Bogs ooOoo FTF atowrwoe oan aie ow | - Mutnin ylipuoletla. le? ‘Eyllé ming liydin tikut. Ei minula . a re Ee wee re . (Suomennos) — piv .Gabrielin isa pitis paljon bin m£5- einieca, ja 5¢0 Fuckst of Tr esrintolasa, Pikka Gabrieliz id P 3h naljoo tanssista, ane makaa yt pikku Gabriel keh- goscen ja hnntas alvan yksin aG- TiNse=, TrO]aSsa kodissa. Kya aaspurie tytir, kaonis Aliet. somimpagn . prhspaivapuliunns puetend, menee ohitee matkalla pense al=1:8, kuijee han pikkin Gab- relin epdtoiveisen itkon, menee ta- Joon, alkaa tunudittaa lasts ja Iau- jaa stile. Kuk tietld, miten kattan Latnis Aliecte ol} siin& istunnt ja touditta- egazn laulanut samaa edkeistad Karndss? asDDnessa et ollut kelloa, mura reollaan olevasta nvests Aant- fo] manda pimean 30 laskeutuneen vii pellajen, maantien Ja pensasaito ear kuolui ilfan hiljaisuodesas kauk2a hevosvaljakon kopsetta. Aa ni labeni [dhenemistain ja lopuksi heronen pysahtyi talon uikoppolelle. Huoneeseen astui ruskesan vilttaan ja levedin, pehmedan lerihattuun puettn mies, joka sano] matalalls saneis, jossa oli huomattavissa, jon- Kinlairta mielenliikutusta: ' — — = ot or te, tavlavan, ja talin asisalle, kon van. nunlyhtyai on samimunut. Etteké eoisi antaa minute part tulitikkua, te meni ystavdallinen, laulava tytto? —Mind en eso itse taélla, sanoi tyits a@dneila, jossa kuvastul ebka exemman liikutusta kuin ‘miehen, Hind clen vaan pikko Gabrielin by- vi ystiva, ja valiin kayn taailla hbie- man jarjestamiss&. Mutta lnulenpa teidin laytavin tikut ikkunalandal- 13. ' Ruskeavilttainen ties menee ik- kunan lua, ja seistessin sling ha AanoO: ? — Pikku naapuri, kuinka hyva te oletie Jaulatte ikauniisti! Aliefte vastaa: — Se on siksi, etti pidiin pildeu- Inspsista ja rakeastan lachua. © i — Mutta melkein kaikki tejdin jaisenne tytot ovat Tmennest tana iltana tamssiin, — Nin, tutta sanotaat. ‘minddla olevan kylmdn tavan - js . ‘senvuoksi harvoin joku ouorista Miehista pyy- 144 minna tanssiin. On tkivad isto - givan yksin seinakoristeaena, ja stksi mind kaipauksetta. Jdin. tanssiaisiata, |. — Kun ketrran menette naimisiin je saatte lapaia, pikku-naapurt, fuiee felsLa érinomainen Aiti, — Ah, herra, sita ‘ei ‘ole tapabtn. aut elki tule tapahtumaan. Mina én ole rikas enka kKaunis, eikg :luo- teemikaan ole sellainen; ett&: kukaan otizisi minut, enki ‘mina koskaan caa lapsia. Mutta eihan ge tee mi- tain, mind pidan lapsizta, vaikka. he | ‘ayathin teten omia, Heoncessa syntyl lietken' hiljai- anus, vVietaan miehen liikkumatta stistesda akkunan Toona, Atiette hyayi: (= Ettekd loyda tikkuja, herra? — En, pikkn naapurini Ei taal. la akkunalaudalte : ‘ole tickoja, —. Silloin ne kenties ovat hyllylla Haenko ne teil- —Ei, #i,. huutas ¢mme yvoiksaan ends puhella, dle khretti., Vanha kaakkini tuolla alkona on kdrsivallinen.. Viittanries tulee sisem mille - ja zl. Raa efsia nunin tienoilta, SAROGD Ba Imallg: 4 7 — Kakas pikku naapuri, mikst et- te cle Usinen tind itana?. - —- Siksi, ettl. olen orno: ja. siksi, eta tiedin, mite Tterkitser ithedi «its BEN Uneey kebdossa, Gman lap- Evuteni muistet ne- ovat, jotka: saa-'). vat. Ihinut menemian | ‘autiojhin ta- loihin, joissa’ on itkevia apsia; —- En minzkazn ole iloinen, gang Vvietas mies; Elle taalla sishlla olisi hith pimed, olisitte voineet’ nahdi, etta Kannan surge vield, .vaikka su- " Fuvuosi oo jo mennyt. - Bi-~mikiao Eo yaoi olla Fkrsindisempi ja “hyla- trmpi kvin minun. Minnlly on myéa | Pieni poika, John, joka on. aiditan, . SHG mind olen’ leskd,. ‘Manesti: olen aeinitieni takig pakotettu, -olemaan Bolsa ketoa, ja silloin taytyy pikku- polkani itkes itsenss, nukuksiin, sil- 1h ei ole ketadn, joka‘ hanests Falt- ‘f4is] tai heitaisi hanta. Jog te ker- Ten kuljette asuntoni. chitse, _pikka Teepurini, niin menkaa- sixille - ‘Ja laulakaa lempedlla, ysthvallisella 3- Nellanne joka laulo piktkn | Johtctile. Ming olen itae” _koettanut -Janlae “ha- telle, motta en- ‘tunne: sanoja enka Saveleita, Jota. lohduttaisivat ‘-Lap- fa heidi. eurnissaan is asisivat hei- 43t sokkumaan. — Sin, pen’ ymmaitvit“vain’ ua eel, senoo Alfette.:° Motta’ jos :tak- dgite, ety liulaiein’ pikky pojallanne ‘Ja tuuditaisin hanta, taytyy teidin Sat0a Missh# asuntenne on: . «7, Se on siing, anima tie kisintyy. ‘Serj, valkoinen - Atala. ivan: -maan- Retistin inona, | pikkulapsille ja kuinks fey. pikku jaaperi,. tuudita. wan lasta. Jo3 se ‘hersa ja alkas: a _ = sen obf joke paiva. Se on byvin kannis talo, jovke notsaric omatuz EKenties te ofette obtasric, herre Fernand? : — Niin, niin olen, -—— Ennllessani hevozenne kavion- hopseen lovin, ettS se olette te, mutts oli niin pimea, eft2 en lint varma, tonsinks teidat, — Nin, mutta miné tunsin teidat, pikko Alictte, kauniist; pehmedsts aanestanne, Milfoin siis talettet —- Ah, herra Fernand, olen vaan kiyha. tytto ja minua pelottas tulla niin komesan taloon kuin teidgn on, — Teidin taytyy kuitenkin tulla, pikku Aliette, sili Hedkttenin, etti rikkaankin talozs2 on surua ja kyy- weleiti kuten koyhainkin. -— Mutta minulle on. kerrotto myés eta Sen paivan jalkeen, jolloin is - née wararikkea valtthikseen pakotti teidat naimisiin, olette out ihmisar- ka mies, joka e1 koskeen halua nah- dai naists taloasean. —-Se on siksi, etta oseat naiset poburat aivan litan paljon, ja kaik- ki tue Idallinen pehe heritt3d aine- ‘staan -rauhattomuutta ja tuskaa haavoittuneessa sydamessa. Mutta te, pikko raaperi, te olette niin hil- jaa, laulaessanoekin, niin ett% pal- jas lasniolonaekin vaikuttea tyyn- nyitavasti Huoteeseen tli sittien sanog Allette: — Ettekd ole vielé laytanyt tikku- tans hiljaisrus, . [}a,, herra Fernand? ‘— Kyitk — tarkoitan, teyllé lay- din ne, Taktoisin vield sanoa teille yhden sgiani, sen nimitidin, ettS kun olette Iohduttanut pikku Johirciani, telia = kenties alist sikea lohduttaa mintakin, -— A, herra’ Fernand, te olette! niin suuri ja pitka.. Mind en osaa lattaa sellaista laulujs, jotka loh- duttaisivat michia, . — Aliette, pikku Allette, kun rmie- milg on suru-sydamessa, tulevat be kuin pikkuiapsikst. Luulenpa, etta te kauniilla, pehmeilia §SAnecllinne tuuditatte lepoan minvakin ketke- rat ajatukseni, | — Mutta on niin’ paljon lapsia, jotka tarvitsevat minua. . — Teidin. taytyy enain asettua minun talooni, Aliette, sillg vakuu- tan teille sen. olevan ‘Iylan surulli- simman talon, —-No, hyva, Fernand, sillgin tu- len, Wutta ast teilla kaj jo on tuli- tikut. -Hevosenne.tulee arsimatté- maksi. Wyt.tiytyy teidin sytyttaa vaunulybyt ja ajaa pois. On jo mypha, _— Nin, pikku ‘Aliette, kylla het- ken kuluttua sytytaa, mutts tuntuu niin hyvalta. Istua ja jutella Kkans- sunne nain pimedsss, Ja sitten tah- toisin sanog teille viela yhden asian. | Bi -teidan tarviise yalittad siita, mi- th pahat kielet tulevat pohumaan teliati siksi, etta tulette ykainairen miehen Juokse.. -Minulla on keino tokehtuttaa kaikki juorin. -—- Je mika keine SE OD, herra Fernand? — Mina ménen nalmisiio kans- BAND, rakas Aljette,. jos te tahdotte minut, ja sitten, kun olette tullut vaimokseni, voitte lohduttaa pikku Johicia ja laulas seks hdnelle. etta minulle jhnan, etta kukean fhininen koko. masilmassa voisi siitf pabaa SADGA, ‘Talla hetkella sytytta herra Fer- nand yhden tulitikua, jotka hin vib- doinkin on. léytinyt.. Mutts pikku Aliette, joka nmevuvottomuudesta on niVaR punainen, saad valittavalla aanella: 3 weak | — ‘Herra Fernand, aikaa, . alkaa viela ‘sytyttaks . vaunulyhtyjinne -— on niin suloista istun ja jutella kanssanne nin pimelesa, ‘Sitten en myoskian ‘haluais} teidan nake van kaavojani juuri nyt, - Imaisevatko | ‘teldan kauniit kasyonne Siig. ‘in paljon inhog ¥aAn- has. miesta: kehiaaa, fonka onnetto- manus on tehnyt vanbaks entienaike- juan ja josta on tallut: uneksija ja synkkamietinen - —t —_ Ei, herra. Fernand, painvastoin — mutta = — — ‘Minun rikkautenike 4e1td pelot- tas, Aliette?* ' += Minua pelottaisi kovin, jaa tie- taisin teidin olevan rikkgan ja ab- neen.. Mutta mind tledan, etta colette hyvi ja kunaiallinen mies, joka mic- lelldin auttaa koyhii, | — Siksikg ‘siis, etta olen leski ja etta minulls. on lapsi? ©. » == Di, 2, herra Fernand. Tiedat- teban, | Ieninka mind rakastan ja ju- maloin -tspsia, mutta: vaikka menisiD-| kif jonktn nooren*nmiiehen. kanssa | naimisiin, kuke tietaa, saisinko yhb- | ‘aan lasta, kan sitivastoin, ‘naidessa- lapsen kotoani,.. pikkn = Johicin. Nyt ‘Woitte taasen sytyttas tikkunne, en. ole enda puusinen, = _—- Rakkahin pikku. Aliette, kiitos ‘eatkesta aiiti Xanniista ja hy vasta, mita.minuile olette pehmedlla, rakas- tettavalla | adnellanhe saneaut Mi- Ta. saan -stia- pike. Johicile sanoa kohts : ituotani vaimon tuohon suo reen, * valkeiseen taloon masntien vieressa? © er a Keren: ‘Fernand, anpkaa ennenmmin, eta tuote-banelle aidin ja lohduttajan. : * Se! an “kauniimpss — fa- todenmuksisempan, - es | natn eae clete. oikeasts, pikku -nas- ~ AB on Gi vn ‘RaticaLpor. Hyvisl an, me Kobte, tapam- [3 co oe ™ ows 1 “ts . il 1 pee me SCE Tine | — Byvast, herrea Fernand - — Mutta tehin menetie ottamatta tk. koja romkeanne ja sytyttimatta vau- nulyhtyan ne. — Antakas mint le anteeksi, pik- -tunnustaa nyt notas- rio hieman himilléin, — mutta ti- ko Aliette —— kut olivat ainoastean vettkkeenas Fi minalla ole vaunujakaan. Mina olen ratssiq —, Tuleeko radio tekemaii a3 englanninkielesté yleis- : -Maailmaliisen kielen Suuren Westinghouse saakoyhtion Presientt! Goy E, Tripp, Satop radj- of laheisesss tolevarsuudesse spatta- Van entist’ suurempsan keskinilseen yhteyteen maszilman kansst. Hyvin Pian talevat radis-aallot tayttimaan ilmapiirin Europassa, Agsiassa, Afri- kassa Ja Amerikassa, Ja nimi radio- allot thlevat kuljettamaan tiedotuk- sla Ja sanomia, jotka eri kielilla Lj- Hetettying muadostavat uuden nyky- aikaisen Baabelin sekoituksen, Sen-= ranksena ihmisten uteligisuudesta ja halusta paasta selville noista kaikis- ta tiedotuksista ja sanomista, jotks Maiden ja mantereiden ylitse lahete- taain, tulee Sir. Trippin ka&sityksen Mukaan olemaan se, ett? englannin- kieli tolee kehittymain yleismaail- maliiseksi kieleksi, Antakaamme Mr. Trippin omilla sancillaan ilmaista tuon #nnustuksensa: - | eMeiile kerrotaan, etté tuhansia vucsia’ sitten Koke maailmassa oli ainosstaan yksi kieli, jota kaikkj ih- miset puhuivat. Mutta aiko on saat- tanut kaytiintain kieltensekoituksen ja jokainen, joka on «ulkenyi vie- Faissa maissa, tietia kuinks. hirvit- tava kirowus thmi oikeastaan on ib- miskunnalle. Thmiset, jotka eivat vo] keskenadan pubua samalia kielel- ]é, ovat ercitetut toisistaan vahyoilla muurellla, He eivdt vei Ilittya yh- ceeny eile ei ale mitaan yhteisia etujay ja he tuskin vorvat yllipitaa Yeuhkaa keskeniian. Muta nyt vih- doinkin on toiveltg siité, etta tama nithii sikojn jatkunat kansojen va- lisen keskindisen yhteisymmiarryk- sen puute tulee poistumaan. Radio- Ingsingermt ovet suorittaneet thmeelli- Hid tekoja. Viimeisin ihme an 48, jonka kautta Amerikusta jahetatyt radiotiedot jz sanomat voidaan kuul- la selvesti ja tarkasti Ewropassa’ jo- kaisen vilkon lauantai-iitana, elyrkat radia-nallot, jotka omaa. vat omituisen vaiman kuljettaa ra- diosanamia pitkat matkat, lahete- tain aluksi matkalla Amerikacta, Sitten otfavat ne Flos Englannin’ ra- dicasemat, siten ne lahetetiiin wu- delleen matkalle englantilaisilta ‘ra- dio-assmilta ja voidaan vastaanottaa kajkkialla -Europassa Ja YO. nite kuunnella jokainen yksityinen radio- kaneen omistaja ja hinen ystavansa, Tami jarjestelma on weld tosin. ko- Keiluasteella, mutta byvin pian tu- lee se varmistetukai ja laajfennetuksi siten, etta kaikki Europan maut ot- tavat vastaanh sanomia meiité taalta Amerikesta. ja me ‘uorastamme sasInme shanndilisesti. tiedotuksia ja sanomia Lonteosta, Fariisista, Roo- masta, Berliinist’ ja muista huomat- tavimmista Europan keskuksista.. ¢Taten tulevat murretuksi kaikki viimeisetkin esteet suoranaisen Kan- shinvalisen keskustelujen valityksen tielts. Tima tulee merkitsemaan monta asiaa mailman kanseille, lti- ‘Tan monte, ett kukaan votst nitd yritteakaan ennakolta ennustaa ja kitysta, evutta yrs] asia yoidaan ennus- taa vertrattain luetettavaila varmutv- della: se on, Fleismaasilmallisen kes- knistelikieleri syntyminen eli kehit- tyminen. “Jos radiolabetykset kaait- tiisivat. alnoastaan mustikkia niin tuo yleismasilmallisen kielen tarve el syntyisi, mutta pukeite ja muita tietoja tallaan myoakin hettimaan ja ennen pitkad yha useammat ja vseammat tadiofoouien kuuntelijat twlevyat tahtomaan tiet@a mitd kaikki nuo pubheect ja tiedot eisaltavat, Ja siita tulee clemaan seurauksena. ze, etta ihmiskunnan keskuvdessa tulee syntymaan suurempi huomio yleis- waniimallisen kielen aikagnsaami- sekej kuin on koskaan eanen allut get) jalkeen kuin Rooman yattakunta | kokistot.s “SUOMESTA VESIVOIMA- SUOMMEN. SUURIN ASEMA | ~ Anjalankosken partaalle on nyt temmin valmistunnt Tampereen Pel- lavae ja rautateclisuusosakeyhtion siurveimalaites, joka ‘kehittHessiin noin 16,060 heyosvetmaa, on fata nykys Suomen svurin. vesivonpalia kaypa sahkovoimalaites, Toukokaun aikana ovat tiyos. veripatelaitteet ja koskipctkankeet-padasiassa joppuun suoritetot, jotenka tind snurisoun- taineo rakennustyo rh ‘¥oidaan kat- son paattynecksL. Padolla nostetaan Kymijoen ves niin “orkealle, eta turbifnit anavet noir 9 metrin -po- toukaen. Talldin patoutuy Joki noin 1 ion. matkalla korkeitten rantojen valinsa ia vlempink 0 oleva. Puolakoskt = . on -.8 . hay a “no a ee . oot = Pores Sanpe ae - i . om as iP ae . atts [hi il a 1 arts ' cee Baits, Wioe hina geen bie East ieee! r arvicida niiden kauaskantavaa mer- Torstnina elokuun 21 p, — Thur., Aug. 21st MAX GREENBURG . 60-—ith Ave. Babar; kadun kulmssse, Seomalaison haslin vieresak. ENSILAJOKAN SUUTARILNKE, KENKIX JA MY . KENKIK KORIATAAN. 65 KUMI | TOTMENS <29 Grandwell Are, Yantoon, Viimemainitun kesken Eoh- dalla on tallojn ollut tarpben suu- reniajsella kaflionlouhinnalla {n. 26,- 000 kuutiometria}) muodestaa joelle Ousi vayla, joka ¢h entistZ valta- Vaylap suurempi, naurin ose keneistoa on yhiiin aman Tampereella olevan konenajan Trakentama, Niinpi ovat mm. mah- tavat kaksoisturpiinit, joiden lapke. netaisyys on labes 19 metria jo jot. ka kebittavat 4,500 hevosveimaa, ([sie/& valvistetut. Samain ovat rau- rbaiset valssipadot, tainen 7 metrin, toinen 20 meétrin pituinen, tampere- laista tekos, niinkuin myos puuhio- mon uusi koneiste kokonsisuudes- saan, | OO Inkeroisten volimalaitokselta valit- tig SUUTIMMaN O88N Sen voimastas Eteli-Suomen Voima-Osakeyhtis -ku- lutuekeskuksiin, Suurin kuluttaja on 1i0 km. etaisyydelld sijaitseva Hel- singin kaupunki, ja sith lahinnad seu- _|raavat Katkan ja Porvoon kanpun- git teollisuuksineen. sekii. eriniiset Makseutipitajat Tuustiaa myodten lannessi. .Inkeroisten muuntaja-ase- Ma, Joka noin puolitoista vuotta sit- ten otettiin kiytintadn, on tabin saakka toimittanut sihkdvirtaa 22,- 000 voltin jannityksella, mutta nos- tetaan Hihikuukansina jannitys ‘T7,- 000 volttuin, jotta pitkamatkaisen sabkovirran jakelu voimantarpeen yha kasvaessa paremmin ja pienem- ~| mila johtotappioilla voisi tapahtua, Tarkortosta = varten on paraijlaan Fanhbemman linjan lisaksi rakenteila dust korkeajannityslinja Kymijoelta Porvooseen, | rel _MIELENKINTOINEN PALSAS- | TUS “Earjalan Aamulehdessa geloo tettiin joku péiva sitten porvoriilis- ten eduskuntaryimien subtautumis- ta Tyovien Akatemisan. tesi, ettd porvarit ovat tietoiseati ja harkinnan jaiikeen myontineet yaro- seks Todettuaan. timan, paljas- taa ; lehti, etta varojen’ mydntini- nen tehtiin mafirStyla ehdeila. Kir- jetuksessa sanotaan: | “Ttse nykyisesta valtiovarainmi- tisterista alkaen aselmmat porva- rilliset kansanedustajat olivat ti- main btydvien aivistyslaitoksen avis- tamisen kannalla. |. Ja. se tehtiin ailla- nimenomaiselin edeliytyksel!a, ettei kommunisteills ele oleva mi- tan osag taman Jaitoksen johdosta.s Taman uéskomattomalta tuntuvan paljastukgen vahvistaa “Kansan Lehti® {beinik, 5 pnd} cikenksi. Laitos, joka kulkee Tyiviien Aka- temian nimella on alnata alkaen por- yarien ja eosialidemokraattien kes- keiselia sopimukeella tehty. eos- dem. tuolucopistokei, josta toinen puoli tyiviestid syljetaan pois. Sos,