i” "Suomen ji ja
| pois Afeenan -
EM ‘kisoista”

as

tsosialistista yhteisoa

hiihtokuntonsa
" blephh: = | Biredatve juni ‘gko-

hoy selviytyt 10, kilometein § voltte- |.
'E jakal etlen (itepidvest pidetried niuvor-
"| tein hlitieoktliviess: jo pide? po

hustemam vine funder vyetttosin

nujorhén -Bov-lefipiathiihitn, pets tani:

vudnng ovat Hucitkes. —
Shotioy Bibi vakubbtavest! ja dis

1) en volta ‘oll, Initisbaytan. 99.95. ‘Tht

7 Linermalisen Nudrisokitan kirje- Eun-
A kokonaiiuudessaan setrenvesti!

‘UrheRufohdon viiitteet urheflun po-
. Wibttisests - nentraditectiatay joutuvat
Faken kerren arvelutinvaan valon,
‘kon yisurhedlun EM-kieojen kirjes-

dimdise yi Atesnaan ponkitetaan Krei-

att sodiias juntan © agers. Areikkas.
| finlttinevalie satilasjuntatte. kinat tar-

"eves hyrvdin | dlaisiien hariolttas

knhsainvifieti ~food wih toimintea
rhein verjatia. Niiden jhrjestimd-
rene aétel kolti elt vilimpitamie-
timyyden Milas, Josta Kreikan nykyl-
et dilketatuum bannustetaan poliittt-

gest.

| Suomelis el ole mitSin syd dut-
/ fn mmaibnaan thehtannasn Hyreikan
nykyisté tiianneite, Ines mingtameat
. barvat -kohdittavat  noilelivattanse

. iuthin kansalitdin. Suemalaiset -el-
* itt sam olla. miukang sotilisjuntan
fussed _ .hymykampanjassa,
: jonka teakse Eraikase harjoltettava
Timi keukdern Tiiste §=henkishne ja

a tyrstsine julmuvksineen yritetiiiin kit
 Vetoumene Suomen Urhettalitttoon,

.| Zitomerniann. on |
. _ | sialistinen. kehitys et funny mah-
| doliiaeita:

ets Ee.
1) picattyist ihetti mis Amist Suamen
ecnstusjoukhuetin kyselsiin Ave
HASH pidettai vile siochethin
EM-kisodhin
. 23 boiiisy niin, - ett mahdollsim-
“IMG naren muunkin-maan ur-
helulkin vwetiptyiai kieoiste ar
3} tal vathtoehtodsesti pyri - yai-
_  kuttemaan kisojen: slirtaimlselasl
| Emule.
Helsingissi, tammikutm 13. P 1989.
. ‘Liberaalinen | ‘Noorhaility ty.
tino . Heck 7% Kari

- Nuori Vera
Taper — 46,0
_- , Moskova. — 13-vuotias ensikeria-
| lajnen ‘Vera Krasnova.- Omskista
voitti Moskovassa NL:n pikaluisteiu-
Mestaruuskilpailuissa oO metrid
ajalia. 46.0. Toiseksi tuli Irina Jego-
Trova aaa 46.6.

tofen. 5 kilt atk paras karja-
talien, tytta Olga Rokol’é. Hin vil-
pil metkella 1822. Tokekel sijaithu-
not 14-vucttas yikityshiiht js, kurgu-
iilaiien Olga Kalaniria hévial vottte.-
jalle vain 20 sekuintit, "
alanins raticatsi Oytit jen 3x5 mn
viestin hithimAlta: OStAyeETISS 18.50."
Han toi volton .Dynamelle, jonka yh-
tebwujakel tall 57.49, Podikier 3x10 ken
vidstin volt Sparel. Siperbekin Joulk—
kueesss, kuiinostautud Shkobov hilhté-.
en parhaan ajan 33.06... Spartakin
vollioatia oki 1.40.40.

Lione! R _
ruoden 1968.
nyrkkeibiji

Manitz, — ‘Msathnon nyrkkettytit-
to (WBA) nimes! pmmatiileionyrk-
rin Australian Idonel. Roeen vuoden
1968 nyTkbelli files: . po

Those vot! phieenst. neta ottelua.
runden @ikaria Ham vel MM -arvan:
rts Japanin Phin Bemdhtta,
puolustl arvousn: viitokkaast! Takeo
Sakureita vistesin, votit! Jose Myda-
Hn obbehexst. Jota el koekenut arvos,-
fe prirohestd jidieen manestyksetEi mes-
larutimeny Jens Castiihos. vastnart.

vedossa
Madonna di Cunpigtis. — ‘Lins-
Paiean Getter Zito hdstett

Parkuten wjan 1500 oetriiis vite sun-
numaing jathinesss Madonna a

Campigiian. lenrssoxin ve are pila laris

tetukibaihiisss, ‘Benen vuittoaliean'=
% of 2.06.5. "

 "Tulolcsia: Yieinen, “1500 mm: 4) Gere
hard Zimmerman £8 2.065, 2) Gyn-

| ter Trevb L& 2.08.0, 3) Frans: Krien-

byhl Svettel 2.00.1, .
Gprintterekten 500 m: 1) Haase
Borjes, Ftiurotel 40,1, 2) Hans Lieeh-
tenstern §=LA 41,5, 3} Elio. Locatet
Yralla 419. |
10,000 m: 3) Gerhard dimmers
16.949, 2) Franz Ertenbyhl 1412.8, a)

Gynter Trauk 14.31 A.

RANSKA RYNNISTAA
NL:n MARKKINOILLE —

Parisi —- Ranska ja Neuvostaliitte
... hevorval saavanta mstetuksi bau-
| pankayntinsé 7 -miljardiin frangiin
. Viiden yooden aikana jimoiiti Rans-
kan alkominister; Michel Debré Fa--
Debré kertoi Ranskan television
Ahaactaitelijuile etts. Ransken b New
‘vestnliton vilmen kauona oli jo san-
vultamnt stunnilleen 4,5 inilfardin.
rajan vuoden aikataulosta edelli.
Debré lisiisi, ett Ranska ja New -
_ Voutoliitte ‘alivat sopinect kakstnker-
. taistavansa kauppavathtensa video
_ wooden sikana. Uusj viisivuotiskausi
akaa [970 jn piaittyy 1874. 7

* Debré ‘esitti lausuntonsa Ranskaz
ja Newvostoliiton kolmipdivdisten kaup
paneuvottelujen  yhieydessd.: Nims
neuvottelut pantin’ alulle kenraah de
Gaullen 1966 tekemin ‘Nenvostoliton
Tiatkon aikana,

Newvestoliiton Parisian suurahetti-
lis Valerian Zorin sanoi. ett maiden

Yéliseen guunniteituun —yhtei: Gn
| ‘buulia kaksi ranskalaisten Neuy oliit
_ toon rakentamaa ‘tehdasta, j toi

“KIINNELAINOJA

nen tuottaa vuodeese 150,000 kuorme-
autea ja toinen 50,000 tonnia selluios-
saa. Ranska teimittaa myos Inonnon--
keasu- ja pttrolijalostamon rakente-
miseen tarvitlavat aittes;, Zoria li
Sasi. oo : a
TUTRKIMUSYHTEISTY6TA

Neuvesteliiton ja Ranskan villi on
vuoden [380 jalkeen sobmittu useita
eri aloja koskevia yhteistyisopimuk-
sia, mim. vdritelevisiota, evaruuden
rauh*nomaiste kiyttdii, valtameren,
ladke- ja biologist, tutkitmusta koske-
vat soprmukset. Yhteistyat® on myds
tietallurgian, Kemian, auto- ja. dljy-
teollisuuder ptitissa. Reanskan jz NLn

yhteistyillg on mm, kehitteili: wutta
dljynetsinniisst  kaytettivdl vilineis-

{da ja rautametaflurgian pitrissa tyds-

kentelevin yiteistytrytimiin © 1%: sti
chjelmekohdtsta. on biloksra sanvu-

tetie 5 hohdatla. T2DK saralla on mnt.
kysymys atitderyjen ja vatkeisen ti-

‘ran laadun parantamisesta ja tuotat

tolustannusten. alentamisesta sek te-
raksen jatkuvavalumenetélmin dae
semmasta- soveltamisesta. -

_MYYTAVANA ©

“Ie $9000 ensimmaisti ‘kiirmelainaa, korkotulot

1044 % vuodesaa.

10-—$8,000 ensimm sista kiinnelsinas, korkotulot.

104% vuodessa,

"12 $4,000 toista. ihiinnelafnaa, frorksotulot

15% % vuodessa.

| 10-+$3,500. toist'a idinmelatiea, Karteotulot

Bak vuodesse. .

_ Naps Re = J

Myte vastuenime Karjectiin tecuartehathi, ;
Sheppard Avt, B, Willoipdabe

Kotlin - ms-181"

' If 1. 146 10.

| dellisen erityisase¢man - vucksi.

‘Isrelin sofaisa

* Vaden soaialtatizen ghtelsin ja
 flimisen lgoiniésrdsotaln . kokeml-
veh afrikkaluivelin tiaaperkli# en
dltdtinatiinen tapabtiina Miltoin,
_| -Rais. afikadséatima tilotiurnndet #1

livit yalkkape vain linsteuroep--
palalseen kapitaliomlin, Rokemik-.-

fen-alngtlaataisias vie halnn ask.
ciden yleietimizeen. Tuistuu -alita
kuin olennalsinta osan tetas ‘ko
kemisessa niyttelis! oman sidon-

malsuudten tledoctamingy-ja pyrkt-..

wys sith vapautumlseen, Yhtels-
kuntakeitikin iatpeén = rinnatte
nousee vilatimsttimilstt ykslls..
kéhtalnen krittikk!, valius omak

suitujen kisityskantojen tarkista.

_ palseed.

_ Timin johdannen . tarkoituksena
on-selvltelia nilté Jdhtékohtia, joista
snomalaisen kapitalismin  maise-
missa..kasvanut Tansanian kiviji
vierasta -maata tarkastelee, Avoin
lihestymistapa ja athtautuminen on
vaikeasti saavutettavissa. Pid&kkei-
ni ovat hulttuorlymparistin, koulu-
tuksen ja ajatustottumusten tausta-
‘tekijit, yitelskunta ja sen ideologia,

| tilanne josta Julius Nyerere, Tansa-

nian presidentti; teteaga Ujamaa-es-

jseeteoksesstan: eureoppalainen sa-

Sialisti ei voi ajatella sosialismla Li-
man sen isi’ — kapitalismia.
-Ajatus on naennalisen helppes. Sen

perimmiiseen ymimirtimiseen sl-

sallyy kuitenkin. ehio: eurcoppalai-
gen sosidlistin on muutettaya radi-
kanlisl) ajatteluaan woidakseen yt
maridd afrikkalalsta sosialismia, sith
sosiziismia, jowk: Nyerere je hinen
jaltgisensa : afrikkalaiset johtajat
ovat. oftaneet valtankumeuksen
plimiiriksi. Kysymyksessi ont Os
stalismin yndistiminen suoraan af-
rikkalalseen perhe- ja heimotrodi-
tiatn. Tank ajatus avag. nékoxul-
Wan vhtialkaisest! hyvln kavas men
neigyyteen ja samatla pitcdlle tule-

vaisuuteen, Sesialismin fjudret pe |

Utopiat nayttiytyvitkin dkkla todel-
lisuutena, lilkkeellepanevana yelma-
na, jota ‘man mikitiin todeltinen s0-

UTOPIA‘IA TODELLISUUB -

. Utapiat hittyvit kasvuun ja nus-
‘Tuuteen, Tansanisn kallainen yh-
teiskunta, kansakuzta, jota eilen ei
oljut olem assa ja joa thnddmksin
On tuskin muuta kuin 120 afrlkKa-
laisheimon Faltaya gulatusuuni, kien
too ja innostaa ajatuksia: encen
Mmuuta ° kasvumahdel(isuuksillaan.
On-luonnollista, efi juuri taantu-
muksellisuuteensa ja kyvytlomyy-
teensd kuihtuva elintasokapitalismi
kaukana pohjoisessa tuottaa inmisia
— ennen katkkea nuoria — jotka
pyrkivit hekemaan ajatuksia sielta,
miss’ maaperd on hedelmallisti, yh-
teiadisla, jotha ervat ae stabilisoitu-
eet ja jolssa kastte. alalus que on
jOlakio ulkopidlista.

Suomalsisen neureottisuus- omas-
Sa ¥mpirisléssd on verrattain nor-
maali olstita, jopa, niin normaali,
ett? se voltaisin nimets #uomalgi-
seks; elimanmudgdoksi,
joka poikkéaa taysin omasta, timd
néuroottisuus kiy sllmiinpislavSksi
Reaktiona on useimmilten omien,
sulkentuneiden pienyhteisijen MUG.
dostaminen,

Tami piitee lanlasti mys yleensi
eurooppalaisiin” Afrikassa. Suurin

-| o9a ‘heist? — otivatpa he ‘sitten vaki-

naisia .Tansanian asukkaits. tai vie-
ratlijoita — eristiytyy. Eristdytymi-
nen tapahtuy ‘ensisijaisesti. talou-
Eu-
rooppalzinen on liian ostovoimai-

‘| nen, Nakyvind seurauksena on, etlii

hinen of vaikea olla fuonnoilinen
afrikkalaisten SCUTHESE (lukuun -ol-
tamatta ehkd isinta ja palvelija suh-
detta}, Timd. sufitautuminen pakot-
taa myos afrikkalaiset. sdilyttimdan

asenne haaste :
Vell lle “nme

aisle Tmuttuva agenne on ‘selva
-haaste YE:lle ja manilman yleiselle
rilelipiteetie, todetiiin virme sunt
talaa Neuvostoliitossa korostetiacs

$a [dhi-kfgo filanteen vaarallicuuita. .

 -USA:ta arvostellaan aamalle kirke-

1] vast sen Israelille antamasta cotilaal-

lisesta avusta, jota ilman kriisi, Neu-
Vostoliiton kisttyksen mukagn alisi

iImeisesti jo paitthynyt YK:in suositta -

maan poliittiseen ratkaisyun, —
fsraelin = puolustusministerin Daya-
nin seltttelyt tuideti manden alueille
suoritettujen jostohytkkiysten - otkeu-
iuksesta torjutasn Moskovassa jyrhis- |
ti. Pravda esimerkiksi totes} sunnun- |
taina -puolivirallisassa maailmanpoli-
tiikan katsauksessaon, ettd on vakkea
Muijstea toiste tapausta, jotloin VE:n
jisenmeen ministéri esittdi nyricki-
vollan oikeutusia taistelyoppina,
Moskovassa onkin jvahvistonut klisi-
ts, eit Israelin johtajat menevSt tie-
toisesti yhd piternmille seikkailupoli-
tithan tielld, Tapahtumien kehitystii

-seuratonn Gilli sen: vucksi aucrella

huolestungisuudella, Samalta Newvosto
liitto korostaa jatkuvesti poliittista rit
keigua sincana mielekkiiini ulospié-
L syn ierlisistll. -

. - =f. a! ee ale

 Yhtelsdasa,

|. Neuvostoliitte -

|.vin — sinekasn vallitseyina —— gel-

lalaia plirteiti, dotke atheuttavaisi-
vat saman.

SOLIDAARISUUS et :
PERUSTU LHONYARIIN
. Actuajattelu, jehon eursoppalai-

Jsen yitttlekuthalllten asenta antdo

ainekala, synnyttid huohostf tiedas-
tettuna syyHisyyiti,seka benkili-|
kohtaista etta myis Lolseh satan
ihonvirin omistavan ihmisen pud-
esta. - Bypisyyidentuinse . purkautul
sika alain Hiditeltune itsékriittisyy-
tend, Kavnana amaa ihonviria koh-
tean, 1kdan kuin-se toimlsi jonkinlai-
gena yhteisin yvastuun sditelijiima)
Todellisuudessa rotuajattelu ia sen
Vastgkohia —— solidaarisuus —— liit-
tyy juokka-asemaan.

Afrikkalaisitle kolonlalismin kah-
letssa eldneifle itsenilsyys — Uhora
—~ loi luonnallisen pohjan sotidaari-
suudelle, Tahin . solidaarisunteen
gisiltyl enemmin myontivi kuin
kieltivil rotujen keskisif arvostuk- |
sia. Tansantarn sosialismi, yhteisiin
muodostus, vetosi alusta ‘alkaen kan-
sallisuusafatieluun ja tuskin lain-
kaan rotuajatteluun. Vhteiskunnan
kehittyesed heime-, rolu-.ja muun
eplitasa-arvalle perustuvan. ajatte-
lun Aitkeminen” on. Kuulunut sen
pikiehtiviln. ‘Toisena, samaan pad-
migraan téhiskavind tavoitteena on
Blut ftseluettamuksen hankkimi-
nen, Itseluatlamuksent hankkiminen
lfsendisyys —“Uhury-— olisi tansa-

Hlalaisille sisallyksettomaksi muut-

tuva kisite, elle] sita vaitaisi jatku-
vasti. Konkretisoida. Itsenilsyyteen
Ja vapauteen Miittyy kategorinen vad.
Hmus sa ankumoessen Semin
eteenpiin | :

ULKOMAINEN JA OMA APU

Setf-réellance (omevaraisuus, itse-
luottamus) on Tansafiialle. erittdin
kiytinndltinen jskusana, $¢ on yiiz
kiviénadilinen kuin ‘maata ja lei-
pak" Venajin vallankwmovksellisil-
le. Itseluattarnus merkilsee 51¢8, et-
ti maaia voidaan rakentaa ja on
myds pakke rakentaa ennen muuta
Onan yhteigin tydpanodksen varas-
sa. Padpainon asetlaminen ulkomai-
selle avulle, edellyttien, .ensinndkin
etter mithdn riistesuhdetta syntyisi
tuotiaist chkaé hetkellisen harppauk-
gen kehityksessi, mutta aiheuttaisi
pitemmalla tahtiykelli = jhmisten
miclenklinnen vihohemisti: omaan

vuoksi ulkomaisen avustamisen alia
tapahdultava’ taydellisesti Tansamian
valyOnnassa.

Maailmassa ja Maanosassa, jossa

imperialiatisten varmien strategia
tehtaa kollektiivisern “vastuun ja s0-
lidaarisuuden herpaannuttamiseen,
ulkomaista apua tai yhteislyotaé en-.
Sijaisesti koroslava kansakinta huo
mAs kehta olevansa tilenieessa jos-

ta surullisimpana - ‘esimerkkin’ On.
tamin paivan Nigeria Toisin sanach

mm. kenkia j

 yildmatican. Toisaziia afrikkalpista
yhtelststi itsestilin el tunny Gyty.

kangakuntas real synny ‘imuuten kuin
taantomuksellisest] vikivallaisen ke
hityksen outta, Jos ylipiansé | lain.
karan.

VALLANKUMOUKSELLINEN

| VARIVALFA .

_ Spalalismin utoploiden ‘tledosta-

misén. vaikeus jehtaa helposti erAan-
laigeen. kyynisyyteen,

anintattival-
lankumouksellistin asenteislin. Kel-
Hiojen valinnal etdintyvit ihanteista |
ja Satnalla myiis paimidrist4. Val-

Jankumouksellisen tefminnan syvi

huinaanisuus. (tama koskee myds ja
erityisesti vallankomouksellista v-
kivaltaa) j84 kokematta, jollgin toi-
ininta irtauliu: lodelljsnoudesta,
muouttuy turhautuneecksi ja ziheut.
tas ajalusten kivettymisla, :

' Tansaniassa itse tilanne.estda til
laigen ctadntymisen. Eteli-Afrikan’
ja Rhodesian faholta. tuleva uhka
‘koskettaa TOY OS ‘Tansaniaa, mutta
listi uhasla huolimatts maa tarjoaa
sudjapaikan clelaisen Afrikan Va-
pautuslijkkeille. Oli varsin opelta-
vaista kuulla tanganialaisten sano.
¥en, etti-itse asiassa he auttayal
nanpureitgan enemmin kuin, ¥KSi-
kan wikopuolinen valtio | auttaa-
Tansaniaa,

. Mink dtatsig toivelta tai ‘ajatuksia.

tansanialaisilla vwoisi ofa paikituks:

tulemisesta? Heiddn vapau tasliik-
keigen | avustamisensa jiittyy, niin.
kuin sen on ‘jityitivid, kollektiivi-
seen yhteistuntaon. Tansanialaisille
tima on. SUurém pi itsestdanselyyys
kuin Euroopan sosialisteille,

. — [pe Halonen,

Lentoemaints esti

: iimakaappauksen

Mistral, —- Lentoeminta Lymm Ser-
Feant aiitytti htineen kohdistuneesta
uhasts plitiasrnatia kyiman terkin-
mkyeynsS. fa ent! amerikkaiaisen mat |
Kustojakoneen manppeneyrity keer, f-

AMoOithi Milamnir, “pollisi maanantaina.

Koneen ‘ollessa nom yhideksin mi-

nuutin lentomatkan plies) Minin

len tokerrtiytta HL atL cles wor kak-
alplippuisen hatin  derorerniicinen
vatsaa vasten jx vast. lid = KeaKe-
mijar. lemtijad lentimadn Muudaan.

Nelli Serreant ryntisl oh}asmnoon ja
lukital oven j8élkeeni.

Kone laskewtui turvallisestl’ ‘Mia-
min lentokentile, josea polfist nousi
koneeseen ja piditti 31-vuotigan Een-

|neth Earl .MeTeek -nimisen  milehen.

Piditetylld olf Taykaraan kolmivuo-
tiga’ potkansa. ,
MiamnL — Kahden lanantaina Hoult:
bain kaapeton lentokeneen F21 mat-
Kusta fan. patasivet sunmntintaina : Mia-
mdi,
| Perulalnen Canvyair- 900, lercsi Mia-
miin ‘jo lauantaina ja amerikkalad- ,

[bat faite 8p = Bk

Ay) Jan. i8; 1968.

PORT ARTHURIN KUULUMISA

-Port, Arthur, — Tal Jiirvien
pian - ‘aluedlia on timan yuoden
alusaa iimennyt: Auonisttavaatt " in-
fluerissa-anirautta. Osa dairastelee
kotoua. vuoteen- omana je tolset

.) vat joutunéet. ssiragiaan, |

_ Virusta tutkitaan, thutta tuloksis

la phitt¥en ei yoida viela-sanoa on-

‘ko -#2 “Hongkongilaista”, jonka ii

-réet ovat kuiva ysk, kuume ja pain

sirky seki stirky Hihaksissa.
::

- ginfoniaorkestezin amin taivi
kauilen - kolmias konseritl pidetaan
Fannuntaina tammikuur 1% phd Fort
Williamin Selkirk-korkeakoulun juh
lasaliséa, alkaen klo 2 ip--ja toistami-
seen klo.8 illalla.

Boris Bratt, joka johtaa orkesteria, |

on .tullut siihen kasitykseen, etta th

Jirvienpaassa ollpan ‘éremman’ kiin- |:
bLyoeiti: ‘kuin muusiia Canadassa,
hoskapa CBS-verkosion ja muista
arvosteluista voi tehdd sen johte
piiléksen, Mr. Bratt tyéskentelee

viikon kuukaudessa. mysskin- Naw |

LAN SUURI

: Yorisin, filharmoniorkesterin johta-.
jan Leo -Berngteinin * ayustajana...

USAn televislossa hin esiintyy. Jot
tamassa ‘Young People’s " komsert?:
objelmaa. = a ce
- 7 th 4 *.

“Aarre Pekonniemi kuoll esti sisi . —

raalassa joulukuun a1. p. Hin ok.

syntynyt Lehtimi#elld Suomessa ‘ja

oli kuollessaan Tl-vuctiag.: Tihih

_jmashan ali hin ‘saapunut. v. 1923 ja

lydskennellyt ympéariston metsityt-

mailla - kunnes sai vanhuudenelak- -
‘keen ja Jai Biith tiippuvaksi..

Hah
“mptadeyeiaisieh

‘oli = aiik ajsémmin :

‘union jasenyydessi ja ‘inifissa ‘jar-
jestétoiminnoissa,
luxija vimeiseen saakka,

sek lehiemne

. I
= a 7.

-Coha¢-lobta -istutetaan

yaans Supertor-jirveen. - Nipigoh

saimen ja Slate-saaren valiselle ala- —
eelle lasketaan 20 00 ja- Agikkiaga

Suuciin Jirviin 150, 000 ) lohenpoikib.
— - ATH.

KIVI

NAISEN KANNETTAVAKSI

Wilsonin haliitus: valmistantui
parhaillaan omalqakuiseen, - vaikka
sindnsd sangen kyvaavaan kamppai-
luun Englannin ammattilittoja: vas-
jaan. Tamé tehtivd -on kuitenkih
kaytinnées’ shlytetty tyallisyys- ic
juottavuusminister! Barbara Castlen
harteille. Castle ‘on tunnettu sangen
lenergisend. naisministerind, mutta

| vaikultaa silta, etth talla Kertaa h4-
[nelle on’ annettn 1ehtivaksi lian

suUuren kiven: rostaminen.

JUNE. kulku. on seuraayva. Saa-
dakseen jo monta yuotta levolloma-
na pysyneen palkkarintaman, ts, am
mattiyhdistysliikkeen tiukksaan fie-
haan ja sith feta Englannin talout-
ta hilrinneet lakot — taitliset ja
“taittomat’ — loppumaan. Hallitus.
valmistelee - ‘poikkeustakiesitysta.
Sen oleellisimmai kohdat pvat seu-
Taayat: 1) pakollinen : “jaahdytys-
aika’ ns. epavirallisissa lakoissa, ts,
hallituksella dlisi lain nojallz oikeus
keskeyttad  tallalset lakot maard-

‘ltyksi ajaksi, 2). hallituksetla alist oi-

keus maarata jasendanestys -vaka-
vien tyélajstelujén uhatessa, 2) hel-
tlituksen pervstama - erityinen | ty-.
luomidsistuin saisi olkeuden Puuttya.
mihin igshansa. tydselkkaukseen ja
hallitus panisi sitten loimeen byi-
tuomioistuimen paitékset. Tydtuo-
mioistuimen paétéksen rikkojat vel-
daisiin tuamita SH punnan sakkol-
hin.: Vankilatuomioiden mahdolli-
suulta lassi hallituksen suunnitel.
Massa @] ainakaan toistaiseksi ole.
Suunnitelmassa, joka vield an ‘Sa-
laise@ha paperina’, On lonnollisesti
nyos “jotakin saippuaa ammatlivh-

Wi valtion Tahallista tukea pieriten
ammattiliittojen yhdistamisessa:

-Epailematt’ Englannin ammattl:

yhdistysliikkeen rakenteessa ja toi
minnoissa on. yuosisataisista, perin-
testa johtuvaa

nakyy erityisesti
lukvisuutena ja kirjavuutena, Koko-

naan .erj asia on kuitenkin se, ta-

pahtuvatke. uudistukset -hallituksen

saitimilla laeila ja. mahtikiekyilla

vai ay-llikkeen omasta piirista FAn-

tien. Vanhojen perinteiden mukaat
Englannin ammattiliitet eivat sieda.
-hallituksen -se- |

ulkopuslista, ~ ts.
kaanlumista neuvottelucikeuksiin ja
yleensa = vyapaaseen

ulkopuolisten episuosiossa yrumir-
rettivista syisli, mutte Englannin

tapauksessa nimi: lakot ‘etvit ole

suinkaan syili, vaan-  seUraukela,

Syyt ovat hallituksen yleisess# ja.

hinenomaan .taleuspalitiikassa.

Ministeri Castle on ubkaillut, ett
elie] Wilsonin hallitus saa valtuuk- |

lg ammattiliittojen | toiminnan ja

oikeuksien ‘jaahdyttimiseéen” tilalle -

tulevat . ‘kouservalijvit, jotka pane-
¥at tolmeen saman, mutta paljon

ankaraipana. Tuttu temppu,. jolla. .
kuitenkin nayttad olevan vahin me" -

nestymisen mahdolisuuksla. Asia
olisi: yksinkerlaiserpi, jos Tallitus
suunnitetmia valmisteltessgan voisi
nojautua vain
seen

lensa. .

Ammattiyhdistysliike ranoittaa

nen Boelng 727 palasl sunruntatna. . " distyslikkeen simalla, ‘Luvalaan m | Englannissa. tyovienpudlueen | vaali-

Perukushoneessa ol] 110 mathkustaias |
ja amerikialainessa 13. Kommatkin
inarosvot jaidviit Fiavannaan.

fee eee

INL. ostaa Ranskasta :

ia tekstiileja

Pariis; — -Neuvosieliittolais- ranskit | | aloitias vhtessty5n myds Idiiketieleen

lainen yhteistyd kehiltyy suotwsaan
stutitaan, voidaan . todeta hiljatlain
Hidtryreen suureen neuvosialiittolais-
ranskalaisen sekakomission istunnon
tuloksista. |

Nervostetiten ja ‘Ranskan keski-
Naiset tavarateiniilukset vuosina 1965
—Aad sek vuodeks? 1969 solmittujen
vienti- ja tuonlisopimusten arvo ylit-
14 jo pitkiajkaisen vuodesta 1965. vai:
MASSA olleen Kauppasopimeksen edel

‘ameitti
kauppasopimuksen Jistiksi 72 miljoo-

nan ruplan edesti criletsia kulutus-—

tarvikkeita, Kuten kenkid, valmisvaat-

_| teita ‘ja nevisita, seké niiden raaka-

aineita, ‘mikali ranskalaisten yhtiéiden

ostavansa

ja terveydenhuollon alalla. Tamianker-
taisessa sekakomission istunnossa SO-
viltiin Topollisest; yhteistyosopinmus-.
lekstista. Ranskan ulkorministert -Mic-
hel Debre. ja’ Neuvastoliiton tervey-
denhuolromimsteri Bons Petrovshi_al-
lekircoittival sopimuksen yiIme viikol-
la..

Yhieishytita padtettiin laajentaa. ava-
ruuden iutkimisen, atomiencrgian Tau-
hanomaisen kaylin scka varitelcvision
aloilla., |

Gekakomissio . kokoontun seuraayan
kerran ‘syksylld. Moskovassa. ©

larjoukset ovat melemmille. osapuc-

lille edullisia.

istunnossa padteltiin aloittaa mas-
liskuussa- neuvottelut uuden pitkiai-

kaisen kauppasopimuksen solmimisek- |

si vuosiksi 1970—74. Uuden sopimek-
sen odotetagn sishltdvin suuria laite-
j2 konejslotoimiluksia mijn Ranskasta
Nenvostotintoon kuin painvastoinkin:
Raupan kehittiimisen. alalla Newvas-
liiton: ja Ranskan tark¢ituksena dn
pyrkid: kaksinkertaistamann timanhet-

_tKinen tavaravaindon madara.

Neuvestoliitte ja Ranska pidttivat
ae
Oljyst Norian
‘aluevesilli

Lontes, — Ameriklealayhtib Phil- |

‘ipe.cH Kmpany an echkd Miytanyt
tihin swakke suurimman . éljy- ja

-LINTTYKAA ONNEN MATKAAN f.

UUSI SAANNOLLINEN MATKAPALVELU ENGLANTUN! |

Weis lin
OV ietia - vaniiin

mee muUbevees. Deh wantin kyerme
) Lahtec Montreallsta:

— Baestaleatsen,

Tangshan
Puclasn

Bativtymnd sijaiteee Wettiviet Nor- |

jan. atievestiii ja non 24 kllometrii
Norfan ranndkesto, lithelli Englannin
a Norjan boeparnusilueden viilicsté
Ted. Astanimierten plirien muknan
hobne ‘delintymdiid olf nilyttiingt- lu-
paavilia anesimdin Wjsn down him

Tal

bite
nflanti — US

eee

Porvarit lahjoittivat
Mellunmaen linjan
vksityzalle

_Helsinkl — Helsingin kanpungin-
ha llitukser “porvarillinen equa Lato
freks mannanioina padidkhsen, jolla
Mellunmiien wuden kerrostaloalueen
fiikennelinja lahjoitetaan yksityislli-
GF) cermsisijane, OY Litkenme Ab:Te.
Samaiin kaupungm oman likenns-
laltoksen esltysté Mclunmiéen Sinan
hottamisesta . kaupun_edn amalia ka-
lustoja Itaviyiin kautte padtettiin
vastystad maistraatithe amnebhayneca
lan USUETLTCRyS, )

Paatos tehttin #atTHn 10—7-
vasemmiste oll kaupungin gman lin-
jan katnatia. Lopultisen ratkaisin
Lekee maditrnalll, mutta se asettuu
iiman muta yesityisttvenndiitel Jan
kannalle-.-

Hoke

taislelun, joka’ on: edessi viimeis-
(8in.1971. Puoluecila itsellian e: ole
mitdan vaalitaistelurahastoja,.

$a rahojen keragmiseksi tyhjan puo-
luekassan’ tiytlamiseksi.

tan ammattiliitet eivat osvita- suin-
kaan puuhaan mitsan imnastusta.

Kentalta on saapunut. huonoja vies--

teja. Tyivaenpuolween vaalitaiste-
lussa . lirkeii oO5aa-° on naytellyt
myés vapaaehloinen ja falkaton
vaalitpiminta: valitsijojiden keskuu-
dessa, -

Useat hallitukselle myétimieliset
ammattiliittojen -edustajat,. poliiti-
koista - puhumattakaan, tunnustaval
masentuneina, etta joukot Kenta’
eivat kuuntele heiti. Kun Lonioan

Paimajoista lihetetty.edustaja jou-. .

| Mellunmaessi asuu tala hetkervaé jal tuu puhumaan keattdtilaisuudessa,

2000—300) ‘asukaata. Asukastuku ko-
hoa lahigikedna 5000~ 6000 henki-

het peta yes ‘weal Durevis eke.
Huhtikuwn pe donkek. 23, kesik, 20 .

tontuu siti kuin olisi konservatii-
ven kokouksessa,. @ras Wilsonin hal-
Eltuksen edustata totes. — Libra.

helnhk. t9,.elek—14 ja myysk 12 pn

matkan h { vit _seoon keira

™ = Gan

K
matkadlutetmietone c
ted Kirjoitialcoan: -

fy POLISH OCEAN’ LINES.

Oeneel Agents

PICKFORD & BLACK LTD,
159 Bay &St., Taranto 1, Ont.

Phone: 300-b4n4

Sou |

‘ting ke.

heikkoutta, Timi —
ammattilitejen .

| toimintaansd, .
“Laittomat Jakoi" ovat useimemiten:

'‘yleiseen ‘mielipitee- :
", konservatiiveihin ja oman -
sisirenkaaseensa. Asialla on kniten-..
‘kin. toinen paljon | vakavampi puo-

Nyt
hallituksen edustajat neuvottelevat.
“luottamuksellisesli ja tavertilisessa |
ilmapijrissa” -ammattiliittejen Kans- |

Talla ker- .

Nykyisin tahan léytyy ken- ©
talla sangen vahan kiinnostusta.. .

. . .
"
. . .
.
. .* _ . y
1 7 .
. . . .
.
. . so . . .
i rs — —=
. "1 .

™ a a on ho. 7 =n Fe = ne
8 _* . . . o~ . . = oo - -