Ps VAPAUS Conadan svomalaisen tyiviestin Sanenkennattaja, mes kevat sielld kaei kidessa Nisden jatenmaae2 karttuy lakkaamatia, Kuuteen mifjoonaan nousevasta vSestOali jukeutuu Surialidemokraticeen puoluecseen puolen mil try Sudburyssa, Ont, joka tiistai, torstei ja lauantas, joonaa. : H. PURO, | FV aan eget Kaiki vallankumoukseltiset ihanteet on muitta _Mastaava_toimittaia. ee mutkitia tydnnetty romukasaan. - Kommunistisen Inier- | the Finnish People in Canada, . ; ad toe Sinha Eee . 7 . 7 te : ; | ovat, he” saaneeté 240,000. = nadan suojelustullin nimessi, joka on 35 pres. jokaisen get: riveihinsd, - . “auton Kinnazta, jota sucjelustullia Fordie ei kuitenkaan : a —” tervitse makeas, Edelleen hin selostan mitenka Fort | myy .Europassay Anainssa, Afrikassa ja Australiassa,| - _ Detroitigsa sielld valmistettuja autoja, alis Canedassa “yirsgistt 60c, kultakin lishkei). — Kiblavs- js avtoslithy $100 kerta {3 kertaa $2.00). — 31,50 ja resi '. $8.00 ja kolme kk. $2.70. ~ yuonna on Fordin tchtaat tuoltaneet voittoa: 1920 $0, . 644,834 ja v. 192] (joke'et ole viela tiyleen kudunut) sa moanosissa kuin mils, canadalaisten niistd taytyy " makgaa, - | ‘ei ole mututa rajaz kuin gilvet ja Fordin omatunto, . ¢amatunto? et nayta hantd pahastikeay haritsevin kun tain, ettevit tehdasparconit runnaile teollisuuksiaan sen eijaan IJtavaltan suositeltu viisaan opporlunismin .hdnen poikansa, Fritin, koulusta tihtenyt sosialidero- Eratid on kehitiynyt siellé tiysin normaalisesti. Amma- "— qlHinen ‘Like, osunstoimintaliike ja sesialistipuolue kn)-| Faltie. VAPAUS nalignale on tuemittu kuin’ spitaalitautinen. Kommu: | The onty organ of Finch Workers jn Canada, Pub- nistipuolue on heikko, Sen jasenmaaré tekee tusktn| lished tn Sodbury, Ont, every Tuesday, Thoredas and | 30,000, Saturday. _ , —| fa ulokset? [tivalta on surkastunut kerjalaisvaltioksi. Liittov- | utneet vallat, joista nippuu sen muonitus,"hasrivat eh- ' dottomina isintind tssd. valtioesa, joka sikaisemmin oli ‘atatuumalta. —- Alin hinta kerta-|9WUCl Muippumaton keisarikunta. Avun meneltimisen uolemanilmotukset $2.00 triaisto-| pelosta on sen koko siippumattomuuslahta murtunut, Met alin hinta $2.00, nimenmaatosil:; (munten ku vastusioshenki sammmunut. Méljoonat ihmisolennot eli- evioliittetinetneten yhievdesss $2.00 kerta. ~— Avioercil-| vat nalin rajad hipovassa puntteessa, motukset $2.00 kerta (2 kertan $8.00, — Spniyme’ or] ' Krunnu von menettinyt kaiken arvonsa, on tuskin tukset $2.00 kerta, — Halutaan iattteta ‘motuksleta,| centiminkdan arvoinen. Tuon tuostakin tekevat Hh2- joista ei de sopimusta, tulee rahan s¢urata musaria. vallan valtiomiehet matkaja saadakzeen wutta avustusta : THLAUSHINNAT: - 1. flainojen muodosse, Mutta Europan ja Amerikan ra- Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme Ket hasatat eivat pidd maala, mink’ impetialismi on joh- 5 ie Tet tin ia Suomeen, yksi vk. $5.50, ovoli vk. f anut dariramaiscen kurjuuteen ja nalkaan, qindan . raha, ei tulle lahett&maén, Juotettavang rahansijoituslaitoksena. . oe poital eiamteten joll on takaukset. ; Ja sUDELE kansanjoukkejen kurjuus a] vahimumal: v, den kontfori ja toimitua on Liberty Buitling, lakadn tavalla esta kapitalisteja keinottelemasta ]4 f- Lorne Et, Puhelin 1038. — Postiogote: ' _ |Kastumasta, Samean aikaan kun tukannet ihmiset me- Box 69, | Sudbury, Ont | nektyvat nalasta, elavdt nousukaarikkaat ruokoltomassa _ Jos. ette milloin-ishanen gaa vastauata ensimalseen ja hiflittémésed loistossa, Taantumua valmistelee ga- kirjeeseenne, kirjottakas uudeileen liikkeehoitajan per-!taeag yattigkeikausta. Monarkismilla on ystivansa Me eT CANNASTO, Liikkenhoitaja. kaikkialla vilisevain jesuiittain seki tlanomistajain —= keskuudessa,- ima on taynnd sahkea ja rajahdystd ei stare’ ffice Department, Ottawa, 86 | | bak le eb gee Pen matter, Post © pions tarvitse kauen odetiaa {vaikka Kaarlen yritys kuivuikin 7 Fordin saalistukset Canadassa Onlarion farmari-tyovaenpuolueen _-koksomushalii- Advertising rates die per col inch, Minimum charge for single insertion 75c. Discount on standing advertize- ment. The Yapaue ia the hest- sdvertising medium among limotushinia 40¢ Pmotuksesia Tic. — ~ | kekoon}, Tallaisena estintyikeen itivaltalaisen ‘Opportunismin kimaan, ja joita me voimme’ kayttaa hyvakeemme, jols-{2 1/2 Jnternationale, (iota oik ita pitdist nimin : Nolla Internationaleksi} minka ohjelmana on; Aérsival. ~ at, jossa hin kiisitteli padasiallisestt cihmmisystiivde! ~ Ja tat oppartunismin paratiiata sitten pidetitin pys Francen Nobelinpalkinto Vendjan ndllinhitdisille _ Askettain kerremme Ruetsin Tiedeakademian an- taneen limda vuotisen Nebelia kirjallisuuspalkinnon mailmankuiluile ranskalaiselle kirjatlijalle ‘Anatole Francelle, jonka ‘useita mainioita teoksia oh. swomen- kieleltekin kaannetty. Nyttemmin kertovat-tiedat palkinnon saajan lahjottaneen tucn 40,000 dollaria Ve- $2,368,407, ‘kokonaisvoitta vajaen -kahden vuoden ajal- ndjan nalanhatdislen avustamiseksi.’ - . "da 88,033,241, Vuonna 1925 komppania jakoi voittou! — a natole France, joka on jo ylif7@ vuoden ikdinen, asakkecnomistajilleen 880. pros.; 1919 jeettiin 1960 liithyi iskettain | Ranskan- kommumistiseen puolueeseen. ‘prog. ja.ve 192] jeettiin 1680 pros.’ alkuperiitsclle-pea>! Konmunistita ja todellisenn shmisystdvana hin ef kiyt- omalle: Jokaisesta 1,000 dellarisia minki Ford komp- tinyt saamaansa palkintoa yksitélliseksi hyddykieen, panian miehet ‘ovat -sijoittaneet “Conadan tehtalsiin,| youn iahtoi pelastaa satoja vondldisié -diteja ja lapsia, _. Raney selostea kuinka canddalaiset Joutuval maksa- hyviiksi. ~ 7 SO . maan- §150—250 enempi jokaista antoa. kohti minkii be Mika jalo, yleva ja suuri tek. Kommunistinen lii- astovat kuin Detroitissa, jorka Ford perii niisti’ Co- ke on kerannyt Europan suuritmmat ja ylevim#tat hen- Proletaarinen kitsaus Steklov oli Isvestijassa pannut merkille projetariaa- lin Neuvosto-Vendjaa+ auttaessaan oseittaman kitsav- den. Tesin*ei hinella sillain viela ollut tietoja viimei- tislii kerayssaavytuksista, jotka ovat nousseet monta kertaa sucremmiksi kuin mita han meinitsi, mutta itse Canadassa valmistamiann autaja yhti halvalla kuir ‘valmistettuja autoja myydaiin paljon: halvemmalla mittia- manite-lehdessi asiasta seureavaan tapaan: On totta: ella lansimatnen proletariaatti-on itsekin puutiecsa. Se karsii tyotlimyydesta -~ kapitalismista. Mutta verraltune Vengjin proletariaattiin on se senlaan SE 44 pilvien saneo han. olevan Kyllin korkealla ja Fordin con kysvessd huikeitten voillojen nyikeminen, , Raneyn puhcessaan osottamat numerol ovat ker- rassagn = mielenkiintoiset, vaikkakin tiedamme. ennes-|7., ore - vee ' : ‘ liksi, Sen pitdisi ja se voist antag Vendjalle, joka kamppailce ja kuolee sen puolests, sateja miljoonia eikd joitakin mitattiinia eria. = | Vendjdn vallankumouksellisefle Kansalie osoitetun riittamattémin proletaariavan padsyyna ovat kuiten kin huonst johtajat, jatka avat jdcjestelmallisesti Kas. vattaneet cylniiiteekkyytt ja ylivttaneet vihamielisyy- huvikeeen, niin kuitenkin nuo saalistukset’tuntavat ker. rassean © tarumaisilta, givan kuin |“ roinmani .¢Arabian yots. Ja kuitenkin Raneyn etaittamat numerot ovat ecki ballituksen, ettii komppunian virallisista dokumenteista poimitinza. ee: ) Kuitenkin on tissi yhteydeseli tirkedta mainita, etti Raney piti timin pubeensa hyokatakseen Meizhenin hal-|jien opportunismi on saanut. aikaan, citei lansimainen lituksen suojelustullia vastaan ja koelti osoltaa kninka proletariaatti vieli kyllin selvasti née, ett Venajan sen nimessii riisteldan Canadan kansea, Tyoldiset jot- asia on sen oma asia, ett Yenajaa vallenkumouksen ka ymmirtivit yhteiskuntaoppia ja taloustiedelta, tie-}yoitta on lnsimaisen proleluriaatinkin’ voilto, tavit kuitenkin, ettd svursaalistajat riistivat kansaa kai-| Mutt mitd eritvisesti Ranekan proletariattiin tulee, kissa maissa samatlo tavalla, otipa suojelustullia ole-| on se sina kapincinut kaikkea verotusta je’ hertivksia massa tai ci. Riisto ei siis lopu, etki odes rajot suo-|yacaan, «fisenmaksut eivat tuota itn Ranskassas jelustullin poistamiselle, yaon vasta. silloin kun ty3-| 0} ginaisena Jauluna ensimilisesed [nternationalessa. vaki yhtciskunnallisen konirollinsa kautta tekee Histon, Ja Mars, joka rekasti ja tunsi Ranskan proletariaatin, mahdottomaksi. ‘sanci elti Ranskan proletariagtti on paijan valimimpt antamaan yallankumouksen asialle benkensd kuin — pikku penmosiaan! “4 _ Joka pitva ci anneta henked vallankumouksen puo- lesta. Afutta joka pétud vor droputtaa raven ensimdi- pope: - + | den siruren yAtetstunvatiisen vallankumouksen pelasta- Jos kapitalistinen ja cosialiopportunistinen sano-}Mmésedst ja ennen kaikkea, jotta osotettaisiin Venajin malehdisté on kuvannut Neuvosto-Venajdn hirvittavana proletariagtille, ellemme ole mitzin epakiitollisia, il. vatlankumoukeellisen ‘epajarjestyksen esikuvana, niin on} Sekkaita sokeita, a : | Lokakuun ensimainen viikko “on kangainvalisesti malkimanna. Sosialistit tyéskenlelevat sielld yhdesed| PYutetty propagandalle ja varvaykselle. Olkoon timi mink porvaripuotucen kanssa fahansa. Sosialistit ot- | Sueven proletaarivallankumoukzen vaosip3ivin viikko tavat hoitaakseen mila vastuunalaisimpia valtioteimia. myos proletaarisen avustuksen viikko, pyhitetty sen Viisaista viisaimman, Victor Adletin ja ‘sitemmin|Suuretle asialle, ja suis Oly ds Venajan kansaile! | Opportunismin paratiisi Ranskalaisesea toverilehdessa kirjoiltaa Charles Rap- — .Karthase oli aikoinaan mailman mahtavin meri- * aqbees aegis Ea: . Tae | ee SO BSS te BR Pi ah er " ete 1 to. 2 ome “4 . toa Vanaus, Terstaina, Marrask. 24 n, Tyévaen Unisitten Patiainen Kansainvinen rl Kiri. George Hardy. | Viimeinkin me voimme luotetta- vasti pubua Mozkovaste heindkuye- ca pidetyn Punaisten Tydvien Uni- ditten kongressin paitisiauselmista ja paatgksista, Itse kongressi, oani- oitten ja edustajain vahemmistonkin kannaglta vojtti kaikki odotukset. 17,- 000,000 jariestyneen tydldisen olles- aa. edustettuna,-voiko olla’ mitian, paitsi innostavan timin miehekkiin, woden taloudellisen kansainyalizen tulevaisuudesta? Kaikkien utisien liikkeitten synty- e338 on .aiva’ olfut olemassa piertis mielipide-ercavaisuuksia sikei kunnes gsiat jossain madrin hicutuvat. Mah. dollisesti tassakin tulee olemaan jot- takin evidivid ajatusnakdékanteja, Tutta varmundella vojdean ‘sanoa, paittaen kasilla olevista teeseista. etta .W. Wo jisenet tulevat tyy- tyriisyydesth tuntemean, etfs ndky-. vimmat piirteet ohjelmasta ovat hei- dinkin ajatuksiaan ja taktikyaansa. Kuustteista vuotta me olemme puo- lustaneet tehdas- ja tyGmaakomiteci- ta, @i ainoastagn paamaarallisena, mutta teallisuuksittain jarjestyne- den tyaldisten laheisindg vaatimubsi. Molemminpuclinen ‘edustafien vaihto. Qn eras: padtislavaonto, joka Via- Hi vetaytymista J. W. Win toimin- tamucdoista, MeitS on prydetty kan- nettamean hyvalsytyksi — tullutta ‘pidtéslausuntes, jonka mubaisesti Kolmannen Kommunistisen Hansain- vilken toimeenpanevan komitean kanssa vaihdettaisiin edustajia. Kum- Inassakin toimistessa fulee olemaan 9 edustaiaa tiydella danestysoiken- della, Tama paatéslacsanto ‘atheut- ti enemmin vaittelya kuin mikaan mou kysymys kangressissa. Useat pelkasivat, ‘etta poliittisen kansain.. yilisen tahelta yritetaain ltiaksi pal- jon hallita. Totselta puolen tans gatitettiin, ett Tydvien Unioitten Fonaisen’ Hansainvalisen tolmeen- panevalla komitealia on sama mza- ra edustajia Kemmunistisessa tol meenpanerassa komiteassa ja kat- soen siihen, qtti kolme edustajaa on- suttematlomans vahemmistona on aivan iabdotenta Kummaltakaar punlelta toisensa challitsemiseens. Edustajain vaihtamista kannatta- vat mygakin padasiallisesti kuvasi- dat, ebti vaihdes tule tekagmasn na. Nama komiteat ja niitten teh-| yhtengigen ‘mielipitesn 'vallankume tivat tullaan esittamiian . kansainva- lisesti tunnustettuina TySvien Unioitten Kansainvalises tolmiston kautta kongressin tekemi- ni paatoksina. LW. Wen taktitkka, | Kasittiessimme ylldolevan, on Iuennollisena seurauksena, etti kon: eressin oli oltava teollisuusunionis- Thin kannalla vastapainona ammat- ‘tijacttelulle, joka vallitsee A, F. of Lissa, jonka téhden vallankumo- ukeellinen tektiikke : of bhyvakayt. iva, Fydmealakke (eH hitritseva Jakke) of yksi keino jonka tyalsiset on kehotetto byvaksyrdin. LW. Wn jasenistélla on ollut tim tak- tiikkanaan jarjestén perustamisesta nati. | nit v. 1927 saivat huomata kuinks nopeasti mein jasenerime Jakkou- tuivat ja palasivat takaisin tyéhdn. kun 8-tunnin tydpaiva kiellettiin. vain léytiiikseen toisen ISAHHGR, jo- ka kieltiinty: hyvaksymieta lyheme Baa tyipaivas. Enempi hiiriosta us- deila Iakolflai = | Kansainvilifien selidarisuus tulee dlemigan tosiasig, sen sijagn etth se olisd ‘vain fraad. Punaisten Tyivien Unisitlen Kansainviilinen’ Toimisto (virallinen. nimi} on paathinyt — kongressin hyvaksyming — perastaa Kanaainvalisen Iakkorahaston, an. ‘taakseen avustusta keilkkialla . Tissa tyovEenluokke tulee taistelemaan elamain ja kueleman -taistelua kapi- talistiluekkaa Yastaan. | Kongresat mydskin hyvaksyi yleis- lakon, paixallis- ja -piirilakkajen sijaste, mutta kongressl kisittj vield vallitsevan kansainvalisen. soli- darisuuden puutteen ja sikej ylem- pind “ainitusta lakkorshastosta on annettayva tarpeellista ayustusta mah- dollisimman pikaisesti. Yenijaiio kordistettu saarto on antanut meille cikeay ajatuksen bei- kottiin sisdliyvasta ‘kiytinndllisestii aseesta, Saarto on ainoastaan toi. nen mudio lakosta, Kanitalistiluokat- la oli kansainviilinen lakko Neuvos- to-Venajaa vastaan kolme vuotta, se kieltivty] antamasta tavaraa eli al- kamasta Equppaa palkaorjuudesta vapau tuneen vallankumouksellisen tyévienluokan kanssa, Tyévaen Uni-| oitten Funainer Hansainvalinen s4- din aseistamme. Be emme tule kan- nattamian kapitalistisia maata, j9- ka . kieltivtyy sovittantaste palkkka- riitoja. Me nadimme miten hiileltZ lastatut Amerikan laivat askeisen an ! uskviisin . aikana. He selittivat Funaisten! tun kangainvaliset asiakirjat Pohjoislinnen puutevaparoa- | ‘lia, vila myds ed. D:llds yhdessi komitealle tyydyttavasti, estha se naiden kKahden- kansainvalisen - vas- takkaisten julistusten julkaisemisen. estaen siten myéskin § erimielisyyk- sien syitymisii ja tarpecttoman kes- kustelun, joka obsi esteen’ tehok. kaalle toiminnalie ajalla, iolloin ne pea toiminta merkitsee volttoa! Ta i paddtislausuntea vastassd-on Hk: te kaikkia poliittisia pualueita’ koh |= taan. Tati ei ole ollenkagn ihme- telfiiva, silld keltaset reformiil-sosia- listit ovat antaneet Ayyan pohjan title nakikannalle. : Polititkka ja taloustiede yhdis- tetlyne. . Huolimatta kaikesta mitdi mennei- avydessa on tapahtunut, suurin. osa edustajista tiesi, etti me tnilemine rakeniamaan omat poliittiset Iaiték- semme ja etta jokainen merkityk.;*/UEMIIIRGSHI sellisempi lakke nykyaiin, saa po. liittisen. Iwonteen, vieldpa- silloinkin kus on kysymys pelkkojen laskemi.} 7° — Ta Ha. viatiomat lapset ovat poutteessa, YIi 2000 eri ahetystd tehty Box 69, DUTRREE AUTRE SCO CEU PGE EE EER AGS EA TTESS ECE ED TRS UE DEVOUT THOR EGET VOU RCE TAMPERE TESA UUT TERRE CE TR LET TOGGLE — fair Ave. nee ed 00 nae USSU Le LAA tazn ummatlekin toimeenpancvaile ‘MUNI ITH TCiCHHTIN TOA TFTSLOMHAUN TEAL ' JOULUKORTTIEN Heo, 5, No.1? ja’ Ne. 15 on leppunut, loten asiamice tetiava mallikirjoistaan. Nitti asiamiehia, ‘otke mueste hetettyjen matkassa saaneet No, PUVTSUE DED DEER ROUT RALSLI toisen set Ulalle. BEAVER LAKE, ONT, COBALT, ONT. . | FORT WILLIAM, ONT. Te Ku ka on seuraava? toa eivat vo! olla erillaan, Poli. LAT vastustamisesta, johon laskersi- | Hikka ei le parlamentia sisilla, mut seen kaprbalistit amgavat niin suu-lta cen ulkopuglella ja yhtelskunte- ren halun. Southern Pasific rauta-| jariestelmin sisdlld. Jokainen -toi- tieyhtion presidenttt Sproule tei pao- littikan rautatietyilaisten Jakkoon. sanomalla: a eMing en voi kasittia, ett South- et Pasific rautatien tydliiset tuliai- vat lakkoutumaan, kun asia, koske. va tydlasten palkkojen ja tyopaivan pituuden jirjestelya, on Yhdyayal. tain hallituksen kisisss. Jos mizhet flakkoutuvat, tulevat he itse asiasse lakkoutumaan haliitusta vastaan, Yh dysvaltain tyGlautakunmafla, eiki rauiateia, on valta rautatietyélais- ten palkkojen Jarjestamiseen.> Me tiedamme, etta yiidoleva ei cle totta. Rautateitfen hallinnet ovat maaraaya, heidin polittslen sain- tijensd ollessa Yhdysvaltain rauta- tie-byslautakunnan muodossa. Halli- tukset kaikissa maissa ovat heijas- tus omigtayan Juokgn eruista, Ku. tienpide, joka whkaa yhteiskonnal- lista jarjestysta, tulee Inekittua po. litiikkaan siti siystd, etta' se on yhteiskunnallinen. tise asiassa [. W. W. liitto ei ole koskaan tata: kel- tinyt, me. wikoimme, ett me roim- me ottaa hnolebtlaksemme timén mudgden perustamalla kommunaalisia neuvesitia, Hurtenkaan mijtaan va- kayampia yrityksii. siten toimimi- seksi ei ole ollut. | Ransamvilisen kannattajat sanovat nyt, etta kom- munistiset puolueet yii koko mail- man pitais: olla-kommunaalisia neu- yostoya, ' - Kaneainvelinen politiikka, Pitdisi aina mouistea, eta Tydvi- en Unioitten Funaisen HKansainrali. sen politiikka on mailman politik- ka omistaa Amerikan? Rockefeller |,.., ja “son paitdkset perustuvat Morgan ja Vanderbildit ¥.m. oms- favat Amerikan. Chicago, Milwau- kee ja St. Pawl on. kokoonpanty Standard oljy-yhtiin = hikevoiteista tulevat |—— tyBldisten ruumils ta ja nahasta noo nvt, #tti boikotti on yksi mei-' ‘Tima rauistie kasittaa 10,000 mai. terastrustin ja lihanpakkaajfain kans- sa, -jotka mydskin omistavat rauta- ca, valvomassa heidan -etujansa ja vallankumoukseen ja tyfivienluokan teollisuuzkontrolliin, mika voi tullal hyakkddvista veimista ja U4 ennmcenkuin ocataah gavistaakaan, Ne kongressin paatosten ‘mu- ‘| kaan — yllpitiméin kontrollia pro- letarinatin diktatuurilla, Tami kat sottin valitimattimgksi sifloin kun kuljetaan Kapitalismista tyildisten ; . weaae Eommunistiseen tasavaltaan, tiet, on heidin poluttinen masiinan-. Yaltava enemmisté ranhohin wni- hiilenkeivajain lukon sikana saapui-| uskottamassa tyOlaista etia se on|othin jarjestyneisti mailman tydla. NEUTRAL MNSEEEABANNAN ANT Ny Vanbagsa synoyintaasssmme on tans tuli monen omaiset, 184 ja aitt, veli ja sicko, send sane . He kaikin 5 puolen meren ja odottavat pient apna, Parhain apa cn piené rabalabés, Sen Vol Lihettia meidiin kauttzmme. . EysykSa erikoiskurssia