“Muistelma erdasta “*ukkipomosta’ ‘ Kirj. Elli Pouttu ‘ Ensiksi lyhyesti selostus, et- ta silloin kun Jussi Rivers van- hempiensa mukana saapui Suo- mesta siirtolaiseksi Yhdysval- toihin heidan sukunimensa oli Jokela. Canadaan kulkeutuivat perheesta ainoastaan veljekset John ja James”’. 1908-luvulla Malkosaarella nykyisen Fred Holmanin seu- tuvilla oli tukkipomo Jussi Ri- versin ensimmainen *lokaus”’ Sen jalkeen hin matkusti va- paalipulla Etelameren saarelle Fiji’iin sikalaisen sokeriruoko- komppanian varvaamana. Kuitenkaan ei Jussi River- sin kauvan tarvinnut olla tyé- muurahaisena sokeriruokoken- tila. Etevyytensa tunnetuksi tultua sai "insindérin” paperit saaristojen valid kulkevaan kauppalaivaan seka mydskin alkuasukasmiehen apulai- sekseen. Nuorena henkil6na (oheisena kuva hanesta noilta ajoilta) Rivers oppi fijin, etta my6éskin hindun kielta. Jonka kansallisuuden kanssa myo- hemmin Vancouverissa joudut- tuaan tekemisiin, olivat olleet -epaluuloisia ja alkaneet karttaa Riversia juuri hanen kielitaiton- sa johdosta. Fijissa Rivers laittoi my6- hemmin sahamyllyn, miss4 ha- nella oli hinduja tyéssa, joten kielen oppiminen oli luonnollis- ta hanelle niissa olosuhteissa. Siind myllyssé Rivers sahasi lautoja sikalaisten kylien paa- miehille (ratuille, maan kielella) kirkkojen rakentamista varten. Kristinusko naet oli jo viety sin- nekin. Riversilla oli ollut vahan aikaa hyva ’’bisnes”’ syysta, et- ta kun yksi kyla sai kirkon ha- lusi toinenkin seka hiukan suu- remman ja paremman. Olitullut siis kilpailua paremmuudesta siellakin, Kaikkiaan kahdeksan vuot- ta han viipyi Fijissa, jona aika- na ehti olla vangittunakin maailmansodan aikana suoma- laisuudesta johtuen, epdailtyna saksalaisten kdatyriksi. Vasta isansa, Yhdysvalloista Wiscon- sin osavaltiosta, oli hanet pelas- tanut vaaralla syntymatodistuk- sella, jossa todistettiin poikansa syntyneet Yhdysvalloissa, vaik- ka olikin syntynyt Suomessa. Fijissa oloaikanaan Rivers ta- pasi yhden ainoan suomalaisen ja han oli lahetyssaarnaaja. Palattuaan Fijista Rivers lu- ki kerran lehdesté,etta. muuan hanelle tutti fijilainen ~’chief” eli ’ratu”’ oli tulossa tapaamaan Englannin valkoista ”chiefia” jonka maan alaisia olivat. Rivers oli pitanyt varansa, etta oli sil- loin Vancouverissa kun mainit- Lampimat onnittelumme Yrjo Nieminen 75-vuotis merkkipaivasi johdosta Vilma Nieminen Syivia ja ArthurNewman Helen ja Eino Tarvainen Katri Kaarto Katri Mertanen Aino ja Urho Oksanen Alina ja Onni Sikola Edith ja Vilho Salminen Vieno ja Tauno Niiranen Fanny Tuomi Kerttu ja Otto Hautala Sirkka Waren Helmi Valkki Katri ja Paavo Makinen Hilma ja Niilo Lehto Sylvi Ohman Rauha ja John Lahde Aino Kuusisto Vaino Tulonen |} ‘Sally ja Wm. Heikkila Anna ja Herman Aho William Kahara Martha ja John Saloranta Elina Kajander Martha ja Kalle Kujanpaa Lydia Makela Annie ja John Leinonen Ida Pihlainen Alina Lipponen Maija Jaakkola Sanni ja Veli Kentala Aino ja Sulo Aijo Aili ja Victor Kauppila Sanelma Kallio Sonja Slaine Elvi ja Lauri Penttinen Elli ja Eino Maki Martha ja John Tolvanen Saga Salo sylvia Niemela Taimi Nummi Hulda ja Aatu Ikonen Katri ja Albert Jalonen Greta ja Eino Hakala Eva ja Kalle Kamarainen Aino Seppala Alli Ranta Annie Lindberg Annie Hovi Tyyni Lampi Kaisa Nattinen Elo onnekas ois viela vuosia tois, Happy Birthdayta halle viela laulella vois. Kiitos kahvitarjoilusta Ikinuorten kerhopaivana tammikuun 11. 1979. Toronto, Ont. tu padmies matkallaan Austra- lia - Vancouver laivalta astuu maihin jatkaakseen Vancouve- rista Canadan lapi junalla ja sitten luonnollisesti Atlannin yli laivalla Englantiin. My6o- hemmin nahtiin vancouverilai- sessa pdivalehdessa valokuva, kun fijildinen ’ratu’’ ja tukki- pomo John Rivers hankaavat neniaan vastakkain, joka on ter- vehdys fijildisittain. Kerrottakoon, etta palattu- aan Fijista v. 1916 Rivers meni British Columbiassa Queen Charlotte saarelle ’’runnaa- maan’’ sahamyllya taas erikois- laatuista tehtavad varten. Nim. siihen aikaan tehtiin ilmalaivo- jen runko-osat kuusipuusta ja Rivers alkoi sahaamaan kuusi- lautoja ilmalaivojen rakenta- mista varten. Han otti siis taas vastaan tilauksia erikoislaatui- seen tarjoukseen, lahes yhta eri- koiseen kuin Fijissa kirkkojen rakentamiseen, sahasi lautoja. Queen Charlotessa Rivers koki onnettomuuden kauhistuk- sen, kuitenkin loukkaantumatta, kuten Sointulassa Yrj6 Pakka- liini menetti silmansa saman- laisessa tilanteessa. Rivers va- laessaan uutta laakeria koneis- toonsa aineella, joka on kovem- paa kuin tina, -kuumaa sulaa “paapettia”. Kaataessaan siella olikin kosteutta ja paukahdutta- nut kipindita hanen kasvoilleen. Mutta Riversin sakea paksu parta oli pelastanut hanen kas- vonsa vaurioilta, eika ollut osu- nut silmien kohdalle. Queen Charlotten sahamyl- lyn han jatti sinne Jahtiessaan, mutta nouti mydéhemmin sen Malkosaarelle v. 1922 Lahden- perin lokauksen aikana. Joka Sekin koneisto paloi suuressa tulipalossa mista kerron my6- hemmin. Queen Charlotten jalkeen Rivers tuli Vancouverin saarel- le nykyisen Port McNeilin lah- denperdan aloittaen tukkikam- pan, minka lokauksen aikana ensikerran otettiin kaytt66n niin sanottu "high leadi’’ systeemi, Poutun apulaisena . Riversin kampalla. 1922-luvulla kamppa siirtyi lahdenperalle Malkosaaressa ja 1925 kuivana kesana suuressa tulipalossa paloivat metsapalon mukana kaikki Riversin vehkeet ja kampat. Taman elamankokemuksen jalkeen Rivers muutti vaimonsa kanssa Victoriaan aloittaen sa- hurina erdalla myllylla. Seuraava slirros oli palata uudelleen Vancouverin saaren lansirannikon puolelle erdan toisen miehen ollessa kaverina ja alkoi ’runnata” siella saha- myllya. Saman kaverin kanssa han viela kerran siirtyi my6- hemmin nykyisen Port McNei- lin lahettyville avaten lokaus tyét. Mutta koska aika oli huo- no eika puulla hintaa, eivat pys- tyneet toimimaan kuin vahan aikaa. Sen viimeisen kokemuksen- sa jalkeen ’lokauksesta”’ Jussi Rivers sisukkaasti, edelleen sa- man kaverin kanssa alkoi hoitaa sahamyllya Victorian lahella Sooke’ssa syvdssa lahdessa. Vuonna 1937 Rivers vaihe- rikkaan vaelluksensa jalkeen kuoli umpisuolen onnistuneen leikkauksen jalkeen veritulp- paan. (Mainitsematta jai, etta Fijissa ollessaan kauppalaivas- sa tyOskennellessaan, han Salo- mon saarilta oli saanut Malaria tartunnan, joka ei nuoruudes- saan hanta kuitenkaan tappa- nut, mutta kuuleman mukaan uusi lievasti toisinaan, jonka vi- lutaudin aina voitti ankarilla vii- naryypyilla.) Jussi Riversin vaimo kuoli ennen hanta. Tama oli joutunut keuhkotaudin vuoksi Kamloop- sin parantolaan British Colum- biassa. Se on korkealla meren pinnasta kuivan ilman alueella. (Pari oli lapseton) Lopuksi lausunto,etta talos- samme on lukuisia muistoesi- neita Riversisté. On mm. hanen Fijista tuoma rautakirstu. Siella kuumassa ja kosteassa ilman- alassa piti olla rautaa, nahkaa tai muuta materiaali, joka kesti niissa olosuhteissa silloin. josta British Columbian metsa- a ty6sta ymmartavat tietavat mis- ta on kysymys. Samoin Malkosaaren lah- denperdn lokauksen aikana v. 1922 ensikerran alettiin suurilla trokeilla siirrella tukkeja me-_ Mainittavaa Riversin | reen, ? Queen Charlotesta Vancouve- rin saarelle lokaamaan siirtymi- sestaan on, etta mieheni iti Matilda Pouttu alkoi vakitui- sesti tydéskennell4 kokkina kampillaan apulaisenaan tytta-_ rensd4 Inga sek& Kaarin Siider, joka viimeksi mainittu on yha elossa Juugaro nimisena Van- couverin suomalaisella Manor lepokodilla. Inga tytté avioitui itsedan 15 vuotta vanhemman Riversin kanssa tuona ajankoh- tana. Vancouverin saarelta_ Ri- vers muutti Malkosaareen Ka- levalle lokaamaan. Rauhalassa kamppa oli vuoden paivat, jona aikana saapui Suomesta kaikil- le Vapauden lukijoille tuttu El- len Pakkala Heinonen-nimise- né kauniina neitona (kuvista paatellen) ja aloitti Matilda Apu sekin olisi Laakari: — lkava kylla, mi- nun taytyy myontda, etta en voi antaa miehellenne min- kdanlaisia laakkeita, jotka lo- pettaisivat hanen unissapu- humisensa. / _ Vaimo: — Mutta, herra tohtori, etteké voisi antaa hanelle jonkinlaista laaketta, joka vaikuttaisi sen, etta han puhuisi harvenpaan ja sel- vasti, niin etta sita voisi ym- pnoeneeue Neuvostoliiton ikui- sen roudan alueilta on léytynyt kylmia valkoisia ainejarkaleita, joiden poikkeukselliset ominai- suudet kiinnostavat tutkijoita. Maan pdaalle nostettuna ne haihtuivat nopeasti, ja jiljelle jar vain vesilatakdita ja suuri maaré ilmaan purkautuvaa maakasua. Jaa siis muuttui kir- jaimellisesti silmin nahden polt- toaineeksi. Tiedemiehet tutki- vat parhaillaan mahdollisuuk- sia taman kaasupitoisen jaan hydédyntamiseksi. Alustavien tietojen mukaan kaasupitoista jaata on valtavil- la alueilla, ja se on tulevaisuut- ta ajaellen rikkain ja toistaisek- si viela taysin kayttamaton polt- toainelahde. Polttoainevaroista saa kasi- tyksen jo kertomalla, etta ikui- sen roudan alue kasittaa maa- pallolla kymmenia miljoonia nelidkilometreja’’, kertoi Neu- vostoliiton geologisen Gljyntut- kimusinstituutin ennusteosas- ton johtaja A Voronov. ” Vuosi- tuhansia sitten kaasu taytti nail- l4 alueilla maankuoren poimuja ja onteloja. Sen jalkeen niihin virtasi vetta ja kylmyys ja suu- ret paineet tekivat lopuksi teh- tavansa”’. Jopa suhteellisen pienetkin kidehydraattiesiintymat pysty- vat tarjoamaan runsaasti poltto- ainetta, silla jokaiseen vesikun- tiometriin on tiivistynyt yli 200 kuutiota kaasua. . Lansi- ja [ta-Siperiassa, Ja- kutiassa, laajoilla alueilla Eu- roopan puolella virtaavan Pets- horajoen alajuoksulla, lahes kaikkialla voidaan tiedemiesten kasityksen mukaan tehda.mie- lenkiintoisiaja lupaavia loytdja. Toisin kuin tavanomaisten maakasuesiintymien kohdalla on luonto huolehtinut hyvin kaasupitoisen jaan. sailymises- ta, silla jdatynyt vesi pitaa tii- viisti sisallaan siina olevan kaa- sun. Miniplaneetta Runsas l6ytyi aurinkokunnan ulkolai- vuosi takaperin doilta salaperdinen ~minipla- neetta”, jolle annettiin nimi Chiron. Se kiertaa aurinkoa paljon kauempaa kuin tavalliset pikkuplaneetat. : Turussa on nyt ldydetty yli 30 vuotta sitten otettu valoku- va, jossa Chiron esiintyy. Kuva otettiin Turun yliopiston tahti- tieteen laitoksella jo vuonna 1945, , Vanhaa kuvaa ruvettiin et- simaan, kun Yhdysvalloista tuli pyynt6 aiempien havaintojen loytamiseksi. ’’Tarkalleen en- nustetusta paikasta ldytyi aivan mitaton laiska, jollaista vertaus- levylla ei nakynyt’’, kertoo fil. lis. Aimo Niemi Turun yliopis- fosta. Tuo ldiska osoittautui Chi- ron kuvaksi. Onnettomasta sat- tumasta johtui, ettei laiskaa huomattu heti kuvan ottamisen jalkeen. Jos onni olisi ollut my6- ta, olisi Chiron voitu léytaa Suomessa jo 1945.