| vathlamisests, | ney tHataina, toratalne Ja lauantains | | Perustatin: 1917 | No, 49 — Vol. L vuosikerta nsi Sudbury, Ont. . ge en LE | | REE EEN 1 . ite Fh gt mdi mF Tiistai, hubtik. 26 P. Canadan avomal = 3 _ tyes 1966 — Tuesday, April 26, 1986 igerin juttu tutkittavana -RCMP:n kortiston sanotaan osoittavan ett? Gerda vakoili' Euroopassa; ollut prostituuttina ja ministerien heilana | 4 | Ollavwa. — Lainopillinen neuvenantaja John L. O'Brien sano! haa nantama htunsingerin skandadlijuttua tutkivan tuomari Speocen komis- —shon.: kuulustelutilaisuudessa RCMEn kortision ospittavan, etti Gerda Mutsiigeria epiiltiin vakeiluun-osallistumisesta eonen Canadaan tuloaan ‘Ja etd, etta hin oli ollut seksuualiyhteyksiss? konservailivisen puclueen hallituksen rinnakkaispuolusiusministeri Fierre Sevignyn kantsa. | Mr. O'Brien sanci RCMPo kortiston oscittavan myos, eta mrs. Mi wit- _ singer oli etunime!ti pubuttelututtava cilloisen hallituksen kauppaminis- _ teri George Heesin ja erin ministeria apulaisen Kaussa, Ministerin apy Jaisen nimed et mainitiu. . Tuomari Spencen kuulustelu on heskeytyksissa {iistaina, Tautta jatkuu taas huomenna, Tua- mari Spenec on myis ilmoittanut, elt& hin sporittaa nil kulusteluja mrs. Munsingerin tapwuksesta judki- sesti “niin paljon kuin mahdelllsta™. _Mr. O'Brienin selostuksen mukaan RCMPn artista osaittaa, etla my 36-vuotias mrs. Munsinger liitell Etz- ja Lansi-Saksan rajan yli yhdysval | talaisten: sotilaiden seurassa — ja “ett hin palasi takaisin 1t-Saksaan _ aguakseen yhdessa erdiin veniliisen vakollueverstin kanssa, Ainoa todis- tus silta, etta mrs. Munsinger an osallistunut vakoiluun, on ennén j yuotta 1955, jolloin manniitu natnen * quli Cadadeaan. . Puolustusasianajaja C.F, H. Car: son sanci, etti tapahtuike se (va- koilu} vaonnea 1848. eka 1948 jolloin mrs. Munsinger oli. hyvin twueri Uy Tt. | Mr. &Briei sano -ROMPn Kor: liston ogcittavan, atte Saksan raja- -poliisit. pidattivat Gerdan vuonna . 1949 Ja etta Gerda -liton, hyvaksi,. Han. sangi, ei. vaikkea ¢ el olekaan Sotahaukka myén- taa jenkkien ‘vastustavan sotaa ‘Washington, — Yhdysvaltain sa. ‘naatin yksi “sotahaukka” senaattori Richard &. Russell sanoi maanan- ‘faina kiydyn keskustelun yhteydes- 88,. etth “meidin tulee suorittaa .(Vielnam-} @hjelmanmme ondelleen tutkimus hvolimaltta sila kuinka ki- peasti se sattuu™. | Sennaftori Russell (0) on senaa- 7 tin aseprlyelukomitean puheenjoh: taja ja presidentti Johnsonin lihei- Jen -¥stivi. Hin sanel enemmiston _amerikkalaisista olevan lyylymatto- mia -hallituksen toimenpiteisiin Viet namin sodassa, “Ming Juulen kes- kinkertaisten thmisten. amaksuvan _katsamuksen, ett@ meidaa on joko toinuttava voiton saavuttamiseksi — tai lahdettavij sieltai pois”, hin sa- nH... . - —_e se (Munsinger) | myonsi silloin vakoilleen. Neuvoste Ylimielisyys voi johtaa ‘latlynd , lansiliitiolaisten miehiltimilli alw-. miléan todistaita siit#, .etta mrs. Munsinger olist osallistunut vakal- luun Canadassa, niin “hinella oli kuitenkin kaikki. mabdolliswudet siihen”, Mis. Munsingerin sanotaan mydntineen, ¢tl4 han on ollut pidé- sek Neuvoslaliiten eta etlia Saksassa syytettyna wiaresta henkiloliisyystodis'!uksista, napiste- | lyst ja prastitutiosla. Mr O'Brien sanal etla-mrs. Mun: singerin kortislo.avathin ruthinita- puan tammikuun 23 pri 1960 jolicin tin anoi Canadan kansalaisoikeuk- sia. Silloln tadeltiln, ett -hineltd cli ¥. 1952 kielleity pibsyoikeus Ca- Nadaan. Kertissa santtaan hineo paisykieltonsa sy¥¥ksi .“subversiivi- hen toiminta $4 moraalittomuus”, perikatoon -- -- Fulbright Sanoo USAn nykyisen ulkopolitiikan vaativan “pahojen henkien” lailla _ jatkuvaa hyvittelya ja vakuuttelua Washiogion. — Yheysvalloista on tulossa hiljaza mutta varmasti ‘‘yli- mielinen valia", miki voi johtaa maan lonuatia kukistumtiseen, sanoi Yheysvaltain senastio ‘ulkomaaase ‘ain val'tuoskunnan pubeenjobiaja J. WitEam Fullbright virme torstarstta Ensimiisen maailmansodan ‘aikana ali saksalaisten sotilaiden vyossa sal- ki, missd- Gli Sanat “Gett mit uns -— Jumala on meitin kanssamme — sa- noi. senaatior? Fullbright. “Juuri timadntapaisessa huumausti- lassa — voiman Lioittelun ja lihetys- bon omiéhkuvassa — hydkkiisivat ateenalaiset Syrakusaan seki Napale-. an ja Hither Venajalle, “Kaunistelematla puhuen he laajen sivat’ sitournukserisa lijan kauaksi ja Saivat siti katua", sano) senaattori villalen selvdsti suhen, minkdlaiseen tildan voi hiinen oniakin maansa vieli joutua. Jouduttvaan jo vilittelyn keskipis- teeséen siti kun han on arvostelhit Yheysvaltain edcsoltamisia. Vietnamis- sa ja Dominikaanisessa tasavaliassa, sengatton, Fullbrigh nayttda olevan nyt mendssa wulta arvostelukysymys- (@ kohti. Omaksuen kannan, eitii hainen magn sa (USA} voi vapautua ylimielisyys- agenteesla ja sen alheutlamista yaw tioist2 hin on kuitenkin siti mieltd, elti vield ci ole niin tapahtunul. — “Yhdysvaltain ulkopolitiikassa on jonkinlainen voodsa (Chyvittelya vaati- va pahahenki}. Vissinlaisia rumpuja on lydtava.séanndilisesti pahojen her kien -kKarkoitlamiseksi ~- esimerkiks kirotiaya Pohjois-Vielnamia hyoakkdyk »| sata ilman voiton tat newvottelun rad- sistd, Pekinginkia ‘‘villeistii michisté"' vieensa kommunismia jo presidenttt de oe | Intiaanit arvostelevat Toronto. — Intiaanien puhemichet arvestelivat vilken vaihteessa Ontari- on dikeusministert Arthur Wishartin lausuntoa sida, eta intiaanil. eivat asaa kayttaa vakijwomia. Intiaanit sanovat, ett mr. Wishar: tin Jausunte on epaoikeutetty | ja intiaa- = es Que. maakuntapolisit moraalisessa lakossa Vaativat yhdistyksensi ; Oueber. — Noin 500 Quebccin —Magkuntiapoliisia | paalli Jawantaina, oryhiyeal | yksimielisesti elt? he “morraliseen lakkoon’” vaalimusten- 7 sa toteuttarmseksi. Virkapuvussa olleel, maakuntape litsit teltiviit liimin piaitiksen jar- jestinsd presidentin, Acihur Vacho- hin puodiest. ju pakottaakseen mda- -KunTan Gikeusministerion neuvotte: lemaan heidan — Quebec Provin- cial Policomen's Assacialion — Jair- jestonsa kanssu. Muakunnan oikeusminister? Claude Wuaener antai viime viikella hyvak- syYmisenss polisien yhdistyksen pre- sidentin, Vachenin ercttamiselle. presidentin takaisin | tythén oliamista ja neuvottelujen aloittamista 5Q2T1 kokoukseen osallistuyi kuiten. kin 500 miesta. Hiljan perustetun poliisien yhdis- tyksef Jainopillinen nenvonantaja, Phil Cutler sai kokouksessa ruiku- via suosionosoituksia kun han sa- no} eronneensa maukunnan a:keus- tinisterin 2 henkea kasittavan heuvonantokomitean Jasenyydesta. Quebecin maakuntapolitsit saivat mundlukkolaistaan tunnetun Dfiu rice Duplessisin alkana Murdachvil- len ja muihin lakkeihin sekaantumi- Sesta gestapon nimen, mulin Quehe- cin lyovienliiten johtajat ovat_nyt auttaneet maakuntapoliisian jarjes- tymisti. Polilsil vaativat nyt, etta Vachon on }. Glettiva takaisin fyGhon, He. sano- val, etta VYaehron joutui miclival. | laisuuden uhriksi, Poliisien morialiseen. lakkaan si- —«Saityy kaikki normaaliset’ lakkome- nelelmal, mutha -eL tyosta pals jae- minen. "Lakan - aikana oliisien yndis- tyksen jasenet pidaltyvil makau- osoltustensu fsekkiensi) rahaksl osallistuvat tydnsi padtyttya lakkovahdintaon, jarjesti- .Val kokouksii saadakseen yleisen migipiteen tukea uistelulleen ja kicltaytyvat vaslaunoltamasta nor- maulisest) tulevia vlennyksid. Maakunnan cikeusministeri Wag- ner sanoi viime viikalla etta 2,200 maakuntapoliisista yain 206 kuuluy | pMnitluun yhuistykseen. Lauantal. Wishartin lausuntoa — neja s¥rjivi seka inliaancyja yleens loukkaava, ‘Indian-Eskimo yhdistyksen johtekun- nan jasen Ernest McEwen {hin e: ale intiaani) sanoi intiaanie Uimdn hel- ken suurimpana pulmana olevan sen, ‘kun he eval saa tyila ja kun inti aanilapset éivat saa rittavan hyvad kovlukasvatusta. Intiaanien vakijuomakysymys tult viime ‘Kikolla lainlaatijakunnan: kisi- telévitksi kua oikeusministeri Wishart sano? LS intigantia kugieen Kenoran alueella tapaturmaisesti siksi .kun he (([ olivat humatapiissiiin kivelleet rata: Heraodatle. Kenran alueen jnitaanien suurneu-" yoston ‘jasen Pete Seymour mytnsi, eid alkohol: aiheuttaa ~iniiaaneille pulmon, mula se a ole yhtaan sen ‘pahemmin sitf pulmaa minkd alke- holi asheuttaa samantaisissa olosuh- teissa asuvilla valkaihotsille. Hin sanoi, ett® intiganeja an kunl- hut lapaturmaisesti rautateili sikSL kun ‘se‘on heilly ainaa kulkutie. “Kyl jotkut indaanit tuleyar jue vuksiin, mutia se. johiuu niislé olo- suhteista, missé heidin an elewava," sanci Seymout. “Monet intiaanit vor- vat kisitella ja juoda viikijuomia yh- ta hyvin kuin kuka tahonsa valkoiha:- THEME. Me_Wisharl sanoi maakuntian: huot- tominislenion iutkivan intinanian Walti- juomalapoja, mutia han korosli, etbet han aijo tehdd miin intiaanien wor: tiojkeaksign parantamiseksi., . -VIIME TIEDOT. Bonn. — Kansleri Ludwig Erhard #anol maanantainga, elia Lansi. Saksa haluaa ryhtya keskustélemaan Neuvostolliton kanssa Saksan yhdistamisasiasta. ja ella Neuvostolilten paaminisier! Alexei Koayglo on méitotn tahansa tervetuliut vlerailija. Quebec. -—Nolo sala Quchecin magkuntapoliisia osallisiui maanan-. taing paimajansa édustalla iakkovahd|nlaan, 1,700 poillisin alalitaessa “morzalisen lakon” vaaiimusiensa puolesta, Poliisit yaativat ammatti- yhdistykaensd tunnusiamista sek kollektiivista tySentorepionuata Varsingista tym seisahdusta ei ole lakon yhieydessd jarjestetty. Moskova. — " Neuvostoliitte ampul Trynelle valtamcrelle ‘ensim- maigen rakeun koesarjansa, jenka tarkoltuksena on kebttea keinoja ‘kautudkinusts varten, | palyiin" kunniaksi. “avisseja lupauksia ofl todistettave joka piv, tal muuien menee koko vapaa maailma rauniciks; ja tuhoksi — -esimerkiks! m& emme perilnany koskaan sitoumuksista hudlimaita nti- dey jarpetiomyydesth; me pelimme sit tal tat Inttoa ebdattomasti tar- keind vapaalle maailmalle, ja luon- qollisesi, me tulemme seisomaan Iuja- na Berliiniss&® tuomiopdivéan esti.” Varoitetluaan amerikkalaisia sellal- sia 4drimmiisteimenpileita? kuin kut- suntakeritien politamista -vastaan, $e naattori Fullbright antoi ymmartil, ella - virallnen | kaikkea oppositiota koliaan tufee sits vaimakksammaksi, mild enemmiin kohdataan .vastuksa. sotarintamilla, Hin sano: ~ “Mita kavemmin “tonkoau Vietnamin han torvoa, sith enemman nouses se takuume; loiveet vaislywiit pelon ‘tiet- td ja puhevapaus vaistyy vigran ke- hisevadn patriotismimn ella." Han palauiti mieleen, etii. Lincoln oli kongressissa vastlustanut Meksikon solaa. Samalla han palauiti micleen Valkoisen tulon sanomalehtiasiain sih- teerin Bill Moyersin selityksen, Viet’ I namsodan-vastasest2 miclenosoituk- sesta, e(ta presidentti Johnson oh himmidsiynyt site kun yksikaan kan salainen meneiteloe mastaan kohtaan silen." Hin valitli, etl senaattoreilla Bi ole Toonesli riiltavasti beloja ulkope liittisista kysymyksisti, ja-ett4 senaal- lorit alennetaan ‘usein hatlituksen jo paattamien ‘toimcenpiteiden hyviksy}ik |” SI. Fullbrigh sano, etta, mythenimin saatujen todisteiden perasieella han jise ont vetéyrynyt pois Yhohsvaltain chjelman kannatlajien joukosla mikali on puhe Vietnamista ja Dominikaam- StkLa tasavallasta, Potilas ta juffomana leikkauksen jalkeen Housten, — Marcel DeRudder, - jonka rintaan sijollettiin viime vil- ' kolla letkkcuksen avulla heinosy- din, kuott akhli ja tolstaischkail luniemattamasta syyal@ - aikedsin land aamuna, tiedollaval: melodia- l-Sairaalan viraromaisel, Housten, — Liiki.ri, joka ‘heitaa G5-vuotiasia kivehiilenkaivajaa, Mar- cel DeRudderia, wskoo patilaan s44- neen . viliaikaisen aiveviottuman leik- kauksen aikana, jollcin miehen yintaan sijOitetlin keinotekosestitoimiva sy- diin tai oikeammin: sydimen avustaja. Tallaisia vaurioilumistapauksia -on tapahtunut aikaiscriminkin sydanteik- katisten yhteydessii sanaj Methedist- sairaglaan liikeri Michael DeBakey. Sunnuntai-iltana tiedeitettin, elta | DeRudder on ollut leikkauksesta alka- en 1ajutiomana, Laakarit arvelevat ti: man tajuttomuustilanteen johtuyan #1- vojen vaurioitumisesta. Toivattavasti ({tima sivevauriaiuma on valiaikaista Jaatua, sanoi likari DeBakey. Michen rintaan sijoltetty keinotekoi- nen sydin suorittad nyt noin Ti-pra- senitisesl) polilaan sydamen Lyn. Sa- malla on tredoitetio. ctl timi keina Jekoisesti veria pumppaava laite el ole vaikultanut baitalfisest; potiloan. Yerten, Tel Aviv. — Israclissa oli mina nuntaina’ sotilasparaateja ja muita juhlathisuuksia maan 18 “syntymd- “Thssd ‘unnissa On. . | rinnakkaisisanait erotettin toimes- SUVEITSEMSLLOMEBUS | - sanell mene | 'Seitseman Palvaa ohjelmasta voi kehittya lakkotilanne CBC johtokunta hyvaksyi erotuspa atdkeen . tuottajilta ja ohjaajilta ultimaatumi ‘Forondo —~ CeCn Lelevicloluel talalo lakkormahdollisuus Liskin- tyl vilkenvalhteen oikana beldiin = vanticssaan ohjeaidotaji hallin- non ‘edustajain §sekaantumisesta ‘yleisten «ohjelmien yalmistarl: seen. os _ ‘Toerentolaisien tuotlajain sane- tyan esittineen, eit4 be vetilyty- vit poik.palveluksesta, ellel CHCo johiaja Alphonse Uninet hyviksy heidin kolmep kohtaa kisitthvaa ohjelucnnosizan, — Tima or. viimeisin valhe siiti kiistasta, miki sai afkunsa alitd kun . ohjelman tuan. 4] tuottajaa-ja ohjaszjaa puat- | ti viikenvaihteessa esil1Si ylldmaini- fun yaoslimuksen CBCn johdolle. Saatujen tielojen’ mukaan ‘kaikki tiotlajat vetayiyvat pois palveluk- geSla ellei heidén ultimsatumilyon- loisin vaatimustaan Hyvaiksyti .maa- nantai-iltaan mennessi, , . Halifax. — Vaikka CBCa johto- Kunta antot julkizen kannatyksen “Tash .unnissa on seitsemin pai- vai” ofjelman = rinnakkaisisantien erottamiselle, niin komitean uskp- taan kulfenkin Kalsevan, etta kaikki korkelmman portean hallintovirkai- lijat eivat ole suorittaneet ‘tehta- ‘| vialin kunnollisesti. | Niliden joukessa, joiden asema on tullut erittdin vaikeaksi “Tiss} tun- niasa on...” ahjelman kiistan joh- dosta, on CBCn. vacapresidentii ja engianninkielisen jaoston vleisliik- {Bud} Walker, keenhoilaja. H. G. joka on kiistan aikana joutunuil pu- ristettavaksi kahdelta suunnalta. Juuri mr, Walker,. cika hallintoper- laan alemmat pisenet, ilmoitts -Pat- rick Waisonille ja Laurier LaPier- rele, et13 heit® ei haluta endd mai- nitun chjelman isiinniksi ensi syk- eynd. CHCn johtekunla, joke kiyttl a paiviisesta Kkokouksestaan 214 pii- vii “Tass tunnissa on .. .". ohjel- man kiailfclyyn, omakeu kateanto- kantien, etti se ef val periiintyk mainitun ohjelman ystivien pairs: tukeen edessi.. Tassi yhteydessi on kuilenkin setitettly, etla ios Watson Ja LaPierre olisivat pelanneet kort- tinsa ioisin, he obisivat chkd saaneet loimenga takaisin. a Saatujen tietojen mukain johto- Funta olisi falunnut sasda jonkun- laisen &einon likanteen korjastni- seksi niin ettei se nayitdisi perddn- tymiselta .silia joidenkin korkeim-. pien haklintehenkiliiden katsotaan erehtyneen helmikuussa 1985 laadit- tufen omien sdantajensé nkkomisen hiuod psa. Kokouksen paalyliva jutkaistupsa lausunnossa vahvistefiiln mr. Oui- metin gerjanlainen lsuspnto, etl ko. rinnakkatsisantien erattamispia- tas oli lopullinen. . ead tunnissa On seilseman paivda” chjelman tuyotta- Halifax. —_ “fa Dougtas Leiterman sanal taulla CECn johtakunnan kekoukseen osal lislumisenss j4lkeen, ett han #raaa mainitun’ objelmang. palveluksesta, éllei CBCh hallinto vo) esitlid. pate- ‘| y¥éa.perustelua sii, mikst Watson. ja LaPierre erotettlin ohjetman rin- nakkaisisintien toimesta. Johicokunnan jasenet kuulusteti- vat viikon vaihteessa - Leitermania Hoin 345 tumtig. oo — “THs5a tunnissa an ohjelman toilnen - Ottawa. Seitseman Palvaa US On L sm: puheenjohtaja, Patrick Watson Sa- noi viikon vaihteessa pirlament!n - radio ja TY-asiain komitean kokouk- - sessa, eft3 mainittu ohielma menee my nkKhan, jos hints ja. ror, LaPier- rea ¢i olela takaigin sen rinnakkais- isan niksi. Mr. Waisen syytti, ett? CBCn hal- ‘into yrittia lopettaa kiistanalaisten ohjelmien .esittimisen, ja etti lai- toksen korkeimman hallinnan ja tuotiajain vilinen nen suhde on padtivnyt. n havinnyt | likaisen sotansa Jokainen paiva sodah jatkuessa Vietnamissa - alentaa USAn arvovaitaa maallnzeit silimissa "Helsinki, — Puhukaamme auoraan USA om jo hivinnyt likaisen sotance Vietnamissa. Sodan piittyminen nippuu sitd, miten USA liytia sil- (8 ulespiiisyn. Sodan boppututos rai- kesi iosiasiallisesti jo viime kesiina Sti betkesth, jolloin amerikkalais- ten eskalazatio sodan faajentamiseksi atkol, Sithen saakka sotea kaytiin Saigonin hallltuksen nimissd. Kuno siete Iaajeni, siti ef ole yrmarretia- vad vain aritmeettisesti. Sodan lwon- ne muuitwi. Sita tuli USArie ar- vovaltasata, sé oli. silloin havilty. Mielipide on neuvostoliittolaisen kan sainvilisen politiikan tuatijan, prof. H. M. Sverlovin, joka jo toistamiseen on luennoimassa kansainvdlisen poli- tikan kysymyksisti? Suomessa. Prof. Sverdioy pyysi kuitenkm, etta hiinen lausunloonsa suhtauduttalsiin kuin, tie- demiehen ja kansainvélisen politiikan tarkkailijan lausuntoon, Progroosin te- ko kansainvilissti kysymylaisii on monesti yhti epivarmaa inuin - sain ennustaminen. — Teillekin Juvattiin kivi, hymyilee rat Sverdlov ja ¥iil- laa ikkunasla nakyviiir sumaubarmaa: Se67) helsinkildissiahiin. = Kasitystiaia Vietoamin sodan loppe- ratkaisusta prof. Syverdiow perustelee seyraavasti: — Ei ole vailla merkityst, THIten maailma t#t# sotaa arvici, Toisaalla on jittildinen rajattomine mrahdolli- suuksmeen, Sen parisatatuhantisen ar. meijan tulivoima ylitlid sen amerikka- laisen armeijan tulivoimen, joka ¥. 1% 44 osallisiui 1oiseen maailmansotaan Euroopassa. Tatsaalla on kansa, joka on 20 vuatte taistellut vapaudestaan, enlinen sirlomaavaltio, jollz ei ole leollisuutla eika aseita. Iokainen pii- vi lamin sodan yenylidmisia koilu- tappicksi ja: arvovalian menetykseksi USA: Ile. Sotavoimien lisdaminen ¥iet- CLC:n 10. edustajakokous alkoi eilen Winnipegissa _ Edustajat suosittelevat “tottelemattomuuskampanjaa” tyonantajia sirssivia -estetuomioita yvastaan 3 Winnipeg. — Mennet asid5sa° 05- keleen pitemmalle kuin }airjestin | johto, CLCn-kymmenenteen edusta- juakakarkseen ogallisluvaé smiehet- suasittelival “maanantaina tottele- matlonuuskampanjan jarjestimisti esletuomidcita yastaat, | Edustujakekouksen lainfaadinnal- : lisen komitean. laatimassa phdliis- lauselmarehdotuksessa tuomittiiln es- tetnoemigiden kiytt} tyimaakiistois- sa ja kehoitettiin litttajisenili kiyt. lamiin Kaikkia laillisia keinoja tals- telussa estetuomiocila vastaan, mutta tim pidtéstauselmaehdolus hyljit- | tiin ja liketettiin “yoimistuilamis tarkolluksessa" jukalsin komitean tutkitlayaksi. Edustajat sanoivat,. atta ammatti-: yhodislyskikkeen pildisi jarjestai joukkomiltainen tottelématlomuus: kompanta. estetuomioiden kA¥LLGE vaslaan. ’ Edustajakokouksessa- “ muodostet- tiin erikoinen komissio, minka teh- tdyana on suorillaa kalkkikasittavi tulkimus CLCn roolisla, jarjestéra- kenteesta jne. Jarjestin presidentti Claude Jodoin sangi, etté kemission lehiavana. on tutkiz CLOn santa} ja jarjeslorakennetta sexi Sen | ts: kenielymuotoa. “l'itkimuksen vhlena ayyna on joidenkin 3 ammaltiyhdislysmiesten GClettamus, ella nykysan on “Jiian | paljon" pieniz ammattiyhdistykstd, J) noneensa hinelle puhelimitse: namissa ei tua ratkaisug, “SiH mith suurempl on armeija siella, sia sue. remmat ovat sotilaiden kuljetusten ja. huollon ongelmat. Kaikkihan on tue | lava,aina juomavedesté alkaen, USA: non liydettava poliittinen rat kaisu, silli soday jatkaminen el tuo ulospidsyd, Se erislaaé USA:n iiittolai- sistaankin, tuo sille -valtavia ulke- ett sisdpoliittisia yaikeuksia. So- Hlaallinen voitta voisi merkiti vain sith, ett USA: n olisi fyysillisest} tuhot - tava kansa, jota s@ e1 olis: pystynyt alistamaan. Sellaista ratkaisvahan et vai olla. Sodan lopputulcksesta - prof. Sverd- : lay ej ollut epavarma. -.. Mutta niin kauan kuin sota ‘ate kuu — ja taté olen Suomessa luennor dessani erntyisesti halunfut painostaa —-se on uhka yleiselle rauhaile koko maailmassa. Landreville sanoo- Howen puhuneen kaasujakeluasiasta Otlawa. — Ontarion -ylioikeuden. tuomari Leo Landreville sanoi ti: nian, ett liberasalipyualueen. halli- tuksen kauppaministeri, -edesmen- nyt £. DB. Howe soitt: hanelle 1956 ja kehoitti hinta ryhtymdén toimen- - piieisiin Juonnonkassun jakeiuol- Kkeuksien tiimadilts. Tuomar) Sudburyn pormestarina. Nyt tutki- faan siti, etta anko hin kelvallinen tuomarin toimen hoitamiseen saa- - tusan 7,500 osakelta Northern On- . . lario Natural Gas-yhtibiti sen fal. keen kun mainitty yhtid ssi Sudbu- - rysla luonnonkaasun Jukelucikeu- det. Tuamari Landreville sani, ett ennen puhelinsaiton saantia “hin Omaksut odotusasenteen kaasun jakeluluvan mydnlamiseen nahden. Han vailli mr... Howen #a- t4 on mengssa siellA Sudburyssa Iucnnon koasun jakeluoieuksien Juovuttamisen kehdalta. Miki pidkt- laa Sita?” Kuulustelut jatkuvat edelleen lua mari Randin johdolla, . 1p ihmist’’ kuol pyérre- mytrskyn nostamassa, tulvassa San Antonie, Kova ukonil- ma ja‘ Sade uhkasi maanantaina aiheutiaa KoillisTexasissa lishd wvai- Keuksta. Pyorremyrsky-sarja Ja sen yiieydessa riehumut sade alheutti vilton vaihleessa “wakavan tulyati- lanteen. Tulvissa on kuellut ainakin kyn- menen ihmists ja. omaisuusvahingst novsevat mitjooniin dollarelhin. _ USA. MENETTI 10 KONETTA VIIKOSSA | Saigon, — Amerikkalalset hyik- kiajat «ormenetilyat = sunduntelog kakel pomimlttajakonedia Pobjols- Vietnamissa, nostaco se Yhetysydl: tain ilmavolmien lentokonemene- _ tyksen kymmeneen vilmekelkula: heen 7 paivin alkana, - Amerikkalaisplirien tledonante “Jen mukagn se off Ybdyevattain | imarolmnien yksl kallein viikko Vietnamin adage, Sunnuntaina alas ammutut len- iskoweet olivat F-105 pomumltia- . fia. Nilden lentijat ovat katelexa, Saigontssa oleya USAn asevol- colen piallysto tledoittl éamalla, kerran dalsteluhassteen bygkkad- etta bist. eteenpiin e] anneta yk- aliyiskohialsia dietoja siité, mi- ten. yhdysvaltalalsla lentokonelia amopuitaan alas, Tahin méntessa amerikkalalset ovat Thmolttanest effi heldin ke . eigen oo ammullu alas ilmator- juntaiykistella maasta kagin — tai maogla ammutuliia ohjuksitia, Pohjole-¥letnamin. Hmavoimat antolyat Jauantaina etisimmaisen jilte, Neljitnista tal kuusitoista MIG 17 sulhkumootioriats lalste: . lykonelta ja viellikin. nopeampi - MIG 21 nousi ylis ja ryhtys talsie- ‘Tuun- fominitusmatkalla = ollelia amérikkalatsia lendokonelta: vou: taan. Amerikkaloistes tledonan- non mukoat Pohjois-¥ieinam, me- neiti kaksi konetia, - Pohjels-Vietnamin ilmatilegca on aikaisemminkin ollut joltakin yAleenotioja, multa thts cdelli- Mecd dlimataistelut ovat olleet vain vaban aikaa kesllinelth Ja miltel . vahingossa kehitlyneili yhteenot- tojo, Nyt nausivat Pohjels-¥iet- Wamin konect varla yasten antaak seen taisteluhaastcen byGkkiijitle | tuotlamukgellt- geka Landrevyilie oli silloia luonnon . “hfi- ; . i eee om ee —" =", om oy - . 1 er ee le Te A ene . ston Me . = one . . "ae eee ae a ey me et et tt rr, re re a ur et et ed ee Te . . = so. al - , . . Tete ae . . “ . a Tas 7 . . . 1 - =e ome"