: . ; . Tai vaaratilanteesta a . oe : “ Se — i aati alia bead oe > ae + ¥ * Pa eat 'y oo" i em om orm, aoe ct “0 1 : J ' eos . =. omer at 14 a ' a ; OF. FINNISH CANADIANS / Batabtished. Noy. 6, et Eorroni Wi, EKLUND | : | _ MANAGEAL . SuKe ARLHS: OVeice ane, Boronia $7443 64 | Published thrice weekly: Tuesdays. Thursday and Saturdays by Yapaus Publishing Co. Litsited, 100-102 Elm St.. West, Sudbury, Ontario, Canada, . | Malling address: Box i : , Adtortising rater upon sppiieetion, translation tree at chatye | a nee Oe cee payment ot patet hk ” a for. payinent of postage in gaah. as ~- CANADIAN LANOUAGE PRESS: 1k " : mA cose i 0. a) pa ‘| vA PAUS us Ks] 1. $11.00, 6k. } “E1150, sc Lahi-idan. viimeaikaisia. tapahtumia seuratessa. tulee pa: kosta ‘mieleen yhiadlta, ettd tilanne on .viimeaikoina suuresti'— - taas jannittynyt ja totsaalta, atta [sraelin hallitulsen hydkkaa- Tl Wikopolitiikka an tullut niin imeisekst, etd gen parhaitten ystavienkin . on pitinyt tuomita Beirytin lentokentti vastaan. -- tghty hydkkays jne. Kunden paivan sodan” aikena vuoden. 1967 kesdilmussa TIsraglin hallitus sai joko avointa tai. taktillisja tukea Jansi- mailta yleens{ — Ranskaa lykuunottamatta. Beiruitin lento- Sa 6 kenttai vastaan tekemansi hydkkdyksen yhteydessi Israel 7 - subi kokonaen eristettyyn aseynaan. Nain pakjon A tilanne selyinnyt Israélin hydkiciyspolititkan kohdalta! . Israel harjoittaa kaikesta huclimatta hyakkiys: ja Srsy- _tysohjelmaansa Wthi-idassd. "Tel: Aviv uskoo ibmeisesti vieli- | nds : ‘| muinen. Edeilytykset kehityicselle: ei- vat ole monessakaan suhieessa edes tin ett) sen takana olevat “suuret yativat” ovat valmiina. ti 7 Kan tuillen antamaan apua Israelin hydkkaysohjelmatle. Toisaaléa israelin hallitakseyta on ‘uliut darettoman arka ee shopienusta YKin- peruskirjan siidaksifi tai yleensi arabiaisten oikeuksia, [sraclin hallitus.ystavineen yrittaa lei- mata kaiken ulkomaisen arvostelun . ‘Juutalaisvasteisuudeksi”! Kum esimerkiksi paavi Paavali arvosteli Israelin asevairmien — . _hydkiiysta Beirvitin levtokenttai vastaan, niin-se oli Tel . .. JAvivin mielesta muka “juutalaisvasiainén”. lausunto. Kaiklda niiia, jotka ovat tavalla tai toisella arvosteHeet Israelin taman . _. fuosta suorittamia arabimaiden pommituksia, on letmattu s Sut rpita kidelta “juutalaisvastaisiksi”. Tamaé on luonnollisesti yhti. kaukana todellisuudesta kuin oval _vautikse: ‘amerikkalaisvastaisuudesta” silloin kun tuc- ‘Mitaan Yhoysvaltain likainen sota Vietnamin kansaa vaslaan. ” WSAn hyokkayssotaa Vietnamissa ei ole jarjestanyt Yhdys-_ |: - -ypltain kensa, yaan ser nylcyinen ‘hallitus. Tosiasiassa USAn. - hallitus on jarjestiny? tamn likaisen sedan sen paremmin Yh-- _- - @ysvaltain kansan kuin kongressmkaan lupaa pyytamétta. Sil- loin kun arvostellaan Yhdysvaltain nykyista hyokldyssotaa _ Vietnamn pienta kansaa vastaan, ei arvostella Yhdysvaltain | kansea, vaan sita hallitusta mika on mielivaltaisesti-painanut_ sotatohjelmansa | perusteelia Yhdygvaltain - kansan hyvan al- 7 men ja maineen ‘lokaan. - Sama. patee Israelin hydkkiysohjelman tlimoilta Millan. keinolla ej voida leimata sen paremmin juutalaisvastaisuudek- si kuin israelivastaisuudeksikaan sita Kun arvostellaan Israe- - lim nykyisen hallituksen sotaista’ ulkopolitiikieas. mika wilee _ajan mittaan piheuttamaan chk arvaamatanta vahinkoa myés . Israelin kanzalle, ellei tala a hy Olkicalyspolstiicaa: lopeteta ait: | qaan. NELJAN VALLAN PONNISTELUT | toliitte, Yhdysyallat, Britannia ja Ranska — ovat. ryhtyneet newvottelemaan keinoista lahi-idan tilanteen rauhoitlamiseksi. | Ranska tmoitti jo vitkko sitten perjantaina, etta neljin suirvallan on otettava hoidettavakseen rauhan palauttaminen Whi-itdin. “Meidin mielestimme neljin ‘suurvallan valisten keskcustelujen on jatkuttava ja edistyttava turvallisuusneuvos- ton pysyvien edustajien kesken”, sanoi Ranskan tiedonanto- Inimisteri Joel le Theule Pariisissa hallitiksen kokouksén jal- = keen Hin painosti siti, etti YK:n marras/ruussa 1967 hyvai- syniin paitéslauselman mukaisten rajojen olisi oltava “asian- Tpykaiset”, toism sanoen niiden olisi oltava turvalliset ja ne alisi tunnustettava. . Yhd laajemmalle onkin levinnyt kasitys, ett vain suur- valtain, nimenomaan neljan suupen ja erikoisesti Yhdysvattain . ya Neuvostoliiton valinen yhteistoiminta voi nopeistuttaa [ghi- idan poliittista ratkaisua, mika olisi samalla pysyvi ja oikeu- denmukainen ratkaisu -kaikille osapuolille: — . Sen vastaehtona olisi tietenkin se, e1t4 lahi-ité teimahtaa trudelleen Sodan liekkeihin, mitkd voivat vets3 mukaansa toisiakin maita ja lopulta ehka koko maailman. Kun Israelin ulkaministeri Abba Eban sanoi viikko sitten Tel Avivissa, etta Israelin hallitukselle kelpaa vain Israelin ja arabimaiden suc rat neuvettelut — etka neljan suurvalian kekous, Tin han leiktai asiallisesti pulhuen sodan lieketlli. Vaikka asiaa ei olekaan virallisesti vabvistetta, niin mo- net merkit viittaavat siihen, etti Neuvostoliitto on. ottanut - aloitteenteon lahi-idan ‘kriisin poliittisen ratkiasun hyvaksi ni- ~menomaan Turvallisuusneuvoston Toarrasicuun 22 pn 1967 hyviksymiin paitislausdlman pohjalla, — . ¥igisesti kisitetQan, ett@ mainitiu turvallisuusneuvoston “| om _- piéitdslayselma muodostaa. nylkyoloiasa ainpan. realisen Poh. jan labi-idan iriisin ratkainemiseksy _ Sen makaan Jsraelin on vedet iva —kaildki ase VOINANsS | pois niilté arabimaiden-alueiita, mitidi se valtasi vuoden 1967 . Sodassa; sting veaditaan vapaata laivaliikenneita Suezin Itana- valia ja Aqaba-lahdella, seka arabiaispakolaisten probleemien “oibeudenmukaista ratkaisua”. oo MeriiNepantevaa myds on, ebti. Epypti je toiset jolitaivat : arabimaat ovat jo ilmoittaneet, ettj me oyat valmiina poliitti- ben rathaisun tekoon timéin turvalliguusneuvoston paatosiau- selman poh jalla. Toiszalta Israel on pitanyt kiinni “yalloittajan” eduista, : Adeltiytyen luovuttamasta ‘takaigin kaappaamiaan alueita silla ‘perusteella, etid joukkojen takgisin vetiiminen rijstiie? muka. gnaplilta voimakketmman neuvottehi- eli cikeammin painos- tuevaltin. Israel on antanut ymmartad, etta YE. paatisl au- selmasta huolimatta se haluaa pitia pysyvisli hallussaan erai- ' ta “strategisia” alueita ja my$s Jerusalemin vanhan Raupun- | ginosan, ming se valtasi Jordanilta. | . Selva myda on, eb Israel tulee sagmaan osakseen en-- on dgta enenyman rauhanjanoisen thmisiunnan Painotimta, eiki | glind asta mitkaéan tekonyybkytyksat juntalaisvastaisudesta’, : Kysymys ei kerta kaikkiaan ole juntalatsvastaisuudesta vaan «splita, alta Terael- luopwu -arabiyastatsuudesta ja suostuu ishi- | -Lanana,tammaik 1p. — Saturday, Jan 1, nm * TANSANIA. ARTE (NOEPENDENT LABOR ORGAN. AUTUD AFRI al MANTEREEN | KIROUKSESTA | Maa onko troopringa Afrika fndella - — kuten mouet ovat. kirjoittaneet —~ mogner, jahop liittyy Krone .... urcopps, joka ‘pits. ensimmilsend, Wikkeetle | Atalepdelplsegss - ‘Kohitykser in, on meneitanyt. pollittisen yul- vallansa, inntia talowdellisesti ce meriee jiiieen ‘eteenpiin. Oza Aasiasta, erltytsest! Japanl, Klina ja Siperia, : on Aehittymiss’ popean veulbla, ‘Wojmavaroiltan. ‘suunnattoman rikkgasea Uudessa: maailmassa Poijois- : adh ‘pilkills teoliistuput ja varieen otettavaan alkuvn of paasty Eteti- -Amerikassa. Gnio Afrikan oliapa jathuven muutosprosessin maail- _kelmallisesti massa ‘alnos manned, joka of foplta pyeshaykseen, | ilman lulevai- sunita ja Una tolvou?" . Tainan - joapakiri marin kinjiste- * h tyn buyan Afrikan nykyisestii talou- detlisesta thanteesta esittdd Rene —( Dumiont teakgessaan False. Start in a Adrien | (Vaari Gikkeellelité Afri- | kagsa)- Kirja on tilinteko nigta epi ounistuisista,. jotka- ovat siheutta- need. Afrikan jidmisen kakong isu- tena olfaen: simalle taloudellisalle tasolle, milla se oli Jo 10 yvuctta git- | ten Arikan valtioiden. lanjan |tse- “Taistymisprosessits akkaesaa. byuraoptin ajatukgilla on ollut palion vaikutugta Tansaniassa. ttse presidenttt Nyereren kerrotaan ja- kaneen Kinjaa labjaksi virkamienil- Jeen heti sen Hmestyttyé. Lyhyind- kdisyys e) Kkuulu Tansanjan nykyi- sen johdon ominaisunksiin, ja mui- den virheista oppii yhti palzon kuin omisiakin, 303 vain haluag oppia. - Tansaclalle perustavin opetus on ollut omiin mahdeilisuukslin luetia- _——_ tii hyvit kuin - -yseimmilla . muills Afrikan valtioiila, - Viestésta noin ai} prasenttia eli: Maanviljelyksen varagsa (Huokkayitjelyksen, silld au- |Fa ei ale. wield Kaytdssii kovinkagn. laajallad..- Kaivyostyista ja teollisuy- desta ei-Tansanialle. ole togstaisek si]: patjon lahiua: ‘periateellinen kayi- teollisuus on mys karainyt. tiantu- Ipisesta, . KEBITYSSAIRAUDET Lisiksi Tansaaialla on podettava. naag samat kehityssairaudet kuin muilla kplonialismista vapautuneille Afvikan mailla. Subde ulkomaiseen piiomaan ja ulkomaisen 1alondell)- sen vaikutuksen samansikaiseen.1i- siantymiseen, keinot hankkia mizal- le teknista tietfmysli -ilman vuden kolonialismin .mukaaniuloa, vahem- istikansallisuuksion, heimoejen ja uskontojen aiheutiamat ristirjidat, maanpudlus(pksen jarjestaminen ja ammeéijan vaikutusvalian _kurissapi maisisti kysyenyksist’. Kinja LE ELAKE §6-v, NAISILLE JA 55-y. MIEHILLE | Eris Sprutedalessa, Ont. asuve Ju jajamme ‘Jahetti meille. ‘“Jarviseutu-" nimisen "Eteli Pohjanmaan jarviseu- dun uutis: ja imoituslehden” ja pyysi julkaisemaan siti aikaisemmin To- Tontnasa’ asuneen ja sielté Neuvosie karjalaan menneen Leo Leivon haas- tattelulausunnon, missd hin Kotisen dullasn Suomessa vieraillessaan ker- too mm. eit Newvostoliitossa saavat “raskaissa tiitsa’’ ollect naiset eliik- Jkeen S0-vuoriaina. ja raskasta 1y018 tehneet miehéet 55 vuctiaina. | Julkai- semme Jirviseutulenhden kirjeituksen kekonaan, Suomen markkaan vertaa- misen- asemasta kiyttaen dollariver- tauksia: VIERAITA LANISESTA Yleismaailmalisen pulakauden aika- na ¥. 1930 [shti Soinin Laasalassa syn- ; tyayt Lemp Leivo os. Mikeli yhdes- sii. alajarvelaisen miehensi, Leo Lei- [von ja 4-vuctiaan:Eero-poikansa kans- Viikon vaihteessa tuli tietoja, ett nelji suurta — _ Neuvos- : 69 eisimiiin parempia -ansiomahdalli- suuksia Canadaan. ¥. 1992 perhe muut ti kuitenkin Neuvostoliittoon, jossa Lei vol ovat asunee! siitd lahticn. Nyt 38 vuogjen jilkeen Lempi ja Eero Leivo |palasivat synnyinmaghansa vierailul-- le. He ovat kityioet ma. sukulaistensa |luona Soinissa. ja: viimeksi Alajirvel- ld, josta hexdit tapasumme. Leivot ovat asumect Neuvosto-Karja- lassa Adnisessh lahelld Petrosko:ta alusta lhuen lukuuncttaimatia sota- aikaa, jolloin perke joutui evakkatiet- le Sisk-Vengjalle. Lempi Leive toims metsdidissi ja samalla alalla on ollut myés: Eero Leivo toisesta mut allman- sodasta lahtien. Atninen on suomenkielista aluetta. Siksi Lejvet puluival edelleen puh- dasta suamea, myds Eero, poka ¢ vuoliaana on ollut viirneksi Sugmessa. Aumisessd voidaan seurata Neuvoste liiten radion. suomenkielisiii radio- 18 {TY |ibetyksii. Mybs meonissa viras- toissa voidaan asivida suomen kielel- li. Vaikka Eero” Leivon rouva of ve- nalainen, puhutaan perheessi edelleen sidames taisena kietend, | -Eero Leivo’ kertot, ett konemetsi- tyémichelle maksetaan palkkaa Weski- maarin i0 replea eli $12. Kone anne | - laan valtion puolesta. Palkka rippuu |. kuiterkin siité, onko taythinyt normnm- - Neahdest vitkoksi annetaan tyor i, jonka- ylittdmisesté tulee yli- miiirdinen palkkio, alittamiseaia taas palkka askee. Tya on iid wrakka- _| luontoista, Jos sairastuu, hoite on il- mainen, ja palkka tulee tiytond_jonkin idany vaarapesaickeen selyitti- : ptrusteella. mihin sisaltyy kaik kien arabimailta . . vallatiujen alueiden takaisin palauttami- nen, kaikkien [ihi-idin maiden rajojen ja turvalilsuuden ta- kaaminen. seki vapaa. laivaliike wuezin kanavalle jne. © Yha useammat seikat osoit- tavat, etta. Tel Aviv pyrkii las- valkeutiamaan kaikkia yrityksia Jiahi-idin ti- lanteen korjaamiseksi. Muttal joutuessaan entista ememmiin |. slihen asemaan, etta se ysl. nain on “oikeassa” ja kaikki muut “vidrasea”, Israelin-halli- tulasen pitiisi tarkistaa Vakaas- ti onykyisté hydikkdiyschjel- maansa.. _™ : aikaa. Jos tyikyky menee pysyvilsti,. ruvetaan maksamaan invalidipalkkaa. Flake tulee naisilte 50-vuetiaana, jos on tehnyt 19 vuctta ns. raskasia tyoui {metsitéila tms.} Mieher saavat vas- taaven elZkkeen Sivuctiaana. Elak- parhaan Perittdisen vuoden keskipal- hasta, Morkein. eidke on [20 rup- Jea,kk. (noin $140} Vaikka Leivot oval siilytlaneet suo- mea kielen, olivat’ he | giattelultaan SOpCuiuneel taysin wenalaiseen iit jestelmiiin. Tama on lvonacilista var sinkin Eero Leivon kohdalla, - onhan hin ollut miltei kako ikiinsi Neuvosto- littossa. Vertaillessaan Suomen ia Neuyoste liiton dloja Leivot sanoivat, Suomessa on selvasti enemmian autoja, Autoyen vahyyieen Neuyosioiiitessa on kakst syyti: avton hinta ja Llarpeeltomuus. Esimerkiksi Moskvitsh-henkildaulo, jo ka Suomessa maksaa nain $1.750, mak- saa Neuvostoliitessa léhes 34.000. Lei- vot pitivat autoa Neuvostoliitessa fare jpeettomana yksilyishenkildle, sili val tio on jarjestinyt kyydityksen tydpai-. halle. ja ‘siellf pois. Kaupoissa on ta: varaa Yilin kyllin, mutia laatuvalikoi- ma el ole Neuvostoliitessa yhta suuri kuin Suomessa, Myts Suomessa: kiy- ldssa olevaa ankaraa taloudellista kil- piilua maingstuksincen Letvot oudok- suivat. Rakennustapa Suomessa, var- sinkin maaseudutla, on loisteliaampaa. Lempi Léivo totesi, etti.Paavolan: |” kangas. ja Laasalanmiki ovat. taysin mupituneet haticn poissaclensa aika- na. Monlakean tuttua taloa ej ole engi pystyssd. Miclellain hin muisteli en- tisid nuordudenaikojaan Alajarvella ja Soinissa. Tati tenee pidettava merk- king siitd, elit synnyiiimaa on ana mansikka, watkka sc on jogkus koi dellutkin niin kaltoin kasvattiaan, etta tama on “joutunue tynhakuun muthin maihin, _ PAIV AN PAKINA . AIHEE TON TA Torontossa iimest svi Bu arnenkie- linen Jehti ante: tammikuun 4 pHi- Vi nuumerossaan hellua el) mite -— kuwlua ju kuka kiskee canadalal- Sie oikensvicranomaisille amerik- kalaisten sotilaskarkurien vaslaan- _OQttapisesta. © = Ioloillen millet yhta kiihkedsti kuin. solgisimnnt yenkit, mainitlu lehti pauhasi toiinituspalstallaan Toqn. noin himecnsa; . — Otbawasta. saapanut maariys hieMadad keldin kanadalaista siirto- laisviranomaisty misakan e6illa- “Miisla siirlolatseksi pyrkiville ky- symyksid hinen sotilasarvestsan tai Palveluslagn as@vormissa. Soti- luskarkurdus ej mydskain' saa olle este, jos henkjld muuten tiytlba . Slirtataiselle asetetitut ehdel.. Eras nist yaotimuksisla on al- ‘akin ikéytinndssa pubhdas rikosre- Kiateri. “Sotiluskarkuruus on csi- ‘merkiks Suomessa verrattain ras- kas rikog - josla autom@altlgesti (ee menkinti- rikosrekLateriin. Siir tolaisministerié hyviksyy slid. - jolkut rikokset ja jattal lolset hno- midota vaille. . Sotaa kilyviissi massa karkaa- minen armeijasta on objekttivisen laintulkinnan- muksan vekava fi- kos, mutla “Kanaddissa silte wi ny- f . (iiminen: sling ‘muuitemia “pautitin: Tullessaan {tsendigeksi | v.. 1AG1 Tansaniall, (silloisella Tanganjikal- la) oli jotakin setlaisla, mith useim- mifta mpiita Afrikan yaltigilta puut-| tw) Ja milkon Yaikea korvata edes siMLrenmmilla taloudellisilla VohuiaYa- roilla; Maella oli kieli, jota ymmir- retin yleisesti — swahili — sekii Hirkeimpiind ‘kaikista; madrtietoi- nen ja yhtenjinen poliittinen vonna _ TANU-puotue (Tanganyika Afri- ‘can National Union). TANU:n an siotag on Ollut se, ett& -ristiriitaiset puuTtauksel on pysiytty vaikeuksis- ta - huolimatta- ohjaamaan * edistyk- selliseen suuntaan, kobti sosialiomls ARU 5H. AN- JULISTUS: - ‘Padmiiiritt ja nykyisen kehityk- sen jatkamiséen: lifttyvat velvatii- suudel on ilmaistu konkreettisim- min ms. Arushan julistuksessa, Se anneltiin helmikuun 5 pnd 1#67. Ju- listus slsdildd seki periaatieellisia ette kaytinnollisid chjeita ja tavolt- teita. alkaen- TANU- pUcUeeD jase- nilt® . vaadittavisia aminaisuuksista ja paatyen niin tehlaviin, joita maan hallitukselta ja kansalaisilta viaditaan tuokattonian kasvovoimai- Cn sosilistisen yhteiskunnan raken- tamiseksi. Tansanjan — talouden. kannalta Arushan julistuksen tarkein totea- mus On se, etta lilan paijon painaa on panty teoljisuudelle ja teoliisuu- den kehittdimisen - myoti ‘ulkemai- Selle paliomalle; vakaan kehityksen pikaansagamiseksi huomio on keski- lettaya maatalouteen jas omavaral- Buuteen, KANSALLISTAMINEN 1967 sO Heti Arushan julistuksen. jilkeen Tansanizn haltitus kazisallisti pag- : -vakuutuslaitckset, - vienli- ja. iucntiyrityeset jz jouken suuria teojlisuusyrityKsii.- Vaikeyksia odo- elijin .entien kaikkeg englantilais- fen omistamien: suurpankkien ‘sul- teen, eiki niiltd tiysin vallyttykian. Kuienkin kokonaisuglena kansallis- taminen annistui- kitkattomammin kuin’ oli pelitty. Falla hetkella kan- sallistamisen voidaan sanea 7o [G- tewltaneen tavcitleitaan varsin pit- Kalle. Ulkomaisen paaoman loiminta mahdollisuudet-on rajoitettu, talous- | tlamassa vallinnul korraptio on Soa- tu loppulmaan. Kansailistamineo #i olisi ‘ollut mahdollinen ilman ‘Tansanian aasia- laisen, intialatssyntyisen | vaeston osuuuia, Pienen sasialaisen vahem- Mision kasissa of miliel poikkevk- sila Tansatiian kaupankaynti, Ti- man kKalppiasluokan ‘asema on vi- higldan risliriitainen: toigaalla il. man intislaisia ja heidin taitojaan valoustliman pyGrat maassa pysih- ivisivat, toisaalla afrikkalaiset .nj- keval inaluiset etudikeutottuna jh- misryhmang, miti he todeliisuudes- Sa Ovatkin. Maan hallitus saa kayt- jai Kaiken tawonsa estaikseen sud ranaisten. roturistiriilajen pubkea- misen, Kansallispdivin (9. 12.) pu heessaan Nyerere kjinnitti huomiota mm. juuri tahan kysymykseen : ja lotesi, ett samanaikaisest] kun. in- tialaisten panosta esim. kansallista- misen toteuttamisessa on kunnigi- lettava. on talonseliman erilaisissa fetilavissa lisatlava Jathuvasti alrtk- kajaisten osuntta. KATKEILEVIA SUHTEITA Sisapoliittislen ongelmien ohella Tovat ulkepoliittiset - teki jit huoles- tuttaneet Tansaniaa. Ulkomaantau- passa on. koctiu takaiskuja -varsin-. kin sen jalkeen, kun maailman- markkinahinnoista paattavat USA ja Eurocpan yaltiot olivat pudottaneet sisal-kuidun hintaa romahdusmipi- sesti v, 1964. Sisaiin Hinnan jatkuya putoaminen on keskenut Tansaniaa | erilyisen paljon, sila sisal on wime MARINAA _ “kyinen amerikkalainen tilanne hus. mioonotettuna patina milidn pai- nog... Jesli Hitlerin natsiarmeijasta kar- kaaminen ollyt rikos — K.) 7 _. Nyt on heraitanyt kohua ame- tikkalaisen sptilaskarkuria Chan les William Bleweblin tapaus. RC- MP yritti snada hdnet kiingi (ke- nea valtuuksitla — K) sila, ettei -hain.ollut merkinnyt hakermutk- - setnsa varuskuntjen . osojtlejta, _jeisda hin oli palveilut. Oikeus ei pitinyt (aHaisia asuntoja niin kiin- -teina, ella -aliden lbmoitiaminen olisi ollut vaittamatinti ja selvilti tapauksen Karkurin eduks} ja hal- Jituksen kannan mukasesti...” | Biinipa sili onkin koirgn nwus- kaa kerraksi Canadan oikeuslaitok- - sélle, Omalta kohdalamme epiiilomme kultenkin, etti Canadar suema- . Jaiset.-yleonsa kieltiytyvit Jiitly- . misti moiseen kiihkoiluun “oti “laskarkuruolta” ja Canadan oi- keuslailosta Vastaan. - Tosiasia nimitthin on elti sata: palvelukseala © kielthytyvitttin . on ainakin Kahta pHa-sorttla.— niita, jotka.omantunnon syisli kleltiiyty- vat oo kottamasta) «=o minkoanlaista nselda- -tolste femistii vastaan ja (Olisiko Vapaa Sanan mie- ... ae [rit Gt! web NATO; n OUKEALLA .|SIVUSTALLA | Virme ‘aikoina - on niisti Linsi-Eu- roopan pikkuvaltidista, jatka:kuuluvat, Atlantin fiitteor, oscittanut. iinekasta sotilpallista yskollisuutiaan NATO:a koltaan * ‘Hola ntl. NATO-neuvoston mafraskuisen istinnon jaikeen Haggin hallitus padtti kijreetlisesti antaa oman. panokgensa liiton: sotakoneiston tolr mrinnan akdivormizeen. Parlamenuille’ Bsitettiin: Jakiehdotus, jonka mukasn sotilaallisia menoja seuraavion kebte- na vuotena lisittdisiin 225 mitjoonalla guldenilta. Hollanti kuluttea armeijaan Sa VOOSItLAIn Mop kolme ja puoli mil- jerdiw guldenia, eikii uutta sotilasme- ngjen lisiystii voida Kisitthi_muutoin ‘kuin pyrkimykseksi lietses varnstelu- kifpas koko jiitossi- | Mist . sitten johtuu, “ett Hollanti pité® sitkedsti paikkesnsa NATO: n fia Timmindisella ofkealla sivustalla? Enrien kaikkea tulée-ottaa hugmioon hotlan- tilaisten monopalien mahti ja vaikutus- valta, ja nila taas on Majat kansein- viltiset yhteydet amerikkalaisiin, linsi- saksaleislin ja. englantilaisiin paiiomiin- Hollanti aa ainga, NATO: n pikkuvaltio, jehan keskittyy ainakin kymmenkunta monopolia, ‘foilla ot merkitysta koko maailman tai’ Euroopan mitassa.-Mai- nittekoon . mm. .tunnetut -konsemit Royal Dutch Shel], Philips, Unilever, Vereinigte Machinen Fabriken. Useim yhtymisti on hollantilai- sen paiiomar lisdksi kiinni myde ame- rikkelaisia, englaniilaista ja linsisak- salaista piiiomaa, Naiden.konsernien vaitcutus. Hotlannin. ulkopolitiikkaan on valtava eikii tiimin vaikutuksen uor- teesta ole.epdilyksif. = Haollannin osallisnimmen NATO: on hyodytt#a monapoleja ,heska siité koi- ‘tau nile jatkuvasti .tuloja. Lentitie- tojen mukaan -Holfanti kuluitaa vue- sittain sotatarviketilavkstin yh miljar- di guldenja. Leijonanosan naisti ti- lauksista valmistavat valieémiisti ko- Gmaiset fi rmat. On tdysin ymmnarret- nopalit ovat kiinnostuneita kansair |- villisen jAanityksen lietsonnasta ja k1l- yuosiin saakka ollut: sen tirkein vientituote, Asiaa ei paranna se, elli mits: muttten kehitysmaatuctteiden , hrinat ovat laskeneet. Tansanian polifiikka €1 miyoskgan | ole mictlyttanyt kaikkia valtzoita. Nitnpa suurvallat USA, Englant ja Lansi-Saksa- ovat yksi Joisensa jal- kcen- ruvenneet subtautumaan en- lisid kylmakiskoisemmin Tansa- niaan. Maan hyviit suhieet Nevvos- Loliitteon ja Kiinaan ovat olieet yh- tend vieroittavana tekijand, Englan- hin subteiHa viilensi Nyereren, otta- ma jyrkka kanla Rhodesisan, Linsi- Saksa puolesiaan tulkifsi jalleen kerran Halistein-oppiaan Zanzibarin Tansanian kahssa dlevan sagrivaltion, etigéssa vallan- kumouksen jalkeen 1564 vastaan | runsaast; apua DDR:sté seki so)- | Miessa viralliset’ sudteect maahan. Suurvallat dapaavat oily jokseen- kin kovakouraisia pienten 4nailten suhieen. ja miilta pugttuu usein ym- martamysta kansahisten herkkEtun- i¢isuuksien osalta, erityisesti niissa maiss?, jotka ovat vasta Hsendisty- neet. Sen johdosta ne maat, joiden kanssa Tansania On pyrkinyt voi- misiamaan siteitagn, avat Furcopan pienet mast, jotka tietlivit koke- Miskststa Ranesllisen omalepmaisuu- den séilyttimisen tuskat silloin. kun taloudellisten vOINLavarojen punttu- essa On annéliava periksj Peraat- teista. Mutta tama keskindinen yh- teisymmarrys ei kétke siti julmaa tosiasiaa, ett noiden pienten val- tigiden autiamiskyky on vastaayestr rajoitetiu", - kinjdittaa ir) van. de Laar, Dar’es-Salaamin yliopiston ta-. loudellisen tutkimustoimiston - opet- taja. —- Ilpo Halonen. TO niitd, jotka vakavmustensa perus- teela kieltiytyyvat - osallistumasia. chyébkiyssotaan toisia. maita ja - kansoja vastaati. |“ Setakysymyksists pwhuttaessa ej. . sjis volda end omaksua keskizi- kaista “ritarikatsomuksia", joiden mukaan sotilaan tehtivind ej ollut muu kuin toimia .- komennusten ‘Mukaan ja kuoila, huolimatta sila -diko kysymys jonkun, toisen kan- san-sortamisesta ja orjuuttamises- liitiosuhteessa_, | pavarusteluse. Sevolucmaille annctaan exitiZin tir- . kei osa NATO: n strategisissa AMIN teluyissa. Yhilessa. sa ne muodgstavat atueen’ jotle on, si ; joitettu paiiosa Atlantin likin Wisevoi-- _. mista sekii myic NATO:n yleisesiiun-. nat ja sotilastukikohdat. Hollantilais- © _ ten Jehtien mukaan tassii Ghedin psu tussa maass a oo NATO: ‘tentotuki- : kolitia,. amerikkalpisig ja seké [ansisaksalaisia. ja enerikka. ; ! _ laisia splilasyksikkija. Hollaptiin kigin- . iyviit ‘Raiseet ‘kenties useing kuin. mibink#iin muuhun NATO: 9 }isenne han. leusui Hollannin p biaines-- teri De Telegraaf -lehdetle mytati- Méissaan haastattelussa. NATO-neuyos- - | fossa Holanain - puolustusministerg kuunnellaan lisiiiintyvalld Klinngstuk- sella; . Mutta kilpavarustelun kithayttliei- nen; jota. Hollarnin hallitsevat-piirit harjoittayvat,-#i kuitenkaan vasina Her lanni kancan elinetuja. Kansa ej ole mypskaan innostunut niist® “aingeili- _ sista uhrauksista”, joita hallitsevat pii-- rit silt vaativat. Laajat hollantilaiset- \ kansalaispiirit- eivit tahtois] mpansa kuuluvan MATO:n cikesan. Sskyvusteag, vaan fnuden maiden cturiviin, jotka vaativat revhan lujittamista Eurcopan ' manteres! la. Ghana vail ko rvausta — |Israelilta ‘Jerusalem. ——. Ghana on -yaatinut 7 lsraelig, korvaatnaan menettamdinss ¥VC-l@lentokoneen. joka tuhoutui Israelin kostohydkkayksessa Geiru- - tin lentokent(4i vastaan, . imovtti israelin ulkaministerion ‘edustaja - Han - |sanoi, etta Ghanan vaatimusta tutki- Tenusatemissa lavantai-iltana. - taan parhaillaan. nisteridén; jossa hinelle luovutet- tin Ghanan vaatimusta koskeva kir- jelma. . - Ghana oli yuokrannut kyseisen ko- neen Middle East. Airlines-yhtidile.. Israclin ulkoministeridn edustaja tahdensi. Libanonin varein ja merkein, TAASEN ¥ ANRIN, Likinakojnan vattbha nainen oli o1- Tut kaan aikea harvingisten esinet- - fen myymilassi. “Minka on tao : Tuma, pieni patsas (well “Hn On - mies. joka emistaa” “aman pala. | a EF] VALITTANYT | vanha mum “pikiatytolta, “Oikein hyvin, Idilos"" kuului kohtelias vastaus, O©b hetken hiljaisuus, sitten qr - mo kysyi, “miksi et kysy minulta - lowireka - Mjna youn?" “Koska,” sano tytlénen viilelisti, _ “minua €1 sé kiinaosta.” + 7 VASTAHAKOI NEN. Kuwitke miehesti joka. nolusi _ hitkutlas surunsa mutta el saan valmloaan aaaseen. 7 # ASATURBIA, - a Eilinen, paiva on mennyt — min unwhda se. - oe ‘Huominen piivi ei ole vieli tul- fut —— a4 murehdi silk. Tima paiva. on. Kalla — - Kayta Se parhaiten. —- 7 ' 9 SPESIALISTI, ” :“Minun laiakSrinj.on suvuremnzij- nen siirmoissa — Tahan siirroisa,” -tillaisia “Sotilaskarkureita”, Taal. ld on vieli nijté suomalgisiakin jotka kieltaytyiviit palvelamasta - Yenajin tsaarin aroieijassa silloin Kun Seomi olj taaarien komennen. waisuudessa. Tanne on tullut Vhdysvalloista i ‘joukkemitassa “Empire Loyalist" « nimells tunmettuja henkWoits jotka kieltaytyivat silloisissa ologuhteis- - 88 taistelemasta ‘“Sritanniap_vas- laan, — ——" ta tai jostakin muusta rikoksesta-— Nyrnbergin ‘ojkeuskiynti. pant Mirallisesti tillaiset jarkeityt pois phivajarpestyksesti. Inmisyyttla vas -taan rikkoneitten solasyyllisten ja. -tikollisten puoluglukseksi ci - riittinyt se, ¢ jansa. palveluksessa” ja thyttivat “vain ylempien miarayksié". Hei- ‘dian olisi pitinyt kieliaytya sota- rikoksista ja silli siisti, sanottiin | Nyrabergin sikeuskunlustelussa, Saman. poriaalteen mukaan “¥h- dysvaltain likaista - hydkkbyssotaa vastustavat amerikkalaiset nuoret miehot ovat tubannesti .oikeassd ‘hielthytyessiiin menemiasla Vietna-. ‘min hydhkiyssotaan — ja Canada on ehdottomasti ojkéassa kunnicit- ‘ taessagn vanhoja perinteil4an, iai- _ leda Canadaan. THY Canadassa on sivumen- nen sanden tuhansin ja tuhansia den mukaan muiden taiden ase- paivolusta kieltuyty jit ovat tRilai- sissd tapauksissa olieet | lervetul- | ) tHisiin tuk kota muiden Kate sallisuusryhmien Keskuudesta. Tosiasiassa voidaan sanoa, etls -satojentuhansien, ehki miljoonien joskus olleet “sotitsskarkureita”. _dunri heidin karkuruutensa on ol- jut souri hyoty Canadalle, ja sen Maan menetys, josta - he ovat jou- . fumeet. karkulaisina kuten nyt poistun Vietnamin li- kaista sotaa vastustavia amerikka- - laisig "vablloista”. - Mc puolestamme telvomme — ja uskomme kansalaistermme yleen | -. | si yhtyvin sithen — ett Canadgan Lultaisiin-aina ottamaan “avosylin Vaslaan scllaisia niorgalisesti vol: makkaita, syvisti -humagnisig tmie- hig, jotka kieltiylyvat ‘osalistu- masta: rikollisiin hydkkiyssotiin taisten maiden. kansoja vastaan, kuten oyt menettelevit monce amoprikkalaiset, — Kinedkoura,. - | Jsraelin Accran-suurlaheptilés kut- - | jsuttiin pérjantaina Ghanan ulkomi- . ‘etta kone oli. varusletiv “Kuinka voit, pikckuinen? 3 kysyi POStUMSan . . . . . . . . . ._" . ‘ . . . . ft. trian bel mien a bes a meee . one . an SS ees oo. . . ome a sibel a eee freee ai en 1———