Lyhennys artikkeljsta, Kirj. James Harding. |) Huomiota Thunder Baysta: James Hardin Ympdristoasioiden tiedemies Waterloon yliopistosta Ontariossa. (Paikkakunnalla usein kuultu ihmetelty, miksi suomalaisia kuolee niin paljon syé6paan Thunder Bayssa?” -Seuraava artikkeli saattaa antaa - vastauksen, -ja selityksen etta kysymys ei ole yksin suomalaisista Thunder Bayssa. Toim.) Yhteiskunnallisia terveys- vaaroja Idytyy niin tuhka- tihedan, etta yhta et ehdita tut- kia lopullisesti, kun toinen il- maantuu. Terveysvaarat kasitellaan tiedonantovalineissa ‘‘sensaa- tioina’’, mutta niita tutkitaan vain paallisen — puolin. Noin vuosi sitten sai “aspes- tos-juomavedessa”’, — suurta huomiota paikallisissa lehdissa ja asioista huolestuneet kansa- laiset perustivat “‘Suurten Jar- vien puhdistamisjarjestén”’. Nykydan tuskin kuulee sa- naakaan terveysvaarasta, vaik- ka aspeston syytéminen Superi- or-jarveen jatkuu. Aspestoksen myynti ja jatteiden kasittely Aspestoksen suurin kayttaja nykyaan on rakennusteollisuus seinapaallysteend, kattolevyina ja putkina. Aspestosta tuotettiin tiileina, paperina, jarrukenkien ja kyt- kinten paallisina, tiivisteina, pakkauslaatikkoina, vaatteina ja filtteinad viime vuonna USA:ssa miltei 800 tonnia, oltuaan asfaltin tuotanto 1972 ainoastaan 338,400 tonnia, ol- len aspeston tuotannon lisays maailmanlaajuisessa mittakaa- vassa, vielakin suurempi. Materiaalin etuisuuksiin kuu- luu melkoinen kestavyys, k6y- kaisyys, madantymattomyys, tulen ja l4mménkestavyys ja pintasileys joka helpottaa veden pumppausta api aspestos- putken,Mutta mika on hyvdéa teollisuudelle, on osottautu- nut vahingolliseksi tervey- delle. Sairauden, syOpa ja karsimykset ovat todistettuja seurauksia aspestotydldi- sissa. Aspeston kaytén laajuu- desta johtuen jokainen ihminen Pohjois-Amerikassa on koske- tuksissa tahan sy6pda aiheutta- vaan materiaaliin. Vaikka virkailijat olisivat oi- keassa, vaittdessdan etta as- peston yleinen kaytt6 materiaa- lina ei aiheuta huomattavaa ter- veysvaaraa, niin sellainen syn- tyy aspestos-jatteiden syytami- sesta ymparist66n, —luontoon. ‘ Suurisuuntaisinta aspestos- saastutusta aiheuttaa Reserve Mining, Superior-jarveen Silver Bayssa Minnesotassa, joka on ollut toiminnassa v. 1955 —saakka. Viimeisen 20 vuo- den aikana on yhtié syytanyt takonite-jatetta Superior-jar- veen 67,000 tonnia joka pai- va! Suurin Osa tasta jatteesta on yhta lajia aspestosta_ni- melta cummingtonite amphi- bole joka faskeutuu jarven pohjaan. Vuoteen 1973 -mennessa, — 18 vuoden jal- keen jarjettoman saastutuk- sen, ulottuu: myrkkymassa 12 mailia ulos jarvelle ja 50 ” mailia pitkin jarven rantave- sistoa. Tallainen esteet6n saastutus on enemman kuin halyyttavaa ja asiasta on vasta kerrottu toi- nen puoli. Noin 20,000 tonnia jatetta sysataan yha, joka paiva jarveen ilman esteita ja aspes- ton sdikeiden, kuitujen mikros- koppisesta koosta johtuen,ovat voimakkaat vesivirrat kuljetta- neet myrkkya ymparist6-alueil- le, joten se valtava saaste mika alkoi isossa lahdessa, leviaa nyt saasteena valta- vassa “makean veden” jar- vessa. USA:n hallituksen useista yrityksistaé, 1969 - 71 - 73, huolimatta, ei saastutusta ole saatu loppumaan, vaikka saas- teen myrkyllisyys oli todistettu moneen kertaan. 1973 USA:n ymparisténsuo- jeluministeri6 (EPA) oli ha- vainnut korkean maaran aspes- tos-kuitua Duluthin juomave- dessaja ministeri6 antoi maara- yksen etta pullotettua puhdis- tettua vetta oli varattava Du- luthin 10,000:Ile alle 5-vuoti- aalle lapselle. Mydhemmin, Samana vuonna, myOnnettlin $100,000:n lahjoitus, pullote- tun juomaveden varaamiseksi muillekin Duluthin asukkaille. Vuonna 1974 tuomari Lord, Minnesotan Distrid oikeudesta, maarasi Reserve-kaivoksen sul- jettavaksi, koska se aiheutti terveysvaaran. Seuraavana pdivana kolme tuomaria veto-oikeudessa antoi kaivokselle toimintaoikeuden. Tammikuussa, 1976, -20 kuu- kautta kestaneen oikeuskuulus- telun jalkeen, méaarattiin tuo- mari Lordin méaardamana $100,000 takuuraha puhdista- misesta, palautettavaksi Reser- ve-yhtidlle, ja siten yritykset kansainvalisen saastutuksen lopettamisesta oli epaonnistu- neet. Riita Superior-jarven virtauksista Sopimuksen mukaan, ei Ca- nadalla eika USA:Ila ole oike- utta Saastuttaa “Suurien jarvien vesia’. Reserve-kaivoksen vir- kailijat ovat vaittaneet etta vir- taukset Superior-jarvessa eivat kulje kohden Canadaa, mutta NASTA-satelliittikuvat v.1973 osoittivat epailyksetta jarven vesien liikkumisen poh- joiseen. Ilman satelliitin kuvi- akin, veden liikkuminen pohjoi- seen oli todistettua, koska saas- temassa oli levinnyt monia kymmenia maileja pohjoiseen. Myéskin, — Kansainvalinen yhteisjarjest6 (IJC) todisti lau- sunnossaan etta Reserve-kai- vos on a/nut mahdollinen lah- de aspeston levidmiselle Thun- der Bayn vesille. Poliittista — “tiedetta” Ontarion ymp4arist6ministe- -rié teki yrityksen todistaakseen etta politiikka ja tiede, ovat kaksi eri aSiaa, yrittéen poistaa analysointien tuloksia, pyrkien estamadin keskustelunkin, as- peston vaarallisuudesta tervey- delle ja ministeri6n menettely- tavat tutkimuksisssa itsessaan, olivt kyseenalaisia. Lakehead-yliopiston (v.1975,) ja MacMaster-ylio- piston (v.1974) ottamissa ve- siennaytteissa todettiin olleen 14 ja 20 miljoonaa aspestos- kuitua litraa kohden,otettuna ve- sihanasta Thunder Bayssa. Kun tutkimukset tulivat julki- suuteen, julkaisi ministerié o- man tutkimuksensa, joka osoitti paljon vahemméan, 87,000 as- pestos-kuitua litrassa. Ministerié yritti todistaa y- liopistojen tutkimuksien tulok- set ei -totuudenmukaisiksi ja mydOskin sen etté “vain osa”’ aspesto-kuidusta olivat lahtdi- sin USA:n Reserve-kaivoksilta. Koe aspestos-kuitujen maa- rasta, esitettiin Thunder Bayn kaupunginvaltuustolle — kirjalli- sesti lokak.24. p. 1973, ollen kuituja 2,1 miljoonaa litrassa. Ministeri6 oli tietoinen tasta tutkimuksesta joka suoritettiin paljon ennenkuin todellinen haly aspestos-myrkytyksesta alkoi. Ministerié osoitti ““totuudet- tomuutta” aspeston madrassa, silla kaikissa kokeissa mita on vedesta otettu on kKeskiarvokin ollut korkeampi kuin ministe- rion ilmoittama 87,000 kuitua litrassa! OME: lta vaaraa logiikkaa Ministeri6 yritti toista temp- pua saattaakseen Lakehead ja McMasters yliopistojen tutki- mukset mitatditya. Yhteistoiminnassa kaupun- ginvaltuuston ja terveysministe- rién kanssa, lennatettiin Thun- der Bayhin Torontosta tri G. J. Spotts, ministerién paa- neuvonantaja. Tri Spottsia varten jarjestet- tiin “tiedotus-istunto” kaupun- ginvaltuustossa,jossa tri Spotts ““todisti’” kuinka joka kerta kun menemme kadulle liikentee- seen, joutuu henkemme vaa- raan, mutta todisteita ei ollut, hanen lausuntonsa mukaan, aspeston vaarallisuudesta juo- mavedessa, terveydelle. Paikallinen, Thunder Bayn paivadlehti Chronicle Jour- nal, seuraavan paivan numeros- sa julisti yli sivun otsakkeessa: ‘“Hallituksen laakari ei nde vaaraa aspestossa”’. Tri Spottsin asenne perustul siihen etta veden aspestospitoi- suus el ollut korkeampi kuin Ontarion keskiarvo, — “ei mi- taan syyta huolestumiseen!”’ Tosiasiassa, tri Spotts oli ottanut tilastotiedot jotka py- sahtyivat vuoteen 1970! Kaytanndllinen jarki olisi pi- tanyt todistaa vaitteen vaaraksi, _Tahan katsaukseen saatiin 22 lahjoitusta, joista kertyi natti $267.00, jolla summalla paastiinkin ohi tavoitteen $2,100:n -puolimatkan. Parhaat kiitokset lahjoittajille! LILLIE JA TOIVO NIEMI, Windsor, Ont........ AINO OKSANEN, Toronto Ont.........0:+sc0cceuee. LAHJA JA WILHO ALANEN, Thunder Bay, Ont. ..... ALINA JA WM.EKLUND, Sudbury, Ont. ....... 70.00 svt vee 1009 ELMA JA HENRY ANTTILA, Thunder Bay, Ont....... 20.00 TOIVO KANGAS, Val d’Or, QU€........0...00ee001 e+. 6,00 MARY SMREK, Chrysler, Ont............ IDA NORDLUND, Sudbury, Ont............ ELLEN JA FRED KIVINEN, Sudbury, Ont......... H.TUUTTILA, Murillo, Ont... .. * 8 © * & ww F RF & F KF SF KF SF FF F KR SF BR ... 10.00 .... 5.00 HANNES PANTTILA, Porcupine, Ont. ................6.00 HENRY KOSKI, Porcupine, Ont..........000e0eeeeee. 6.00 Paul Mannist6n muistoa kunnioittaen. AINO PITKANEN, Thunder Bay, Ont LYYLI JA VILHO TOIKKO, Thunder Bay, Ont TOINI KUUSELA, Toronto, Ont... VILHO SAILA, Toronto, Ont. .... MANDY SAVEL, Toronto, Ont... . MARY PERALA, Toronto, Ont. ... e = 3 © *® © & * e F € Be F 2 eR KF BR & F HH EF B i ¥ ; Pe ee ee er ee} l 0. We s 2 * « > * * & & 2 € ®& S te «¢ & * & + 8 ke * LEMPI JA OTTO TYYSKA, Toronto, Ont CSJ:N S. PORCUPINEN ENT. OSASTO.. . Tassd katsauksessa .. Aikaisemmin julkaistuja....... liittyivat sairau- det olivat jo todistettuja tosi- asioita pitkalta ajanjaksolta. ‘Tallaista _tilastotemppua, ‘“vaarennysta’’, on kaytetty mo- neen kertaan teollisuuden palk- kaamien tutkijoiden ja “tiede- miesten” taholta. Tri Spotts-toi esille McGill- yliopiston tutkielman vuodelta 1971, joka osoitti etta 11,000 tutkitun aspestos-kaivostydlai- sen kuolleisuus-lukema ei ollut kummempi kuin Quebecin kes- kiarvo. Jalleen, tutkimuksen ajoitus vei tarkeaa roolia, silla aspestos ihmisen elimistéssa, saattaa pysya ‘“‘salassa”’ 20-40:n vuoteen. Tri Irvin Selikoffin tutkimuk- set epailyksetté todistavat keuhkosy6van ja aspeston syy- yhteyden. Mainittakoon etta tri Spotts oli Duponts laporatorion joh- tajana Delavaressa, USA, mutta ‘“‘todistettuaan” lyijyn vaarattomuuden _ bensiinissa, hanet “‘ylennettiin’ Ontarion hallituksen palvelukseen v.1971. Toisen kerran kunnos- tautui tri Spotts vaheksymalla elohopea-myrkytyksen vaiku- tusta English-Wabigoon feepecoenene vesistdlla jossa suuri joukko in- tiaaneja karsii elohopea-myrky- tyksesta. (Hallitus teki esityk- sen 28.2. ‘“‘vesistén sulkemi- sesta“, Toim.) Tyrmistyttavaa asiassa on etta samainen tohtori Spotts sai paikan Toronton yliopiston eh- kaisevan (Preventive) |aaketie- teen professorina! . Thunder Bayn kaupungin- valtuuston rooli asiassa Thunder Bayn kaupungin- valtuusto ei nayttanyt olevan kiinnostunut tosiasioista mydés- kaan. Saastuttajat olivat hyvas- sa yhteisymmiarryksessa, Thunder Bayn kaupungin olles- sa yksi pahimmista Superior- jarven saastuttajista. Samaan aikaan kun nykyinen ja entiset pormestarit pitivat “kaunopu- heita” suuresta pohjoisen ym- } «x ' 3 . r Fe cic ation dttral t taln te’ trad | | veces es 1,247.70 paristésta, Ontarion urheilupa- ratiisista, juoksi kura, lika ja _ saaste suoraan jarveen, suurim- malta osalta puhdistamat- fomana. Thunder Bay on ainoa huo- mattavampi kaupunki Superior- jarven rannalla, jolla ei ole taydellista viemari-lian puhdis- tamoa. Vaittely. aspeston myrkylli- syydesta, heratti lopulta paikal- lisia ihmisiad kiinnittamaan huo- miota juomaveden puhtauteen,. ja nlinpaé suostui kaupunginval- tuusto lisdamaan likaviemari- palvelua, mutta esityksen mu- kaan tulee jatepuhdistus kdsit- tamadn vain 50 % ei-nestemai- sista jatteista., K aupunginvaltuuston sydan- ta lahempana oli lentokentéan, — lentoliikenteen (70 % liike- palvelua)kehittaminen —_ kuin huolehtia enemmist6n, kaupun- gin asukkaiden terveydesta. Thunder Bayn asukkaat moittivat kaupungin juomave- den pahaa makua ja hajua — paljon ennen kuin kysymys aspestosta tuli esille. Kaupun- gin virkailijat tiesivat etté kau- pungin likaa ja teollisuusjatetta meni puhdistamattomana jar- veen. Jo yvuonna 1973 kirjoittivat kaupungin insindorit etta “‘ve- den laatu Bare Point vedenotto- paikalla (Superior-jarvessa) ylittéa ministerién asettaman bakteeri ja phenol? méaaran. Phenol on erittaéin voimakas myrkky joka erittyy koli-tervas- ta, jota Apitibi-paperitehdas laskee jarveen, lahelle mista kaupunki ottaa kaytt6vetensa. Koska Thunder Bayn kau- punki itse toimii likaajanajon sill4 olemassa vaikeuksia painostaa USA:n-ja omassa kaupungissa olevaa te- ollisuutta, saastutuksen lopetta- miseksi., Nainollen, kaupungin insi- nddrit suogittelivat juomaveden kloorisoimista, pahan hajun ja maun poistamiseksi, Aspeston “hengittajien” jou- Jatk.seuraavalla siv.