aii] vyohyk viikolla sattunut Kkohtaus on jalleen nostanut masilman tietoisuuteen Korean miemimaan tragedian, "kyl- man sodan” aikana kaydyn kuuman sodan muistot. Vaikka Korean sota paattyl amerikka- laisten kannalta yhta.hapealli- sesti kuin keksi vuosikymux Vietnamin sota, it ovat Etela- ‘YK joukkojen” anmunjomin kylassa, demilitarisoidulla vyohykkeel- la on parakissa poydax ay ty jalleen katkeraa keskustelua Korean pohjoisen osan edusta- ja amerikkalaisten valilla. Kauniin Korean kansan kohta- lona oli “kylman sodan” kau- della joutua suuren, tuhoavan ja katkeran sodan uhriksi. 25. ke- sdékuuta v. 1950 puhjenneesta avoimesta sodasta levitettiin he- ti alkuun ilansimaiden taholta propagandaa, joka tucmitsi skommunistisen Pohjois- Korean” hydkkaajaksi: Amerik- kalaisille silloin kuuliainen Yh. styneiden kansakuntien enem- misto antoi tayden tukensa ete- likorealaisille ja amerikkalaisille hyokkaajille. im oppi Korean sodasta on kirjoitettu monia teoksia. Yha vielé pohdi- taan kysymysta, kumpi puoli loppujen lopuksi aloitti sotatoi- met aamuvarhaisella keséikuun péivana, jolloin taalla Suomessa imeisesti kaikki olivat vietta- massa juhannusta. Paéaésyy sodan yitymiseen oli kuitenkin surul- lisen kuuluisa Trumanin oppi, Yhdysvaltojen omaksuma ulko- poliittinen suntaus *kommunis- min uhkaamien valtioiden autta- miseksi’’. Etelaé-Korean silloysen Syn- gman Rheen johtaman ulkopoli- tikkan paamdarana oli selvasti Korean pohjoisen osan valtaami- nen. Amerikkalaiset varustivat jatkuvasti etelakorealaisia ja ra- javyOhykkeella tapahtui useita valikohtauksia. Itse Eteld-Kore- assa Syngman Rheen hallituk- sella oli suuria vaikeuksia. II- jotain mullistavaa toimen- tts Bfela: orean alliteeve ukki olisi kaatunut. - Korean pohjoisen osan taholta esitettiin Koreoiden rauhan omaista yhdistamistaé ja se sai suurta vastakaikua osakseen Etela-Koreassa. Korean yhdisty- minen ei-sotilaallisin keinoin olli- Si varmasti saatu aikaan lyhyes- s4 ajassa, ellei Korean sota olisi tullut valiin. Mutta sé olisi mer- kinnyt - kuten lansi asian tul- kitsi, "“kommunismin voittoa” Ja ennen kaikkea selaista tappi- ota Yhdysvaltain politiikalle ja Tru nanin opille, ettei sellaista olisi voitu ajatellakaan, .ylman sodan Aaarkkitehti Tamaén vuoksi Yhdysvaltain ulkoministeri6n neuvonantaja, myodhemmin ulkom ea. oe re < * eo ree eae a ar a sn ) Po Ay Pe * 4 . : See KYLMAN SODAN PAAARKKITEHTI John Foster Dulles (kk Etela-Koreassa juuri Korean sodan edella lup va on otettu Koreoiden rajalla, missa han kitehti John Foster Dulles vie- raili Eteléi-Koreassa kesakuun Puolivalissé v. 1950. Han va- kuutteli, ettei Etela-Korea jaa yksin. Dulles kavi myés 38. le veyspiirilla - Koreoiden raja- jalla — jossa han sotilashen- kildiden kanssa kiikaroi pohjois- ta osaa ja tutki karttoja. Tasta on olemassa valokuvia. Taistelutoiminta alkoi suis 25. kesdkuuta. Jo saman paivan uta- na kokoontui YK:n turvallisuus- neuvosto kasittelemaan tilannet- ta. Turvallisuusneuvoston _ toi- mintaan ei osalistunut Neuvos- toliitto, joka oli boikotoinut sen tyota saman vuoden tammi- kuusta lahtien, koska TN:n Kii- nan paikkaa piti hallussaan Tai- wanin edustaja. Yhdysvaltain edustaja esitti kokouksen hy- vaksyttavaksi padtoslauselman, jossa Pohjois-Korea tuomittiin hyokkaajaksi. Se hyvaksyttiin kymmenellé aanella nollaa vas- taan Jugoslavian pidattaytyessa aanestamasta. Jalkeenpaéin on paljon kiistel- ty slita, oliko turvallisuusneu- voston paatos patevaéa. YK:n pe- ruskirjan mukaan taytyy jokai- sen pysyvan jasenen, USAi:n Englannin, Neuvostoliiton, Ranskan ja Kiinan antaa hyvak- symisens& paatokselle, ennen kuin se voidaan hyvaksya. Kos- ka Neuvostoliitto ei osallistunut Aanestykseen, paatds soti YK:in peruskirjaa vastaan. Korean sodan puhkeamisen jalkeen Korean demokraattisen kansantasavallan joukoilla oli suri menestys. Kuuessa viikossa se oli vapauttanut Soulin ja 90 % Eteli-Korean alueesta. USA:lle Sina s Tana vuonna valmistetaan jalleen ‘Joulu” julkaisu yhteis- voimin yhdysvaltalaisten toverien kanssa. “Joulun” painattamisen suorittaa ‘“Tyémies-Eteenpain’’-painoliike. Pyydamme Viikkosanomien asiamiehia ilmoittamaan kuinka monta “Joulua” haluatte myytavaksi, muussa tapauksessa lahetamme saman méaaran kuin edellista “Joulu” julkaisua. Vapaus Publishing Co. Ltd. 30 King St. W. Toronto, Ont. M5 kansanarmeijan menestys oli suuri yllatys. Heinékuun 7. pai- vana YK:n turvallisuusneuvosto antoi julkilausuman, jonka mu- kaan USA:n johdolla piti perus- taa yhtendiset YK-joukot, joille USA nimittaa ylipaallikon, Niin- pa nama joukot, joissa muodolli- sesti oli edustajia my6ds muista USA:ta tukevista maista, kaytti- vat YK:n lippua, mutta ne eivat mitenkéin olleet YK:n valvon- nassa. Ne eivaét mydskdaan olleet velvollisia kertomaan turvalli- suusneuvostolle, mihin toimen- piteisiin ne ryhtyvat eika niiden tarvinnut antaa sdannollisia ra- portteja. Ns. YK:n joukkojen yl- paallikoksi presidentti Truman nimitti kenraali MacArthurin. YK:n joukoissa oli vertauskuval- lisesti mukana 15 lansimaata, mutta 90 % kuitenkin oli ame- rikkalaisia. "YK:n joukot” leveyspiirille syyskuun lopussa. Mutta MacArthurin vaatimuk- sesta hydkkdysta jatkettiin Ko- rean demokraattisen kansanta- savallan alueelle ja lokakuun 20. paivand amerikkalaiset joukot valtasivat KDKT:n p&akaupun- gin Phenjanin. Amerikkalaiset kavivat Korean pohjoisen osan alueella raakaa sotaa, samaan ta- paan kuin myshemmin Vietna- missa. "YK:n joukot” Kiinan ja Korean raja. S veyspiirin taakse. Kiinan alueen pommittamista. Presidentti Truman kuitenkin pelkasi sodan laajenevan liikaa ja erotti omapaisen kenraalin. Rauhanneuvottelut saatiin al- kuun kesdkuussa v. 1951 ja ne kestivat yli kaksi vuotta. Kulut- tava asemasota jatkui koko ajan. 27. heinadkuuta vuonna 1953 alle- aseleposopimus 3 vuotta 1 kuukauden ja 2 pdivaaé kesténeen sodan jalkeen. Ame- rikkalaisille se e1 ollut voiton juhlaa, ja amerikkalaisten Ko- rean sodan ylipaallikk6 kenraali Mark Clarkin oli pakko tnnus- taa, etta han oli historian ensim- mainen ylipaéallikko, joka amle- kirjoitti aselevon ilman voittoa. kirjoitettiin Samanilainen tilannehan toistui oi Korean demokraa paasivat 38. saavuttivat marraskuussa Jalu-joen, joka on | | illoin puuttuivat sotaan kiinalaiset va- paaehtoiset, joita johti kenraali Lin Piao. Amerikkalaiset joutui- vat jalleen perdantyméan 38. le MacArthur vaati sodan laajentamista ja jopa attisen muuten Vietnamissa kahden vuosikymmenen kuluttua. Koreoiden rajalla Korea on edelleen k4htiajaettu maa. Sotilaallinen demarkaati- inja muodostaa melko tarkasti etun rajan. Pienessa Pan- munjomin kylassé, missa alle- kirjoitettiin aselepo, tapaavat amerikkalaisten ja Korean demokraattisen kansantasaval- lan edustajat parakissa, jonka keskella olevan poydan_ keski- kohdalla kulkee raja. Toisella puolella on KDKT:n lippu ja toi- sella YK:n sininen lippu. Sillé muodollisesti ovat Panmunjo- missa olevat amerikkalaiset edelleen YK:n sotilaita. Naillé merkillisila "YK:n joukoilla” ei ole kuitenkaan mitaéin velvol- lasuuksia YK:ta kohtaan. Panmunjomissa, missé viime nikon valikohtaus tapahtui, amerikkalaisten ja KDKT:n edustajat ovat paivittéin kirjai- mellisesti silmakkain, niin laéhel- li rajalinjaa sijaitsevat molem- pien vartiorakennukset. Yksit- t&isid kahakoita sattuu usein, mutta harva on ollut niin raju, 88 olisi menetetty ihmis- enkif, Yli- kahden vuosikym- menen ajan on molemmin puo- ILaag. Hollannin tukset LockheeJ-palias- jotka ovat melkolsesti tahranneet prinssi Bernhardin mainetta,: ovat laajentuneet edelleen. Bernhardin nimi on nyt vhdistetty my6és erdan toi- sen amerikkalaisen yhtidn len- tokonekauppoihin, Hollannin hallitus julkaisi torstaina parlamentin painos- tuksesta asiakirjoja, jotka osoit- tivat etta Bernhard neuvotteli amecrikkalaisen Northrop-yhti6n koneista vuosisadan asekaupak- si kutsutun sopimuksen yhtey- dess&. Han oli yhteydessd, Sak~- san liittotasavallan sillojseen puolustusministeriin, nykyiseen litStokansleriin Helmut Schmid- tiin ja keskusteli Northropin Cobra-havittajien myynnista. lin paivittéin odotettu toisen te- kevan provokaation. Siksi soti- laat sivuuttavat toisensa ilmeen- k&Sn ravahtamatta. eblo Usein on ennusteltu, etta Ko- reasta tulee uusi Vietnam. Nain oli varsinkin ns, Pueblo-tapauk- sen aikana, jolloin USA uhkaili sotilaalisella kostolla Korean demokraattista kansantasaval taa. Tammikuun 2. pdivang vy, 1968 nimittéin Korean kansan- armeijan ryhma valtasi amerik- kalaisen vakoilualuksen Pueb- lon, joka oli KDKT:n aluevesilla. Washington vaitti aluksen olleen kansainvalisilla vesilla. Laivassa oli 83 miesta ja alus oli taydelli- sesti varustettu vakoilualus. _Monta pitkaa kuukautta ame- rikkalaiset ja KDKT:n edustajat neuvottelivat Panmunjomissa vakooja-aluksen miehistén va- pauttamisesta. Vasta joulukuus- sa USA:n Panmunjomissa ollut edustaja kenraali Woodward al- lekirjoitti kirjelman, jossa tun- nustettiin Pueblon loukanneen KDKT:n aluevesié. Pueblon miehisto vapautettiin. Vakoilulentokone EC 121 Huhtikuun 15, pdiviind vuon- na 1969 ammuttiin Korean demokraattisen. kansantasaval- lan alueella alas vakoilulentoko- ne EC 121. Vaitetéén maailman olleen silloin vain muutaman tunnin padssé kolmannesta maailmansodasta. New York Ti- mes nimittéin kirjoitti: "Presi- dentti Nixon olisi mieluimmin tahtonut pommittaa kahta poh- joiskorealaista lentokentt& kos- toksi siité, ettaé amerikkalainen vakoilukone ammuttiin alas huhtikuun 15, pdéivand. Han jopa harkitsi ydinaseiden kayttémis- ti! Oli jo kirjoitettu puhe, jonka ‘Nixon olisi pitanyt Amerikan kansalle selittéikseen toimin- taansa. Viime minuuteilla presi- dentti Nixon luopui hydkka&é. masta Pohjois-Koreaan, - ennen kaikkea siksi, etté kesti liian kauan Saada kaikki laivat ja_ lentokoneet hydkkdysas min.” Naité taustoja vasten ymmér ta& sen halyn mité USA‘ssa on jalleen nostettu Panmunjomin viikohtauksesta, miké todenné- koisemmin oli amerikkalaisten harkittu provokaatio. Ainakin presidentti Ford on saanut ai- heen osoittaa olevansa "luja presidentti”. | PAAVO RUON, Cobra Kilpaili 70-luvun alku- puolella kalmen muun konetyy- pin kanssa kahden miljardin dollarin sopimuksesta, joka kos- ki Hollannin, Belgian, Norjan ja Tanskan iimavoimille toimitet- tavia lentokoneita. Hollannin parlamentissa sna- tetaan nyt vaatia thydellists tutkimusta Bernhardin erilaisista liikeyhteyksisté, Loclsheedskan- dualin paljastuttua epdiltiin, etti hin olisi saanut miljoonan dollarin lahjukset, mutta tata ei ole pystytty sitovasti todista- maan. Aforismeja Minakin voin erehtya ja erehdyn- kin usein, stksi en suutu, kun joku varoittaa minua ja osoittaa minulle virheeni, | PIETARI I Kaikki valittavat muistiaan, mutta Rukaan ei valita dlyddn, Tiistai syyskuun 14 p. 1976