ote tx * ve Oe Ry ‘% € “« « * + % e » « * any ae a ¥ 4 CPi te ae ae ee a ae aaa ee et, * een tat ete? epee wie a ng % * >. Tu * ae eee * rate! ° 3 ~ i? PN Oe a ed ‘ oa sn”, - ee rege Seer ok 3 See SPST’ soe Sa ee 8 e % a aie aes e ee wey, 2 yy + * - “ne Kowa * *. *. + * / + erate PPP Pcs --* ‘2 ees * $i ee ees ee es ’ alate i he te mo id. Cat ae ee fy * * oe hx ea « a oo, 0 a era" ae Me ‘e My a 2 Pa ee hl . . + Ot ee < “eas ss *, + of oes + 4 ett? + =: ‘ » y¥ * <4 & 2 ” . - * + wat ate * * at ae ® & Pa * eter + ate Py ™ * x a Cee Pass a6 dag x K ed Joe +96 MMe % mK * a¢ + 2 8 Paes 4 aoe * 7*€ ae . at Rt Y g Af ++ a « Pi * rote eet. ENE Marae a amare Se ee oe PRR RE tee 9 ae te C38 Se tw +e 4 rR A 4 oS. * *, o * ae * % * + + =) % oo + + eo ‘9 ° oe * + ° ’ * © Roe Pee oa yey Y ee eo ot 2 Ce eee gers Es ¥ ee ey vee > tg eee at ae 58 * ™ Psarneeree oat eo 8} « ~ * oe oe a8 siete ee ote . oe ata te + es wae 2 24 Ho? . oe a4 A * > eae * > « * ** v2 ¥ eo woe tst a, noe t ehhh ee ts /*- a PS ase * > asters * * a . a « x a oy ba ‘e: = 5 e; Oe ee WOES MMR bs SAA Lee ¢ ~ oO % nx org od woe A ae ¢ 2 * ¥ » ° ° © « ew x “ * a. “ < et 6 6 «me > * z Ba ek kw ee ee wa ty ¢ ee ~~ & * * 2 Cor ee ae ae ae 64 & ee Es eg * *« Rieti iW! * Ree ee & e€ as e s te x mo xte®, * * cork be ore BUN Cee oe Seek FoR 5 +, iY ¢ +> 33 Oe oe es Se EON Oe ae ek Sov soe : ‘ ae TOE Be ea nek a ne + a tard ee * Rw oo eta? * Ct a Vee + * < Mase. LAK aes pes ty 9) e eas gts free Y; ~ aD aoa SR eS A, a aeteset , Sy SS: Set rote Lek OS NS Se Onko Suomen hallitus valmis kanta- maan vastuun siité, etté hallituksen toi- minta venepakolaiskysymyksess A:n ja Kiinan johdon radioas ae autta jen ja huhukampanjoiden tehoa pakolaisuuden lietsonnassa Indokiinassa? ee: en “tags ‘. RAI, "Recsg ee CKO WS one. aaa ¢ > < >; “ 5 s 5 * eee Se, SAS 2 Hallituksen paadtékset paasevit arvok- kaaseen seuraan: pakolaisuuteen houku- tellaan lupaamalla turvattu elimé kapi- talistisessa linnessé, Samaan aikaan pe- lotellaan uhkaamalla Kiinan ’’uudella lla, sorrolla, nalalla. ole johtaneet riittaviin tulok- siin. Esimerkiksi USA:n riippu- vuus tuontidljystaé on jopa kas- vanut. Askettéisessé Tokion 1uippukokouksessa seitsemén Ranska, Yhdysvallat ja Kiina ovat kukin vuorollaan hydkén- neet Vietnamiin ja aiheuttaneet siella suunnatonta tuhoa ja kar. simystd. Se on synnyttanyt Kaakkois-Aasian nykyisen pakolai- songelman, johtavan kapitalistisen teo suusmaan johtajat tekivat sopi- muksen uusista éljyntuonnin ra- joituksista. Sopimuksen toteu- tumisesta ei ole kuitenkaan ta- keita. yritykset hajottaa OPEC- maiden rintamaa eivat ole johta- neet toivottuihin tuloksiin, vaik- ka kaa myétiile- va konservatiivinen Saudi- Arabia onkin kannattanut pie- nempia hinnankorotuksia kuin muut OPEC-maat. Iranin val- lankumous, joka mydés ainakin valiaikaisesti johti maan 6ljyn- tuotannon pienentymiseen, mer- kitsi uutta iskua imperialismin asemille Lahi-idassa. Kun liséksi useimmissa kapi- talistisissa teollisuusmaissa tuotanto on laman jalkeen ollut asvussa, syntyi OPEC-maiden kannalta suotuisa tilanne to- teuttaa uusia tuntuvia hinnan- korotuksia. OPEC-maiden Ge- neven kokouksessa hyvaksyma raakadljyn kattohinta on nyt noin kaksinkertainen vuoden 1974 alun hintaan verrattuna. Nyt toteutunut raakadéljyn hinnankorotus jaa tuskin vii- meiseksi. On myés epatodenna- kéista, etta energiakriisi olisi ohimeneva ilmié kapitalismin kehityksessd. Koska energiava- rat ovat hyvin epatasaisesti ja- kautuneet maapallolla ja koska uusien energialihteiden kehittd- minen vaatii valtavia voimava- roja, energiatalouden tasasu tainen kehitys edellyttaa yhteis- kunnallista chjausta ja tasa- arvoista kansainvalisté yhteis- ty6ta. Yksityiseen omistukseen ja monopolien valtaan perustu- va kapitalistinen jarjestelmi ei kuitenkaan pysty vastaamaan naihin vaatimuksiin. Energiakriisi karjistaa luok- kataistelua kapitalistisissa maissa, kun kapitalistit pyrki- vat siirtdmaéan kriisin rasituk- set tyOévdestén maksettavaksi. Kommunistit lahtevat siita, et- ta monopolien on itsensé mak- settava aiheuttamansa energi- : [| opetuksella”, sod: Saattaa olla, etta samalla kun Suomeen otetaan ehka Cha Ka kymmenien tuhan- sien uusien pakolaisten hou- kuttelemiseen, Onko humanis- miaan korostanut hallitus val- mis kantamaan vastuun nii- den kymmenien tuhansien on- nettomien ja petettyjen ihmis- ten karsimyksista, hukkumi- sesta tai kuolemisesta kulku- tauteihin? USA:n ja Kiinan johdon kampanja on jo nyt kyennyt synnyttamaan pakolaisvirran, joka on samaa suuruusluokkaa ulin suomalainen maasta- muutto Ruotsiin. Tosin suh- teessa vakilukuun Indokiinan vaestésiirto on huomattavasti pienempi, onhan Vietnamin, Laosin ja Kamputsean yhtei- nen vakiluku lahes 70 miljoo- naa. USA:n nelja vuotta sitten paattynyt hydkkdéyssota syn- nytti pakolaisuuteen otollisen pohjan. Ja kun USA:n joukot ajettiin pois, jadi Etela- Vietnamiin miljoonia ihmisia, joiden toimeentulo romahti., Oli 500000 prostituoitua, sa- toja tuhansia entisia palkkaso- tilaita, houmausaineiden kau piaita, hotellinpitajia, palve. joita, autonkuljettajia, rihka- makauppiaita. Oli myés tuhan- sia kapitalisteja, joiden voitot syntyivat USA:n lasnéolon vuoksi. Kapitalisteista suuri osa oli kiinalaissyntyisia. USA:n joutuessa vetayty- maan oli CIA:lla valmis suun- nitelma pelottelu- ja huhukam- panjoineen, lupauksineen hel- osta elamasta jne vahintdan kahden miljoonan pakolaisen vetamiseksi USA:n joukkojen perassa. Tasta suunnitelmasta vain pieni osa saatiin toteutet- tua kevdalla 1975. Kiinan johto ohjasi Pol Po- tin hyékkayssotaan Vietnamia vastaan 1977—78 ja kansan- murhaan omaa kansaansa vas- taan. Se synnytti levottomuu- let Vietnamin kiinalaissyntyi- noa-kansan keskuudessa pan uudelleenjarjestely sen jalkeen, kun vahittadiskau- oli poistanut mydés_ kiinalaissyn- tyisilta kauppakapitalisteilta keinottelumahdollisuuksia ke- vaalla 1978. Se uhkasi hydk- kayssodalla Vietnamia ja to- teutti uhkauksensa helmikuus- sa 1979. | Nyt Kiinan johto uhkaa "uu- della opetuksella”’ Indokiinan valtioita. Sen tuella Pol Potin joukkojen jéannokset jatkavat — lansimaistenkin tietolahtei- den mukaan — kansanmurhaa Thaimaan rajalla. Kiina keskit- taa joukkojaan Vietnamin ja Laosin rajoille. Sodan uhka on suuri. Brzezinskin ja muiden sota- teollisuuden edustajien suun: nitelmiin pakolaiskampanja sopii hyvin: | ¢ silla peitelléin ihmisoikeu sien loukkauksia, muun muas- sa pakolaisongelmia. Ei Israe- lin paédministeri Menachem Be- gin turhaan ollut tyytyvainen vedotessaan "polttavimman kansainvalisen. ongelman”, In- dokiinan pakolaisten puolesta vain muutamia tunteja Israe- lin lentokoneiden palestiina- laispakolaisia vastaan suorit- taman pommituksen jalkeen e silla peitetaéin Kiinan uuden hyékkaysuhan merkitys koko maailmanrauhaa uhkaavana *sen avulla painostetaan Kaakkois-Aasian kapitalistis- ten valtioiden yhteistydjarjes- téa ASEAN:ia USA:n johdol- la toimivan sotilasliiton suun- taan * sen avulla valmistellaan jopa sotilaallista puuttumista Viet- namin sisdisiin asioihin, mita on valmisteltu "’pakolaisia pe- lastavien’ laivojen suoritta- milla Vietnatnin alueveésien loukkauksilla esita kaytetaan sosialismin- vastaisessa ideologisessa nyOkkayksessa, luoden kasi- tysta, etta Vietnamin kansa ei olisi sosialismin kannalla. Muun muassa naiden syiden vuoksi seitseman johtavan ka- pitalistisen valtion johtajat so- ivat Tokiossa pitamadssdan c