~ ton, selitti jokin aika sitten huolestuneilie dimerilikalaisilie ja. ' . imuille, dtta- ‘taictillisten, atomiaseiden karyttoa ‘Viletnamissa “ei ole nyt". barkittu. a “Tima on se tausta, minkd johdosta Britannian paiiminis- re “1. San a ca i: o ; ~ OF. FINNISH CANADIANS b 40. "Bistablshed Nov 6, iT VABAUS - {LIBERTY ) Bpsonr-W. ExLyup> as Be wae “TRLERHONE: ‘Orrice AND ) ESrroRIAL ‘7442604 | | ‘Published thrice weeriy: ‘Tuesdays, Thursdays eric Saturdays by Vapi _| Publshing Co. Limited, 190-102. Ein Bt. West, Sudbury, Ontasis, Canady Mailing ‘address “Adi ertining rates upon spplication, andtetton ‘tres’ of ‘charge. Authorized as second class mall by the Post Oftioe Department, Orta, . and. payment: of | : So NCUA 2 at SE cus Cunsdassa: i TE: 10.0, 5 kk. $5.25 " TBA: n: 4 ck. . 300 | Suameen: Ei nyt” -Antamatta, varmaa ja salviti vastaustia tiedusteluihin, ai - soko Yhdysvallat kiyttdad Vietnamissa atomiaseita, Washing- | ‘teri Harold Wilson oh pakoitetiu sanomaan. Washingtonin vie- Teadtunsa: paatyttya pari viikkoa sitten, eta ydinaseisin tur | | | yautuminen olisi “pelkkaS jarjettomyytta. ” 7 jen” keskuudessa, aloitettiin jokin aika siltten keskwustelu eto | ... rnlaseiden kiytéstd. Vietnamissa? Siksi kun on alakaden deaut- Mutta miksi yhdysvaltalaispiineiss& erlloisesti. “haukkio- . ta tunnustettu, ettd -“‘voittoa” ei saada. ?lman latomiaseita, ja -“ycstostea” on’ sittenkin kysymys, vaikka muulle ‘maakimalle 7 pubutaan: satuja “Etela-Vietnamin avustamisesta.” : “Jos mikiin niin juuri puheet. atomiaseiden kaylésté ja . Washingtonin varaukselliset lausumnot “ettei miden hayttoa — - ole harkittu. nyt, paljastaa Yhdysvaltain todélliset . sotapad- 'mdatat Vietnamussa: Tarkoitus ‘on alistaz Vietnamin - ‘kansa - Yhdysvaltain maaraysvellan alaisuutesn: sande sinne Wash- - ingtonin pillin mukaan toimiva mukkehaltitus ja kaapata ‘Ete- 14-Viemamin strategisia paikkoja Yhdysvaltain suuren sdta- 7 koneiston tukiasemiksi, _ Vitsemurharyhmiksi. Nyt on kuitenkin osoittautunut, etta sita te. » °¢ * : Kun tammilcuun loppupuoclella, bud@halaisten wudenvire- | den. yona-alkoi vapautusrintaman sissien hyvin suunniteltu hydkkays eri puolilla Etelg-Vietnamia ja varsinkiin pédlau-- pungissa . Saigonissa; amerikhalaiset nimittivat sissijoukdkeja ne eivét olleet koska taistelut jatkuvat edelleen yhdysvalta- jaisten suunnattoman suuresta-ylivaimasta hiolimatta. hdysvaltain haukat odottivat ainakin aluksi, ett& tais- telussa karsimaan ‘joutunut siviilivdestd kaanmtad selktinsa va- pautusrintamalle ja rymtaa joukloomitassa. Saigonin hallituk- (Sen “rauhoitusjoukkojen”: amerikkataisten . avustuksella perus- temilie “ravhoitusleireille”. Tdss¥kin ne erehtyivit silld . ta- kulku on osoittanut. etti-Saigonin ja muidén kau-" pahtim : punkie?kuten maaseutupaiklakuntienikin siviilit ovat vapau- .. tusrintaman ja sen asevoimien, puolella, koska sivitlivdesté pi- th itsestiiin sélvind asiana, ettd ainoestaan vapautusrintama on se voima, jonka avulla 4a kautta voidaan palauttaa jarjes-. tyneet olot. Sita huolimatta haukat rakentavat polittisia tuulentupia -“kommunistivastaisen kansanrintaman” Imuoddstamisesta va- pautusrintamaa vastaan,-kunnes koko unelma rajabti heidin silmulteen Sdaigonista tulleen iimoituksen Tayodossa, etta jun ‘tan’ kolme johtavaa oppositiamiesta on epaluctettavina van- titt! Sidhen loppui satu “komraunistivastaisen Inensanr inte: man” muodostamisesta Eteli-Vietnamissa, ‘Juuri se seikka, kun: Yhdysvallat on Vietnamissa Kiirsiny’ sels sotilaallisia etta poliittisia tappioita, sai haukat puhu-. maan taktillisten ydinaseiden kiytést& Vietnamissa. Se ei ole -. .tietenkéan voiman vaan hetkkouden merkki — mutta kuten |. sanotaan, pete on vaarallisin sillcin kun se joutuz nurkkauk- - seen, roista pakeneminen on vaikeata. Yhdysvaltain haukodlta voidaan odottaa miltei mit tdhansa’ ja siksi olisi jarkevam- “pien yoimien tehostettava toimintaansa, vaadittaessa Pohjois- _‘Vietnamin pommituksen lopettamista ja ravhannenyottelujen - aloittamista, seka yhdysvaitalaisjoukkejen Vietmamista kotiut- tamista ja Vietnamin kansallisen itsemidraamisoilceuden _ta- imamista Geneven sopimmaksen. kirjaimen ja chengen : milnai- sella tavaiia — silli-vain sodan lopettaminen Vietmamissa an- -taa takeet siita, ettei Yhdysvaltain taimesta ryhdyta joko ta- _hallisesti_ tai “vahingossa”, mika on loppujen-lopuksi yksi ja “Sama asia, kéyttamdan. rdinaseitalcin Vietnamin urheata. ‘kan- San ‘vasiaan. _ | - Kannatettava esitys -Liittchallituksen eras puhemies puolustel aikoinaan, ydin- . aselastissa dlevien yhdysvaltalaisten. pommittaljakoneiden Ca- nadan alueiden ylilentoa sillé, ettd Canadassa on, kuften hin J! selitti: -houlutettuja Yournnia, jyotka voivat tilanteesba selyita, jos Canadan alueelle putiaa vetypommeja, luten niita pmutosi |? vihdn ennen mainitiun selityksen antamista. Gronlarinin ran- nikolle tamrmikwun 2] pnd. Se oli tyrmistyttAva kamta ‘kysy- myksestd, mihin saattaa liittya buhhansien: canadalaisten ela- ma Ja terveys. Tasan kuukauten kulutiua Grénlannin tapahituman: jal- keen, eli helmikiun 21 paivand. saapui ‘kuitenkin Ottawasta toisenkaisia tietoja, jotka vitttaavat siitren, etta hallituspiireisss on. tutkitty nudelleen asiaa ja tultu toisendaiseen johtopaatok- | seen, ““Mainitun uutistiedon: rmiukaan “Canada AOR ‘pyytia, eth Whdysvallat lopettaa.vetypommilastissa olevien pormmiuttalja- . -iomeiden fernot Canadan alueella osama North American De- fence Commandin (NORADin) hinnasta.” _ Tata ehdotusta kannatdtaarr taydellisesti. Me ‘uskomme nkin paremmin perehtyneiden canadalaisten toi- yovan - yksimielisesti,. etta tallainen “pyynto” todella esitettai- " siin Yhdysvallloille. Tosiasiassa monet éanadalaiset halusivat mentiaviin pitem: malle — eli koko NORADsta Iuopumista. Selvai nimittain an, ettad NORADiin ‘kuulumisesta on-meille kansakuntana pelle: : kaa vahinkoa. Yht3alta Yhdysvallat vaatii “yhteisen imapuo- ’ justuksen” hinnaksi vissinlaistaxmaksua Canadalta, sisiiltyen "1 I": - at Pil siihen vikeus hatalasktijen tekoon ja tukiasemien rakentami- seen Canadair alwilla; ja toisaalta,.jos sota syttyy — jonka ‘onnettomuiden ehkdisemiseksi tulisi: kaikdien peridnantamat- tomasti toimia — Canadasta -voi. tulla Yhdysvaltain “vihollis- - maan” pommituskehde sen Vuoclesi Join Canada on Vidyaval-. 7 tain Littolainen, jae erikoisesti skal. kum Wadyavaltoilla « ion vie: ee ee ee ee Bo. ; Bales ag “ it mat ah “(NDEPENDENT LABOR ORGAN Wh MANAGER: La erns Lyk. otro, dagen | 1k. 31.00, 64%. 6.95// | esitystii Unrien jarjesto on pbattanyt kidn- | jan, ano Lunten... Canadgivispiirit, harkitsisi tata asian uudelleen |: ieee im . eee MELKO EPASEL 7 “Pohjolamaiden Newvoston eroava pubeeniohtaja Eins Slrén avasi. ‘Os- ffosse. - Aquantaing ‘Deuvoston' “16. is- obta}aksi hinnon. :Tudetesi: ‘guieon velittiin _Norjan vyalticsienin ani pu heenjohtala Stern ‘Stray, Ja.vara- parheenjohtajakei nimitetHin muiden a -{}Pobdolsmaiden Valtuudkuntlea pu- héeenfottajat: Jens-Ote Krag, ‘Tans- kagta, ‘Eino. Sirén Suoresta, . Sieur- dur’ Biarnason Aslannista. ja repif Cassel] Ruatslsta. © — Puoluestiomuuden voidaan ga- Ta: ‘mauodastsvan - ‘vYakemtavan . ele- maentin mys: faloindellisessa yhdeit- tymisessii, ‘ei Vahiten. silloin -kui on kysyinyksessi taloudellisen yh- leistyon | kehittiiminen ‘kailkion Eurocpan maiden valid, Minusta ture uu, ett Euraopan. “pudluectto- milla mailla ‘voisi tsad.: subteesia olla merkittaveé ose, huomauttl ‘ul- kominister! Abti -Harjalainen pu- HUeSSA ate Potyjoismaiden Newvostos sa Jauantaltta, : Ulkoministeri - Karjalainen - to- tesi, ettei-Suomi ole tehriyt mithin CCS:He kuten sen kolne pohbjoismaista naapuria. Suomen pe- riaatteedlisen - laajenevaat yhdentymiseen hin $1- noi wevan: positiivinen, vaikkakaan nyivvatheecsa e«] ole Katsotht ole- van aihetla aloltteisiin. - | Edelleen punuija Mainits, ett py: rinme lunonollisest] durvaamagn ‘teloudeHliset eftumme ja olemme vakouttuneita, ettei eristiytyvi kauppapolitilkky ole sopussinnussa niiden etuwjen turvaamnisen kemésa. —- Lithdimme . nimenomaan siiti, ettei Gle - prolueetiomuuden ‘valhtoehto ja elteivit mahdolliset uudet kaup- papalittiset ratkaisut saavutettuja icauppapoliiitisia tuioksia, hin ko- rsh. ‘Eniroopan markkinatilanne ni. 414% ulkoministeri Karjalaisen mie- lesié jilleen melko episelvalli. Ne perusvastakohdat, jotka olivat mark kinaralkaisun diel tammikuussa S53, nayttaval hanes edeileen| olevan olemiassa, VaikKakin nyt use-| ‘alla taholla esiintyy selvempaii he . tua Walttad toimettomuutta ja. stits Tapaus Propst : . Helsinkt, — HS.) — Itivaltalais- syntyisten Ruotsissa olevien nalsien tya ‘uudellesen hallituksen pucleén hallituksen mucdostatwtisen jilkeen, presidcntti Kekkeseen ja eduskun- laryhmiin", kertel -jlirjestin pu ‘heenjohtaja . Ernst. -Propst. - Jarjesté on tebny! pailoksensi kosita Se @] ole saanut vestausta ulkoministeriolta, jonka edustajien kansia Propst neuvatteli tskettiin. “EHeivdt niimi tarpeelliset- tei- ‘| met johda nopeaan tulokseen, jar- | jesto Kaantyy YKin piasihtee;in Thantin seki pudlueettomien kan- sainvalisten -.otkeusistuimlen -pito- ‘| leen”, kertoi Prepst Suomen Tieto- toimistolte lihettimassain sankecs- SA. , He Matsien vhrien jinjesto Vaatii Suomen: valtiolta mitjoonan markun Worvaupta ikahdeksan itdtvalpalais- Pakeolaisen. yovuttamisen johdests faisen maailmansodan atkana. - _ Prapst - On esittanyt tyytvmitio- myytensti myos. suamataisten yi- ranomaisten entisille itivaltalaisille antamien todistusten sisallésté,. He Larvitseval dodistuksia hakiessaan ‘elaketty —_e vadtioilta. Silldin ko me ali. midhep par- hammuilas hi ei Met Kkukkan. pel- Laitila. _SYNTYMA -PAIVIA ene pene se Otte Lyytlkiinen, Cobourg, h. R. 1, Ont., tayiliid tandén, Ahelmikaun - et pra 8) vida. Yhdymme sukulaisten ja tutta: vain onnentolyotukslin. ‘kets: lentaa Canadan ibmatilas sajne. - NORAD-sopimus tuleé iwisit- tavaksi ensi tovlkokuussa. Ja vaikka . pidministeri Pearson Samrol helmikuun 13 pnd, etta Canada on jo antanut Vhdysvaltain |. ymemantaa olevansa valmiina mannermaisen, ilmapuolustuk- sen kohdalta. me toivommie, u- ten toivovat. monet “muuiisin ‘hallitus ja paatt#ist erota koko NORAD ista, kuten nyt ilmeisesti ha- luttaisiin ~ vapautua “vetypom- nulastissa Conaden . ilmstilasgs _lentaviata yidysvaltalaisista , pommitta) akondista, Bsenteen, Euroopan taloudellinen yhdentyminen . Fo valiokuntaan alahuonmeen | istunnosga | is Panes = si a che i Pe em “es a ae eat years “ah othe aes 2 “a a I aiheutuvaa matckindongelmien kin listymistii: | . Koketellessann _Pohjoismaiden sisdisacn - lanteeseen ‘pubuja .huo- Tearstté, « etta- lissiniynyt kappa. vaihtt, nuitet jakeluliet ja syyven- tynyt . tugtantoyhteistyo ; ‘ovat kehit. tyneet:” vapaiden * ~pohjoismaisten jnorickingiden. pujtteissa: ‘Tamiin ‘kai ‘Kile. osipudlitle. edullisen : “kehityk- sen voidaat hinen inielestiiin ‘adot- ‘tag Jathuvan vain, mikali-maittem- me elinemnoelima vot. lahtea siita, pita vapaat pohjolsmaiset . markki- nat - Sailytetaan © Kaikissa, oloissiz mys tulevaisuudessa. : ‘Kekouksen erommisyuorossa.. oltut syomalainen puheenjohitaja. ansan- edustaja Eine Sirén: korosi{ .2yaus- puheessaan, ettei Pohjola sau mis- Faan - valheessa eristaytya muusia Ewroopasta. . ‘Kansane2ustaja Siren “Ubdensi, ettei mibritietoinen pehjoismalnen politiikka ‘ole koskaan osoitlautu- nut turhaksi gjaiellem sen vaiku- tusta uwlkomavilmaan. arvonannon Ivjittunean’ vilme yuo-’ den ‘aikang. Esimerkking tista Si. rén -mginitsi mm. Kenhedyn kier- rokser . neuwvottelut, . Momtrealin: maailmanndyliciyn, ja idin ja lin Hen markkinoryhmittymien valille sohmitut. sihitest. Pehjoisinaiden Neuvostoon toisia- Mmiscen = sulinnatusta | BuUnUESSagn Siren sano, voston pilaisi paattia keindista tyo- dahidin ia tydn ‘iplosten parantanyi- seksi. Neuvoston wusi " puheenjohiaja Norjan ‘suurkirijien jasen Svenn Stray luonnehli avausistunnossa Rankun nykyistai ASennoitunaist is EBEC:n lazienlamiséen valiaikaisex | TYOVAKI JA JAAKARILUKE 3] Ja sanol, cHei se vol jalkue myttumattomuna. Hin. Sanoi, ele] Pohjoismuiden iule edeta LHESA Vai. heessa Varovaisesti, “Meidin . oi tule lehdé sellaista, joka ajanoloon vaikeutlaisi perimmaisen laveitleom me, kaikki Euroopan vapaat mua hisittdvin. Sarckkina-alueen, loteu- i tumisia”, fang, Stray. Eri valiokuntiin valilliin seurus:- vet jasenel Suamesta: Juridiseen Georg Ehrnraoth, © 1 ———n a | VALUUTTARAHASTO KIRJONTTAA NT ENGLANNIN BUDJETTIESITYKSEN? Jirjesté aikoo ottaa yhteyden mys}. Alkavalla viikolla RaApul Lon- tooseen - Kansainvalisen Vatuulta-_ rahaston valluuskunta osallistuak- . : lyplio auboraattisest: Kumoutuu e- seen Englannin widen budjetiiesi- ivyksen “kirfoittamisecn”, Se ¢i.aio | puuttua virallisesti yksilyiskohtiin mutta joutuy kuilenkin najn me- nettelemada ofosuhteiden pikosla. “Va ltuuskunnan on vakuullaudutta- va siitd; etti budjctissa taytetiiin ne menojen supistukset, jeihin Englan- ti sitouluj seadessaan vilme yuonna Mearraskuussy © “Valuuttarahastolta | punnan devalveinnit yhieydessa 14; miljardin dollarin luoton. Elfei eh- toja 1ayteld, peruuntuu luotlo. Val- tuuskunta larkastaa myis Englanoin tolouden tilit {2114 kertaa, Tamin Welkeen filit tarkastetaan uvdelleen ensi toukokuussi, heinakuussa - ja marraskuwssa. | Washingtonin - kirjecrvajhtaja — kir- joittaa, ett Vahiultarahaston val- tuuskunta katsoo Englannin finans- .. | siministerin Roy Jenkinsin olkapéi- den -yli-t#min valmistellessu uudta budjettiesitystiin. Tosin Englannin “aikompskirjeimia “Letter of f- PAIVAN PAKINA “Rielisiitiin’ sanelaan, - ett “vojtte. tlatrula joitekin ihmisii jeskus, nvuita elte kalkkia ihmisia gina”, ‘tai sinakin. jolenkin silken . malllln. misti Yhdysvaliain presidentht ja hallitus on tuljut-kusluksl Rudcaan -e@i usko- enaii hinen selilyksiinsa ja lausuntaihinsa §6n . paretemin ‘Vietnamin -sodusta kuin’ ‘mulsti- kean térkeinuista ssioista. Ja timid puheitten ja Lekajen vil- dinen kujlu naytlia Jaiijenevan -€delleen. Viikon lopulla julkaisLusse WOLis- tiedosse ‘kerrottiin esim, siitd, mi- . ten Yhdysvaltain senautin ulkeast- si8 Suurenlainen viskaah — ser. J. Wo Fulbright oli syyttanyt sota- ministeri Robert: McNamara ¥he- dysvaltain ‘ansan “harhautlami- aesta’- Forkinin - lakden tapahtu- mista vucdeltg 1964. ) | “Mejia © kerpobtiin silloia,- oii Pohjois-Vietnamin pienet patrulli- _ Tnivat Ollvat tulittaneet solflasmah- ' distaan -“kuulyjsan._- SHUren luivaston USS Maddox hi- Vittijialusta. Vhdysvaltoin- ulkomi- Tsteridn trholtn selitettiin sifloin Tsai PALA aeltil Machlox: Hin tolesi’ pehjolan naultinion kansainvalisen |- : Lr th coat ry sosiaglipoititliseen ee Pe aes os thee “ ; Hf e ; m a LANNE: ON. / kar I ‘Erkki ‘Hava ja: Eine Rusimen, cult. tuuvivaliokutitaan Georg Backluad. Kerllu Saalasti- ja - Sy¥Jvi-. Siltanen, valiokuntaan Kaavlo af Heurlin, Tyyne Leivo- -Darsson ja Veikko Savela: Liitenne: valiokuntaan Mikko’ -Laaksonen: Olavi- Lahtela, je . Tuure alo, ta- lovsvaliokuntaam : Kune Honkonen, Juha Rihtniemj, Bino Siréa 2 vi J. Sukselainen, | , Aikakauslehti Nordisk- Kontaktin (oimituskuplaana volittiin Suamesta kansanedustaia Georg Backlund. ja ¥. J. Sukselainen.” 2. Tanskan | -piiministeri. “‘Hilmar Batumsgaord, joka herilli suurla huomiota eslintyessian nyt eqs. miistd kertaa Pohjoismaiden yhtei- seasd kokouksessa, esitti puheen- vucrossaan . wuden pohjoismalsen sloitleen. Hin ‘esitti Pohjoismmaiden piiininis‘erien huippukekousta, jos- Sa keskitsleltaisiin Tahdaiisuuksis- la saada pohjoismaiden lainskédanié entishi yYhdenmukaisemmalle poh- jalle. cits iH nite het je MW aes eee cgi bean eo ete eee 1 -™ = ens Ir : 1 el . kauppe, ei niyttele - Tiheakain. iin tired ogua kuin esim. ‘Englannissa ja Suomessa, joille kansainvilinen kauppa on #lindiito. Ulkomaankaup- pa on kuitenkin paipava tekija ni- menomaen USAn maksutasean tasa- -painottaiana. “Nonmaalioloissa” Us A on kerdnnyt, vuosifitain, puuria yil- jada. ‘Niinpa. Sz - ‘vient on /nous- out jopa : 6.5: miljardda . Gollaria suu-- remcnalisi. karkn tuonti.:Muttta ‘ to. vil- fot FUoena ‘Kauppatessen ylijdiind: on supistunut volmakkaasti. Se oli Viime yuuatia pudeanyt 4 miljardiin dotlariin: Samumalkalsccit Take ta- seen, osbittamat, menot ovat kasva- | . Tee ‘valtavesti - tmoja. great ks. Niinpa kauppatasce ylijaanid ei ole pyetynyt pciltimilin- maksutascen vajausta, joka oli vile VUOTLEA pe~ rit] 2.7 miljardia dollaria. -Presidentii Johneonin vilme tam- mikuun -alussa pitiimissii puheessa teskeiginth# opas néyiteli ’ maksuta- gees) yajawksen peittiminen; Tae ef out sindnsi milaan uudta ulke- pucligsie. Onhen WSAn matksuta- seen vajaus -Kaytanndlisia - tounenpitesta onkin USAR” “glouidedsa “ illcom dian ma iksU averse Sel Liven: - umpikujaan, josta ¢l toistaisckel nly - . oy ah Bist nutiiin. wlospddsyd. TEllaisena‘tilan- |. ae ne é] vo] kuctenkaan jathua loputto- milli. Ranskan: valtti USAda-— -ja- -_ fz Mie’ iyi Englantia. — vasidan Aa livid juuri tama per vantiegga Sitty insta kultakantaan sek dollarly ja kullan an aa $4 vuotta vaphan: pakipokussidiies- | Ranskan- taatia talméin: poistamista,.. on -vahivoja: yoimia: musta ‘keapitallis- . Ln 2 sista’ malsta, jotia vaativat: ninep=: omean US An: orna-aloitbelsw aviatoku- . ' tasapainottamtsta. tasevalauksensa valmmeiumassa nopeas yebhtia: -Kaikkj nim. ‘tolmenpitest, ‘pita a jokainen: on yalkuttanut: shodcimat-— _ esi sod kotimaagsa ents USA:n 7 Kopuolela, tihnliavit UGAn: ‘dollari- :. HeNe jen supistamiseen wkomailla _~. ja ukkeimaisten valuutiatulojen isha. misercn. Niiden ‘kotkkien idotetitiami- nen nerkitgisi USAT “vapban anerk- ‘mist’ pakkotalouteen, jolla ‘kuiten- kaan ei olisy main i¢kemista mu- vienyt: kapitalistisen —. *, kinatalouden” -pagttymisti: fa - slnty- nitel mallisuuden. -hamsea.- ‘Kor: USAn { Jatknu sill dh. SAKSAN JAAKA RIEN STRATEGIA ‘Gaksaesa ‘koulutedtujen ja itirfotamalla. hiukan tiistelukokemastakin saa arvastedusta | etta iet- yullaneiden jaakdreiden padjoukke,. iolsta (ubatts- miestli, saapui meritse Voasaan 25. 2, Tillainen msaard parhanssa idssd olleita, vastavalmistenelia ja solilaan urasta kimmogiuaeiia upseereita | ja aliupseeretta ties: suurta ¥oi- ;manlisis vatkoiselle anneijalle.- Teblivi, jola varten jaakariy oli nvi Suomern kutsuttu, ol toinen kuin se sta oli kasvailiv ‘heiddin - libtiessidn . Saksaan, Tilance oj muuitunut perin pohjin.. Jaskdreille ci suotu, Ulatsuutta taistella Suomen idseniiisyyden puglesta, koska tima kysymys oli rathaistu myiinteiselld tavalla kayap en: nen jaikireidén saapumista, Saksasse sasiva ppia tarvittiin nyt solaan Suomen tyibliisiz vastaan. Tahiin . wuteen. riantisan ‘men ef ehki ivoeitanui suuria -vaikeuksia moncllekaan porvarillisesta perbeesti lahtencelle. Englantilaisen ‘Financial Timesin Juur) tists johtuu se “uskotto wmuuden kuilu” eli credibility Zap, - nuorukaiselle eika sella‘sille, jotka tyylyivat ottamaan asian seikkailun (aj virkaucan- kannailta. ” Vaikeammaksi usta Lali (yildisille, joits Sudjzluskuntain hisloria sanoe jiindripataljoonassa Jolleen . kokt- Naista- 376. Joukossa oli monija sosia- lidemekraattisen puoclueen. jasenii- kin. Evdider ityovienliikkeen johte- thenkiljidenkin tledetdin suhtautu- -necn omyGtimiclisesti hankkeeseen muuhun salaiseen toimjntaan olj 14h- | isin: vuoden 1005 yvallankumouksen ajailts, jollcin. monet Suomen val- lankumoukselliset tydlaiset olivat 50- slalidemokraaitisen puoluern-jondon tielen yhleistoiininnassa porvarlilis- ten aktivistien kanssa:topmilttaen m m, asetla Menajan vallankumouksel- lisille. Kuuluisaksi tulleen “John ‘Graftonin” ‘aselastin vast aanotta jien |, stn alkuvajheesss. Mydntcinen sub- | i fa purkajien tiedetain olléen jarjes- | tent” Valuuflarahastolte e] sisallanyt . ¥Tilti “olkeultaa” ainvaliokunnan puheenjohiaja” — Yhdyasvaltain — teisden’ tauluminen vendlaisth sortovultaa Wastin tahdattyyn useelliseen ja -|dunkeutumis¢en Suomeen elviit wus- ‘lartivistien johtomiehet voineet aja- ‘Hellakaan yhteisteimintaa Venajain | vallapkumouksellisten voimien kans- |: Ba, ASCHNOtuMIsessaan Venajin val-- ehios, (* ‘Lrigsor eLawse” ), joka usein liciaan picnemmille mailte lubiteja MYGUNeL bess Ja jonka mukan tiidin Lyivaonpuclvesn jasenia. Pannessaan kazken toivonsa heisa- rillgern Saksaah ja sen solayoiumien lankumoukselliseen likkeeseen he Olivat aivan.ér kantnalla kuin vanha aktivistiliike. Tyiliisjaakarien suh- lautuminen. Venajan vajlankumouk- kuin myonteinen, ‘lei hallituksen Jupaumaag’ talousps- | JAAKARIEN ATVOPESU ijibtista suunnielmag nowdateta, To |: “Jo kauan enien Venijan helmi- | dellisuudessa Engiannin poiketessa kutin vallankumeousta oli. jakéripa- sopimussuutmrtehmistaan: on tulok- sena luskemallomia .poliittisia ja ta- loudeilisia seurauksia, kirjoitlaa. F. | Tin kirjeenvaibtaja. Se elta Valuut- turahusto larkastaa Englennin talou- den tilil Is. noudatetaanks sopimus- : fa, nelia kertaa tana vuonna on kyl-. | Vint vahva. URKa eli “trigger. clause”. Valuuttarahaston valtuuskuntaa. ‘johtaa Richard Goade, joka Johtl luoitoneuvolleluja vlime marras- kuussa. Valinuoskunta haluaa sel- vennyksia Englannin hallituksen lupaanlin menejen supistuksiio, — joista monia pidelian “optlsena illuuslona". Tama pakottaa vakiaus - “Kunnan kaymaan Roy Jenklasin - budiedtiesltyksen lipi -aimike nj- mikkeelta ja timii aiheuttaa pal- nelta yha ankarampiin supistuk- ‘siin, kirjalitaa Finanelal Timesin kirjeenvaihtaja, © Wh viSE TONKININ JUTTU Oly “rutiiniomaisella: pate ullimat- ‘kalla" ja ehdottamast, -Pohjois- Vielnimin aluevesien wikopuolefla, Nyt on ‘kuitenkin myoinretty, et- 14 Maddox oltkin vakoilulaiva, jol- la oli kaiken lisaksi viralliset '"val- duudet” menoi Pohjeis-Vietnamin tgan mucyesipajojen: yi “Larkkailomaan * Pohjois-Vielnamin laivojen" Aitkun- Li jne, iti maoligkuun tlussa maids. sit saava solaminisleri McNamara aluevesien Taji jen rikkomisen sandmally, elta Yh- “idysvalloila on siihen “‘cikeuws" vii- kevymmyyden perusleella, eli stksi ‘kun USA oli ‘kansainvalsia sopl- muksia ja YKn peruskirjaa rik- koen seknantunnol Vietnamin BIS Ha~ sitn asioihin. ‘Tita Tonkinin luhden’ tapauk- sen johdosta hirviksytettiln ‘pika- murssissa USAn koangressissa pai- tislauselna, jonka mickaan presi- dentt] dohnsonlli on otkens “Tyh- " tyii-kaikkiin terpecilisiin toimenp!- yvastaisuudessy ‘tebtivien hyékkiysten takaisin lyomiseksj. Nyt on meitle aryovaliszialeta pil- reiat# aelitelty, etth timid “patos. ! joka malnittone stkane (elokuun . "4 pnii.1944) oll palyetuksessa Mad-. Laisclimaluonnos” oll yilmiiksi kjr- joilcituna Pertagonin herroilis pitkin aikia-cnnen kitin Totikinin - Lapuuksesta Liedettlin midi, . a! . Pere jer aa Pooper : 1 l2ljoonassa hayaiitavisss voimakasta kuohuntza. Suojeluskuntain historia Lertoo, etla syyskuussa 1914 patal- josansta erotettiin ja {hetetiiin ran- gaistusleiriin 60 jaakaria, jotka oli- vat syytlistynect poltrkomtii, arvel- leet joukkoa kiytetiivin vain Sak- san tarkeitusperjen hyviksi ja kiel- Liytyneet palveludsesta, - Tamumi- kuussa 1917 oli jileen 87 “niskoitte- lijaa” siirretty “Saksan sisdesiin” ja. sittén laheletty “tydansioille” Esse riiti. Waikiri Hertkkj Repo, joka Soke | sasta -palatluaan jonloy) ms. Simon kahakassa 1}. 12, 1916 vangiksi, ker- |too Yenijan vallankumoustapabtu- mien ja Suomessa. puhjenneen sup- ren joukketaistelun jaskaéripalaljow hassa aiheuttamasta mieltenkuohus- ta. Hin sanea Huemattavan csan pa- taljacnhan miehislésia cllean myGti- lu nbdisia tyovaen vapausliiketls kone | Ja pian sen hyvaksymisen jal- _ keen - kinneen” toistamiseen perati kah- ta yhdysvaltalaisla havittijza —. Maddeoxia ja Turner Joyita yastaan /— ja niin sai ¥hdysvaltain hallitus dekosyyn Pohjois-Vielnamin pom- mituksen alotltamiseen, . | Mainittakoon, etta vaikka Wash- ington kayttis $30 miljardia se- Yietnamin. kamsaa yvaslaan, .¥hdysvallat an teknillisesti viela “rauhan oloissa". Sotaa ci ole Vietnatnia vastaan julistettu. Mut- Pohjois-Vietnamin jpienten. lorpeadoveneiden. sanottiin “hyd-.- ta joka kerta kon Yhdysvalloissa . tuiee kysymys Vieinamin hyékkiys sodan -“laillisuudesta", ja nati ky- aymykald osilotiiin nykydan yha leajemmista piireisth, . presidentti Johnsen veloan Himenoanann “Tan- kinin Jahden tepauisista hyviksyt- tyyn pistéslouselmaan”, miké on- taa muka hinefle oikeuden kaydil julmaa hyGkkiiyssotas Viebnainia Vastaan. Mity enemmiin alkaa kwlug, sit suuremmat kansanjoukot Yhdys- yalloissakin yupeavat epailemain, eH Tenkinin lahden tapaus tunis ‘Olig pebosla ja vilppli amerikka- laisten: harhawtiamiseksi. | Mainitkakoon, eft ameritekalui- nen meriiiuinantt John W. While, . oxilla, olf kerhonut New Hayanis- sit. ilmeslyviiseh I. F, Stone's. Werks... iy-lehdpgsi Ge ays 87), ‘sblit | mad taan -ja sosialidemoxraattizen | u0- lueen jaseriten loivoneay: sravalsd © ‘puclueen johdelta informaatiota ‘ja selvia onjelta, Yhteytta erdisiin- pup lucen . johiehenkildibin: olival yalltelevii- ja. ‘epamairaisli. ‘Tim’ helpoiti tyivienliikkeen: PYT~ tkimyksiin -vihaniielisest? stthtaube- vien ainesien tormintaa, ‘jobta Repo kerioo. Toisaglta piataljoonan jioi-vastilj~ nen johto teki jarjestelm alist tyi- 18: miehistén mielialan- mudkkaami- sokst sosialidemokratiallte. vastakdkai- seksi. Sling ne onniztuivat vaste syk- sylla, jotlorn © sanomaleiien fue suomesta bhexlan tai nrestaan heskey- tetliin: Saatiin vain s#loin’ talléin icky porvaritenti. Sen sijaan. patal- ioonan johto alkoi juikalsta ‘konekic- joilettua tiedonanlolehtes; jossa ker- roltiin.milloin minkin tunmetun 7o5-— dem pudlucen johtomiehen — 'Plisl- | | 5@h.° Hutiarin- pry. aeetboneei: sudjeluskuntia tukerhaari, Niissit ostilettiin. . teeraitiin Tokein lausuntoja hanen ‘puheistaan olessaan raftditusretkil- Hi eri poolilta maata, kuinka Helsin- gin sosdent mitiisipaabbekd: hapett Porssitalon ‘piitittineen tyivierjou- _ lot ja O11 porvaricn puolella Morm- seen ei sits vastain voinui oil juan jutusso. ine. Kun tiota. taus- + Oha TDUO' aa vastaan laparsten hehitystd kat- ~~ | seltiin, niin ei ihme jos palaljooms- Sa meni. lydlasiltakin. kisitteet se- + | kaisin. Kaikkia noita seikkoja ‘osasi- vat porvarit niin taitavastl’sayttaa hyvikseen, otta saivat huomattavan Osan ajattelevislakin ty: iisat ta tuwoOmiiseamaan Suomets - tyty vallarkumovksellisan toiminnan.” TRAGEDIA PALFA STUT | ‘Pokkeusta lukvun oltamatia elec meijassa, ja vatkea heidin oli muz- alle paistikian, Ne heist&; jatka oli- vat kuvitelleet joutuvansa, vapautta- maan Suomied. “pyes sti”, salvat, Pian havaita erehtyneensa, Heille ei tar- itse rauhan tultua selmituksi Sadan kanssa. Sromean jadineiden veniildis- a atkuu sivulla a. tain pohjoisvietnamilaisten . hydk- ‘kaysta taj edes stefta agpressioon e] ollut- olemassa. Hanen mukaan- | sa presidentti Johnson ja puolus- | pettivit . ” tusininisteri McNamara kongressia valhecllisella raportilla soudakseen sen hyviksymisen Yh | dysvultain hyokkaykselle Pot|ois- Vietnamiia ja avatakseen tien 6 din laajenemiselte. Pitien mielessi, elt Pohjols- Vielnamia Pomumfettun vajaan . ‘tinnin kulutiua ‘Tenkinin yaibetya - “Vilikohtaukseno jalkeen, - amerika- a —dajset kysyvit nyt, kuten monet muut ovat Jo ‘kauanh sitter yay _ meet: hyokkaykseen kahta vahyash ascis- . tettua hiivitiijal, Maddoxda ja Ture | rer Joyta vastaan? | — Miksi, kuten edellKmainitiu -merduutnantel White sans. Lalvas- | kayksen - taan, Maddoxissa ef. ollut sifloin el-.- ki jdlkeenpiin pieninttkian hytt- nihey taun Bal vaorion merkkia? ; Ja ‘sinnatuksi lopuksi.” le vee: _keilulaiva Maddoxin viitetyn pon: Mituksen johdosta pitl ololttoa Pohjois-Vielnamin mmltus - vaik-. ka- vekoilWalva Libentym:pommi- tuksesta ef aloliettu ‘ponumitusta Israelin: Yastaan elk vekollulaiva Tomeaity knappaamiseata - aleitetiu. taunt -— | Klas Oiro., atk, Sh- * Mainitunlaisen “pubdistuksen” ja >aatieeliisen” muokkwuksen jilkeen cant Vaaszan ‘ahetettavaksi kelpuutett- - jeu jiskdreiden ilmoiletaan harvaa- valmiit palvelmaan valkojséssa ar- - joutunut: tilaisuutta edes venildisen- Sotavden karkottamiseen, sill tama - oli lupaustensa mukaisesti lihtenyt | - + -Miksi olisivat pohjolsvietna-— Milaiset ryhtyneet mielettoam#Bn . yritykseen kéydé torpeetoveneilll . — aa orralieas VO5 gaatiinkin, _ mutta. - -Tdiden anlamat. -yastaulcse - jakkireiti- kiinnostaviin kysymyksiln 7 . kuinka’ sostdem put - | Ire ef ole thon ‘tyévaen pohjasaian’ li ‘anarkistisen hikkeen’ . . . : . =r, al = = Vapi e Ig, Bette: ag Se a pcm ieee Al a I ag ge a aoe " . "tant -helt a ee ee ore aa ar r _*; a