm ald cc aubunki:-Keo rn ' ' . r 7 4 . + 2 ee oe ea Kansaboitotty[a, kith, Mitko ‘likes, ald. mcr nec oa ae FETA? Pélsdehumrpy, icf. Bjcrnetjeray Bleecwoo, BW wee BO Kebdektan Serkuem, kiej. Cowles M. Alcott, ald. — ww | Tareeain Palco, dir, FE. A Burrengha, pid. eee cere | TE Kairos Aibig Letvoille, markellfekeromes, kit], Pebats, ld, ....-— | Tehienig Pedet. biel. E.R. Uoronghs, wld, 2 a Kedctukses Kaci, kuvaue Lopdoo hpagaid, kelj, Jack Leodoo, od, .. 2.009 Terecnin Potka, dtr]. £. 2, Tusroughs, nid. ..—.. ee * Kemia, Kir]. Hanoa Seikku, dl serene ee Tce Ja peri Agrtect, kit). E. BR. Borrengha, tld, oe , i Kanekeuluc Kerttehirje, tolm. Jenin, ald. oe eee TA | Tatra fe Yalkolnen Naloce, kiej. E. Fa. Gorreoghe, ald. — ah TE Kielleity Aedeling, Aish Bente: rom Escbatrath, mb, eres 430 | Terzen Ja Piktuvayi, Ele), Edger Ales Gurronghe, fd. ow aw TS Aleja Merle, kis], Men, EL OD. Daolfy, mld. opie, eo A Ten fe Reldatsifone, kfrd, Edger Nice Burroughe, Wd, peepee Te Kaniaoachs, kirj, Fl. Coorte-Mablez, old. woes: ween reer rerun merry ren 20 [ Tarttoslete Sukupuoltuaudetete, keirj. ei Piet, sid. ow ee Kako: Rokertavateia, kir), H. Gourte-Mebter, mid. 22... eeesnuaa.. aoe oh | Talttdmatog Tern, kirjl. E. A, Boreongha, sid. —. vr rome a —_ tt Kanvkorolua Kartasic, vor. tulm. &. A. Bloraqvla jo E, E, Bethe 4. 9,00 | Fis Tersestecn je Kauoeuteen, peueica kotiscloiecloopes, Sis). Hilo Kommunistines Menlieti, kirj, Karl Mara, eid, 4 1 Jethaoeh—Helt) Solmines 425 valsburas}, mld. ccm, i le Karel. efa. vie Foentior, bir}. Vietor Aga, aid even __ _ ae 29 | Tokettusttern Waltakunia, kiej. Pprog Sinelele, old. wee. | Kuuelee Bletooes, kiry. Arvid Lydtekes, old. ou... ii, a 6S | Thue, Marto Meito, kirj. E.R. Borrenghs, old. re Rereginen Leikki, comes. kicj. Fredeik Bostk, id, cree Lee | Tistossgeklsja, ddgdteltoen 2] omea, Faatekanle =... eee rere te A Keluinen Gaminw, kith. Mfarcel Prevost, aid., bleng rakkeuppomaeni coe 275 | Tulemlirkkl, aelbbalfu. Ja tokkeugpoegnl, hirf. DL, 2 tere eee 2 | Trepliklo = Webkows, setkkalfgrocmegnl, . Kuoinges, selhkalupomegnd Ajeskerta, Ale). Jack Lowden ou. 1.25 [Ty4ien ima Kirie. tolidtenat Hell Kesha, wid. 20. Kotiogeitatco Kaeulepaubs, kit], A. Domus, Bhotertell, tompant My, 3, pid. 75 Teroplen Vaoglt, klaj. A. Domes Kreivitar de Charny. kirl, A. Duties, Bleteddalliect rotugeclt Ne, 6. gid. .TS Kolatiooekon Afkgpesd, totkielma, blr), Korl Kayteke ‘Klesdrken —— sd ee ee a, rr re a ae eee 1 ag] Pollen Ora Kirja, teloolitang: Vell Glovanal, old. mens ce A ll a Bs Ss irl. alee fe Asloliitig, Byrd terverpopiiilacn hlirla, Lie}. Margere! Stepbeoe 150 Beni de Tavernoy, eli]. A. Duman, Blaterisilinen romaanl No. 2, old. _... Mana, i wa pike a een . . 7 i pe oso ' a a " art ie ' = . i . a : Te _ =i aan as “s . . pa Wiitivat a ey et oA i, so “I oT it a id tat rl md eae 1. . itil ls a Se ee ee ht Paola _— I Ps ag oe me a | i | epost = - tat, a. 7 ' ral Be . t . Prin ere ir he - ewe, 22 he 1r - Ae Ts _. = asa tre rrr aes aR ee olay Be tips oe eee EE LY eM Ee co coat UOT PS a a Sore de ee ay 8 a Pe se = he 1, a haeraret 3 mts me “a: F | mt wr Er. L 7 . a eT) tl ry vj h . a 2a . Te an ee A. s Cs —— ti = | al Co ah Va tree some ‘ ee Oe . I r sate “ae ae ne ee ENT, te a — | . - a _ - . . . 8 I . 0° mow fa - " 4 id ee pe =o . we . ry L opt a ee ee ws. pr ae mt . .™ es a “rik 1 = a 2 eee Be ed ay ret sar, | 7 z Lees econ es oe a ty sa4.= 7! . vs a} . . oS wt 15d by eetoiion Wiialin aL ee ee eT IF se wget Anco tris. et ae es