Ex-paaministeri. Manley: vannceetanaasanunessceasceactsencennieninitt n | ome . | ge @ i el ll UJ l ll nN is | a sPCHUTEESARCULAALUDIEE RAAT ere : yi 3 PUTER UTNE NNIATAANNTE Mn nt . i . cl \ ! li om om, a 1 ~~ oy fom a’ | E “a ee of : oes “A a > HICH & Jamaikan — edistyksellinen Kansan kansallispuolue PNP karsi viime lokakuussa katke- ran vaalitappion oikeistolaisil- le. Valtaan nousi oikeistolainen Edward Seaga, joka on lahella Jamaikan bauksiittia havittele- via pddomaplireja. PNP:n johtaja, entinen paa- ministeri Michael Manley on syvasti huolestunut demokraat- tisen kehityksen karsimasta tappiosta. Tass haastattelussa han kertoo myds mielipiteitaan kehitysmaiden yhteistyosta. TALOUS- PAINOSTUS PNP:n vaalitappio oli tulos- ta hyvin johdetusta neljan vuo- den suunnitelmasta horjuttaa PNP:n — sosialidemokraattista kehitysohjelmaa, jota alettiin toteuttaa puolueen saavutettua voiton vuoden 1976 joulukuun vaaleissa ja saatua 46 yhteensa 60 kansanedustajapaikasta. Paaomien poisvirtaaminen, kansainvalisten lainojen tyreh- tyminen, saarivaltakunnan riip- puvuus tuontidljysta ja PNP:n hallituspolitiikan ideologinen mustamaalauskampanja johti- vat Jamaikan vararikon ja kan- salaissodan partaalle. Huolimatta vaalikampanjan viime hetkien ponnistuksista to- distaa paikallisten ja ulkomais- ten kapitalistien taloudellinen sabotaasitoiminta syylliseksi Jamaikan talouden surkeaan tilaan, PNP ja Manley eivat onnistuneet lyGmaan takaisin oikeiston hydkkaysta. Se _pe- rustul paniikin luomiseen talou- dellista kaaosta ja osittaisen kansalaissodan ilmapiiria pe- lastyneen keskiluokan keskuu- teen. TyGvaenpuolue nousi val- taan $7,6%: lla aanista sen saa- dessa 50 paikkaa yhteensa 60 edustajapaikasta. Manley ei ole masentunut niinkéan oman asemansa me- nettamisestd kuin alkaneen, ha- nen mielestaan Jamaikan hy- vinvoinnille elintarkean kehitys- prosessin karsimasta takaiskus- ta. Tappio merkitsi takaiskua prosessille, joka pyrki edista- mdan syvasti demokraattisen ja tasa-arvoisen yhteiskunnan ra- kentamista Jamaikaan. Manley jatkaa edelleen ty6taan taman aatteen puolesta vakuuttuneena sen kansallisesta ja kansainva- lista tarkeydesta. OPPIA NICARAGUVALLE Oman kokemuksenne pe- pusteella, oletteko pessimisti- nen Nicaraguan tulevaisuuteen nahden? — Muutamat asiat ovat yh- teisia kaikille, olipa sitten kyse perustuslaillisesta tai vallan- kumouksellisesta prosessista. Yksi niista on yksityissektorin tietynlainen taloudellinen sabo- taasi tai yhteistyGhaluttomuus silloin, kun se tuntee yksinval- tansa uhatuksi., — Meidan tapauksessam- me huomasimme liian myé- haan, mita siita seurasi talous- eldman johtamisessa. Pidimme ylla idealistista ajatusta, etta yksityissektori voitaisiin suos- tutella yhteistyGh6n ja raken- 6 tavaan toimintaan muutospro- sessissa, Silla, etta olimme re- hellisia yksityissektoria koh- taan, etta todella halusimme sen osallistuvan, emmeka suin- kaan halunneet tuhota sita, ei ollut mitaan merkitysta. ~— Se ei uskonut tai ei ha- lunnut uskoa meita, koska se oli todella vihainen siita, etta voi- masuhteet yhteiskunnassa oli- vat alkaneet muuttua. Me em- me tajunneet tata kyllin nope- asti ja luulen, ettaé maksoimme hyvin korkean hinnan siita. Nyt sandinistirintama on tekemisis- sd aivan saman ilmién kanssa. Uskon etta se ottaa huomioon meidin kokemuksemme paat- taessdan edessd olevista toi- mista. Uskon, etta se ei toista monia meidan tekemiamme vir- hetia. — Mita mielta olette tapah- tumassa Olevasta maailmanlaa- juisesta polarisoitumisesta Rea- ganin hallinnon aikana? — Se on vakava haaste kai- kille kolmannen maailman maille, On yritettava luoda vas- tastrategia. Mutta ei pida niin- kaan ajatella, kuinka kukin maa luo oman strategiansa, vaan pi- kemminkin haasteeseen on vas- tattava kaikkien maiden yhdes- si, Mielestani on yritettava kehittéa kollektiivisen itseluot- tamuksen strategiaa. — Pohjoinen—etela -vuo- ropuhelussa ei saavuteta mer- kittavaa edistysté ennen kuin etela, vaikeuksista huolimatta, kykenee osoittamaan merkkeja taloudellisen yhteisty6n kay- tannén strategian kehittamises- ta. Etelan on puhuttava vah- vemmista asemista. POIS RETORIIKASTA Eik6é Jamaikan koke- mus osoita, ettei se ole mah- dollista? — Se vaikutti mité suurim- massa maarin tapahtuneeseen. Mina olen vahvasti sita mielta, ettd meidan on tarkistettava omin avuin selvidmisen reto- rikkaa ja ryhdyttava kansan- talouden ja taloudellisen toi- minnan yhteensulauttamisen problematiikan vaikeaan poh- menestysta Luanda — Namibian kan- san Vapautusarmeija voimistaa asecllista taistelua Namibiaa laittomasti miehittavia Etela- Afrikan rasisteja vastaan, sano- taan Namibian vapautusjarjes- ttn SWAPO:n tiedonannossa, Kesa-heinaékuun aikana kansan armeiyan joukot ovat tuhonneet 150 vihollisen soti- lasta ja Suuren madrdan taiste- lukalustoa. Talla hetkella Namibiassa toimi lahes 110,000 miehen. etela-afrikkalainen armeija se- ka yli 2,000 palkkasotilasta, jotka ovat saapuneet USA:%ta, Lansi-Euroopasta, Israelista ja useista latinalaisen Amerikan maista. Etela-Afrikka kayttaa sotaan Namibiassa vuosittain lahes miljoona randia, sanotaan SWAPO:n tiedonannossa. dintaan. — Kolmas maatilma kyke- ni meidin ollessamme vaike- uksissa tarjoamaan sympatiaa, mutta hyvin vahan dollareita. Kolmannessa maailmassa on monia paikkoja, joissa on paljon dollareita. Kokemuksemme oli, etta ne paikat, joissa on vahan dollareita, tunsivat suurinta ymmartamysta meité kohtaan ja taas ne paikat, joissa on paljon dollareita, kaikkein va- hiten, Mika on tilanne Jamaikassa nykydan? —- Nykyinen hallinto nou- dattaa hyvin selvaa politikkaa. Sen tarkoituksena on valita sa- telliitin status téman- pallon- puoliskon hegemoniavaltaan nahden ja tama pelkastaan siita syystd, etta hyvin kayttaytyva satelliitti saa paljon sijoituksia yksityissektorilta. He ovat ol- leet nyt vallassa yhdeksan kuu- kautta, me odotamme tuoko Sa- telliitti-asema kaikki odotetut dollarit. RAHAA VIRTAA Ovatko luotot palaamassa jalleen? —~ En osaa sanoa, yhdek- sin kuukautta on lyhyt aika. Kansainvalinen valuuttarahas- to [MF on antanut heille ennak- koa satoja miljoonia dollareita. Eri pankit ja IMF yhdessa ovat antaneet 720 miljoonaa dollaria kolmen vuoden kehityssuunni- telmaa varten, (IMF:n vaatimat ankarat taloudelliset toimenpi- tect aiheuttivat tyytymattd- myytta, joka jayti PNP:n kan- natusta). on: ovatko nama korkeat ulko- maiset sijoitukset tulossa? Ja jos ne tulevat, mika on niiden yhteiskunnallinen hinta? Mita ristiriitoja syntyy yhteiskun- nassa? Jos tama strategia toi- mii, voidaan puheet Jamaikan taloudellisesta itsendisyydesta tai talouden monipuolistami- sesta, jonka puolesta me kamp- pailimme, unohtaa. Ei ole mah- dollista olla yhtaaikaa itsenai- nen ja taydellisesti riippuvainen massiivisesta ulkomaisesta vai- kutuksesta. Leo Gabriel Se wD : ‘« x ~ ae {QAO PERS ; BS : S SS SSS S SS S ey SS S {DO \ S . SS \ SSK S . WS RS HAS ASA SAAS SSH Kaksi wuntt Kaikki kolme 60 kilon sar- jan maailmanennatysta parani- vat, kun painonnoston MM- kisatjatkuivat Lillessa. Voittaja Bulgarian Beloslav Manolov ja toiscksi tullut Kuuban Daniel Nunez saivat kumpikin yhteis- tuloksekseen 302.5 kiloa. Paran- nusta entiseen, Neuvostoliiton olympiavoittajan Viktor Ma- rzinin nimissd olleeseen enna- tykseen tull perati viisi kiloa. Manolov sai mestaruuden kevyempana. Han teki toisen- kin ennatyksen tyéntamailla [70 kiloa — kaksi kiloa enem- man kuin Neuvostoltiton Juri Sarkisjanin entinen ME. Sita ennen oli Nunez ehtinyt jo pa- rantaa tempauksen maailman- enndtysta tuloksellaan 135. En- tinen oli myds hanen nimissdan, vain puoli kiloa vahemman., Seka Manolov etté Nunez nostivat Moskovan olympia- kisoissa sarjaa alempana. Nunez vei talléin kultamitalin. Pronssia_ kilvassa sai nyt ennatyksensa menettanyt Sar- kisjan. Suomen Uolevi Kahelin oli myés mukana, mutta sai tyy- tya 13 sijaan tuloksella 252,3 kiloa. Vaasalainen Uolevi Kahe- lin epdonnistui hieman tempa- uksessa, jossa han jai 107,5 kiloon. Hanen nimissdan oleva Suomen ennatys on 113 kiloa. Han teki sen miaaliskuussa ‘ oliiton Ljudmila Vesselkova juoksi Bolognassa Italiassa uuden ME:n naisten maililla. Kellot pysahtyivat aikaan 4.20,89. Ex-ME oli 4.21,68 ja USA:n Mary Deckerin nimissa. Vesselkova. Ee DR pitéd mys 800 metrilla kauden k&rkitulosta 1.56,98 nimissaan. Sita vastoin ty6nt6 sujui huomattavasti paremmin. Han teki tuloksen 145 kiloa ja pa- ransi siten Suomen ennatysta kahdella_ kilolla. Entinen oli syntynyt Kauhajoella viime vuoden syyskuussa ja oli myés hanen nimissaan, Kahelin yhteistulos 252,5 sivuaa hadnen omaa Suomen ennatystaéan. Ensimmaisen ker- ran tama tulos syntyi Imatralla jo kolme ja puoli vuotta sitten., LILLE: MM-palnonnosto: 56 kg: 1) Anton Kodjabashev Bul- garia 272,5 2) Andreas Letz DDR eae 3) Nikolai Zaharov N-Litto Tempaus: 1) Letz 120 2) Kodje- bashev 117,5 3) Zaharov 117,5. Tyént6: 1) Kodjabashev 155 2) Letz 152,5 3) Zaharov 147,5. Kaikki kolme epaonnistuivat ME-painon 158 kg tydnndssa. 60 kg: 1) Beloslavy Manolov Bui garia 302.5 Bulgaria. ME (132,5 — 170 ME) 2) Daniel Nunez Kuuba 302,5 ME (135 ME —167,5) 3) Juri Sarkisjan N-llitto 295 (130 — 165, 13) Uolevi Kahelin Suomi 252,5 (107,5 — 145). | EM-mitalit: 1) Manolov 2) Sar- kisjan 3) Behrn. Maree likisti Ovettin ME:ta Munchen — Etela-Afrikas- sa syntynyt, mutta nykyisin Yhdysvaltain kansalainen Syd- ney Maree juoksi askettain 1a- helle Steve Ovettin maailman- ennatysta 1,500 metrilla Munc- henissa. Ajallaan 3.32,30 han jai ennatyksesta vain 0,94 se- kuntia. Ovett, joka joku aika sitten havisi Mareelle maililla, pitaa nimissaan ennatysta 3, 31,36. Rono kipitti ME:n Narvik — Kenian Henry Rono paransi omissa nimissaan ollutta 5,000 metrin maailman- enndtysta. Rono juoksi Norjan Narvikissa jarjestetyissa kv. kil- pailuissa ajan 13.06,20. Ronon aiempi ennatys vuodelta 1978 oli 13.08,04. Narvikissa kilpailuissa Englannin Paula Fudge juoksi naisten 5 km matkalla uusiksi ME-lukemiksi ajan 15.14,51. — Harrastatko mitadn urhei- lulajia? — Kylld, jalkapalloa, nyrkkel- lya, yleisurheilua ja uintia. — Miten sind jaksat niin monta lajia? — Ostan aina istumapaikan.