jara ndytella osastia k: 13 pene. oli pak Nolalun toverit PIF. . ja alker — wites “ Snomeen Kurssi nk. 39.60 Dollarista rabetyakolat: | foc Isnetyksista sue $59.60, Sc. izhaty keeists ; $50.00— 559.09 aati, ‘He lahetyksiata gg0.00——599.99 ja $1.00 kat- kita $100.04 teikka sit #s08- taheryksrlth Sabkd- on kxolut remmilta : cand melzbety kaille $4.50. Torontossa ottaa rahavali- trisid vestaan 5. G. Neil, 957. Broadview Ave, Laivapiletieja myFdaan. Tieduttakan piletiiasioika. Vapaus Box £9. Suadbary,. (rt, ——_ = OO pidetiinpd mielessimme vaan nyt jotainen citi tayteidan silloin Wil- tim hall. “Bri paikkakmalta SIOUX LOOKOUT, ONT.. M- Siaux Leokeutin suomaiaieet fokeontuneina yhtelzeen joukkoke- tookseen Jausumme jyrkan pahek- smicemme Suomen porvariballituk- alle sen harjoittamasta ennenkun- Iumattomasta Faakamaisesta sor- meta Suomen fydliisia kebtaan. ‘We vandimme elta Suomen val- bohallituksen on vVilpymatti piiijs- tettard kaikki poliittiset vangit. ki- tgtusluciista ja annettava tydlai- Fite ac kohtelu, joxo heille thmisi- oa ja Suomen kanselaisina kuufun. Syyskuun & piivind, v. 1924, E. Malila, — . F, Hakola. J. Majonen. Kokouksen valitsemat. a, WANUP, ONT. Vekera huomautes kajkille lasten vanhemmille, joilla on kouluikdisia Lpsia Wanupissa, etté laittaisivat lipsensa “kouluun. On kerrassaan aiteeksiantamatonte velttautta maille momasalsille pith lapset poissa kow- losta keska itse meista meontkaan ti kpkene lapsilleen paijonkaan ope- tutta antamaan, englanninkielesta puhomattakaan. | Englanoinkjeli, on jo Fksistdan sist tirkeA tekija ta- min maan asukkaille eftq senkin waeksi on jo valttimatonta lasten vanhemmille hankkia kouluopetus fa lapsitleen kun sith -kerran on Fsatavana. . Henkaluutts meili tasin on tis}. la paljon teitten y.m. puolesta, mut- fa ¢] kuitenkaan niin paljan etta faasy koulolle olisi mahdotointa koulupiirissd asuville, Js koska kouluveret on maksettava hnoli- Matta slits jos koulea’ tarviteee it- & veronmaksaja tai+i, niin aines mi- ii siti on kun Japset eivat kay koolua, on vahinko nf&ille ‘lapsiile ittelleen. Englanninkielfa puhgvan Faestin keskuudessa. ovat he ylen- katsottuja ulkomaalaisia ja katkel- listen keljujen on heit& helppo ve- fa nenasti kun eivat voi itse kiel- teitamattemina etujaan valyoa. Tani kesini on tialla kulkenut miestj vaikka mist aati katsele- maseg “falapaarikallioita’’, - Joita ‘alla onkin runsaasti. Jetkut heis- lt ovat puhelleet etta Liutuleval- Mindessa aal18 aljetaan . irroitta- maan kived cikem runsaasti ja kah- dese paikagsa on jo tydt kaynnis- amaksi paivikel J QM Vibdoinkin saamme tidlté myds- yaati medal anit ° kin tien Hpi Conistoniin.. Tie on tlle silloin kuin a Parhaizan teon fila, ting kesana ine tulastaan, : - gypt Samal senreek . ain kun Glemmmt neet. - Fokamen ‘el espaal etta lin yacia ral | suuniaa zllo geke: ita OFF paattanrt “Ie ‘ain erityis en alusza 18 yt jarjestos oral ee nT pf palram . ta yleisol : rat FET “sth suinkaan saada, lavitse ashi, mutta kuitenkin jo ens] kesdnd. Sitten kai meiti knolettaa . Fordi Sudburysn, sensijaan. kun. taban ‘skka.on kuljettanat ©. P.. R ja bogingan hyvat jalat o*. | | Kirjeenvaihtaja, ee LADYSMITH, B. ¢, : Vapacden homerove 102 Webs: rs: Cornersin kirjeess’, jorsa teh. sean selvaa C. EP. 7mnen piirin fsayehiista, on mm, seuraava koh- hh: “Ladysmithin ogaste ob’ Icylla- “1 valinnet jublia varten’ avuata- 1, mutta hn loisti poissuolallaan, ‘edellen yhta ja taista, “veruketta “astonsa ja edustajakokouksen piii- ‘éten peitoksi, Kehoitan, . Ladys- osastoa valitzemanit {man "Meisiin toimiin . teva ) smavat . tayttak lupauksensa ‘o- tarmb oli vallitsevan ty6tto- . fae. ros exetclicen ja samatla keko pools-|tebtaviin, mita byvireg ce Hene- eclle.” Asin on yt ella tavella , eff mi kokonksesss joses Ladyemithin | tavinsS ilman nurisematta aR vatkin, aina olie) valirmeva sellai- fia toverelta, jotke tkyttavit teh- Olen onasto keskueteli avustajan fbettS-] sith periaatetta ¥rittinyt toteuttza misti Tmnmen piirin jublille Ven-/kiytanndsss niing coureriin, B. C., oli allekirjoitta-‘joica olen + oot sinca benkilé jota cellaiseksi a-' na ollut, pitking vnasina erkat) kun ee on meikalai- vostejaksi exitettiin; kuitenkin syis-iselle mahdollista, ia jotka ervat nyt kuulu takdn, kieltayryin ehdokkuudesta ja gis: henkilit, jotka ovat asicibin sind Ladyemithin osasto ef valinnut sa-jmiafrin lamminneita, kuten esim. nottoa eavustajan Jcten sellsinen! cResiijohiitla olluts Olisi muuten toivottavasa, etta Ottzizivat sel edustaia, tahi avustaja ¢i voinnt!cista selvan ennenkun menevat y- ‘Toistaz poissaclollagn™ ja sitd va-:leisin edessi | puhumaan. Taten temmin rikkoa antamatatta lnpaus- | valtyttgisiin harhaan jobtavilta viit- tann, enempaa osastolle Luin pu! tauksilta. lnee)lekaan. | | Muuten alen kirjoittajan kanssa seaman mielti sink, etth kwikkiin Maailmantilanne radikaalisen ammat -yhdistysmiehen kannalta katsottuna Askeicessi Hampurissa ypidetyssi|]pabantekona on se, ett& he ovat kansainvalisen kuljetustyolaisten lii- ton kongressissa esitti liten pid- ‘thteert Edo Fimmen katsaukeen yleiseen = kansainvaliseen teen, johon ainebirtansa puolesta on mielenkiinteista kaikkien jarjes- ‘yneen tyovieston icimintaa = set- raavien tutustua, Fimmen selostuk- 7e58a £unotaan, : I Kongressi osuu ajankohtasn, }o- ka antaa tavallista enemman aihet- +g tubtlia. yleismanilmaliista tilannet- ta. 10 vuatta sitten vallassacleva Jlupkka aiheutti maailmansodan, ja nyt talli kertae heidin edustajanaa ovat muutaman tunnin matkanpais- $4 meista, nimittsin Lontoossa rat- kaisemassa kysymvksii, jotka ovat jddneet sodan perinnéksi. Kun ming 2 vuutta eltten VWienin kongressizsa esitin ylelskatsaukeen konseinvalisesta tilanteesta, olivat toiveet tydviestille Raikkea rmunta, vaan ei suotuisat. -Poliittisella ja taloudellisella alalla oll taantumus jo alkanut voittokulkunsa ankaran puristuksen alaiseng. Halkanin val- lat, Kreikka, Btelai-Slavia, Bulgaria, Rumania, vendliiset reunavaltiot Suomi, Yiro, Latti, Licttua seka Un- kari, Eapanja, Italia, Puola ja. Saksa keikissa ndisan harjoitti sillom poryaristo kostapolitiikkan joko Ie- kipykiliin vedoten tai vakivallalla tahtoi. se, kostaa tydvaelle sen pelon ja haidin, jonka.se v. 1918 ja 1313 alkupuolen oli saanut kokea, Kasi- kidessaé - poliittizen taantumukeen kanssa kulki taloudellinen tgantu- mis. Kaikissa maissa kottti omista- va luokka kansallisesti ja kansain- valisesti polkea tyovaenluokan elin- tasoa mahdollisimman ales. Paikko- jen alennukset i0, 15, 20 245 pros., jopa enemmiénkin oli -kaikissa mats- sa paivajirjestyksess4. - MissRan 1 osoittautunut tyélaisilla slevan tar- peeksi yastustustarmoa estiikseen palkkojen polkemiset. Tydvienluo- myyden vaikutuksesta, vallankin korkea-valuuttaisissa maissa, tuntu- vasti heikentynyt. Palkkoja pol- kiessaan riensi porvaristo myos mui- ta tyiiehtoja.huonontamaan. Soa1- anslinen lainsdidantg jautul hyokks- ysten alaiseksi ja sinoa todellinen ja -huomattavin tydvdeniuckan saa- yutue, nimitthin 8-tuntinen tyopai- vil, tabdottiin jalleen poistettavaksi. Tama osa hyokkdyksesta oli. Vienin kongressin aikana viel& alkuastees- cann, Porvaristen toimenpiteet ra- joittuivat silloin yleisen mielipteen kiantimiseen 8 +t. tydpsivad - vas- Laan. Yieinen tilanne ei nyt ole parem- pi, vaan monessa suhteessa huo- nompi Jos luomme Katseenme ale noastian poliittiselle taivealle, nayt- bial ensin atlta, etta pilvet olisi ha- jaantumassa. Viimeaikaiset vaalit nihenttaisivat sentapalsta olettamus- ts. Sitdvastoin tadel!lisuus on asoit- tanut, ett tyévaest kaikissa mals- sa aina viime viikkojhin esti on al- lut vainojen ja painostuksen slaise- na, Tilanne ei siis ole sen paretm- ri kuin 2 vuotta sitten, oo, Tarkastakaamme !yhyesti eri mat- ta. Yenajin reunamaissa e1 ole huomattavaa muutosta tapskhtunut. Painvaetoin on FPuolassa’ tydvaen asema kehtena viime vuateoa huo- mattavast? buonontunut. Unkarissa vallitsee edelleen Hort- hyn herravali2, Poliittinen enem- pia kuin taloudeliinenkaan Jitke ei sielld voi menestya. Kaikki kauno- maalauksellinen larpéttely, Jats por- varillinen sanomalehdisti harjoittaa, yoidaan yksinkertaisesti kutnate si)- ia tosiasialls, etta ammiatilizszet ko- koukset sallitaan pitdi. ainoastaan poliisin vaivonnan alsisena. Unka- rin «omatkustava . ulkomaalainenkin saa- tavereilleen siellk puhua aino- astaan sind tapauksessa, jas -antaa niheéenss enfin polsin tarkastetta- _ Bomaniassa, .Bulgariassg, Eteli- Slaviassa ja Kreikassa on asema mahdollisesti’ vield Huonompi Kaik- Malla on -tyoliisim kebdistinat vai- tovercita, jotkaing karjistynyt, Vankilat on. sukku- = tilantee- = pikkiseikat Toverillicestt A. Kotila. Box 153, Ladysmith, B.C. : 4 Puclustaneet olkeuksigan. Kaiken- THttavat sastta- maan tyolaiset lain ja gikeuden yl kopuoleile. Italiassa on kaksi vii- meista vuatta ollut tydldisille yh- tamittaista karsimysten sarjas. Mar- raskubsse 1922 tapahtuneessa val- lankaappauksesss tulivat trolijsten Valnot ja hethin seka heidan jar- jest@thinsh kohdistettu vikivatta Jaillisekei systeamiksi. Tyévienjoh- tajat sielld vangitasn, heidin take- haan Olleet tyd)diset hakataan, pies. tian, murhataan — jarjestéjen OMmaisuus tuhotaan, sanomalehtien Hmestyminen estetaan, kirjapainot havitetaan, jirjestnt hajoitetagn, Yksikain hallitus, ei nekian, jotka ylistavat itsefiin kaikkein demo- kraattisimmiksi ja vuosikausia hal- yveksuen kieltdytyvat ryhtymasti mi- hinkéin kosketukspen Neuvasto- Venajan -hallituksen kanssa, eivit nekdan ole hetkedkddn Protesteerata Musselinin verist4 poe litiikkaa vastaan. Tama olkoon VaIn sivumennen mainitty. Espanja, jossa kaksi vuotta sit- ten Rnaytti, —!)tté sie taanturus olis] Hhaihtumassa, on nyt tullut sas uksen. nayttamdkst kuin Italiakin. fa mika ikdvintd, on Espanjan tyd- vaenluokka jontunut saman vainon Dhriksi kuin Italiassakin, HKenraali Primo de Rivers saatta; vailankanp- pauksen kautta sapelidiktatnurin val- taan. Tyivienliikkeen evapausy tulj pois pyyhityksi, a Tuskin vahermin hirveath on ti- lanne Saksassa. Tassd maassa, jos- S8 v. 1918 loppupuclella jg v. 1415 alkupuolella ‘niytt? todellakin silt, atta tyévaeniuokka olisi poliittisen ja taloudellisen vapau- QTL itaelleen, on tyoveenlitkkeen volma ja vaikutus kuukeusi kuy- kaudelta vahentynyt ja taantumuk- sen voima ja vaikutus vastaavassa miirissd kasvanut. Sama tydémiea, joka jo niki vapautensa saamurus- kon koittavan, nakee nyt, mitenkd jaetaan katdenlaista ocikeutts. sAn- kara olkeus, oikeammin sangen epi- oikeus tydldisjille — ja laupeutta, sormienlapikatsovaa gikeutta omista- van lgokan jaseniyle, Saattaa olla, ette: Saksasse ole vieli asiat min huonolla kannalla kuin Iteliassa tai jossakin Balkanin valtiossa: mutta todellisundessa Italiassa ja Balka- nin valloissa kaytectivan systeemln ja sen systeemin yalifla, jota kiyte- tin Seksasea,. on vain osittainen ero. Mysskin. Saksassa porvaristo kostaa tyavaenluckalle. siita, etté se usxalsi hetkisen horjuttaa or- yaTisten luokiaherruutts. Taantu- mukseliset jouket aseellisesti ter- rorisoivat tyivdenlithettd, ioisin het- kin avoimesti, toisin hetkin verhot- tuna, hallituksen ja lain turvissa. Nahtavasti ef Saksan tyovadenluokal- la ole voimaa eiki mahtia menestyk- gelli tata kaikkea -vastustaa. yoittanut Vela 41 ole .muissa Evroper Inaisse elka maanosissa poliittinen asema THin huoencila kannallg kuin edeliimainituisga ntaissa, Mutts muissekin maissa, kuten Ranskasse, Tshekko-Slovakiassa, Selpiassa, Hal- lannizes, Sveitsissa, Skandinavian maiaza,; Englannissa ja YVhRodysvalloigsa esiintyy taantu- muksellinen ja fascistinen eélement- ti yha réyhkedmpindg. Vaikkakin fascismin pikaigen vallenkaappauk- sen mahdollisuug kaikissg malssa €1 ole yhta euwuri, tekisnat tyolaiset sutren virheen, jos pitaisivat tnon yaaran whhapatéisend. Jeka tapa- uhsessa ef tyOvaestollz ole syyta lotta Sik otkeudesta, vapaudesta ja demokratiasta, joka heidan osak- seen on tullut, kun on koluntt kymmenen vuotta maailmansodan puhkeamisen jalkeen, Se Mina tiedin, etta nama havain- toni ¢ivat-saa jakamatonta hyv3k- aymista osakseen. Tyovdenlikkeen sisaiig-on vahva virtaus aptimierti- caen suuntaan. Sanotgad: kaikkein vaikein aika on jo koettu, teantu- moksen sika: an chi, demokratia on jalleen voittotsa, Pernsteeksi [tavallassa. [sille vedetGan se tosiasia, etti viime roillaan ‘tyolaisia, ‘joiden. ‘ginoana |aikeina suoritetat parlamentiivaalit Jinistunut Set palkkatasoqan vastaan. ajatelleet hityhsella, kottaa Saksa tivitamiain maksausuo- ; Titukset, jothin se Versaillesin sopi- mantaisen .fascistisen vallankarppa-! muksella olj siteutrnmut. Useammanh a a re ~ = toa oh oe a lea pee, ee me eee Pe pe ea ee tl et ae Lia pee Se er a Tiistaina, syyek. 16 p. — Toes, Sept. 16th, 1924 Useisss tiaissa olivat demokratiaile| Tallaizen skeitvumaizuuden jal- ™ an ty we - hor — E me ee a yt aa see i Dep le el Sa a gt tee Be ' . . . . . . id Seen keuppamasilran perehtynyt edulliset ja etii taantnmokeeliise: /keen ei ole mitagn ihmettd sciind,|benkild, joka ottaici selvan kalan- POMVEriton edurtaint ovat ferjay- (etl ensimdinen brokkays & t. tva-,vientimahdollisguksista ndikin maj- tetyi ja beidin sijasnsa ovat gstg./aikaa vastasn tapabtui juuri stella, bin, tekisi tunttelia tunnetuks] je /reitd f Reet miehet, jotke eivdt ole ajinogs fiivad Sakean +teollisuuden - bsrjoit. | suunnittelisi ven tin, faan edistyemicticif, — favjchallisig, (tajat Fovdenliikkeess’ muka-:vean vielipg monessa tapsuksessa/pistimien spua. meidan omista riveistimme lahtenei.} Forvet oadottaa transkelaisten ! ji . a a . =n . oon ' 1 . . . . . oe ee 7 or a Ba a ae. ge re. yy ‘= . = 7 hallists kulkus. Kertojamme ef koitenkzan gaannt tietig oliko tole Metopanty minkdanlaixia manbire- tahtagatyan opettatiinessa, mutta joka topauksessa olivat root- | Silakan jalostamiseksi on samoin‘sslaizet porvarit thestuksisszan, ama~ efdotettu ensi vueden menoervicon! dessagn vastaanotiaa nim Etta suurteollisuuden harjoittajat!otettavaksi 220,000 markan miiara-|yjersita. ‘a J8 nithin wield lukeutuvia. Fans. /4isissa msitsa ryistiessian tyiva-iteha, ja seuragvaks] vuodeasi 30, kassa serjiytettiin Poincaren hallj-jeli sen aiksisempia saavutuksiaan /0@0 markkaa. Ndilla varoilla on ai. | . tus, sijalle astui Herriot, joka oe ead e taydelhisess1 = ywsimielicyy- relmalleen san sosialistisen rykevin bannatuksen, 2Hf! Vaaleissa kiyvin samain, Hyokkays . tyovaden alkkatssoa vVastaen, joka kakst wuotta = citten volmakkaana e#lkoj, on jatkunut Eautta linjan- tyoraen NYE Askel askeleelta on karkigeg meaissa tayty- BPera&antya. Monizsa_ ta- pauksissa on palkat, verrattuna ko acnneihin elinkustanntkeiin, alem- Pang kuin ennen. sotea.. Vaste 14- ‘tan vuoden atkhana on tydldisten pysahdsttas hrokkayk. Siipait- “1 Englannin tyévaki saavutti suur- ten ja mahtavien carannuksiskin yalkkojhinsa. slalinen Jaineaiddnts on edelleen katkijalla huonentunut- Ennen kaikkea hydkkdyhkeet & tunnin tvé- Palved vastean, joka kaks] vyuotta sitten alkoi, on kaikisse maizsa spa- vuttanut tuyden laajuutensa. Useis- fe Wiaissa on porvariston jo onnis- tunutkin kiythnndsti poistaa & t, tydaika. Huolimuatta Washingtonin konventiosta, huolimatta sen rati- iioimisesta, huolimatth porvariston ja heidan hallitustensa valoista ja lupauksista 8 t. tyépRivin noudat- lamisesta, joita he siihen sikaan tyGldisille antoivat, om & t. tyoaiku nyt Uséeimimiség masse vain jon- kunigisena perustana peperilla, mut- ta kéytinnossa an porvarists sen rikkenet. Timin yhteydessa tivtyy wiltata sythen hapealliseen peliin, jo- ta. kansainvilinen kapitalismi, erite- ten sen saksalaiset, rangkaleiset ja belgialaiset eéduskajat tydvientuo- kan, Ja eritoten Saksan tydvdenluc- kan kustannuksella Hubrin alucen iehitysasiassa peélasivat. Edellisi- hii woosinn jo oli Jikttblaisvaltojen taholta uhkatltu Ruhrin alueen oite- tarkoituksella siten pa- lakkajen avutle Sa. kerran olj uhkane jaanyt ‘vain ubka- ukseksi, mutta vWime yuoden -alku- paivind Ranskan ja Belgian joukot solavarustuksissnan . astuivat Ruohrin alueelle michittden sen, ja kansain- valinen tydviienlHke, joke aina on VYastustanut kaikkia vieraiden aluei- tals Bita )=6 estii- joka wmwyt kansainvalrsecn oscittautui ¥voilmattomaksi mH#an.. Saksan tydraki, tons) pettyneensa tydviestin -apuun, uskoai taas — ties kuinke monennen kerran -— omizn porvaristoonsa ja mucodasti sen’ kanssa yhdesso kansallisen .vas- tarinnan mpahan hyokkaijia = vas- tran, tullen taaskin netetyksi. Kug- kansimgarin piti tyévaki ylla passii- visto vastarintaa, Kyimenet tyo- ldiset maksoivat tiimdn . vastarmnan elamallaan: tuhannet tulivat sen johdosta tuamituiksi vankiloihin ja kymmenet tuhannet ‘warkaitettiin asuinpaikciltaan, Sama porvariste, joka jirjesti passiivisen- vastarinnan, samat tyoinantajat,- jeiden eduksi tyavaki niin: uhrautul naytti cikean karvanaa heti, kun hallttus #1 «nai voinut tata hommaa raheittaa. Ty6- wien apuun turvautunut ja ailta pyrtamanss eyvun saasnut porvariste kadntyl het passlivisen vastarinnan naatytiya ranskaleisten kenragiien pudleen sopiakseen heidan kanssaan 3 t. tydajan poistamisesta ja iO t. tydajan aitkaansaamiseksi, samalla heti pyytien ranskalaisten ja belgia- laisten pistimien apua silta varalta, jos tyGlaiset eivit vapasehtoisesti Juepuisi §-t. tyoajasta. Kun ranekalaiet kenreslit eivat tihain suosatuneet, sulkivat saksalai- set tyinantajat tehtaansa ja kaivok- sensa seka heittivat kymmenia tu- hansia tyomiehid maantielle. Ta- man he tekivat avatakseen tyopaikat vasta sitter, kun Saksan’ tyovaki sunstiu. 10 6 tyonpaivain. Testleen ottivat he verukkeeksi sen, ett& Sak- san teolisuudelle ei ilman ata ole mahdollista ottaa jalleenrakentamis- kustannuksia euoritettavakseen. | Edeildsanotusts - ja selviiad, ‘etti Ruhrin alueen michitys tapahtui sen jalkeen, kun siitd ensin of Sak- ean sturteciiisuuden kanssa sovit- tu, seka se oh mandéveri, joka keb- distul ensi sijassa Saksan tydve- keen ja sitten tyOvdenliiketta vas- taan, On tietty#, etta talla va- lin kusllut saksalainen teollisuuspa- hatta Hugo Stinnes jo marraskuur- den mizchityksié, hetkella ee eT ae a ee ce Lm te ee ee eee et ee desed, on horjumaten totins, stimojn- raenluoskan voimain mirtamists. Transkalaiset kapitalistit annistuivet- kin. Paperilla on Saksasss & 1, tya- paiva. Todellisuudesss on siith mo- nezsn feollisuudessa lucvuttu teke- milla tyStq yli & tannin paivissé. Tahin viitaten vaativat porvarista ja sen hallitukset muissakin maisaissa & t. thoajan poistamists. Terivis- it sattuyvan esimerkin asta antaa Peola. Melkein samalla hetkelli, kun Puelan hallitus ratiiai Was- hingtonin kanvention, pakoitettiin Puolan Vla-Slesian metaili- fa kei- vestvalitsat tekemadin 10 t. tydpii- Vaa.: Seliletliin vain, ett, FPuolan teallisuus ei muuten vai Saksan- kanssa kilpasills. hun nyt jo Kkaikissa Europan tasis- PR On Baljon tyottoniyytti, ja on todistettuvissa, eftii teollisuus kul kee pikemmin .tustannon supistusta euin sen kohottamista kehti, niin on & t. tyépdlivin’ poistamigen tar- kojtus selyit, Pakallisella ylityalls slirretian jo alunperin ofa taakasts jonka maailmansota, niin voitlajille kuin yvoltetuillekin — jopa useim- mille puolueettomillekin muille an aineuttanut, tydvaen kannetta- veksi, Siten hivitysten Ja kustannukset saadaqan: vahitellen kokonaan tydavienleokan maksettayakss. Samanaikaisest] hul- Ittsevet Juokat, mydskin voittnjn- Massa, ovat tiysin selvilla siiid, et- le) yoitetiujn yksin voida +iuriciden teoista sy yttin, iath. a Be Suomesta. LAVANTAUTI RIEHUU IMAT- | RALLA | . Mainittu) tarttuva kulkotauti on jo Tahes kahden viikon ajan raivon- nut Imatrello, etenkin koskella tyds- kentelevien stihkélaitoksen roakennua- tyolaisten keakuudessa Stitolan kn- sarmeti{a, jossa paraillann on 16 Ia- wanisutisairasta. Tandintapauksia on mydskin sattusut Tainionkoskel- ln. «= Mainituilla kusarmeilla olevat sairaat sathastavat kotonagn, paitsi yksi, joka on tuotu -Viipuriin lia- Ninsalraalagn heideltavaksi, allen nua toiset kaikki mith puutteell- Siintan hotden alaiseno. Liikiri to- sin on kiynyt kolmisen kertan kun- kin lyona ovelta katsomassa ja sai- reanhoitaja kuumetta mittaamasso. Sting koko hoito! Mihinkadiin toi- menpiteisiin ci ale ryhdytty eairai- den eristimiseksi! terveiden parista, joten tervect ovat mith suurimmas- sa Voorussa tartunnaille. ‘Terveydenhoitovirsnomaislen tuli- st mith nepeammin ryhtya toimeti- piteisiin sairaiden eristamiseksi jo kaattan: heiddat tarpeellisen haidon Alaisiksi, Nykyoloissa Satrast, kon terveck perheenjugenct ovat tydssd ja kdyhyyden téhden ¢i, kannata pi- tis hoitajas, ovat parade kaikkes hoiten vailla, yksin, useinkin tpien- ten Jasgten kanesa. Kun kasarmeis- sa, joita on kaksi, astite 64 pernhet- ti ja suurimmalla osalla on asutta- ¥Yanaan aingastuan ¥kei hyone, niin on selva, etta taudin levenemiselle ovat mith parhaimmat edellytykact. Mainituilla tyéliin#autuskasarmetl- la, Jotka omistaa valiio, olisi asuk- kaiden khinnitettava terveydelle vaa- rallisten epikahtien poistamiselle paljon suurempag huomiota kuin mita mille najhin aati on suote. er ——$§$ ff : PLUOGLUKKAINVIENT! eKeskisuomaiainens on eraéltd prolukanviejalta saanut tiefhk, etta puslukkainvienti Suemesia tulee Hind vuonna olemazn aikea vilkus, ehka yhta vilkaa kuin wv. 1924, jolloin maaste Vietlin puolukeita runsaasti C0 miljognan arvosta. Kuten tun- nettua, suontautuy puolukkain vien- ti yKeingmaan Saksaan, josta kasin nvtkin --~ varsinkm .Lontoon neu vattelujen jilkeen —-- on saapumul runsaasti tiedusteluja: Ja ototarje- ukvia. Viennin rahoittajia on Ja tulevat enticet pualukdain viejat pi- timidin huolita, etti tata melke huo- mattavaa vientitavaras saadaan mah- delisimman paljon kootuksi ja maasta Yiedyksi, tictad Iehti. eee * SILAKKAKALASTUKSEN - EGISTAMINEN Silakkakalan viennin tehostamisek- si on maatalousministerigOn kalata- loudellinen osasto. keboittanot ens vioden valtion menoarvioon ntetta- vaksi 106,00 markan miadrdraha. Tarkoituksena on iihettag valtion puglesta Viroon, Latviaan, Puolaan, Bulgariaan ja Rumanisan hkalai- . ee "4 a oo we ere ee ee el ee ous 7 "1 . can ee ey wre eee, komus ryhtys tekemiin keokeita sila- kuuluizi= eee PIMENTOJEN LAPSET hos eras Domantsin kunnaflis Kan valmistamisesta mahdylhisimman | kodin hoidokki, kuuromykka tyttd- valmistyksoesta -Tankatta on halli-{koin sekin, etta stinf taimeses ajai-|jalostettuun muotogn, lahinnd her- nen, meni vustaksia “Us kokenaan sosialidemokraateilitp jleenrakentamineny on vain tekosyy, /meettizesti suljetuihin asticifin, 83- kunnalliskodin Ructzissa ja Belgiassa ennustersanija etta Rubein miehitykeolla ei tar.) malls Kkotkettelevat kokecet silakka-jyaan me : koitettu muuta kuin Saksan tyd-!madin taltielemaan laheisyydersi = olen {saan, hop sinne kenenkdan Kauppatava-+huomaumatia hoidakki Antti Bytti« } rake] ja slakan ykeinkertaisia s20-jnen, joka kuristamaila tyttasen kur- -Tassi Jitttoutuneet saksalaiset ja; laamis- ja jelostamistapoja, ee . .TORNTON-_HAAPARANNAN .. | YHDYSRATA kaupunginvaltuuston ka. Tarion i I f eusts @4fi hunti huutamusta apa, sarialtla sttoritiqen hint kohtaar ranan vikivallantyin, Hytiinen oo. Wat toisten honlekkien kanssa tyis- Kentelemassy likelin tapshtumapasik- Kouksessy csitettiin rautatichallitok-lgan ja huomattiin hinen potssaglan- en KITje, mss rautatiehallitus il- psa Vastn sitten, kyn metsarté kgul- maittaa, ettel se ole voinut Aywik-[tiin antoa inti, joka johtui tyton sy valtuuteltujen tekemia ehda-lig Hen kamppotlusta, tusta Talldin rivi- vhdystadan ally menneiden! qettya apuun, ali HM, jo ebtinyt sue- maiden vuokran korvauks¢sta, VGA" |rittua ruman tyansd. Tyttinen taij- hyvikssnecensa vilbiysmigsten chdot-jinjteteiin Wak-ariin, joka #i. voinoe toOmansapimuksen, josta - ehdotuk-| muaute kuin todeta tapahtuman, Hyte sesta kumypukin puali on walittanut [tines vangittiin ja on hiinet Tuashitet= Waasan maanjako-ojkeutcen, Valtuusto puifitt) jatleh rahatat- mikarndiarin agiaksi tledustella ruu- 1atichatlitukselta, cikG se vieli ryh- tyisi #siokin neuvettelomaan, asi kun on kiirecllinen syysti, ¢ltn ose- npealue tulee ens) yuoden alusta luettavaksi Kaupungin’ salueesren, jonka vuoksi Kaupungin pith hank- kia astmnkeavan Uudelle osalla vah- Vista. ———— RYOSTOUMURHA LIPERISSA Askettim Myagtettiin Liperin pita- jun Ristikylissi torppar: Hirvosen torpan luota, Wain 34 m, piiassh tor- nosta, miitinemistilassa oleva nule- hen ruvomis, jonka pli olf kokonaan veren vallassa. Vualnaja tunnettiin Liperin Taipnivella asuvaksi lankun- kantaja Feodor Romanovikei, joka olf eriiing yinn kadonnut jilpetio- min, Fewlor Hamaney oli 32 vue- den jkhinen ja jiitt) jijkeensit vat- mon ja 3 lusts, Han ali tunnettu hiljaiseks: micheksi, Syntyisin off hiin Wiennn-Korjolosto, — . . Kaameasta liyddésth imoitettiin heti Liperin nimismichelle G, A. Kor-. hoselle, jJaku pitt asiaste tutkinnan Histinky iiss, ‘Kuultiin kuikkioon 10 todistaiun, jolden todistuksieto Kiivi-selville, etté Kvarcas oli ryde- tomurha, Epiluulot tihutydsti kob- distuivat tyémiew Mikka’ Monoscen Liperin Leppiiiohdesla, jonka = nimis- mies on piddttinyt. Murhatun Ro- manovin todettiin olleen kuolinyd- niin humalogsa jn seurustellecn tyvim, Mikka Monosen kaoners. Ro- manovilla oli tapohtuma-alkina mu- konoon usejta tehansia murkkoje, Hiinen lompakkonaa léydettlin tyh- jina noin kilometrin piidisti rou- niin MiytGpaikalta, jorta paattien murha of ilmeinen ryéstéimurha, Piditetty Mononen kieltiii syyti- syytenail murhaat, ° | | Sole OULUN KAUPUNGILLE 6 MILI. MARKAN LAINA Sisdastanministerii on vahvinta- nut Qulun Kaupungin vultuusten vii- me toukokuun 20 pni tekemit piii- tikeet ottan 2 vuctta pitemmikai njaksi ulkemaincssn rahalajisea lal- nan, janka migirii teakettuna loinoo otettucasa kdyvdn rahan mukatn, anisi noneta korkeintazn 6,000,000 muirkkaon, kiytetlivikei albhkélul- toksen laajenpukecen, sdlamaroken- nustilhin;. vesijohtolaitoksen raken- tamiseen, ackd ndiden varojen hunk- himista varten lifttya erdiden mul den kuntien. kansas ulkomacloinen obligationilainan ottamiseksi vika- maoiexessa orohalajiasn = korkeintuan 306,000,000 markknaa Suamen rae hagssa vastnavaan méirdiin, villi vox tuulla. ja neudattacn niitii . tarkem- pia midriiyksiii kuin vultuusten pila- ton eishltag, | Samoin on sishanathministerid sa- mana pdivdnd vahvistanut Kajawnin kaupungin valtuuston vilme tauke- kuun 2) paiving tekemin pédlokecn liittya ecdellakerrottuun . obligatalo- niluinahankkeca¢en ottamalia kaksi yuotta pitemmaksi maksuajekel kor- keintaan 16,000,000 markksan notw- cevyan lainan kaytettivikel konnal- Jisketia, kangakoulurakenntsta, teurastamea, Palonsemaa fa YCAI- tornin veimulaitosta, vesijohtolaites- ta ja eahalaitosta varten, _————— SUOJELUSKUNTALAISIA RUOT- SISSA VERIVUODEN TEMP- PUIHIN Y¥LLYTTAMASSA Jokhu uika sitten cli Vaasan rut salhinen euojeluskunta tolmeenpan- nut meriretken Ruotxiin. Tardes- ai lebtarivermusca ollen, elivat o- sangltajat kait pdékttiineet niayttas ructealaisille Jahtariaineksille = mi- tenka kuritusta tarpeentullen voi- dean toimeenpanna. Ainakin tekai- sin tulleasa cli erizs hetsta -—- ve- turinkuljettaja muuten ammatiltaan _. kehuskellut, etth viel sita ¥ol- maa VWaesaesa liytyy vaikka vahan muuanpnekin pzin- OF kertenut mySskin, e¢ttd Rueteisxa “pelaut” Jakkoijevat. pitkin Norrlannin joki- laaksca ja yrittavat esta tyen. rau- . en eee Se hemikiun kuldessy pantu syryttee- seed fuopuinukeesatg yhiecns§ 660 mijesti, jo 2 papki. SBD a _ . . er) . . .- . . cm ee ee ee lu fiiinin Vaonkilugan, rif] KIELTOLAKIRIKOSTILASTOA NSTtemmin | Yalmistuneen TMukann on Turun tilnstor Gifnisesi = vilme Seyltetseen punnuisin an allué Wiltuan 20 yuotty nuorempia TT miesti, 20—29-yuatiqiin #74 mica li jn 15 naisto, $0--49 y. 170 mies- th ja o notste, 30--50 vy, 1)]4 mies- ti ja 4 naiata, vohintilin 6$-vuotiat. [fa £3 miesth. Koko joukosta on ol- jut noimattamia michid 306, naisia IZ, leskii tai ¢cronmeita michil 53, nisin 6, neimisivaa olevia 20] mies tdi. Muista = kieltulakirikeksisto |= on ayvvtteescen panty yht, 129 miestil i 130 noista, joesty Joukosta wibon valmistukeesta 4 micaté, maahun- tugnnisty | nainen, kuljotuksesta jo ¥araostosaapiddosth 102 micstd jo §. noista, myynniatii ja Johjoituksestu tL micati ja 4d noista, mutate kicl- tolokirikeksistu 5 miesth. Salapolt- limoits on huvitetty J, vikijuomia tikuvarikoitu. t044 tras Je kon. detlu moahin 33 litres. Viipurie [iani, Vitme heinikown -kuleeeso on Vil- pucin Niliniasih agetetio jucpumuk- $Cnta 6 sayytteenecn Mulata kieltelakirikaksleta asctet- ‘iin ay¥tteescen 240 mienth Jo 1 huikta, yhtcensi 263, nimithin val mistukeeata & micsti, kuljotuksests: Ja voruslovsipidostn 208 miesth sq- ki 9 nuleta, yhteenal 217, myyne nisti Ja Jakfoitukseeta 20 miestii fa i noiste, vhtecnsi 24 sckj, mujste | rikkomisinta 22 micath, Nilistil eyyt- leescon oMttetulsta olf. 20 vuotto . nuuTemnpia Li, 7 Kuukauden alkono otettiin taka- ¥atikkoon 2,815 fitras apriitii arkil ? Jitroa imiita vikijuomia, yhteonsi 2,804 Iltrag sekii mashon kaadcttiln 75 litroa., | . _ es, Kuten edelliolevistu kicltolukirt- kustilustolsta. niikyy, on winavllltlve yh loajenemaan pin. Olisi tasigan alku ryhtyii valtion, tahelta niin tep- siviin kelnajhin, otto moohan ¢i son- taisi pirtua kuletetuksl jo etti siti hurjedttoville midsittSiain $= matdol- lisimman korkea tanguiatus, iiman vuimakkaita je tiysin tarkeltustagn vastuatia taimenpiteiti ei kieltalaki merkitee mithin, — Yllittdvina tu- levat titd taustan vastean acllulset fuintulkinnat kun cxim, cikteusekonse- lerin «6Faloheimon-jutussn = =antema, Silla tavalla ei Jujiteta kieltoloin- Yartolein tyoskentelyi, Ja ae pitut- sj kait allo kaikkicn viranomaisten mittaputna tiisad tirkelignh asiaaxs, ee eR HOVIOIKEUDEN FPRESIDENTTI ' ALEKS! RAPY SYYTTEESEEN JUOPOTTELUJUTUSTA Aikaiecn kewiill: piditt; Helsin- gin polit kadulla erian humalty- Neen Rherraamichen ja yo) hinet enni- miisen polisipjirin sagemuaile, jonks pebnoila herra, Juke kuulusteluese mnitti -olevanka Turun hoviciken- den presidentt] Alfred Alekst Kapy, Rai vietthi Yona. Syvtetti: khorkeug lainiukijow vastaan ef kultenksagn nuxtettu, vaan tienee ylemmiia pelii- stjahdun tahelta welitetty asia