., en el ce =4.! . ul rs = ri . 1. 4 ". mh ¥ re 4 pe Le + a in a 7 or t. oes te - et ees. na " wsdincz sia Te : F x ipa. i 2 TELE ME PT ohn, tr! a ted Oe gc ™ > ‘ “Th . tajar ja turkiksien - psanviljelystyélaiset — varsioa hei- ‘ L — a ads a ‘ rst afr oP he a _. . . : aA ee ee He wat 7 e, L Pa . -. oa, von 1 z omens -—_ r a Lo 1 I "sel 2 1 me pe i = ' Die 2 oe oe a 11 ; mae et ‘ aque: oo: 1 . . . . . ' . er qee on . ft | . es soo re eer, “Je, 1. “ye . =i. vy . ™ : a iV ate ope "mor oor! Le Am Li . : aate 2 maa "aes . oo t . fF. -t we os - VPRO i eo ti rey a ee a 1. a i i ee a woo. mT ' ee ie) " ". " Pa es ae a. ra a “ . . . " = wae . I "oe 1 Rit ee. SE ae aa fty oma apes ma tata ete wt str ot rh "elo oo = Be ta . ae . we a ae . . “1. . . ' : 8 ay: oe ee ee ee. wie moat a ca ae ar) ; . = oa _. . 1 . . “ a -: ‘ Ce i 7 -= fal, ay ee ee ee i] "4 7 . wos . . . . . . . . ' . ™ _o. . . oh . a _ . - " ve . .r . . . . baa” ae . _ 1 . th “BL: r-G on ae ” a 1 SoU a * 5 _ i ee a ., 1 a" h = ul A - . ed . ¥: ‘ei. = & . . - -ey 7 a ra’! Ped 1 1 _" al aon - a 1 1 “a ' hoo . “ 1 .. ' . . t a ‘e wr . az . vit ia i ” at ate . 1 ' =." 5 ve a “aoe . Pr: ‘ " = "Lt ae Ph to a i 7 o- lit oe a “ I r i a . = 1. ae de id: . a oo rn . Tat le ret Cer . oo : oo Ps a 7 " cn nm : ' ee ' ee she, ath ts yLE: Lil A .. = . a? : 1. = ras Pi ae 2S ae eR a See pig ree . 2] rie oa Pe a a Sel gy fr Aira rise bation ae =o: . _ re | “ sy = -" _ «Beata ae bec ise -ore es r a e eee a Hien) ie an ds . . 7 7 ce wt - aotagltn of 8 . "4 r — i . ee .f . _ a we ee a. ee ee -. 1 a = al er 5 eee 7 2 =o BY = lead etbatas Tm oad : See -, os Tn ae oS ho pe tint Z Lor Fy H LG ‘c. a 7 Wi bepsatyhetat ra ee Pa + Me . 1 . "a. oon 7s | =a . : al i oe mh . = . . - . . ot = i . . a : os “8 oo . r . a: .- "oe . aT an ' re 2 OTe ee .- . . . -AF wate = as eae y 1 he . Lit pee ah. h oe ° {a re J “ f,! 1 ae ! . Mi A ACER oP t Pp We ' 2 TT | ire rrak ad! Meets ee Te er eae ee 1 . . . i a = om, Pate om et He as ee ———0= tae" ual t } rer te . . a . 1 - ". on Pape" yaar ake! . CD py eee a - = - . 4 2 penis haceaaervietipee tet nda ER a eae Fe . : . rm . - a ee wy Polo yetil Pe ci 1-. i Ltr ah 1 er se ' oer Toe i: a patented nt ot .. woe at : Canadan tyovaen ammalhilisessa litkkeess& saattaa helposti buomata Kkaksi paapiirrettd. Jarjestymatto- mien, lokumSara on varein suurl; ja yhteys jarjestyneiden kesken on kovin hajanaista, Noin 265,000 teallisuustydlaisesta on likimdarin 975,000 eli yksi kolmasosa jasenina ‘qmmatillisen liikkeen eringisissa “gsastoissa, jolka kuuluvat joke kan- salliseen, katoliseen tai ms. kansain- waliseen ammatilliseen liitkkeeseen tai ovat tykkindan itsendisig.- Jar- 4 iskd ovat ammattitaitoiset tyo- laiset ctutilalla, Ykeistaain rautater- den eripaisten ammattikuntain tyo- laiset kisittavit 29.07 prosenttia maan jatjestyneiden tydldisten maa- yasta. Sita@vastoin ovat suurten pe xustecllisnuksien tydlaiset — metal- linksivajat ja -solattajat, hiilenkai- vajai ja teraksenvalmistajat, kalas- pyydyetajat, : kosti tai eivat Ininkaan jarjestiyty- . |. pelt; ja ndin ollen millei tykka- anh lial naan vailla vastustusvdlinetta tun: ‘nottomain tydnantajain hbydkkayk- ‘sien torjumiseksi. | —. Qntarion metallikaivos-teolliauus en otyypillinen esimerkki Moore- | Draper-Simpsom masiinan johtaman (Canadan ammattijirjestén valinpt- ‘timattémyydesta ja kyvyttémyydes- ta, mikali perusteollisuuksien jér- ” jestymattomat tyolaizet ovat kyseea- sz. TaAmin masiinan paéatehtivat muodostan tydnantajain veljeily, Genevesea kaynnit ja — havytén ha- jotustys — “kommunismin hearau- tumain tutkiminen”. Silla ei ole ol- lut atkaa cikid helua kaydd tasiksi QOntarion kullan-, nikkeli-kuparin- ; je hopeankaivajain eiki sulattiotyd- _ fiisten = jarjestiimistyohin, - vaikke pio tyldiset ovat tykkaniin jarjes- tymatigmia ja vatkka Ontario muo- dostan ehka& kaikkein tarkelimman ' gsam Canadan kaivosteollisuudesta. Edesmennect taistelue QOntorion metallinkeivajein histe- ria kuitenkin ogottas, elt viimelsen ‘kwhdenkymmenen vuoden oikana ovat he kerran olleet jo niin hy- vaoti jarjestyneits, etta he kykeni- vat uhmaamaan kaivosten omista- jain vallaa wseamman kuin yhden -kerran ja pakottamaan heidét teke- midiin «erdita. mydnnytykaid, Onta- -Tion Kaivosmiesten ensimainen jouk- kokamppailu tapehtui heimakuun 8 : prpa 1907, jolloin Likim@arin kol- ‘metuhatta Cobaltin kaivosmiesten se yhdistyksen nso 146:n jasenta la- peti tyansa patkkoja ja tydsubteita “ve “ koskevan riidan takia., Myshemmin . saatiin sovinte aikean useain kaives- '. ” yhtididen kanssa, jolla kaivosmichet ‘saivat muutamia myonnytykaia; ja . dakke taydelleen pusttyl seuraavan - syyakuun loppupuolella. | - Jalleen vuoden' 1912 kuluessa te- "| pahrai Cobaltin ja Porcupinen pii- reissd kolme tydlakkoa. WNiista en- simainen alkoi Cobaltissa buhtikuun 28 p:nii sen takia, kun muuan kai- -vosybtis oli erottanut kakei tyotiia- tain, joiden oletettiin pelottancen _. erfisti tytoveriaan. Kaksi paivaa kestineen tydttémyyden jalkeen [ak- ke julistettiin loppuneeckei buhti- kyon 30 p:na, jolloin siihen osal- Histuneet 289 miesti palasivat to:- hip, lukuunottamatia kabta erotet- ‘tua. Toinen lakko, joka koski 225 miesta, alkoi myis Cobaltissa loka- koun 19 p:nd ja johtui siita, kun yhtio .kieltaytyi lyhentimasta tyo- piivad kymmentuntisesta yhdeksin- . " dyptisekei, Tydt kuitenkin alotettiin jo cevranvan marraskuun 4 pra entisilla ehdgilla. Porcupinen pii- tin kullankaivajain lakko- palkkain alennusta vastaan, mika tapahtui merraskuun 15 pina, koski noin -ahtakymmentaviitta _guttta ja tuhattakahtasataa miesta. “Tammikuun Jopulla 3913 oli suuri miara alkupersisista J|akkolaisista poistunut Igkkoalueelta. Ja -lakko _ itse _astassa loppui kesskuun 21 pind 1913; jolloin lasdittiin sopi- mus, jonka mukaan kaivosmiesten jarjestS antoi miehille oikeuden pa- lata tydhon, vaikka lakkoa e1 fulis- teltu virallisest: loppunecksi. Vaikka nididen tatsteluiden s5as- vutukset naytitavat miltei lannistut- tavilta, oiin kuitenkin nauttivat On- ” tation metallinkaivajat ting pdiva- _ BA nitst bedelmista, jotka epasuo- rasti johtuvat noista lakoista, muun vasta, : Qvelat kaivantojen omistajat, jot- ka itse olivat vastahakoisia myontd- mijn kaivosmiesten vaatimaa Jy- hempas tyoparvaé, kehottivat apu- kalivosomal- Kirj. Auve VAABA riaan, maakuonan lainlaatijakuntaa, tekem#an vaaditun myoonytyksen. Niinpa 1913 Ontarion kaivosasetuk- seen tehtiin korjaus, lijttamatia sil- hen pykala, mika saataa: etter min- kZin kaivoksen ykstkaan tyolainen saa olla maanalla pitempaa aikaa kuin kahdeksan tuctia yhdestakaan perakkdisesta kahdestakymmenesta- neljasta; kahdeksan tuntia lasketaan stita alksen,.kun tyoldinen saapuu ‘yopaikkaansa kaivoksessa, paat- tyen siihen, jolloin han poistuu tyépaikastaan. Tama korjaus pan- tiin kayiantéon Cobaltin ja Porcu- pinen piireissa 1 pina helmikurta 1914, Ldnanen faivosmiesten biuitio Mutta 1913 kaivosmiehet olivat miltei sataprosenttisesti jarjestynel- ta. Taistelevalla Lannen kaivos- miesten fiitolla oli silloin kahdek- san osastoa pohjois-Ontariossa, al- mittain: Cobaltissa, Porcupinessa, Silver Centressa, Elk Lakella, Gow- gandassa, Cordova Minesilla, far zon Minella ja Sudbusgesa. Kaivos- miehet olivat jarjestonsa aistelu- hengen layttamia. “Heilla oli. voi- maa ja rohkeutta keydé taisteluun lyhemmdn tyop4ivin.ja parempain tydsuhteiden puclesta kaivosten omistajia vastaan, Kaivosmiesten voiman heijastus on havaittavissa muun muassa kabdeksantuntisen byo-- pdivin myontadmisesta, milla samal- la kertaa yrilettiin taltuttaa beidian hyckkaaviisyytladn. Paitsi vata melko ovelaa metodia, kahdeksantuantisen tyopdivan myon- tamista, turvautuivat kuivesten omic- tejat muutemiin yarsin vakivaltat- siin metodeihin, murskatakseen kai- vosmiesten | jarjestyneen rmabdin. Niinpa 1914 toimitetliin Sudburyn plirissd sijaitsevain ‘kaivosmiesten yhdistysten fLoimistoissa ryosto yon pimeydessa, avattiin kossrkaapit fa kirjat varastettiio. NNoiden salape- riisten rikoster v¥arsinalsista to1- meenpanijoista ei ole -varmaa tictoa viela ting paivani je tokkopa siti luilaan rmilloinkaan sagmaan. | Kaivosten omistajille koitui nois- ta rydsidista kuitenkin ilabuitavia seurauksia, Kaivosmiesten jarjesty- nyt mahti rappeutui nopeasti. Elk Laken ja Garson Minen ¥hdistykact kuoliva: 1014: Sudburyn ja €or- dova Minesin 1916; ja Silver Cent- ren 1917, Kirkland Lakelle sita- vastoin perustettiin wusi yhdisbys 1914. Mutta tama, sekai Cobaltin, Gowgandan ja Conistonin yhdistyk- set —- joiata viimeksimainittr oli perustettu 1919 — kuoli 1920, Yuonra 1920. perustettiin kuitenkin O. B. U:n toimesta kolme uutta yh- distysta — Timminsiin, Cobaltiin, Gowgandasn — jotsta kaksi kuoli jo 1921 ja Gowgandan yhdistys 19272. Vain Kaivos-, mylly- ja su- lattotyolaisten Kansainvilisen Jiton {jolla nimella Lannen kaivesmies- ten liitto nykyian tunnctaan) Por- cupinen yhdistys elad kituutti 1926 saakka. Vuonna 1925 erosi tima yhdistys emajarjestésidan, liitty1 Canadan kaivostydlaisten litteon ja kuten senottu, kuolla nyykahti 1926. Kaivosmiesten jarjestyneen mah- din tuho on taydellinen. Heidan Keskuudesszan ej ole toiminnassa edes yhtididen suosimia ammatti- yhdlistykaia. | Tiassa yhteydessa lie asianmukais- tn osotlaa, giten ‘perin haluton Ame- rikan tyovaenliitte, johon kuibtuva kansainvalinen liitto myés Kuulun, on kiymadn kusiksi kaivesmiesten jarjest#mistyoban. Vuonna 1925 lahett: Timminsin yhdistys pyynndn Kaivos-, myily- ja sulattotyalgisten Kansaiavilisen littom padimajaan, etti’ sielt{ lahetettiisiin jarjestaja nohjois-Dnlarioon alottamaan j§r- jestamisryntayksen § kaivosmiesten keskuedessa. Pyynnotn mukaan saa- puikin jarjestaja Timminsiin, missa han viipyi kaksi viikkoa ja peri palkkansa Timminsin yhdistykselta. Partin viikon Kuluttua hin sitten se- litti, ett on turban koetiaa rybtya jarjestimaan pebjois-Ontarion kai- vosmichia, Ja tamméinen julistus buolimatta 511th setkasts, elta rivi- Tiiesten Wasymatiomien ponnistuk. sien tuloksena Timminsin yhdistyk- gessa ol: silloin likimdasrin salaviisi- kymmentaé jasenté ja kassassa rahaa parisensataa. dollarta. : Binercaliteollisuuden vauras- tunmunen Ritrinnay kaivosmiesten__ jarjes- ! 7 1 ee 1x! . Vy a 1 oe . : = Ld . a te _. . aaa Saari i SC i as i ee oe ee 1 . =: omy Roy “bh . eet: ea: a ‘ae No. 15 — 19% Maanan ina, tammik, 23 p:ni—Mon., Jan. 23 | ~ .Pobjois-Ontarion metallinkalvajat - lyneen mahdin tuhon kamss@ on ta- pahtunup Ontarion mineraaliteolli- suuden nopea vaurastuminen, mika yarsinkin parin viime vuoden ku- luessa on ollut mefko ikmeellista Timin takia ovat maan vaphempain seutujen iikemiehet jarjestaneet ustita. kiertomatkoja metallikaivos- alueelle, Niisti tirkem on ollut Metallurgisen kongressin kiertomat- ka, joka tehtiin virme kesaoa. MWiin- ikz4n on ubkapeluu kaivososakkeil- la saavutianat ennenkuulumattoman Jaajuuden. Viime marraskuulla maksettiin esim. Toronton eraassa osakepdrssissa patkasta tuo satu- mainen summa, 63,000 dollaria. Ontarjon mineraalituolannon mi!- na turnusmerkkeing ovat: tuottet- den moninaisuus seki nikkeli- ja kopolttimarkkinain _hallitseminen. Hitt? lukuuncttamatta tuotetaan Ontariossa miltei kaikkia kaupaksi- kelpeavia ei-metallisia mincraaleje. Canadan maakunnista Ontaria on- kin etutilajia mineraalituctteiden paljouteen ja monenlaisuuteen nab- den, Vuonna 1925 kohosi Ontarion mineranlituotannon arvo, josta siuu- rimman osan muodoeti Kulta, nik- li-kupari ja hopea, $7,980,436 dollariin taj nein neljgankymme- neen prosenttiin Koko Canadan mi- neraalituotannosta. Tuon miaran tuotti 1,210 aktiivista tydnantajaa. Heitla oli kaynnissi 5,899 tyopaik- kaa ja niissd tydsea 19,346 tyolaista, joille maksettiin vuosi- ja pdiva- pelkkoina yhteens& 25,909,951 dol- laria; padoman kaytté ollen 258,- 067,755 .dollaria. {Numerot otettu teoksesta “Canada ‘Year ' Book, 1996”.} Vildesitetyt nurmerot ikgankuin osattaval, ettef Ontarion roineraali- teollisuuden omistus ole erittiin keskittynytta. Aivan piinvastoin on kuitenkin asian‘ laita. Epakeskitty- neisyys on v¥allaila etupaassa eri- néisten e¢i-metallisten mineraalien tuotannossa, Metallipitoisten gnine- raclien tuotanto sitavestoin on #an- gen keskittynyttd. Kultatuotanto, jonka arvo 1925 kohosi 30,202,357 doliariin, on itse asiassx Hollinger-, Mcintyre-, Lake Shore-, UOome-, Write-Hargreaves:- ja Tough-Oakes- yhtididen kontrollin alaisena; nais- ta on kelme ensiksimeainittua cana- dalaizen, seuraaval kaksi amerika- laisen ja viimeksimainittu Dritt:lat- sen paioman keontrollissa. Nikkeli- ‘kuparin tuotantea, jonka arvo 1925 nousi 21,523,983 dollariin, kontrol. loivat ehdottomasti _ International Nickel. ja Mond Nickel-yhtict, edel- linen allen amerikalainen ja jalki- mainen brittiliinen yhtym’. Hopea- tuotantoa, minka arvoksi 1925 jas kettiin 7,271,944 dollaria, kontrol: loivat Keeley-, Kerr Lake-, Lorrain Trout Lake-, Mining Corporation- ja Nipissing-yhtict, jotka kaikki ovat canadalaisen padoman kontrol. lissa, Taten neljatoista suurta yh- ioth kentrolloi Likimaarin kaksi kolmasosaa. Ontarion mineraalituc- tannosta, Nima jattiliismiiset yh- list, ja niiden kera muutamat pie- remmat, ovat koonneet satumaisia yvoilto-osingeita, Ontarion kaivosmi- nisterién esiltaméin numercjen mit kaan olivat nama yhtymat vuoden 1926 loppuun mennessi korjanneet liikevgittoina ybteensa 246,047, 040.41 dolkaria. | Silicests eff " Leiposmiesten keuhko- tani” Ne kaivos- ja sulattotydlaiset, jai- den hiesti fa veresta tuo tavatto- man suuri summa on puserrettu, kuuluvat moniin eri kansallisuak- siin — anglosaksilaisiin, ukraimaiai- siin, stemataisiin, Canadan ranska- laisiin, itelialaisiin, skandinaavialai-. siin ja-muthin. Heidat on alistettu mitt kirotuimpiin tyOsuhtethin stita alkaen,. kun heidin jarjesténsa tu- hotiiin,. “Bonus”- eli palkkiojarjes- telm& on nyt voimassa jokalsessa kaivoksessa. Tuc jarjestelma on synnyttanyt hirvein taudin, joka tuonetaan ni- mela silicosis eli “kaivasmuiesten keubkotauti”, Sen uhrien lukumai- ra on pelastyttinyt ite Ontarion lainjaatijakentaakin, mika 1926 korjast Ontarion tyovaen tapaturma- sSiddsta siten, ettz silicosts myos luetgan oniihin ammattitauteihin, joista mainitun saaddksen mukaan maksetaan korvausta. “‘Kaivosmies- ten keubkotautiin” satrastuvilie. kai- vosmichille makzetaan nykyisin 500 dollorin kervaus silld ebdolla, ctta he ovat sitd ennen tyoskennelleet ¥iisi vuctta Ontarion kaivcksissa fa joutuneet niissi alitiiksi piihappo- polyn vaikntukselle. Ebtothin kuu- luva atkamiasad on epailematta lian pitka, sillz “katvosmiesten keuhko- taudin” voi saada patjoa lyhemm4s- s3kin ajassa. Silti on nuckin ebdot 1aydvdin, silicosiksen turmelemain, sHoin ja talidin “lopputitin” saa- neiden kaiyosmiesten IJukumaara melkoisen suuri. Yuoden 1927 .en- simazisen pueliskon aikana verelti Silicosis-lautakunta, joka perustet- tiin 1926, kaivantejen omistajia 200.004} dollariin saakka; tuo sum- ma tavallaan osottaa sita lzaguutta, |” minka silicosis jo omaa. : Vaarallisesta tydstddn sasvat kai- vosmiehet kerrassaan mitattoman palkan. Miesten paivapalkat kai- vannoissa ja kaivantojen padlla yleityvat 3.15 dollarista 4.80:eer.. Tammdinen palkka en ehdottomasti riittitnatén saddylliseen eldmiscen, johon tarvitaan 2,200 dallarin vuo- situlot, kuten Jiittoparlamentin mi- mittamadlle teollisuussuhteiden ko- mitealle 1926 esitetyista todistuksis- ta kavi ilmi ‘Jietenkin muulamat “bonus smievet sazttavat sillom-tal- lsin tienata kahdeksan, jopa yh- deksankin dollatia paivissa. Mut- ta ylempdnd esitettyjen numerojen mukaan teki kaivosmiesten palk- Fain keskiarvio vuonna 1925 va- hemmin kuin 1,340 dollarra miesta kohden. Kun tuota summas oikeu- Stalin ia hanen kirjansa Kirj. Ivar Lassy Muutama paiva ennen XIII puo- luekokousta, kivellessini yli Mas- kovan WNeuvyostotorin tov. Kuusisen seurassa, kysyin hanelta, keta hin piti vahvimpana marxilaisena puo- Iueemme keskuudessa. “Epailematta Stalinia”, wvastast han. “Stalin on meidan parhaiten koulyutettuja dialektikkoja. Hin tutkii ja harkitsee asiaa joka puo- ietta ennerkuin’ siitd puhuu. Mita Stalin sanoo on jo edeltapdin niin punnittu, ellei se mydhemmin ta- vallisesti korjausta cika taydefinys- ta kaipaa. Se on kuin hyvin «muc- kattu lakiteksti. Jo etukateen on han ottanut huomicon kaikki mah- dolliset vastayditteet”’. Ensi Kerran: niin ja kuulin Sta- linta XIL puoluekokowksesss, Se oli kokouksen iltaistunnessa huh- tik. 1? pna 1923, Kremlin mahta- vassa juhlasalissa. Jouduin istu- maan aivan pubujalavan - viegeen. Stalin sai puhevucron tehdakseen selostuksen puolucemme keskusko- mitean toiminnasta, Selostus oli sil- la kertaa enemman tilastollinen kurn poliittiaen (peliittisen toimin- tekertorouksen oli aamuistunnassa esittany! Sinovjev}. Stalin puhui salin huonon akus- tiikan vuoksi hharvaan, Hianen pu- heessaan ei ollut yhtaan mitdan pu- hetaidollista loistoa eikf sgitatoris- ta pastosta, Hinen vendjanktelen- si oli yksinkertaista -ja koratonta, saat sanat ja kaanteet toistutvat usein, Lausunla oli fonkun verran kovag. ‘Yhdess§ suhteessa ei Stalin pu- hujalavalia vastannut sit? kuvaa, mika hanestad tavallisesti on suuren yleisin keskuudessa ja valokuvien mukaan, Wiest hinen- kasvon- ilmeensid aina ovat vakavat Ja an- karat. Mitadan sellaista en naéhnyt puhujalavalla. Pdinyastoin, Stalin Jesitti manet kuivat tilastonsa niin lukuisilla satiirisilla huomautuksil- la ja niin suurella huumorills, et- ta han siitd vahin valistd sai ko- kouksen puolesta osakseen myola- tunteisia suosienesottuksia, Hanen suustaan el koko puheen aikana léh- tenyt kriitillinen hymy eiki hinen silmistiiin hydkkdava ‘veitikkamai- suUs, Fallainen ‘oli Statin puhujalaval- fa. Minkdlainen hin on virkahuo- neessaan, ex weds. Ankara ja kar- kea, vakuuttavat monet, Viitaten Le- ainin tunnettuun kuvaukseen hines. ta. Saattaa oila. Tarvitaanhan sitz uSsetts sellaisiakin . ominaisuuksia suuren puoluekoneiston johdosea. Mutta siitd on kaukana se omaval. [ | jmMmonipvolisesh tetost] alennetaan ylimpain tyon- johtajain ym. virkailijain kerkeain yuosipalkkain takia, niin jaa kai- vosmiesten todelliseksi keskinker- taiseksi vuosipalkaksi paljoa pie nempi surima, ehka ncin 900 dol- Jaria. Parjatakseen paivasta toiseen moisitla iuleilla, ovat useat karvos- miesten perheet turvautuneet sala- viinurin ammattiin ja muitin enem- yin tai vahemman turmeleviin tol- menpiteihin, jeita kaikkivaltiaat kaivosyhtiot sietavat. _ Tammobisia oval muutamat paa- piirteet kertomuksessa Ontarion me- tallinkaivajista, jetka muodostavat niinkin tarkein ryhman Canadan teollisuustydldisista. Metallinkaiva- jain Hlanne on surkea. Siihen on ryhdyttava etsimaan parannuskeino- ja Ne ovat yhta valttamattonua kaivosmiehille ja heidan huolletts- villeen kuin koko Canadan tyovden- iikkeen edistyraiselle. Ontarton me- tallinkaivajain ja -sulattajam jar- jestamistyghen on kaytava kasiksi tiydesta sydamesti. Sen toteutta- minen saattaa osottautua vaikeaksi, yaan ei mahdottomaksi tebtavaks:. Jos unsi, yleiscanadalainen armatti- jarjestd aikeo Hiyttéd kutsumuksen- sa, on sen kaytava késiksi tahan tehtavaan. Kapinalliset kaivosmie- het ovat valmiina avustamaan jer- jestelmallista jarjestamuastyota. takuntia Budennyin ratsuvaen avul- la kom kasvattaa pari, kolme to- della pystyvia poliittista johtajaa puolueettamme varten”. Mutta se on tehtva, esitti Stalin, ja hanen ehdotuksestaan paaiti puoluekckous list puolueen keskuskomitean J#- senten lukum#aran 27:st4 4Q:eecn. Jos Stalin harvoin esiintyy, min han yiela harvemmin kirjoattaa. Tietaikseni on meilia nykyain kirjamarkkinoilla olemassa vain kolme Stalinin kirjaa: “Tielfa Lo-' kakuyhun”, “Leninismin’ ‘kysymyk- sia" ja “Oppositsionista’’ {ilmesty- nyt vasta muutama p#ivd sitten). Ensimzinen on kokoelma hanen sa- nomalehtikirjoituksiaan - vuodelta 1917, toiseen sisdltyy hanen esitel- mizan ja puhejtaan vuesina 1924— 25 (niiden joukessa hanen suomek- sikin juikaistu esitelmasarjansa “Le- ninismin perusteista’} ja kelman- teen on koottu hanen kirjoituksiaan ja puheitaan wvppositsionista v:lta 1921-27. _ Karkille on yhleista se, ¢tta ne ovat kirjoja enemman ulkonalsessa, teknillisessa mieiessa kuia sisaisel- ti kuonteeltaan. WNiita ei ole kir- jJaksi,. itsendiseksi teokseksi kirjoi- tetta. Kaikki ovat kirjoitus-"ja pu- hekokoelmia, kappele valittomasta taisteluista ja rakennustyosta. Nii- den tyylissi tapaamme sitqd samaa yksinkertaisuutts, selvyytta ja hict- tua tasmallisyytta, miki on Stalinin suullisillekin esityksille ominaista. Usem ja mielelladn Stalin kayttia luckittelumuoctoa “ensimaiseksi ‘toiseksi’, “kolmanneksi” j.ne, jo- ka antaa matemaattisen patevyyden leiman hanen todistusjeksoilleen, tai yksinkertaisinta kysymys- ja vas- fausmuoloa (“Onko se cikem?” — “Gn, cikemn on”}, joka ei ata mi- tan epdilyksen vataan. Se‘on kui- vahkoa, mutta selvad ja tasmallista kuin lakikieltz. _ Kuitenkin erehiyy suuresti se, jo- ka lnolee, etta Stalinin kirjoitel- mat ja puheet olisivat pelkkia tila- pdisthiotteita sen yuoksi, etta ne ovat kappaleita valitinti taistelua ja toi- mintaa, ja etta ne olisivat sanan ta- vallisessa mielessi helppotajuisia sen vuoksi, eft# niiden kielellinen osu on yksinkertaimen ja selva, Kau- kana siita. Niiden sisalt? on usejn syvasti teoretista, erittelee vaiketta pollittisia ja tektillisia problemeja ]2 lenthismin peruskysymyksi§ siksi Ja systemsattisesti, lett? Stalinin kirjoista on tullut kap- ‘pale leninismain “lakia”, joka ei a- tnoastaan ole tarkkaan luettava, vaan ‘tayos on tarkkaan tutkittaya. tatsuus ja byrokraatisuus, josta por- | Hanen katkkein uusimpazan kir- vattt Ja oppositsionilaiset hant3 vaarin syyitavat. Esim, tassi sa. massa edustajakokouksessakin pubui Jeurt tov, Stalin siitZ ¥aayasta, mi- ka on silloin, jos puoluekoncisto ki- vellyisit joukcists eristetykei “ana- raatiksi”, ja jos ei vedettaisi uusia voimia aika-ajottain johtaviin eli. min. On rvhdyitava kasvattamaan kuorempia, joukgista lahteneita yoi- mia puoluecen poliittista johtoa yar. ten, painosti Stalin. Se vaatii mei}. ta voosia, lisasi han, se on vaikes ichtava, “helpompaa on vallata ¥al- jaansa = “O)ppositsionista” (paksu 7oO-sivuine: teos) on koottu. iki jkolmekymment# pubetta ja sanoma- lehtikirjoitusta, nifstd osa aikaisem- Imin ‘julksisemattomia (banen pu- jheensa puolueermme keskuszkemitean fa keskuskontrotlikomitean’ vijrei- 81884 tayaistunnossa}. Lahtakohta- NG OD eras jo tammikuussa 1091 juikaistu taistelukirjoitus trotskilais- fa opposibsionia vastaan ammestti- liittokysymyksessi, ja viimeisend on kirjassa Stalinin loka: 23 pna KK:o ja KKKin tiysistunnossa pi- eee eer eee SERS TT EE Lite PPPS Nabkai trealista (kesalla) kista. rylaivoihin. matkustatte Cabin pei ¥ | : ain 1 ay } Be # _ a LI r hy, “_ _* i . . I i | 1 1" - a eg t . . I oe : ao . F ' Ie — “ tim puhe “Trotskilainen. opposit- sioni ennen ja nyt”, jossa tekdajn yhteenveto seitsemin ‘Yuoden tais- telusta trotskismia. vastaan. Proletariaatin diktatuuria “ whkaa igllg okertza kakst vVazraa, sanoo Stalin,; unuden sodan ubhka ja puo- lueemme jonkun osan mahdollinen poisluisuminen letiinismin tielta (s. 680}. Oppositsioni on havitettava voidaksémme koota yoimiamme puo- lustukseen kun sota tulee (s. 680). Puolue taistelee oppositsienia vas- taan kolmesta paakysymyksesta: 1) leninismin ja sen taktitkan puoles- ta trotskismia vastaan, 2) kysymyk- sesta siita, voiko sosialismi yhdessa maassa voittag’ impeérialismin kau- della ja 3) puolucen eheydesta ja pusivekurista {siv. 691-694}, — Trotskismain perusvirhe on giind, etiei se usko proletariaatin osaavan ja jaksavan yliapitaa liittoa telon- poikaiston Kanssa. “‘Miksei Trote- kin onnistunut padsta puolucessa valiaan? ' Miten sitd selittaa? Ei suinkaan tov. Trotski ole tyhmempi tai. Vinemman viisas kuin Buharin tai Stalin? Ei suinkaa#¥ tov. 'Trots- killa puute tabdonveimas, -halua olfa johdessa? Fi suinkaan hin ole huonompi puhuja kuin meidin puo- lueemme nykyiset johtajat? Fiko tov. Frotski pikemmin ole -puhuja- na ylapuolella monia puolueemme nykyisista johtajista? Miten siing tapauksessa selittaa, etth tov. Trots- ki, huolimatta pubujalahjoistsan, huolimatta halustaan pasta ohjaa- Inaen, huclimatta kaikiste kyvyis- aan osolttautui poisheitetyksi sen suuren puolueen johdesta, jonka ni- rai on NKP (b)?... Selitys on sii- ha, etld oppositsion] tahtoi asetiaa trotskismin Jeninistnin tilalle, tiy- dentag leninismia trotskismillu, mu- ka parantaa lenivismid trotskismil- la” (siv, 711—712), ‘Stalin omistaa erikoisen- palion huomiota Korainternin kysyroyksiin tekemalla mm. tarkan yhteenvedon oppositsionin virheista? Kiinan ky- syroyksessd {s. 663}, jossa “silla ej ole ollut mink3anlaista yhtenaist3 poliittista linjaa, vaan heilunut sin. be tanne” (s 708) sex paakysy- myksissa, jotka évat: kysymys kom- umistien usanotosia. Gomindaniin, YSy¥s Deuvoestosta ja k Kjinan valtankumouksen luokke. fuonteesta (s. 708). Edelleen Stalin Englanti matkustaes- sanne Suemeen Ssannollinen laivakulku Icauluisissa palatsimaisissa valtamerilaivoissa, Mon- vella), mydskin Bostonista ja New Yor- - Suoranainen yhteys linsi brittilais- satamista, lapi Englannin, Suomen héy- E'nsi luokassa Pohjanmeren yh, jos Tdottakaa omaisenne ja | tuttavanne Canadaan Etumaksupiletteji ilman vaikeuk- sia matkustajille, sa meiddn laiva-agenteista tai Anchor Donaldson Nig goa 2) Hopital St., Montreal, Que. a ee ee ee ee i) = we ca 4 i" .* “ ' cee! See at) a F ct +, f = . 7 ea eo Z gee 1 Tf " = ' . es a eas Me hs ja Halifaxista (tal- luokassa Atlannilla. Lishtietoja sas kaikesta huclehtii kuka tahan- Cunard Lines Canadian Service a a a a eg a a Ma a an MM an Me Man Ma a Mae Ma Ms Mae Mae huomauttaa siiti, kuinka engiant lais-vendlaisen’ yhteyskomitean atl asta oli tirkeimpana ei sen hajo: RN minen, Vaan syy jonka vuoksi se hoi josi ja miten tarked englantilaistofiN menshevikien paljastamiseksi oli sii etti be karkasivat yhteisrintamaciiam sodan uhatessa neuveostovaltaa (cM 710). Stalin palauttaa mieleen 5m san tyivden vallankumoustaisteluy Ve 1923 ja sen virheen, minkd sil] loin tekivat Trotski, Radek ja Si novjey uskottamalla ettd tehdaske fl vostot, joiden perustamista vealivlll Buharin ja Stalin (s. 685}. Kuc i lemme siitikin, etti Sinovjev Pilly sudskin vallankaappawkeen aikaniiy suositteli ‘sovinnoellista politiikka i tuon tascistipdallikdn subteen {em 640). Oppositsioni on aina erehty te nyt suhtautimisessa komunwvistit is ter: puolueiden oikeisto- ja vasenEae mistoryhmiin, “joista ensimdinen dle halua luopua menneisyydestd ja toe nen ei halua ottaa nykyisyyita leg kuin” (siv. 644). | a Meidiin puolueessamme on myisey olemassa sek vasemmistosuuntifl (Trotski-Sinovjev), ett aikeiste suunta {Smirnov-Sapronav), jell kumpaakin vastaan on taisteltat {s. 678). Trotskilaisuus on “ultr vasemmistolaista seikkailupoiitiik kaa —-siing kaiken summa’ (i 606). Siti vastaan on taistcitav tinkimatiomasti: “Sanovat ett JOlAmne oppositsionin painostustt Kyla, siti me kyla teemme. Put lueetume asevarastossa e1 painostut la koskzan ole katsottu sopimatte maksi aseeksi” (s, 699}, | Kirja “Oppositsionista” .on elit lodistus siti, miten Stalinilla }! alusta alkaen on ollut hyvin hi Ja johdommukainen poliittinen <2 la puolueetame ja Kominternin td tillisissa kysymyksissa. Stalin 0 slnd aina kulkenut Leninin mol na, o0 Ssyvemmmin kuin ehka k ile nua Leninia ‘tutkinut ja puoluecs ine johtavilla patkoilla aina oscit nut sitd. poliiitista. selvanikaisyyi4 Stta datteellists rehellisyytta ja © kimattémyyitd, sitd johdonmuls suutta }4 lujuutta, samalla my5s 4 ta Imanoveerauskykya, jota iim Proletaarinen vallankumoukse railed €1 olisi voiltanut ja jota ilman © voltta ei tulevaisaudessakaan & taatto. - , " = Smt . ed a fie oe eats Be tecer he —.. . ee a ee — . - TH, As, rr at a etary Perri i i 1 . ‘.. 0D re ree a a ee dE ng Ae a CY = = oe : . Lh ey .. = . ce ; . - Ee, » cae iny he Se t ae 8 . 7 . a