. yazisto tind talvena melsalyolat- _ talven, _ dam rosvomaiget urakoitsijanaa.kyl- | Kokoamisesta Maa- ja Metaiityéliis- | Ban ghjaaurisesta yusille ja: wishin - : 2 nista Pasificiin wlottuven jarjes-: aa ie kaukana fuer cimen asef-(Tannissa. ee er? Kagem ie the best advertising mediom among ibs Finnish peaple in _-. SyttSyat pealjot laajempaa toixuin- XA P A U Caneden euomslsiann tpotieston ginag su0mkemetlaja, fieoery Soc burpean, “hu., keikking, pei: eemonoted) je maarertyind joktgparine. Teele omen of Fimuak Porkor in Canade: Pobteied daily at Sodbury, (nteno. VAPALS {Libertr} , Magisters athe Peet. dMii¢e Bepetoent, Gru, as eecond them mailer. | Gepersl advertlaing vate, TH pet col, doch. Micimom charge for wings insertion, The. The "Debeites keoattori. kipjakayprs ja ping omisad Laleseee Ei Sureeiifle. 'Powloedie: Vapans, Bor 69, Sudbgey, On. " Bektlimet: Kostion I038. — Tuimitos 5067. Kirjakacops Sti W. “Phong: Offier {joel work, aduertie meni. ote.) 1oh§ == Editor SM. — Boeokeaors surt, TILADSHISNAT: } vk. #450, 6 kk. $750, Lb. £.1t5 near HH 2. —. Yadrerskoibis je Sucmees etka ming. ; Py sihomyite - J vk. B60, 6 kk. $358 ja kh. 21.06. ~~ Sainmsinda 3. WL ABM prist. Banages: J. oii fire, Backers aed Priptehop: Yapece Bscidiog, Elam Serest. a mall in be addresecd:s Vapacs, P.. Bos 6, Soulbary, . Ger. er Joe atte smiflalo tahzoss maz vastineta creimilecco hirjrestenoe, kirjottebes omdellecn Llkekerc- Sette pecesomail ar'la ofm#lli: MAA. JA METSATYOLAISTEN JARJESTAMISESTA ten «= keckuudesaa edesmenntinag Vuosime -harjoitetty, Suomalaiset metsiitydliise set eivat: .Erikoisen caskasna painaa Cana- dan kapitalismin nykyinen kriizi- kausi metsatyolaisia, jotka vailia kaikkia mukavueksia, raatavat sy- walla Canadan korvissa, xnsaiten tailjoonia Capadan ja Yhdysval- faun paperiparooneille ja saha- wmyilyjen aimistafitle, = Fyottonryy- dellii ja julkeaHa palkkain aleny Farnisella rankaisee Canadan por- kuulina harkailua, etta meidan tassa kannalttaa ruveta 1yo- | lgisten taloudellisia tai poliittisia jarjestaja jiuomaan. tebkdat sen ollaan vain siirtolaisia™. Haiset metal yaliliset ovat heitli- neet hilteen moisen siirtotaisidec- | logian ja userla seuduilla esiin- tyneet yranuurtatina Maza- satyolaisten lito perustaimisessa. Tita otetta ct suinkean oe nythaan ; helliteteiva, vaan on sila _ietivé sataantuhanieen micheen. Tané}vielld ja yoimalla eteenpiiin, Suo- talvena lience — kampilla skin malaisten vinnalla . igpaamme met: 1 puoltakaan tuosta madrasta. ‘Mo- | sakimpilla etupddssx slaavilaisia, ‘omn. patkoia ovat palkatkin pudon-[ranskalaisia ja skendinaaviglaisic nest Fakes puoletla .aitten. vilme tyblaisia. Eivat hekdén suinkaan | Eivat kapitelistit ja hei-j ole jarjestyrnighommalie vihamtie- lisid aineksia, vaan piinvastoin, jas vain -Lar ellista tyota ‘heidi. ‘keskuudessnan tehdaiim Sen osoit- lavat tilastot ‘niisti slanvileisicte ‘a1, jotka metilla tazsteluesinty- mmisil aan edeamenneltia vuosind: ovat osoiltgnect Kuuluvansa Cana- dan vallankumouksellisen tyaviev- Bf eturintaman michiin. Viime ¥ionna nous tydssa olfeiden met- sityalaisten luku Canadassa noin lf anna voittusaaliinsa laskea. Tyilaisten selkdnghka se tassikin saa. ,keshia kapitalistisen kriisin senrfuikset. ‘Keikki nama seikat saaitavat pa- kottavana etcen kysymykeen: mel- saityOliisten jarjestin | lujittamiées- ta. uusien tuhansien ja ‘kyrome:- | tien tubansien metsdtyoldisten astisesta heikosta tyostadn huoli ‘spatta, o7. jo enndttinyt kerata je aenikaeen. Suomalaiser Jirjestén danenkan- Nattajana ei guinkean ole €ana- ten Lijton riveihin,. Liiton. toimit- day Maa- ja. Metaityaldisten Lit aglista paljon lnajemnmilie urilie. > Maa- ES motsityolsistin. jarjesti- iginen ‘Canadassa ei’ suinkaan . ol¢ helpoimpia tehuivii. Sind jp? | Ss Injasain kohtaavat meitzg ne vai-. kenidet, jotka: ovat yleisena’ jarru- | ag maar Koko tyévienliikkéelle,| tydldisten. asums sind, erikaeen ofe- ~mjonilielionys, sunrten iyalaisjouk.. tran laajemman poldinnan alai- _ kojen takapajuisous, yhieudisten seksi, Meisti: tnatuu silts, « Tsajojen “taistelukokenmesten: pul Ming. ja Metsityélaisten Lilton te; miasn Faajuns’ ja metaatyomai~} minta ole edistynyt piin.- ripedsti deg tavaton hajalisuus, SAMOMTE | Lain yleiset, objelaiiviget oloi oO Rain tydehtojer:. ja poikkojen exi- edell yteavat. ‘Llaanus, tygliister siirtyminen: Pai- tydldisiin keste foiseen jne. | “Ne tikkaat kekemukset, joita |: Ganadan metaatyolaister parjesta~ , iayritykeet: yuosien varrelta tar- _‘joavat, oscillavat huitenkin, etti kaikista vallitsevisia vaikeuksists - Huolimatta, -metsatyolaisterr Allan. | ‘koska monet jirjestémme anttovgt:.oleman...juuri metsityd- liisid, ‘tuulerame, ettsi asiga a- | edukai, ett metsityélzisten jarjes- taytyminen yleensii jo saomataisterr kobdistama ‘folaistuminen = eli nen. ovat —tigkijiitii, pitiist ajes metsdtyolaiset phi '‘lajemmin jarjestymaan, yha kiin- tedmmin liittymaan oman jarjes- dns ympitrille, . Maite tamain |: astmasta: niemme jonkinlaiata her-| paentumista, Viimemen edustaja- ‘kokous madritteli liitolte laajat ja. .osaksi wudet tebtdvat. Onko tottu. mattomuus reiiden. uusjen fehtavier tipttaimisesed | vrenyt stihen, eli : jarjestamistyd juurt metsatyaliis: ten keskeudessa on. }agnyt beikom- amaksi? Ebki op -syynii paikal- Hsten - tonnitijavaitien heikkaus? Metaityoldisten jarjestaminen, , yat drtuiksemme,. cdellyraa — lujia, Carinataista ‘ja. pentevia = pohju- yksilditd. Olipa. sitten hetkkeu: tai: puutteellisuua missa tahansa., yksi asia metdiin mi¢lestamme on ijn. lucminen ei vain ole mah-| dollista, vean etia selfainen myés- kin voidasn rokentaa ja etté silli: varsinkin. juusi tall hetkellz on. mahbdoltisuus rakentox _ valtavaksi valiankamoukselliseks? ‘taistelujar- jestoks?. Olihan meilla jo niin __dikaisin kuin v, 1919. British Co- -limbiossa- . voimakas metsatyalais- fen Jarjesto, jottorr kaikkem - vaTo- _vaisimpien = [eskelmien mukaan Kuului. sinakin 12,006 _tyolaisté. Samanaikaisesti,. ai, kiwi bry ll, § an tapahtunut vasiacvas jdrpestoiya 4% > gan moilla metsdsenduilin Nykyadn toirhiva Maa- ja Mets ‘tyélaisten Liitie taaa ei ole jakaa ae ulottaa §toimintaanse — lathes- ‘varmré, ja & yli Ite} erki Sheskaao | “paikhien ert kansallisndketin’ kyu: “Tuvien metaatyolaisten - keskuu- teen, Liiton tys, mikali sit voi _ Tuapersiteermmin " pidgtiain kavnis- sk, tajoittuu etupdissd - Ontarioon ja. etupaissa suomalaisiin tyolat- Litton edustajakakouksien | paatékset j ja jo liiton nimikin edel- folle, sen -paremmin kaan ammaitillisille jarjestiitle, saada, jolleivat liiten pohjayksi-4 | ‘kit ja niiden jisenet ota okvivt- sesti ja tarmolfa osaa Litton el main ja toinintaan Vain sellar- i nen proletaarines aktiviswos vor pontta ja toimintalarmoa, Siti -taa. Onhan liiton nimi kokonai-}tarvitaan ennenksikkea juuri tails siuidessaan Maanviljelys ja Puu-|hethelia,-jelloin- “demokraatticen” -favaralyolgisten Tevilisuusiiitto. Se!€anadan fascistinen poliisiterrori “edellyaaa sckii matalotdessa, met-|on nahnyt byviksi kohdistaa ter- "moe etta ‘Sahanaslyissa raatavien rorinsa luton paamajaan. Metsityalaiset Canadassa ovat "fon riveibin, -Katsellessamme Lii- | valtavia tekijonta, joiden yhteistoi- “fen toimintas ja kuunnellessam-'minnasta palfonkir riippuu asioi- ame sen aktiivisten jasenten ja “tol | den kehitys | luckkataistetujen sat: - ynitsijain stlostukeia taytvy moidan|tuessa ei . vain Canadasaa. vaan |. Wyain1 3; ed. olemme viel tavat-dmyaekin Yhdysvailoissa ja Eng- Canada tucttaa paperig _ famatia paamaarasta. 7 ” Kia sen raaka-ainetlia hyvan jou: “Suomalaisilie | metsatydlaisille kon ylt pualet kako mailman: tuo devalue. kunniskas asema sing jar-{tannosta. Suomalaisen, silaavilai- Jentdimistyossé, jota afttsatyolais-,sen, ranskalaisen ja skandinavie- = : | ole ollaneet chjenucrakseen sila! tiieauden useaatr suomalaisten keskuudessa | . kapitalistisen polam CTHana dag. “mitap# kehittyy nopeasti ja etta Tyélaix- trolaisista, jotka Jiittamme, foes be On a, etia oikeaa : ] hjaa metsit aljisten. jit- Ja lua aaa ‘tain mille [jesta, Atiannista Pasiftcille, antaa liites johdolle tarpeellista W. Able. © [= ‘ton ozanotte mamanen yhdeksan- “teen kansainvaliseen konferenssitn on Canadassa politika {natiava . toimintansa tadtd perspck. tiivia silmalla pitien. maan varsinaiset tyolaiset, mehin, Hatista ratsionalisointia Alirimyii- Suony-i3en ermottomasti; tyan sgorittaml: { reerne muodostuu entistii ankaram- qmoaksi: tyipdivaé pitennetSan eri. Tels 1] 3p slennetaan; ja saloja kaivoatyél ii. ja miet-|Sii tyttimain armeijaan ja ‘kur- juutecn ja Puutteeseen. kin mainarin keskimdiraista’ tite- itantea kohotetenn kzaikilla. mahdel- fisilla keinoillz, ' deilla, * eoMn, | pelotteluitia ja mustalistauksitta. * Torstaina,-marrask. 20 p:na--— Thur., Nov. 20 N87 | : Huomio koko. maata kdsittévdan — mainarien jidrjestin rakentamiseen Kalliitt toverth: | ‘Mainarien kansainvalisen komi- tean sibteerist) on huoletilicesti tut- kinut (€anadan ‘kaivos teoilisuuden : kebibyali, ‘Canadian kaivosmieaten ediustajis- auttei mainittua sihteeristea koko Eflanteen undelleen kasittelyssu. raivan keskusteluissa huomattiin | paiksanza pitaviks: ne kirjeet, mif- ‘| ki mainarien kansainvalinen kemi- tea on liihettdnyt teifle arkawemntr- tmin; samaten ntissh KkKlinnitettimn huomiotk siithen, etta Tyoliisten ¥htenaisyysliiton mainarien jaostop jz tulevain§ tehtiviin : Hiytyy ella selvig ja ymmarretta- On selvad, etti Canadan kgivos- pula, joke on yieiser on raken. ‘ten Yhteniwdisyyshiten 3 + Hiilialweilla totentctaan kapita- toimenpitelig. palzkojr lisekun- pusilla tyometoc- | entisti suuremmalla = riis- taistelnhenkisten tydlaisten| Vaikka metallikaivosteat!i isu, sulattoteatisuus ja sen yhteyteen kusluyat. tea)lignudeohaarat ovat vittre afkaing nopeasti kehittynest, alleet aiis piinvastaisessa agemns- sa kodin lamaannusta pitkallista aniraatanut hiilitesilisuus, niin sit i huolimatta ovat metallinkaiva- jain ja -jatostajain tydehdot je elintaso yhts huonot kuin hiilen- laivajainkin. Kajkkia niiti Xeino- jas joita on kaytetty hiilenkaiva- simottomiminin Meidan- tehtavanimme Canadan | ja sulattotyarts sti vastaan. jia vyastaan, kiytetiiin myos mika metallinkarrajia Metalli- ja hitliteolisuuksiin nih- den on selviii, ett niissiit tyasken- televit tyOliliset pysiyvat vain pa- “itevin jirjestetyn taistelun -koutta torr asioiliir sekaantumineti. Mutta vastustanmanr tyanteettajain, yha jasenisti suurentuvan hydkkayeti, ja jdirjes- tetyn tolminnan kautta valmental- tumaan: vastahydkkiykaeen parem- ‘himgoite. Vaan: painvastoin oy rille lestin. ‘paar. tyéehtojen ja ¢lintason pio- Canadan re! orntistis ten ammatti- ‘Hittejen sosiplifracististent johto- etter mints OI RITA JrHIdS. toi-;i8 toimivat Ire kasthadeasy kalvas- Kapitalistien meisg- dollisilla keinoilta: hyakkiys. ratsienalisoingisen “edesauttarnicells tyGttor ys melsdtyaldisten keskuo-|-¥ ‘dessa ja: timin ohefla myas tay pahtuva meteitySldisien vasemmis-| jg Yleiseanadaloiseen tydvientiit- radikalisoitumi-t toon kuulovat ammatillisen litk- joidep keer ‘keen ichteherrat erikoisen tarmok- ‘herrain toimints on aivan ght petollista kuin mth refarmististen majnarien jarjertijen johtaiair toi- Khajkkial- ten omistzjain kans3a. majrmreita vastaan; be prthvit ylle lackkain ‘vElist® dinnaramthasa. Katkilla mah- kapitalishgen m1. Tankajsevit he mainareita kai- wuaherrain kanssa jne: Kon Amerikan Tydviianliittoon Jaren paperipunjatkiin tyo Cana-, dass ruokkig maailman kapitalia- | Gen, paa-dinenkannaltajia. ‘Jos | néms tydlaiset nmostavat #anensz kuutuvitle, uhkaa se pahasti keka ‘apitalistizen maailman valtaher- moja. Mutta timin sanen‘ kuulu- ville saattaminen tada edellyuairt nykyisen: Maa ja Metsityaldisten etter voinmen ja toiminnan nr ninkertaista tehostamista, Hyviz | kokemuksia ja visait alka tassi ieyhiPesst on. I Kaykoot metsityi- laiset . tarmokkaasti. ensimmdkin asioittensa pohdintaan ja toiseksi lujasti ‘kitani setlaisten toimerpi- leiden toteattamiscen, joiden avul- la tuosta teoljisuustiitosta todeila Viuedazn nimensaé arvoinen jarjes- ta. Olkoon heidiin tuunuksensa: \Metsatyclaisten maatakasilava jat- pr rosyksikat kayntiin ja eizmain jo- Kaisella metsakampalla, uusia poh. ex niitd vielZ ole, toimitsijavoimia | Fimen! ettii Jirjesta ei tava ker- “\kustattamaan Jiilon ja sen yksik-. kajen fatpetden §=tyydvttamiseksi proletagrisella yhteisymmarryksel- li yoitlamuan kansalliset ja Kiets- vaikeudet " Suomalaisilia melsalyaliisilla. on tissi. edessiian vastuunalainen ~osa! ja kokemusten antama velvottus. Toimintas tehoslamaan kayviaessa at Jehterame aulis antamaan spu- fan tarjogmalla palstoillaan tilas asjain kastttelylle, jas tovertt us- keyat sellaisesta. avusta hyatyS olevan. Ja olemme vakuuletiuja Ht, ett koko CS] vhdessa Ieh- tensa keanasa tulee tekentian voita- ‘Wansa wiebsissa tTaatavien suoma- laisten ty@ldisten jirjeston eteen- painviemiseksi. | kaasti -kemaan tyfith joka piaivd, ; etta hoille maksetaan nalkkaa vain! vakuutus, Joka fakaa mainareslic| peraisesti perustamaan taisteluko -Palitiikkaa, ‘tuslaitokeissa ty oskenteleville Lyd: a ll To oe | yaativat neurostohuilen boi- - koteerausts, oxottivak aiima pet / turit tad totminnallaan, etia he toimivat yhtelsrintarszssa = hizli- ja terasyhtig BESCON lLansza. Tali beikotceraukselaan oettivat reformististen ja faseististen ar- mathiittejen johtajat peitt®a sita eaboteerausta, fota he harjottivat ! mainarien tydehtejg ja elintasoa Jaisille- vastaan viime kevitna exim. Nova: 3. 66-tuntinea tyopaiva maan Seotian mainarien palkkasopimuk. [alla tyiskenteleville. seen nahden. Tuo kirjz eopnmue 1. 18 yootta nuorempain tya- eqgilag TJasingrit tykkandan Ees-'isisten meaan alia tyoscentelyn ean armaille, SHndk shiidetign, et- | kicltdminen. Li mainarien an. oltava valmeik te- if? Keaikilfe mainareille taydel- mutts |finen, maksuten +yhteiskunnalliven palkan salrauden, lJouk- troattomyrden ym. nillii pHivilli, joina Beseo nakec | tayden hyvaks kaytuia heitd, kasntumisen, Sith mokaa kuin pula kehittyy, i-attuesea. tifee nailten pelturien§ toiminta 6. Nejin virlkan vuotutnen lo- Paiva paivulidi- selvernmaksi mai-;™ma kaikille 21 vuetta nuerem- narijoukoille, sila pulan aihentta-. mille ja kehden vilkon vuotuimen ma ahdinka pakattas ammiattilizt |loma katkille toisille tycliisille tay- tojen byrekraathiccl johtajat pal | della palkallta. jaztamaan petollisuutensa yha | 7. Ssirauden taht tyotltomyy- ugeammin ja selyemmin. den sattuessa on kaskille yhticiden Meidiin on vedettave ¢tiltlle tur- |asunnoissa sasuville | mponnettd mettungt ja wnoatalinen illinoisi- | yapaua vackran maksusta, ja stten isinen lishwick-Farrington-ryhmia | ehk&istava BeadGt. inka on vasemmistolaisilla fras- a. sceilia kalastellut mainarien kan- natusta petollisclle polititkhalcen. ; Raudesea: Timéin ryhimin konkreettiseen ja;mataan taudin oreitg, johdonmisaiscen paljastamiscen an'pattetiava tydsta. Tyilaiset, jotssa hioe- on het) va-. Mutto belie kAytettiivi sen johtajuin harjottia-'on maksettava taysi palkka ja Va- + kaavasse osa!listuvat -kaikkiin mai mia petoksia, Joita sen kistoriacsa rattizya wapea laakuarinhoite 2a1- on runsaasti. Irnuden ajalta. ). fsinarien farjesten jagenve- rojen kanto feheck-off) yhtisitten toimesta on kerta Katkkinan lope- tettava sea , Lewisin Jarjeston. Canedan kaivostyalaisten luton ja muitten yhtiin jarjestGjen ja tyén- teettajain viliset sopimukzet juliz-- tettava: MALHLLLGmika, Erikcista bhuomiota on Liinni- tettavit valhecilisean, maka Lewi- 'gia vastusterasn proparandaan, jo- tz on lJevitetty “Illinais Mince”. lehden avulia ja jolla on koetts sagda mainarit uskemaar, etta tuo valhe-vagemmistolainen ryima: oJ1- St toifenlainen kuin mita Lewisin , ; . ta : amie ee 10. Faitksllisten ja purikuymnal- Tyhma on, ryhme, joka kaytanngs-| te sspimusten sijasta om. ryh- ae jaa mita kurjinta Opportunts: | 4 thivae taistelaun Koko maata ‘ki- ‘TH 0 «| Ja) so tyovadenluokkaa pettévan nittiovdine sopinreksen aikeansnami- ) seksi; : dammotgen sopimuksen te- Kee mainarien tarstcleva jJarjesto Tain arien puolesta ‘Ja miainarien | luvalla. T yi laisten ¥ntendlsyysliitan kan- nattajam tyddsi keivastcollisuuden tlala. oan hHuemattavissa Jukwisia erhetyhsrs. Perspetktiivi, nsaskodpii- Ti, koko masta késittavan taistele- Yildolevaan ohjelmaan tuleé liit- van mainarien jdrjestin perusta-|t#i palkalliset vaatimukset, joilla miseen nahden et cle ollut selva.) on erikoismerkitys eriniiisiin ksi -Epaselvyys on ollut ilmeisti. jvoksitn ja plirethin wiliden. | Kun el ole kisitetty mainaricn Fyoliisten Yhtensis¢ystliton teqlhauuslhiten flujittamisen tir. | kannattajain on voitettava ten- keyit? Nova Scotian aiueella, niin{/denasit, mitki rajottavat taistelun sen takia on Tydliisten Yhtenai- !byrokraatteja vastaan silkaksi liit- ‘syyalitto Menettanyt riclld meikoi-|tojen sisdiseksi taisteluksj: taistela sezt] sili athaisemmin oltutta vai-} noita- pettoreita: vastaere-on = yindis- kutusvattaa. tettavi mamarien taloudellisten Tyéldisten Whtendisyysliitte Jai |t@isteloitten riippumattomaan jon- lgimin valhe-vasemmistolaisten i ryote ja Jarjestkmiseen. nesten vaikotusvallan vastustami Tyéliisten ¥htendisyysititen ‘on sen eli riippomattoman jouksotyin | Mahdovinen ‘pidsta Canadan mai tekemisen ‘kaivoksissa samanaikai-]} narien johteon vain silk chdolle, sesti, kun se toimi Lewisin jirjes- | eta ‘se on mith Hiheisemmassi ‘tin ‘aparaatin. hajottamiseksi. Yhieydessa mainarien jokapaiviis- Canacdan mainareita varten on .ten teistelnitien kanzsz, kehitthen Tyildisten Yhtenfiisyysiiiton Iaadit- | néit® paikallisin taisteluita laajoik- tava osittaisvaatimusten ohjelma jn) ai. koko kaivosteollisuutta Raslf tehtiivi se tunnetuksi mainareille.| taviks; Joukkotaistelurssi. | Taéhdn objelmaan tulee sisfltyd:| Albertarsa, miasi taistelevat 1. Kapitalisticen ratsionalisain- mainart* ovat tukenect Tyoliiaten nin vastustaminen. | ¥hiengisyyshiton taisteluita. jah- 2, VYaatimas 77-tontisen +tyd-.teaseman valtaamiseksi Wheatleyn Paivin kaytintion ottamisesta heti;rybmbltd Canadan kaivostydliisten koko kaivasteollisuudessa -— kai-fltitessa; on vilttdmiéténté tehd vannon pada, sulatoissa ja jalos-— " taydellinen pesaerd yanhan. jehqen - palitiikan kanssa, - miki, edustaa —== ot JARJESTON ASIAT Poytakirja Canadatry Suomalaisen Jairfeston tp. ‘Ein Eokouhsesta marrask. 2 p. 1830. sagpuylla olivat seuraavat tp. ko- Miltean jasent: J. W. Ahiqvist, A. T. Hill, John Latva, K. Salminen, J. Kaniia, E. Pirttinen seka Amo: Vaara Vapauden toimituisesta ja Sundevist. Puhetta johtl J. WwW. | Ahlqvist. | sanpunut kirjelma fossa ebdotet- ttiinm Vapauden Montrealissa olovillc landittavakst s#innGt ja valittavak- litkkecle +villkitanen nivat piuekokoukseen astt, ‘Vtsenmaan. 6& Vapauden DWlikkeenholtajan kir- jelntissa edelern ehdotettiin, otta- irti,;en hupmicon Vapauden albaisen Je- l. ESter Oksaseélfa oll saapunut kirjelmé -jassa han senoutui tehitivastiin Vapauden totmitukses- s&. Irtisanominen pdatettiiy hyvak- S¥a ja samalls julistaa yksi toimii- tajan paikka Vapulidessa avolmeksi, haettavaksi marraskuun 15:sta pal- Vaan mennessa. 2. Eteli-Ontarion aluetolpikun- maila olf saapunut Eirjeima ehdot- faen ryhdytlavéksi yhtelsiin = tol- menplleisin, aluetoimikunnan ja hy kommtean itaholta, tolmitsijakurssien jarjestamistks! ailueclia. teeliisesti Suomalaiseen asutukseen verraten, etd Pork: Artirissa ole- van sivullikkeen ja aslueelin tol- ‘mivan aslamiieskoneision tehtaviikal ‘asctetiizislin kohottaa Vapauden t+i- laajamiéara alueelia vahintiim 550: een ftammikiwn loppwiin tmenimess4. Ja Jos. he civat sima onnistu, oun Vapauden johtokunta veltuoletial- Slin lanettamian alucelle tupa- ‘iavitnattorin, joka on. liikevaiidossm Sucraanm poallikkean kanssa. laa varojen puultecssa voi ryhtyd |. , Ehdotus hyvaksyttlin ja velvo- mihinkéian laajakantoisempiin tol- tetbein , Vapauden fobtokunta Igatl-. menpiteisiin Kurssien jfirjestami-|mepan samansuumiaisen sitonitel-. sfisi. -Aluetoimikuntia kehoitetann [man Eaikklin alueisu: . nahden, Valustautumaan kivttimadn nlith |jasettanralia .« vissin . tilas] aTAG menetelmia toimitsijanulan- poista. | Jonka sugvuttamisekel -kullakin —alu-. Mmilsexsi jothin Jarjestim tsholta is{/eella om ponnisteHtara. .. on ryhdytty, mikali siihen on mah-!..7. VWapaudes liikkeenhoitsja i Gollisuuksla. Hipeimman toimitsi- ost liikkeen tiliasemas Fi anta- japuutiess poistamisckst keholie-/nut alhetta toimenpiteisiin. faan alutigimikunitia katkijla alu-| & Paitettiin, etta Vapruteen el #ilia ryhtymsiin tolmengiteistin ney- | enain kerat& jouluannittelnia, vaan roltelolilaisuuksien firjestamiseks! ’ ‘tullaan tyGlatsten talstelutervehdyk- alulla olevan opinteterho-tolmin—- | et julikkavzemaan enkoisessen wu- nan yhteyteen, ijoissa osancttajia | denvundenmumercsa Litkellmoatuk- apastettaisiin alkeellisemmissa jir-|siin naikden e} tehty milaan mau- jesbotentarissa. tosts. 3 Luettlin Iehtiliitkeiden valisti kirjeenvaihtoas. E&ttintumiut astat J&tettlin Vapauden johtokunnalle Rarigonaiisli toimenpitelia varten. 4. Luettin Vapeuden johtokun- nan Eqkouksen poytikirja syvysk. 74 Polivalia. ER antonuk sihetts tai. Toenpiteisiln. Puolesia GG. Stmiqrist. Olemmme tarkastaneet ylenming- olevan payiakitjan ja hyviksymme sen kokeukeen keskustelijen ja teh- tyjen paiitésten Kanssa yhtapita- ~ J. Hahia EK. Salminen Poytakirjan tarkastajat * 5S. Vapauden litkkeenholtaialta oli- Pork