1944

as

a
fle

Vannat
A PStn
i nu 4r-

et “0

Tur =p.
din Vij-
later.
lapang
é kin.
'1ineg
‘En t3-
WN Tg.
‘helis.
avzii
AD.
1 Nin
leaila
la on
[Ant
1 ar
set
loa.
nM $3.

tubs

TH

. a ae Page sce tu,
or - ide L
7 elie hee area

yar aha
ee ee

a a en
. way ere eee . -

.*
wr. rs a . . oe
. . . . . "a . ech, 4 I

KIRJE SIPERIAAN

et 1" Ley a1 in
aa

aan a et 1
. 1 ="
"8

ar cee i =i

a a a ne eae “Ti ” aoe pee
- . . 8 . "1

us 1
See ees isin

-_ Jt

LAUANTAINA, SY¥YYSEUT

4
ek

Recs ae : A

seuraavan mainion runonsa’ “Kirje

Siperiaan =)
| Te pichet Sipertan yon,

Te malmin vangil, uljuutenne,
Nyé siblytidkad, teidin tyon

Jaa jethi, sativa aatoksenne.
Naas siske Rolkon kofhieion
On taive, maan sé alle ‘wutta.
Suo uskadiusza, iloisuutta:
Lins athe hoithamassa on.

Miyds vildvyys ja rakkaus

Ne tulla salpain taa voi sinne,
| Niin hiirii tdaltd rotkoikinne
Mun vapaan a@ancin kajehdus,

' 'Pois hatkeaug? Rakleet nua,
fa lahistuvat tyrmat, teljet, -
Jaq riemumielin sitloin veljet
AMfvas tele Aalvan kdteen tuo!

Canadan vuosikirja
Canadan . Yuosikirjaa (Canada
Year Book} ei sodan takia. juikaistu
yiime vuopna, jeten tind, .wuonna ?8-
Aan kirjaan sisaltyy nyt kahden yuo-
den tilastoliiset y.m. tiedot, atalta jo-
ka on erikoisen tirkea. Canadan his-
toriassa. Tama kirja on virallinen
tiastollinen vudsikirja Canadasia ja

sisalta#a tietoja maan luonnonrikkauk-.-
- sista, historlasta,

laitoksista, tuotan-
nesta, kaupasta, kulkulaiteksista, ra-
fra-asioista, koululaitoksesta y.m.; ly-
hyesti ssanottuna: tiydellinen selostus
vhdessd kirjassa Canadan sosiaajises-
fa Ja taloudellisesta tilanteesta.

Tassa kirjassa on myds ‘kirjoitus’
Canadan hallituksen kokeiluista poro-
jen kasvatuksen alalla kaukana Jai-
meren rannikolla, myés kirjoitus II-
Manennustuksesta lentotoimintaan
nahden; kirjoitus Peruslaki ja Hali-
tus, jossa selostetaan Canadan ny-
évisté asemaa Brittildisessd valtakun-
massa. Tiassa kirjassa on inyds selos-
lus turkiseldinten ‘kasvatuksesta ja
sugperdisten maiden kehittimisesti.
sithen tarkoitukseen. Siind on mayos
selostus -hallituksen ‘oimenpiteista ja
Suunnitelmista sodasta palaavien so-
flaiden siviitielimiiin siirtamisests ja

mTuista Suunnitelmista sotaveteraa-
nien hyvaks},

- Kaikkiaan on tassa kirjassa 1,200:
Stvua kirjoituksia ja tilastollisia tieto-
Ja, jotka ovat viraHlisia ja paikkansa
pMavia. Tata kirjaa voi tilata osoit-
‘ella: King’s Printer, Ottawa. $e on
vaatekansiin sidottu ja makeaa $2.00,
Koska painos on rajoitettu, tiaus olisi
tehtava ensi tilassa. Kirjan hinta kor-
¥aa Vain painatuskustannukset, sittii
Pallitus et tahdo sila tehda voittoa.

* Opettajat, yliopistojen oppilaat ja
Papit saavat tamiin. kirjan paperikan-
Sin sidottuna dollacHia, vaan ‘miara
on rajoitettu, joten tilate olist tehta-
va heti, Naita Papertkansiin sidottu-
ja Vuosikirjoja - tilataan osorteella:
The Dominion Statistician, Dominion

ureau of Statistics, Ottawa.

eerie epeemereestivenbrimiias
a Penile

mn ONTO on kansan kuviteltuun

neen pyrkimys, joka johtuw sellai-
Sesta yhteiskuntatilasta, mika iar-
Viisee kuvitelmia, tTautta katoga niin
bilan kuin tieto todellisesta onnesta ja
“£0 toteulumisen mahdollisuudesta on

fuskeutunut kansanjoukkeihin. -—
arx,

rh ea oe rele ay hie tla

." 7 Beers ae a . ; na
. - ee
= =:

AMT Pa qe eae.
ia as: an I. =e Pete rt i, a aso me a a: wht woe ee : wien
so . “1 wa, uo aya

a . . "he . hat or
"oe of

?™ 30 PAIVANA

‘a . a 1
. 3 sO - I. s oboe oe ao . . ee ”
a . fly a | Jt.

aa DE JA ROLTTOURIS

2 oh ae SS ma

get a a =

. fékdn nayttdmidasetukseen ei tublatty patjon aikaa. _Esitys tapal~ |
fut Canadataisille sotilaille Beigtassa. |

Lemmibkini musitkkialaila on aine
olint Chopin (1810-—I1849).

_ Hott oli syntyisin kuomatyusta per-
heestd ja sat ensiluokkaisen ja moni-
puolisen sivistyksen, mutta mustikhi
ot ftdnen eldmdnsd ura. Jo yvhder-
sdnvuctiaana soitti han kowsertissacr
yhden teknillisesti vatketmiman ptane-
kappalcen arvosteltjoitien antaniien
fausuntojen mukaan mestaritlisestt,
KO petettuagn musikkiopmionsa te-
Ri han konsertiimatkan katkkiin Ew-
roopan kuematuimpiun mitsikkikes-
kuksiin. Joka patkassa oft ouvtttput
myvyty jo uitkkoja ennen fonsertit-
iliaa ja usein yhden konsertin asemas-
ta piti antaa usetta, jopa &unst ja
kahdeksankin Ronserftia,

...Palattuean voitokkealta Ronserttt-
maikaltaan asetiui Chopin esumaan
Pariisiin ja (détlé han oli koke tarde-
maailman sielu, Reskipiste, Han seu-

rusteli tdallé sellaisten mestarettien ,

kanssa kuin Schumann, Mendeissean,
Berlioz ja Liszt. Maikki Aienommat
taide- ja senrapiirit kilpailivet hanen
suosiostaan. Ja vaikka hin oltkoi

ruumiitisest? epimuodostunut, siina -

niddrin, cttd hada olt pakoitettu lopct-
tamaan Aonsertiien aniamisen jo 26-
vuoliaene, olivat kaibki avet hénetle

_aveinna, joka paikkeaan hin ols terve- |

tullut ja kaluliw vieras.

Poriisin. taiteilijaptireissd tufustus
Choptin yitteen aikatsa Auomatuin~
paan naiskirjailijaan, Ame, Dudevan-
tiin, joka &irjailijanimenaan Rayets
George Sand, Heiddn suhteensa toi-
siinsa pithin aikaa olt mite laher-
simmat ja vaikka herlld ef ollutkean
hirkon siunausta, olt hetlla uscita yh-
teisid lapsia. Heidén yhdyselamdan-
sd pidetddn yhiend historian batiniest-~

‘pana ja onnistunermpand, vaieka Ae

olivathin kakst aivan eritaista thmts-
luonnetta: “George Sand” oft mies
mdinen maailman jhminen ja CAopint
hemmoteltu taistedsjasietn.

V. 1838 Aylmsetytli Chopin tisensd
ja sila Rehittyi ensin kurkkulorven-

hailen Chopinia

tulehdus ja mydhemmin keuhkotauti.
Vitmeised kymmenkunta vuetta han
ot melkein vitlimeitiaisesti vuoteen-
omana, |

Soittajana olf Chopin verraten.
ffdn pysiyi pianesta ottamaan sellai-
sta ddnipubtauden, joka oli toisiita
jadanvi fekematia, Hin koristi kap-
paleensa aiven buin kienolia Aollanti-
fatsella pitsiila, kuten eds arvostelija
Rirjoiti:, Vatkka hdnen lempbikappe-
feensa olsvatkhin tuneliaita ja surun-
voitiotsia, pysty: hdn masesteetillisen
pufitalitsestikin lothtimaan sivelid pia-
nostaan. ITan olf suuri runoiltja, joka
kynan asemasia kéytit piano,

Parkka ei Chopinin savellysien tu-
ku olekaan erifigin suuri, on kanet

Auttenhin sinnastetiava kaikkein Auo- -

mdluinspien sdvellaiturien Ranssa. Se,
mid kdw &irjoitéi, enimmdkseen pia-
nolle, on Ratkk: enstluokkaista, fuu-
lemisen arvetsia, Vaikka han et oltst
savelidn yet kuin viden atnoan montsta
noklurneistaan —— wunrtkappaleisiaan
—~ olisi #Adnen nimensd stltifin Auole-
moton. Susi ikhanien nokiurneitien-
sa tadhden Adnesta on tuilul lemmik-
Fini. -
ARVO LINDEWALL,

Mikael Bakunin ~

oli eraddn vankan venalaisen aatelis-
perhetn vanhin potka, joka oli Mu-
ravjevin suvun kRanssa sukulaissuh-
teessa ja joila sifen olt vailankwnouk-
seHista verte suontssaen. Isd olf kun-
funut “‘debabristethin.” Opiskeltt-
aon Pretarissa, Moskovassa ja Berti#-
nissd tuilakseen professertkst iuli Ba-
duninista samotn Ruin Afarxistakin
Hegelin vastusiaja ja vellankumouk-
sellinen yhteiskunnan undistaja. Han
ettt vallankuntoukselitseen iyehon
osag ensi hethestd osti kithkealla in-
Holla, Han et olinit mikddn mictiske-
fia, sen bdn tunnusti ttseRin sanoes-
saan, ella Afarx off oppinecm pi ja te-
rava-alyisemp: Ruin hdn, mutta kan

. Cog PS. ee ee
siege ae ap

7 so moa
er ee 4,7 .

lige al - is:

kaikki Aantfaansa.
den vahkenden jalkeen hanet karkot-
fettiin Siperiaan, josta hanen onnistui
faeta fapanin v. 1361,
Ruin fui pddst takaisin Eurooppaen,
hin heittéytys uudelleen vailanku-

VANKIKOPISSA

® Ker: E, TALLER
Suom. ©, ¥. ARHIA

weet ae

0; rajationtan ihavde selliin | pantie
fault! |

i huisesti yksrtorkiotsia,. vdritidinind

wirfaavia piria!
ding |
On paiva oleve
cdeliisen kaltatnen,
seuvaavan Falfainen,
aina,

en

‘Atha on harmaad neve.

Mikd imeytyy Attokosina rajatt omaan

rapa.

Aarsta sinista tgivasta — ruosteisien

raitalankojen, rautatankojen
neliound ——

dvdnine risttkkoahbkunasta seltirst,

ndkee kuinka Auojut

cdestakaisin,

edestakaisiv ...

Koetit puolustantua,

niuntiq Raltcrivaudat olivat sinua
 dujemmat.

Nyt ne kasvavat mydskin silmiisi,

ja minne kalsotkin,

katkkiada,

hatkiiatla. | | 7

naet kalteriraniojsa.

Mydskin lapsi, joka leikkit Rankana
_dupiinikukkaistén kentdllG, —

on silmiest Raltertrautojen sagrtama.

Sinmun vast, -haqveyasi ~- e patoivoista
Harlekinaadeja. |

A vatest raaputtavat avuttomuuden ,
fyhjdd paarinmerk kia,

Afissdtin ef Ruki tne.

dMfusikkia on,

metsid on, }

Hdisia on, .

fossakin Achhua -
pehmedsié Raarlunut niska,

Jossakin odottag Adst, - a

joka on pehmed ja rakastava
ja tdynnd sulotsta lampéd.

Misddn ef Auk tame.
Ce eel

olf iaistelun ja toiminnan mies. Tuse
Ain estinéyvi mitdan vallankumousia
tat kansannousua, fjohon han et tavail-
fa fat tormsetla offsi otfanut opsed.
Csermissa tapanksissa suorastaan bar-
rikacdeiia. Jos jokin kapina pantiin
foimeen joliakin Enroopan Rolkaita,
Adn matkiust: kets sinne, mikdli se vain
oli makdollista, missi tahansa hiin
oikin, Hanen suurimpia vikoilisiaan
olivat hapitatismi, pamela ja valtio.
Vaiherikkaan elamdnsé aikana vallan-
Rumauksellisena fadnect  tuomittiin
Raksi kertaa kuofemaan, kerran Sake
sassa ja kerran ftavailassa. Han sas
kuitenkin kumatlakin -kerraiia pitdd
henkensd, mutta senstjaan hdnet like-
fettiin Vendjdn Aallituksen Rastin ja
Heitetttiin ensin Pictari-Paavalin lin-
noitkseen ja vieltin sitten Schiussen-
burgin vankilaan, jolla olf kaukea
maine. Siclla hin oli vihdlli Auolla
kausistuttavan raa'an Rkohtelun wu0ok-
st. Han sai keripukin ja menetts
Kahdebsan vito-

a Th

tin pian

1 . r . . .
4,7 . . _ “oat 1 "= "

Pere ade: -y

“Dal oo
addy “uri le el ee

vl

=

ee "O oe ee | - . - - .
. F teh Ee . = ..

ay

ma nade
=; "_ we wy we.

at eT Fata =

we or
4 eae

=

state

Lit. i
eer lire
ms

2 LB PT" Ld a
=
r

fe

we eg ee”
an
i=, |
ee Si

ante

=
1 7k

aa
rer)
a Ke.

“be ae wb

a oe ee
l ay
iar, i:

7
a!

Pr Ps ee ap Le ee ee
- : ete ear ;

ap

ete?
Ae

faut t
Dae oe
ere?

fe

Ce

sl aa r

it .

ia” ms" "
it,
7 ial

eee wal ".
va ake “Ve a0) : tee -

waa ate Basie Ae eae

ie rt

al
- oe Pe" oe

I 1 . L
pan oe

ar |
t
a

7 it: ah . a ok "4
7 1 . = eon ah: - . ==
7 I a Te 7 . . = .
| = re ' an Pha 7